Elämä kätkee
lainailujaan vaan ei koskaan
takaisin palauta.
Kerran vain
onnen suurimman sinulle suo
mutta jos hukkaat sen
niin ikuisuuden se luotasi pois pysyy
ja kierre on murheellinen
loputon :
aamut kalpeana sinulle näyttäytyy
päivien ollessa sitä samaa harmaata
ja öisin rinnallasi lepää suunnaton pimeän paino
joka kuiskii :
miksi hukkasit ?
ja olet yksin
niin yksin ...
lainailujaan vaan ei koskaan
takaisin palauta.
Kerran vain
onnen suurimman sinulle suo
mutta jos hukkaat sen
niin ikuisuuden se luotasi pois pysyy
ja kierre on murheellinen
loputon :
aamut kalpeana sinulle näyttäytyy
päivien ollessa sitä samaa harmaata
ja öisin rinnallasi lepää suunnaton pimeän paino
joka kuiskii :
miksi hukkasit ?
ja olet yksin
niin yksin ...
Vastaukset 4
Vanhimmat
elämä pelkkää lainaa vaan, kaikki oleelliset asiat toit runoillen esille
syksyn harmauteen, että pidinkö, kyllä!
Terv. Liona
... mitä surkeinta tekstiä
sävyiltään
mutta sellaista joskus kaikki on
elämäkin
vaikka sen käsikirjoitus olisi mitä parhain
ja mahtavin
niin silti ...
kiitos sanoistasi
ja kaikkea hyvää ja kaunista päivääsi
kun vaellat sen halki tuli sydämessäsi.
ei tektisisi tullin jo kotiin, lyhyemmältä käelylltä kun on harmaata ja taivaskin.. kohta ropisee
En tiedä kuvittelinko mutta olin näkeväni kirjoittamasi runon johon en ehtinyt aiemmin vastata, poistitko sen vai sekoilenko taas.
Tervesiä Lionalta!
Kuka uskaltaa ollenkaan rakastaa,se tuo vain tuskaa tullessaan..Aivan pienillä asioilla sen voi hukata..
Paikkaaminen on vaikeaa,kerran menetetty luottamus,ei helpolla palaa..Olemme yksin,ja käperrymme suruun.
Suru kalvaa rinnassa,jasiitä ei meinaa selvitä.. Siihen ei saa jäädä.. Elämä jatkuu..aina on uusia näkymiä,uusia tilaisuuksia..On elämä kummallista..mutta toivoa on.. Kiitos runostasi ja hyvää viikonloppuakin..Ilonpisaroita tiellesi t.Irkku