Ruotsinkielinen Kansan Puolue

Ruotsalaisten tulo
Lukaisin Aarre Läntisen tutkielman
Pohjanmaan ruotsalaiset - valloittajia vai uusisasukkaista?
lainauksia:
- Ruotsalaisten muutto Pohjanmaalle 1200-1300-lukujen taitteessa oli massiivinen ja nopea tapahtuma
- Muuttajat pääasiassa suur-Helsinglantin alueelta
- Ruotsalaiset eivät muuttaneet asumattomalle rannikolle
- Alkuperäiset suomalaiset paikannimet vääntyneet "ruotsinkelisiksi"
- Sopimus rantaseutujen luovuttamisesta ruotsalaisille Vetelinjoen (Perhojoen) tasalle vuoden 1270 vaiheilla
- Tehtiin jonkinlainen sopimus, jolla ruotsalaisille annettiin oikeus muuttaa Pohjanmaan rannikolle kainulaisten menettäessä asemansa. Sen korvauksena toiset satakuntalaiset - pirkkalaiset - saivat privilegion Pohjan perien hyödyntämiseen.
- ruotsalaisilla oikeus "vesijättömaihin"
- ruotsalaisia voidaan pitää Pohjanmaan rannikolla enemmänkin valloittajina kuin uudisasukkaina

se taas kirjoitti:

Ruotsalaisten tulo
Lukaisin Aarre Läntisen tutkielman
Pohjanmaan ruotsalaiset - valloittajia vai uusisasukkaista?
lainauksia:
- Ruotsalaisten muutto Pohjanmaalle 1200-1300-lukujen taitteessa oli massiivinen ja nopea tapahtuma
- Muuttajat pääasiassa suur-Helsinglantin alueelta
- Ruotsalaiset eivät muuttaneet asumattomalle rannikolle
- Alkuperäiset suomalaiset paikannimet vääntyneet "ruotsinkelisiksi"
- Sopimus rantaseutujen luovuttamisesta ruotsalaisille Vetelinjoen (Perhojoen) tasalle vuoden 1270 vaiheilla
- Tehtiin jonkinlainen sopimus, jolla ruotsalaisille annettiin oikeus muuttaa Pohjanmaan rannikolle kainulaisten menettäessä asemansa. Sen korvauksena toiset satakuntalaiset - pirkkalaiset - saivat privilegion Pohjan perien hyödyntämiseen.
- ruotsalaisilla oikeus "vesijättömaihin"
- ruotsalaisia voidaan pitää Pohjanmaan rannikolla enemmänkin valloittajina kuin uudisasukkaina

Voi sinua reppanaa!

Lainaus Yrjö Koskinen v.1857:
Koko tämä maa on ensinnä ollut Suomalaisten hallussa, mutta sitten tulivat Ruotsalaiset ja ottivat rantamaat valtoihinsa ikäänkuin pienellä sodalla. Kun he silloin saivat Suomalaiset pakenemaan, niin ilosta hurrasivat, ja siitäpä heitä vielä nykyänsäkin Hurri-nimellä kutsutaan.
Tämä tarina on siitä merkillinen, että se antaa selityksen tuohon tavalliseen herjaus-nimeen, jonka Suomalaiset antavat Pohjanmaan Ruotsalaisille. Muutoin se vahvistaa Vöyriläisten tarinan, että muka Ruotsinväki oli väki-voimalla rantamaan valloittanut. Suomenkieliset paikan-nimet jo kyllä todistavat, että. tämä rantamaa oli Suomalaisten hallussa ollut, ja arvattava on, etteivät nämä suosiolla jättäneet asuntojansa. Liikaa ei siis liene, jos näitten todistusten nojassa otamme tämän asian jotenkin täydeksi historialliseksi todeksi.

reppana... kirjoitti:

Lainaus Yrjö Koskinen v.1857:
Koko tämä maa on ensinnä ollut Suomalaisten hallussa, mutta sitten tulivat Ruotsalaiset ja ottivat rantamaat valtoihinsa ikäänkuin pienellä sodalla. Kun he silloin saivat Suomalaiset pakenemaan, niin ilosta hurrasivat, ja siitäpä heitä vielä nykyänsäkin Hurri-nimellä kutsutaan.
Tämä tarina on siitä merkillinen, että se antaa selityksen tuohon tavalliseen herjaus-nimeen, jonka Suomalaiset antavat Pohjanmaan Ruotsalaisille. Muutoin se vahvistaa Vöyriläisten tarinan, että muka Ruotsinväki oli väki-voimalla rantamaan valloittanut. Suomenkieliset paikan-nimet jo kyllä todistavat, että. tämä rantamaa oli Suomalaisten hallussa ollut, ja arvattava on, etteivät nämä suosiolla jättäneet asuntojansa. Liikaa ei siis liene, jos näitten todistusten nojassa otamme tämän asian jotenkin täydeksi historialliseksi todeksi.

Yrjö Koskinen oli suomenruotsalainen, oikealta nimeltään Georg Forsman.
Hurri sana tulee tieteellisen tutkimuksen mukaan Itä-Suomesta, etsi Googlesta!
Forsmanin ajatus oli hänen henkilökohtainen mielipiteensä.
Nykyisen Suomen alueella asui 1200-luvun alussa n. 50.000 ihmistä. Elikkä varsinaisia suomenkielisiä taajamia ei ollut.

reppana... kirjoitti:

Lainaus Yrjö Koskinen v.1857:
Koko tämä maa on ensinnä ollut Suomalaisten hallussa, mutta sitten tulivat Ruotsalaiset ja ottivat rantamaat valtoihinsa ikäänkuin pienellä sodalla. Kun he silloin saivat Suomalaiset pakenemaan, niin ilosta hurrasivat, ja siitäpä heitä vielä nykyänsäkin Hurri-nimellä kutsutaan.
Tämä tarina on siitä merkillinen, että se antaa selityksen tuohon tavalliseen herjaus-nimeen, jonka Suomalaiset antavat Pohjanmaan Ruotsalaisille. Muutoin se vahvistaa Vöyriläisten tarinan, että muka Ruotsinväki oli väki-voimalla rantamaan valloittanut. Suomenkieliset paikan-nimet jo kyllä todistavat, että. tämä rantamaa oli Suomalaisten hallussa ollut, ja arvattava on, etteivät nämä suosiolla jättäneet asuntojansa. Liikaa ei siis liene, jos näitten todistusten nojassa otamme tämän asian jotenkin täydeksi historialliseksi todeksi.

jossa historiaa aiheesta. Kiitos jutun esille tuonnista aloittajalle:)

http://www.salakirjat.net/pohjanmaan_asuttamisesta_4_ruotsalaiset.html

Yrjö oli mikä oli kirjoitti:

jossa historiaa aiheesta. Kiitos jutun esille tuonnista aloittajalle:)

http://www.salakirjat.net/pohjanmaan_asuttamisesta_4_ruotsalaiset.html

Pohjanmaan ruotsalaiset - valloittajia vai uudisasukkaita?
Ruotsin puolella Pohjanlahtea uudisasutus työntyi kohti pohjoista. Uudisasukkaat asettuivat mieluiten rannikolla asumaan, ja sisämaahan menemistä pidettiin huonompana vaihtoehtona. Jos uudisasukkailla ei ollut sijaa Pohjanlahden länsirannalla, he siirtyivät kernaasti Pohjanlahden itäpuolelle suunnilleen samalle korkeudelle lähes tasatahtia kummallakin puolella rannikkoa.
Pohjanlahden länsirannalla ruotsalainen asutus ulottui esihistoriallisen ajan lopulla Arnäsin pitäjään Vaasan korkeudella. Sen jälkeen eteneminen kohti pohjoista oli siellä 1100- ja 1200-luvuilla hyvin hidasta, ja se saavutti Helsinglandin pohjoisen rajakiven - Bygdestenin - vasta 1320-luvulla ja oli näin edennyt Kokkolan korkeudelle. Siten uudisasutuksen eteneminen Ångerman-joelta Skellefte-joelle kesti pari vuosisataa, ja se näyttää olleen liki pysähdyksissä 1200-luvulla Ruotsin puolella.
Syitä uudisasutuksen laantumiseen lienee ollut kaksi. Pohjoisempia seutuja ei ehkä pidetty viljelykselle otollisina. Toisaalta asutusvirran esteeksi saattoivat tulla pohjoisessa kainulaiset, ja myöhemmin pirkkalaiset. Vasta 1320-luvulla uudisasutus Ruotsin puolella alkoi edetä yhä ylemmäs pohjoiseen. Pähkinäsaaren rauhansopimus 1323 lisäsi osaltaan kruunun kiinnostusta pohjoisen seutujen asuttamiseen.
Ruotsalainen uudisasutus pureutui Pohjanmaalla Satakunnan intressialueelle, joka ulottui pohjoisessa Vetelinjoelle saakka. Tällainen tarkka rajaus on voinut perustua sopimukseen, johon ovat myötävaikuttaneet kruunu ja Satakunnan tai Hämeen maakunta. Satakunta tosin mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna 1331, mutta se oli sitä vanhempi. Satakunta on vanhaa Hämettä, joka ulottui alkuaan "suolamerestä suolamereen" eli Suomenlahdelta Pohjanlahteen.
Oletetussa sopimuksessa noin vuodelta 1270 varsinainen Pohja jätettiin edelleen satakuntalaisten - pirkkalaisten nautinta-alueeksi. Pirkkalaiset mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna 1328. Bureukselta on maininta, että Mauno Ladonlukko antoi pirkkalaisille privilegiot pohjankäyntiin vuonna 1277, mutta tästä ei ole säilynyt autenttisia asiakirjoja. Tällaisen sopimuksen puolesta puhuu kolme asiaa: ruotsalaisten tulo Pohjanmaalle, kainulaiskauden päättyminen ja pirkkalaisten esiinmarssi.
Ruotsalaisten uudisasutus Pohjanmaan rantamilla alkoi 1200-luvun lopulla kruunun tukemana. Ruotsalaiset eivät kumminkaan muuttaneet asumattomalle rannikolle - ulottuihan Satakunnan ja Hämeen vaikutusalue maakunnassa Vetelinjoen korkeudelle, josta alkoi karjalaisten intressialue. Läntinen (Julku 1992) esittää tuntuvan perustellulta väittää, että noihin aikoihin tehtiin Pohjanmaan nautinta-alueesta jonkinlainen sopimus, jolla ruotsalaisille annettiin oikeus muuttaa Pohjanmaan rannikolle kainulaisten menettäessä asemansa. Sen korvauksena toiset satakuntalaiset - pirkkalaiset - saivat privilegion Pohjan perien hyödyntämiseen.
Miten sitten suomalaisten Pohjanmaalla kävi? Osa luonnollisesti sulautui ruotsalaisiin. Näillähän on yhä edelleen sellaisia geneettisiä, itäisiä piirteitä, joita heidän esi-isillään ei ole voinut olla Suomeen muuttaessaan? Osa suomalaisista luonnollisesti väistyi ruotsalaisten tieltä sisämaahan.
Läntinen toteaa, että tämä on tietenkin pelkistetty visio siitä tilanteesta, jolloin ruotsalaiset asettuivat taloksi Pohjanmaan rannikolle. Tähän kuuluu olettamus Suur-Helsinglandin almenningen ulottamisesta Pohjanmaan rannikolle, vuoden 1270 paikkeilla tehty sopimus rantaseutujen luovuttamisesta Vetelinjoen korkeudelle asti ruotsalaisille tulokkaille ja Ruotsin kruunun ruotsalaisten suosiminen Pohjanmaan rannikolla. Tästä näkökulmasta katsottuna ruotsalaiset asettuivat Pohjanmaalla enemmänkin jo valmiiseen taloon. Joukossa oli luonnollisesti myöskin uudisasukkaista. Kuitenkin kruunun antaman taustatuen vuoksi esittää Läntinen, että ruotsalaisia voidaan pitää Pohjanmaan rannikolla enemmänkin valloittajina kuin uudisasukkaina.
On vielä selvitettävä, kuuluuko tämä suurempaan kokonaisuuteen Ruotsin kruunun Suomen invaasiossa, ja geopoliittisessa pelissä Novgorod-Venäjää vasten. Birger jaarli riehui juuri tähän aikaan, 1200-luvun puolessa välissä, Hämeessä, ja etnisesti puhdisti seutua menetelmin, joita nykyisin kutsutaan kansanmurhaksi. Tämä ns toinen ristiretki Hämeeseen selvästi valmisti maata ruotsalaisten maihinnousuun Pohjanmaalla katkaisemalla hämäläisten yhteydet vanhalle vaikutusalueelleen.
Mikael Reuter

dfhkjli kirjoitti:

Pohjanmaan ruotsalaiset - valloittajia vai uudisasukkaita?
Ruotsin puolella Pohjanlahtea uudisasutus työntyi kohti pohjoista. Uudisasukkaat asettuivat mieluiten rannikolla asumaan, ja sisämaahan menemistä pidettiin huonompana vaihtoehtona. Jos uudisasukkailla ei ollut sijaa Pohjanlahden länsirannalla, he siirtyivät kernaasti Pohjanlahden itäpuolelle suunnilleen samalle korkeudelle lähes tasatahtia kummallakin puolella rannikkoa.
Pohjanlahden länsirannalla ruotsalainen asutus ulottui esihistoriallisen ajan lopulla Arnäsin pitäjään Vaasan korkeudella. Sen jälkeen eteneminen kohti pohjoista oli siellä 1100- ja 1200-luvuilla hyvin hidasta, ja se saavutti Helsinglandin pohjoisen rajakiven - Bygdestenin - vasta 1320-luvulla ja oli näin edennyt Kokkolan korkeudelle. Siten uudisasutuksen eteneminen Ångerman-joelta Skellefte-joelle kesti pari vuosisataa, ja se näyttää olleen liki pysähdyksissä 1200-luvulla Ruotsin puolella.
Syitä uudisasutuksen laantumiseen lienee ollut kaksi. Pohjoisempia seutuja ei ehkä pidetty viljelykselle otollisina. Toisaalta asutusvirran esteeksi saattoivat tulla pohjoisessa kainulaiset, ja myöhemmin pirkkalaiset. Vasta 1320-luvulla uudisasutus Ruotsin puolella alkoi edetä yhä ylemmäs pohjoiseen. Pähkinäsaaren rauhansopimus 1323 lisäsi osaltaan kruunun kiinnostusta pohjoisen seutujen asuttamiseen.
Ruotsalainen uudisasutus pureutui Pohjanmaalla Satakunnan intressialueelle, joka ulottui pohjoisessa Vetelinjoelle saakka. Tällainen tarkka rajaus on voinut perustua sopimukseen, johon ovat myötävaikuttaneet kruunu ja Satakunnan tai Hämeen maakunta. Satakunta tosin mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna 1331, mutta se oli sitä vanhempi. Satakunta on vanhaa Hämettä, joka ulottui alkuaan "suolamerestä suolamereen" eli Suomenlahdelta Pohjanlahteen.
Oletetussa sopimuksessa noin vuodelta 1270 varsinainen Pohja jätettiin edelleen satakuntalaisten - pirkkalaisten nautinta-alueeksi. Pirkkalaiset mainitaan lähteissä ensi kerran vuonna 1328. Bureukselta on maininta, että Mauno Ladonlukko antoi pirkkalaisille privilegiot pohjankäyntiin vuonna 1277, mutta tästä ei ole säilynyt autenttisia asiakirjoja. Tällaisen sopimuksen puolesta puhuu kolme asiaa: ruotsalaisten tulo Pohjanmaalle, kainulaiskauden päättyminen ja pirkkalaisten esiinmarssi.
Ruotsalaisten uudisasutus Pohjanmaan rantamilla alkoi 1200-luvun lopulla kruunun tukemana. Ruotsalaiset eivät kumminkaan muuttaneet asumattomalle rannikolle - ulottuihan Satakunnan ja Hämeen vaikutusalue maakunnassa Vetelinjoen korkeudelle, josta alkoi karjalaisten intressialue. Läntinen (Julku 1992) esittää tuntuvan perustellulta väittää, että noihin aikoihin tehtiin Pohjanmaan nautinta-alueesta jonkinlainen sopimus, jolla ruotsalaisille annettiin oikeus muuttaa Pohjanmaan rannikolle kainulaisten menettäessä asemansa. Sen korvauksena toiset satakuntalaiset - pirkkalaiset - saivat privilegion Pohjan perien hyödyntämiseen.
Miten sitten suomalaisten Pohjanmaalla kävi? Osa luonnollisesti sulautui ruotsalaisiin. Näillähän on yhä edelleen sellaisia geneettisiä, itäisiä piirteitä, joita heidän esi-isillään ei ole voinut olla Suomeen muuttaessaan? Osa suomalaisista luonnollisesti väistyi ruotsalaisten tieltä sisämaahan.
Läntinen toteaa, että tämä on tietenkin pelkistetty visio siitä tilanteesta, jolloin ruotsalaiset asettuivat taloksi Pohjanmaan rannikolle. Tähän kuuluu olettamus Suur-Helsinglandin almenningen ulottamisesta Pohjanmaan rannikolle, vuoden 1270 paikkeilla tehty sopimus rantaseutujen luovuttamisesta Vetelinjoen korkeudelle asti ruotsalaisille tulokkaille ja Ruotsin kruunun ruotsalaisten suosiminen Pohjanmaan rannikolla. Tästä näkökulmasta katsottuna ruotsalaiset asettuivat Pohjanmaalla enemmänkin jo valmiiseen taloon. Joukossa oli luonnollisesti myöskin uudisasukkaista. Kuitenkin kruunun antaman taustatuen vuoksi esittää Läntinen, että ruotsalaisia voidaan pitää Pohjanmaan rannikolla enemmänkin valloittajina kuin uudisasukkaina.
On vielä selvitettävä, kuuluuko tämä suurempaan kokonaisuuteen Ruotsin kruunun Suomen invaasiossa, ja geopoliittisessa pelissä Novgorod-Venäjää vasten. Birger jaarli riehui juuri tähän aikaan, 1200-luvun puolessa välissä, Hämeessä, ja etnisesti puhdisti seutua menetelmin, joita nykyisin kutsutaan kansanmurhaksi. Tämä ns toinen ristiretki Hämeeseen selvästi valmisti maata ruotsalaisten maihinnousuun Pohjanmaalla katkaisemalla hämäläisten yhteydet vanhalle vaikutusalueelleen.
Mikael Reuter

on ryövännyt Suomea, eikä ole auttanut vaikeina aikoina kuin välillisesti.

Yrjö oli mikä oli kirjoitti:

jossa historiaa aiheesta. Kiitos jutun esille tuonnista aloittajalle:)

http://www.salakirjat.net/pohjanmaan_asuttamisesta_4_ruotsalaiset.html

Keskustelussa puhutaan hämäläisistä jne sekä ruotsalaisista. Entä lappalaiset?

Ruotsiin ne joutavatkin. Vaikeuksiin ne joutuu sielläkin, koska eihän näitten rantaruotsalaisten mongerrus mitään ruotsia ole.