Onkohan kenelläkään kokemuksia/tietoa tälläisesta asiasta...?
Eilen aamulla heräsimme normaaliin tapaan ja hieman alle 3-vuotias sekarotuinen koiramme oli iloinen kuin tavallisestikkin. Mutta aamupäivällä koiramme rupesi oksentamaan, ja yritti ripuloida siinä kuitenkaan onnistumatta. Joi aivan älyttömän paljon päivällä vettä ja hetken kuluttua oksensi joka ikisen tipan. Iltapäivällä huomasin pepun suulla verta. Eläinlääkäri sanoi että alueellamme on riehunut veriripuli ja määräsi maitohappobakteeria ja soittoa jos tila pahenee. Normaalisti koiramme on erittäin iloinen vaikka olisi ollut ripulissa, mutta eilen ei tullut edes vastaan ku tulin apteekista tai kun avomies tuli töistä, heilutti vaan vähän häntää. No koira lopetti oksentelun ja ripuloimisen, oli kyllä tosi aneeminen mutta aateltiin että se johtu vaan siitä että oli oksentanu koko päivän. Lähdin kauppaan ja hetken kuluttua avomieheni soitti minulle ja pyysi tulla kotiin, koska meidän piti lähteä eläinlääkäriin. Koiramme oli oksentanut arvion mukaan noin litran puhdasta verta. Ajoimme eläinlääkäriin, koiramme ei jaksanut edes kunnolla kävellä. Eläinlääkäri tutki ja kuunteli sydämen, joka ei enää kunnolla lyönyt. Rakas koiramme alkoi jo kylmetä. Mitään ei ollut enää tehtävissä, koska koiraamme ei olisi edes pystytty hoitamaan, koska kaikki verisuonetkin olivat jo tuhoutuneet. Ikuinen uni kutsui koiraamme, noin kahdeksan tuntia oireiden alkamisesta. Eläinlääkäri sanoi ettei ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, terve nuori koira menee noin äkkiä.
Koiramme oli noin 50 kiloa. Epäilemme tietenkin, että koiramme on saanut jostain myrkkyä. Kotona meillä ei ole pidetty mitään myrkkyjä emmekä ole myöskään käyneet missään koirapuistoissa. Lähes ainoaksi mahdollisuudeksi jää meidän oma osaksi aidattu pihamme..(tekeekö joku oikeasti jotain sellaista?) Eläinlääkäri sanoi, että mikäli se olisi myrkytys, niin rottamyrkkyä olisi ainaki pitänyt olla suuria määriä ja jopa pidemmällä aikavälillä, että tilanne olisi mennyt noin pahaksi. Mikäli se olisi pidemmällä aikavälillä niin ainut olisi sitten, että koiramme palloon olisi tungettu jotain(saako missään tutkittua tuollaista?)vai onko sitten kyse jostain toisesta myrkystä? Vieraat esineet suljettiin pois, koska se ei olisi sekään aiheuttanut tuollaista tuhoa. Umpisuolet ym. sisuskalujen pamahdukset suljettiin myös siltä osin että useamman sisukalun olisi pitänyt rikkoutua, jotta se olisi aiheuttanut noin pahaa sisäistä verenvuotoa. Kuinka ärsyttävää onkaan kun ei pysty olemaan sinut tämän asian kanssa, kun tuntuu että tää ei nyt ollut aivan luonnollinen lähtö:(
Eilen aamulla heräsimme normaaliin tapaan ja hieman alle 3-vuotias sekarotuinen koiramme oli iloinen kuin tavallisestikkin. Mutta aamupäivällä koiramme rupesi oksentamaan, ja yritti ripuloida siinä kuitenkaan onnistumatta. Joi aivan älyttömän paljon päivällä vettä ja hetken kuluttua oksensi joka ikisen tipan. Iltapäivällä huomasin pepun suulla verta. Eläinlääkäri sanoi että alueellamme on riehunut veriripuli ja määräsi maitohappobakteeria ja soittoa jos tila pahenee. Normaalisti koiramme on erittäin iloinen vaikka olisi ollut ripulissa, mutta eilen ei tullut edes vastaan ku tulin apteekista tai kun avomies tuli töistä, heilutti vaan vähän häntää. No koira lopetti oksentelun ja ripuloimisen, oli kyllä tosi aneeminen mutta aateltiin että se johtu vaan siitä että oli oksentanu koko päivän. Lähdin kauppaan ja hetken kuluttua avomieheni soitti minulle ja pyysi tulla kotiin, koska meidän piti lähteä eläinlääkäriin. Koiramme oli oksentanut arvion mukaan noin litran puhdasta verta. Ajoimme eläinlääkäriin, koiramme ei jaksanut edes kunnolla kävellä. Eläinlääkäri tutki ja kuunteli sydämen, joka ei enää kunnolla lyönyt. Rakas koiramme alkoi jo kylmetä. Mitään ei ollut enää tehtävissä, koska koiraamme ei olisi edes pystytty hoitamaan, koska kaikki verisuonetkin olivat jo tuhoutuneet. Ikuinen uni kutsui koiraamme, noin kahdeksan tuntia oireiden alkamisesta. Eläinlääkäri sanoi ettei ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, terve nuori koira menee noin äkkiä.
Koiramme oli noin 50 kiloa. Epäilemme tietenkin, että koiramme on saanut jostain myrkkyä. Kotona meillä ei ole pidetty mitään myrkkyjä emmekä ole myöskään käyneet missään koirapuistoissa. Lähes ainoaksi mahdollisuudeksi jää meidän oma osaksi aidattu pihamme..(tekeekö joku oikeasti jotain sellaista?) Eläinlääkäri sanoi, että mikäli se olisi myrkytys, niin rottamyrkkyä olisi ainaki pitänyt olla suuria määriä ja jopa pidemmällä aikavälillä, että tilanne olisi mennyt noin pahaksi. Mikäli se olisi pidemmällä aikavälillä niin ainut olisi sitten, että koiramme palloon olisi tungettu jotain(saako missään tutkittua tuollaista?)vai onko sitten kyse jostain toisesta myrkystä? Vieraat esineet suljettiin pois, koska se ei olisi sekään aiheuttanut tuollaista tuhoa. Umpisuolet ym. sisuskalujen pamahdukset suljettiin myös siltä osin että useamman sisukalun olisi pitänyt rikkoutua, jotta se olisi aiheuttanut noin pahaa sisäistä verenvuotoa. Kuinka ärsyttävää onkaan kun ei pysty olemaan sinut tämän asian kanssa, kun tuntuu että tää ei nyt ollut aivan luonnollinen lähtö:(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse olisin tuollaisessa tapauksessa tilannut koiralle ruumiinavauksen ja kuolinsyytutkinnan hinnasta riippumatta. Muuten en saisi rauhaa...
Jaksamista
Voi kamala, tuntuupa pahalle. Olisiko ollut hyvä se ruumiinavaus, vaan eihän
se tuo koiraanne takaisin, mutta saisi itse mielenrauhan. Koiran menetys on joka tapauksessa
raskasta tapahtui se missä iässä hyvänsä, ei siihen ole koskaan valmis, mutta että noin äkkiä ja tuolla tavoin. Voimia teille surussanne.