sinusta ei ole kuulunut vähään aikaan. voi olla, että olet johonkin ketjuun jotain laittanut. en jaksa käydä kaikkia läpi. On aika väsy olo jatkuvasti.
Sinulla oli elämänhalua ja sitkeyttä, vaikka oli aika hankala vaihe taudissasi. Ihmettelin miten jaksat, moni ei jaksaisi mitään ei henkisesti eikä ruumiillisesti. Jaksatko laittaa vähän kuulumisiasi.
Sinulla oli elämänhalua ja sitkeyttä, vaikka oli aika hankala vaihe taudissasi. Ihmettelin miten jaksat, moni ei jaksaisi mitään ei henkisesti eikä ruumiillisesti. Jaksatko laittaa vähän kuulumisiasi.
Vastaukset 32
Vanhimmat
vastaa sinulle usko se nyt ei koskaan vastaa
Jestas sentään, mitä kirjoitat...
Valitettavasti hänestä ei ole kuulunut aikoihin, ikävältä tuntuu.
pelkään pahinta,,,jos joku tietää niin laittakaa heti tänne
mies vai nainen nyt on pakko tarkistaa kaikki
renki on yleensä mies,nainen on piika.
Ainakin sen tiedän että yleensä kaikki rintsyöpää sairastavat ovat naisia,
on enää muisto?????????????
Tuo tarkoittaa, voisitko selittää.
... mun vainu sanoo et ei ole.
Sinun olevan oikeassa.
Hän nukkui pois 2.10....
Kiitos tiedosta täällä on useita jotka on kaivannut Raspin tietoja.Osanottoni omaisille ja työkavereille.Rauha Hänen Sielulleen.
totta,ei voi olla,,
Niin se vaan on. On aika olla täällä, on aika syntyä, ja on aika lähteä pois, on aika kuolla. Nyt oli Raspiksen aika lähteä. Muistoissa hän kuitenkin on ja pysyy meillä palstalaisilla ja varmasti muuallakin, kuten työkavereiden keskuudessa. Ja se muisto on hyvä. Surullista, että näin kävi. Osanottoni kaikille läheisille, työkkavereille ja muillekin.
ja urhea sellainen,hän taisteli kovat hoidot,ja sitten vielä sai tämän levinnäisyyden,ei olisi millään uskonut.Silti hän jaksoi käydä hoidoissa,ei valittanut kohtaloaan,vaan toivoi hoitojen tehoavan.Hänellä oli paljon unelmia joita toteuttaisi vaimonsa kanssa,kunhan pääsee eläkkeelle.Voimia hänen vaimolleen roppa kaupalla.raspis ei unohdu koskaan mielestä.Työtovereitaankin hän aina ketui,ei pahaa sanaa sanonut,eikä loukannut ketään.Olisi helpompi elää mikäli hänenlaisiaan sotureita olisi enemmänkin.
teille jotka olette tällä palstalla eri keskusteluketjuissa muistelleet Raspista ja kunnioittaneet hänen muistoaan musiikin ym. tavoin. Kiitos myös meille, hänen perheenjäsenille suunnatuista osanotoista suruun ja tukemisesta eri tavoin tänä vaikeana aikana.
Raspis joutui laitoshoitoon ensiavun kautta aamulla 7.8. kovista helteistä ja uuden solumyrkkylääkityksen sivuoireiden esim. nielun ja suun pintojen rikkoutumisen aiheuttamien seuraamuksien vuoksi. Tuli keuhkokuume ja paha nestevajaus jotka sairaalassa saatiin pian kuntoon. Sille sairaalareissulle hän jäi ja viimeiseksi suonensisäiseksi solumyrkyksi jäi heinäkuussa annettu uusi lääke. 2 kertaa hänen kutsuttiin syöpälääkärin luokse mutta kunto ei enää olisi kestänyt lääkitystä (sängyllä vietiin, kun happipullo piti olla mukana).
Raspiksella oli läppäri sairaalassa mukana jolla hän seurasi keskustelujanne ja elämänsä viimeisen viikon alussa hän soitti ylläpitoon kysyen miksi hänen teille lähettämänsä viestit eivät lähde eteenpäin. Ylläpito kertoi, että joku toinen henkilö jonka koneessa on sama IP-osoite on laitettu panniin ja hänen panninsa loputtua yhteys taas toimisi. Raspi totesi, että hänellä on nyt täällä sairaalaympäristössä saatu niinsanottu kelluva osoite läppärissään. Hän pyysi minun katsomaan kotikoneensa IP-osoitteen jotta voisi asentaa sen läppäriinsä. Mutta ei enää sitten jaksanut käyttää tietokonetta vaan pyysi minun laittamaan jotakin tietoa hänen kohtalostaan. Toin myös hänen pyytämänsä pienen Cd-soittimen ja levyn jossa oli hänen lempikappaleensa. Sekin jätettiin seuraavaksi päiväksi ja jäi siten kuulematta, kun oli torstai ja elämänlanka katkesi sitten lauantaina 2.10. klo 14:32.
Oli saattohoidossa 3 vuorokautta ja tajunta säilyi ja vastasi kysymyksiin viime tunneille saaka.
Elimistö ei vnää toiminut, kun metastaasit oli täyttäneet maksan. Kipupumppu laitettiin viimeisenä iltana ja lauantaiaamuna hän sanoi ettei kipuja ollut. Lähimmät sai olla vierellä loppuun asti.
Toivotan teille palstalaisille kaikkea hyvää jatkossa. Terv. Raspiksen puoliso
osanottoni ja voimia Sinulle ja muille Raspiksen läheisille. Olimme hänen kanssaan kotoisin samalta suunnalta.
Hän jaksoi aina olla niin ystävällinen kaikille, kanssakulkija ja tukija.
Nyt hänen tuskansa ovat ohitse.
Kun hän kertoi puolisonsa viimeisimpiä tekemisiä tässä palstassa ja viimeisiä elämän henkäyksiä. Kiitän että Raspiskurkku sai olla läheistensä kanssa loppuun asti.
Raspiskurkun kirjoituksia olen saanut lukea kolme ja puoli vuotta. Häneltä olin saanut tukea harvoissa aloituskirjoituksissani. Hienoja valokuvia linkin kautta saatiin katsella.
Toivon todella, että Raspiskurkku on saanut nauttia Sinusta ja lapsenlapsistaan!
Muistossani Raspiskurkku elää!
Tässä palstassa on vielä eräs aloitus, "LUIN", en muista aloituksen nimeä. Kannattaa lukea.
Elämä jatkuu!
hyvä Raspikurkun, Raspiksen puoliso
suuret kiitokset sinulle viestistäsi.
Luin palstalla lukenut hänen kirjoituksiaan siitä lähtien kun hän tuli tänne palstalle. Joskus vastasin tai kirjoitin hänen jutun synnyttämiä ajatuksia tai kommentteja, ilman nimimerkkiä. (Sairastuin munasarjasyöpään 2005 ja kävin leikkauksen, sytostaatit ja seurannat 5 v. Nyt terveen kirjoissa, ajoittain seuraan palstaa.)
Täällä palstalla oli silloin ihmisiä jotka kirjoittivat säännöllisesti ja joihin tavallaan 'tutustui'. Jaettiin tuntemuksia ja ajatuksiamme elämästä.
Raspis oli ihminen jonka ajatuksia ja kommentoitia odotinkin. Elämässä kiinni ja rohkea tässä ja nyt.
-Raspiksen kirjoitukset olivat sellaisia, että todella myötäelin hänen ajatuksia ja tuntemuksia ja kokemuksia hoidoista ja sairaudesta.
Jäin kaipaamaan Raspista. Olin huolestunut ettei hänestä kuulunut mitään palstalla.
Suuret kiitokset sinulle Raspiksen puoliso viestistäsi ja tiedosta.
Sinulla on ollut tosi raskasta, toivon että voit nyt levätä ja toipua ja kerätä voimia omaan elämääsi. Anna surulle aikaa, ja muista että Elämä jatkuu. halauksia!
Sinulle viestistäsi ja toivon että jaksat surussasi. Näin me joudumme kukin vuorollaan Jumalan eteen kun iankaikkisuuden ovi avautuu. Jumala siunatkoon ja vahvistakoon sinua.
sinulle Raspikurkun vaimo,että jaksoit kertoa meille näistä Raspikurkun viimeisistä vaiheista.
Lämmin osanottoni sinulle ja kaikille hänen läheisilleen,Raspis oli palstalla kauan ja tuli meille kaikille läheiseksi,hänen muistoaan kunnioitamme ja ikävöimme täällä.
Raspiksen vaimolle.Hän kirjoitti teistä aina kauniisti,ja kunnioittaen.Paljon jäi paitsi hänen pois menonsa myötä.Milloinkaan hän ei loukannut ketään,ja sai riitapukaritkin lopettamaan.Voikukat hän sanoi lempikukikseen,ja heinäkuussa oli syntynyt,ja saanut lapsenlapsen.Hän haaveili kun pääsisi eläkkeelle,niin voisitte viettää aikaa yhdessä.Sanat ovat tyhjiä,kun menettää puolisonsa,voimia teille jaksaa eteenpäin,onhan kauniit muistot,niitä kukaan ei voi ottaa pois.Kaikkea hyvää toivon teille,ja Jumalan siunausta.
rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa.Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Mark;8;2 Kun7
Poikani menehtyi syöpään Maaliskuussa. Hän sai myös keukokuumeen, lisäksi syöpä levisi maksaan, keuhkoihin ja kurkkuun. Piti antaa sädehoitoa kaulan ja keuhkojen alueelle vielä edellisenä päivänä ennen kuolemaa, olisi muuten kuollut tukehtumalla.
Meilahden syöpäosastolla on hyvä kivunhoito ja ammattitaitoiset ihmiset.
Kaksi vuotta taistelu kesti, keuhkokuume vei huonoon kuntoon, ei voitu antaa hoitoja kun kuume ei meinannut millään hellittää, syöpä levisi räjahdysmäisesti.
Raateleva ikävä on koko ajan.
pahinta mitä ihmiselle voi sattua on oman lapsen kuolema.min' menetin 17v, veljeni,he olivat suomenlinnassa viettämässä viimeistä lomapäivää.pojat saivat päähänsä pitää pikku veljeäni veden alla mahdollisimman kauan,sammakkomiehet sukelsivät ruumiin 10 minuutin kuluttua,samoin 2 ystävätärtäni menettuvät kapsensa 10 vuotiaana rekan alle.Rukoilen puolestanne että jaksatte valtavasta tuskasta huolimatta elää päiv'n kerrallaan.Voi,mia teille ja siunausta jokaiselle päivällenne.
Lämmin osanottoni Raspiksen läheisille - voimia ja jaksamista!
Olen lueskellut tätä palstaa kahden vuoden ajan silloin tällöin sen jälkeen, kun äidiltäni löytyi maksaan levinnyt paksusuolen syöpä syyskuussa 2008. Raspiksen viisaat, elämänmyönteiset viestit ovat lohduttaneet minua suuresti.
Rakas äitini menehtyi kolme viikkoa sitten. Hän oli varsin hyvässä ja reippaassa kunnossa aina alkusyksyyn asti - elokuussa kävi vielä hikijumpassa nuorten naisten keskellä. Syksyn aikana hänen vointinsa pikkuhiljaa heikkeni; lokakuun lopussa lääkäri totesi, että hoidot eivät enää pure ja että siirrytään oireenmukaiseen hoitoon. Ajattelimme aikaa silti olevan vielä kuukausia.
Äiti halusi ja sai asua koko ajan kotonaan. Lokakuulta alkaen hän ei jaksanut itse toimittaa enää kotiaskareita, mutta oli henkisesti hyvin reipas ja toiveikas - fyysisestä väsymyksestä huolimatta hän vaikutti hyvin onnelliselta. Vasta kuolemaa edeltävänä yönä äiti lähti sairaalaan, jossa hänen vointinsa äkillisesti romahti. Löytyi mm. keuhkokuume ja sydämen vajaatoiminta. Kuolema seurasi kivutta hyvin nopeasti sydämen pysähdyttyä alle puoli vuorokautta sairaalaan menon jälkeen. Puoli tuntia ennen kuolemaansa hän vielä jutteli ja söi itse.
Ikävä ja suru on aivan valtava. Äidin olisi halunnut pitää täällä niin paljon pidempään. Toisaalta olen helpottunut siitä, että äiti sai niin hyvän kuoleman: sai elää täydesti loppuun asti rakastavan perheen keskellä.
Valoisaa adventin aikaa kaikille!
Syvä osanottoni.
En löydä sanoja, kyyneleet valuvat poskilleni.
Nelly62
on moni taas tukenut ja kertonut osanottonsa raspiksen poismenon johdosta josta kiitokset teille.
Puolestani esitän lämpimän osanottoni sinulle nimimerkki suruaika äitisi poismenon johdosta. Oma äitini poistui tästä ajasta muutama vuosi sitten myös jouluksi 21.12.2005. Se oli raskas joulu. Syntymäseura-
kuntani kirkon vieressä olevan vainajien säilytyshuoneen rappusille sytytin jouluaattoiltana kynttilän äidille niinkuin muutkin joilla oli omainen siellä odottamassa siunausta olivat tehneet. Sitten hautakummulle sytytin toisen kynttilän isälleni joka oli kuollut 2003.
Täällä nykyisessä kotiseurakunnassani perinteisesti raspiksen kanssa jouluaattona kävimme myös esikoispoikamme pienellä kummulla sytyttämässä kynttilän mutta tänäjouluna sytytän yksin siellä kaksi kynttilää.
Jotain samantapaista oli äitisi ja raspiksen lähtöä edeltäneissä hetkissä. Perjantaina päivällä menin hänen vuoteensa luo mutta poistuin, kun sairaalateologi tuli tuoneeseen. Odottelin päiväsalissa ja tunnin kuluttua teologi tuli luokseni ja kertoi raspiksen sanoneen, että tilanne on nyt muuttunut niin ettei ole enää kysymys kuin muutamasta viikosta. Raspis oli halunnut istua sängyn reunalla mutta vieras oli auttanut aina välillä makuulle josta raspis oli kuitenkin pian alkanut nousta ylös. Kun sitten menin huoneeseen siellä oli jo potilas sikeässä unessa. Illalla ei sitten minua ja poikaamme nähnyt vaikka juttelimme, koska silmät eivät enää olleet hallinnassa vaan valkoinen puoli oli esillä. Seuraavana päivänä tulikin lähtö.
sinulle Raspiksen vaimolle,ja pojalle.Raspis oli kantava voima täällä,jokainen odotti hänen kirjoituksiaan,hän ei ikinä morkannut ketään,ja kirjoitti kunnioittaen vaimostaan aina,ei ikinä pahaa sanaa.Hän suunnitteli mitä voisitte tehdä,kun hän pääsee eläkkeelle.Olen surullinen puolestanne.
varmasti jokaisella,ja suru jäi,mutta kauniit muistot.Kaipaamme häntä,olisipa saanut vielä elää,voimia hänen läheisilleen rutkasti,ja lämmin virtuaali halaus teille.
uskoisin sinun olevan Raspiksen pojan vaimo.Jospa voisi ottaa edes hieman teidän surustamme kantaakseemme.Voimia teille kaikille Raspiksen läheiset,teillä oli kunnia tuntea noin hieno mies.
Miksi puhut raspiksen POJAN vaimosta?