Miksi rikoslakia sovelletaan viidentoista vuoden ikäisiin luonnollisiin henkilöihin, vaikka 15-17 -vuotias ei itse pysty lain sisältöön vaikuttamaan? 15-17:sta vuoden ikäiset kun ovat lain silmissä jo syyntakeellisia. Lain sisällöstä päättää eduskunta, mutta vaaleihin voi asettua ehdolle vain täysi-ikäinen, ja äänioikeus koskee vain täysi-ikäisiä. Mielestäni tällainen kolmen vuoden väliinputoaminen ei ole oikeudenmukaista, kun itseä koskeviin asioihin ei voi vaikuttaa. Miksei rikosoikeudellinen vastuu tule voimaan vasta 18-vuotiaana, tai eduskuntavaalien ikäraja ole 15 vuotta? Kuulisin mielelläni muiden perusteltuja mielepiteitä, ja jos jollain on esittää perustelut nykyiselle järjestelmälle niin lukisin mielelläni niistäkin.
Kiitos jos etukäteen fiksuista vastauksista!
Kiitos jos etukäteen fiksuista vastauksista!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse mietin aikanaan, että kuinka kelpasin 18 vuotiaana armeijaan, mahdollisesti kuolemaan maani puolesta ja sain äänestää, mutta en saanut ostaa viinaa.
Kyse on lainsäätäjien tahdosta ja lait säätää eduskunta.
Toisaalta 99 %:a ihmistä on vastaavassa tilanteessa. He joutuvat noudattamaan lakeja, jotka on säädetty ilman, että heillä olisi ollut minkäänlaista realistista mahdollisuutta vaikuttaa niiden sisältöön. Pelkkä äänioikeus ei siihen riitä.
No tietysti siksi että täytyyhän niitä pikku pilttejäkin jotenkin koittaa pitää kurissa.
ikä 12v kuten monessa maassa on jo eli kersat kuriin.Sitäpaisi ei 18v pysty mitään lakeihin vaikuttaan vain 1% pystyy joskus.
Olen itsekin sitä mieltä, ettei suurin osa kansasta - tai edes eduskuntavaaleissa äänestäneistä - voi todellisuudessa vaikuttaa lakien sisältöön. Kansanedustajaehdokkaalla ole mitään velvollisuutta ajaa asioita, joista vaalikampanjassa on tullut puhuttua, jos tulee valituksi. Todellisuudessahan puoluelinja ajaa edustajan oman mielipiteen yli siinä instituutiossa. Mutta minusta tuntuu mielettömältä, että alaikäisen täytyy noudattaa lakeja, joihin hänellä itsellään ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Väittäisin, että tämä laissa oleva ristiriita demokratiassa on jäänyt lainsäätäjältä huomaamatta, tai lainsäätäjä on työssään ajatellut yli 15-vuotiaan, mutta alle 18-vuotiaan olevan kypsä noudattamaan lakia, sekä kärsimään rikoksen seuraukset, mutta ei riittävän kypsä äänestämään eduskuntavaaleissa tai asettumaan itse ehdolle. Puhun siis teoreettisesta mahdollisuudesta vaikuttaa, mutta sellainenhan pitäisi demokraattisessa valtiossa taata jokaiselle kansalaiselle.
Tämä kysymykseni alkoi kiinnostaa sen verran, että voisin kysyä asiaa asiantuntijoilta, eli kansanedustajilta. Olisiko kellään tietoa, mistä edustajien sähköposteja löytyy?
Kiitoksia vastauksista!
Bussin takapenkille hyppäsi poliisilaitoksen kohdalla nuori nainen joka puhui kännykkäänsä innolla selittäen kokemustaan kuulusteluista.
Joo,mä jäin niinku niiden farkkujen varastelusta kiinni ja sit se vartija soitti poliisit ja me mentiin sitten kuulusteluun. Mut MÄ sanoin sille poliisille vaan, että........
Et voi mitään mä olen vasta 14:sta. Ja tiäks ne päästi mut kotiin.
Itse nauroin maha kippurassa pysäkilleni asti, eihän tuo tyttö tiennyt ettei häntä voikkaan kuulustella ilman sosiaalityöntekijän ja tai vanhempien läsnäoloa, että seurauksia toki oli luvassa.
Jos alle 15 vuotias myymälävaras on noin tietoinen siitä ettei saa sakkoja rikoksistaan. Pitäisikö meidän kuitenkin niille nuorille painottaa, että sossu kuitenkin tilanteeseen puuttuu. Jos ikäraja nostettaisiin 15 vuodesta 18 vuoteen, olisiko sosiaalityöntekijöiden pöytä täynnä tuon tytön tyyppisiä tapauksia, joita ei sido rikoslaki, vaikka tapaus tutkitaankin jonkinsortin viraston puolella.
(vanhemmat ihmettelivät kuka möi reikäisiä farkkuja yläasteella, puolen vuoden ajan eri mielipide palstalla. Kaupasta löydettiin eräänä päivänä iso läjä leikattuja hälyttimiä. Kiinni jäi muutaman alaikäisen tyttökopla)
ET VOI MITÄÄN MÄ OLEN VASTA NELJÄTOISTA pokkana poliisille päin naamaa.
Kirjoitit asiaa, mutta varsinaisestihan syyntakeetonta ei voi lain nojalla rangaista. Vastuu on huoltajilla/huoltajalla sekä yhteiskunnalla. Vahingonkorvausvelvollisuus luonnollisesti koskee kaikkia. Huoltajat ovat huollettavasta vastuussa, mutta jos huoltajat eivät saa rötöstelevää lasta kuriin, otetaan vastuu lapsesta yhteiskunnan vastuulle. Yhteiskuntaa edustavat sosiaaliviranomaiset. Näiden kahden instituution, huoltajien ja sosiaaliviranomaisten, tehtävä ei ole jakaa rangaistuksia, vaan tarjota lapselle mahdollisimman hyvät mahdollisuudet kasvaa terveeksi ja lainkuuliaiseksi kansalaiseksi. Näin itse käsitän. Huoltajat ja sosiaaliviranomaiset voivat käyttää rangaistuksia opettaakseen lapselle asioita, mutta nämä rangaistukset eivät ole lakisääteisiä.
15-vuotiaana kuvioon astuu syyntakeellisuus, mutta äänioikeus sekä oikeus asettua ehdolle puuttuu. Tämä on mielestäni omituinen asia lainsäädännössämme.
Kirjoitit myös sosiaaliviranomaisten työmäärän lisääntymisestä, jos syyntakeellisuuden ikä nostettaisiin 18:aan vuoteen. Tämäkin menee jo ohi aiheen, mutta olen samaa mieltä, ettei nykyisellä järjestelmällä tällaista lakimuutosta voitaisi tehdä. Kaikki maksaa, ja tätä on lainsäätäjä liian usein pitänyt perusteena hyväksyä tärkeitä pykäliä, vaikka ei toimeenpanosta vastaakaan. Asiani hyödyllisyydestä en osaa sanoa, mutta mielestäni nykyinen menettely ei sovi demokraattiseen valtioon. Jos ikärajaa päätettäisiin nostaa kahdeksaantoista vuoteen, täytyisi muitakin lakeja muuttaa, siirtää vastuuta instituutiolta toiselle, muuttaa toimeenpanoa. Satojen sosiaaliviranomaisten palkkaaminen ei lienisi järkevää. Tämä vastaus meni nyt siitä aiheen vierestä, ja sisältää enemmän mutua kuin faktaa.
Kiitos vastauksesta!
ihan perusteellisesti. Jopa 7-vuotias joutuu noudattamaan laissa säädettyä oppivelvollisuutta, vaikkei olekaan päässyt itse vaikuttamaan lainsäädäntöön. Jo ala-asteikäiset piltit joutuvat noudattamaan koulun sääntöjä, joihin eivät ole itse päässeet vaikuttamaan. Ja toisin kuin Rikoslain kohdalla, alle 15-vuotiaat sääntöjen rikkojat saavat myös kärsiä rangaistuksen (jälki-istunto).
Ajattelin asiaa lain näkökulmasta, eli kuinka lain tulisi toimia demokraattisessa maassa. Alle 15-vuotias on syyntakeeton, joten lain mukaan mitään rangaistusta ei voida antaa. Vahingonkorvausvelvollisuutta tähän ei liene syytä sotkea, sehän koskee kaikkia Suomessa oleskelevia.
Rajataanpa aihetta vielä hieman. Puhutaan Suomen kansalaisesta, joka on alle 15-vuotias. Oppivelvollisuus kyllä koskee tällaista henkilöä, mutta myöskään sen suorittamatta jättäminen ei ole laissa rangaistavaa. Toisaalta tässä astuu kuvaan huoltajan/huoltajien vastuu huollettavan koulunkäynnistä, jota koskevat pykälät, joihin en ole perehtynyt. Siinä tapauksessa siis rikosoikeudellinen vastuu on huoltajalla/huoltajilla sekä yhteiskunnalla, eikä lapsella itsellään.
On kylläkin syytä myöntää, että koulun säännöt ja rangaistukset ovat kasvatuksen kannalta erittäin tärkeitä ja siten perusteltavia. Tämä menikin jo ohi aiheen. Tarkoitus oli selvittää perustelut tai perusteettomuudet kolmen vuoden väliinputoamiseen, josta yläpuolella kirjoitin.
noin niinkuin laajemmassa mittakaavassa.
Kaikki laithan koskevat jo alle kouluikäisiäkin, piltit eivät vain joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen niiden noudattamatta jättämisestä. Ikäänkuin vähän sama juttu vanhempien antamien sääntöjen ja määräysten kanssa, niitä on noudatettava tai itkettävä ja noudatettava. Vaikka piltti itse ei niihin pääsekään vaikuttamaan.
Allekirjoitan täysin kirjoittamasi. Alle 15-vuotiaillahan on yleensä sääntöjä koulun sikä huoltajien toimesta, mutta nämä säännöt eivät ole lakisääteisiä, eikä niiden rikkomisesta laissa määrätä rangaistusta. Kyse on siis kasvatuksesta, jossa rangaistukset ovat valtiovallan ulkopuolelta. Rangaistukset ovat siis vain välinearvossa lain täyttämiseksi, koska huoltajat ovat lain mukaan vastuussa holhottavan huoltamisesta ja kasvatuksesta. Tavallaan lakisääteisen, rikoslaissa määritellyn rangaistuksen tavoite on sama, eli opettaa olla tekemättä rikosta tai rikkomusta uudelleen. Hain kuitenkin takaa rangaistuksen langettamista, jonka syyntakeettoman ja syyntakeellisen tapauksissa tekee eri instituutio. Samoin kodin ja koulun säännöt voivat olla erilaisia kuin lait, usein ovatkin, mutta säännöt eivät voi olla ristiriidassa lain kanssa.
Arkiajattelussani ajattelen täysin samalla tavalla kuin sinäkin, onhan rangaistuksen tavoite sama instituutiosta riippumatta. Lapsen vanhemmat joutuvat kuitenkin toimimaan lain puitteissa, vaikka alle 15-vuotias holhottava on syyntakeeton. Syyntakeettomalle ei mielestäni kuulu oikeutta vaikuttaa asioihinsa, onhan hänet katsottu siihen kykenemättömäksi jo laissa oletusarvoisesti. Syyntakeellisella taas tilanne on toinen, mielestäni hänen pitäisi antaa ajaa omia ja yhteisiä asioita.
Millä perusteella syyntakeellinen henkilö voidaan sulkea poliittisen päättämisen ulkopuolelle, vaikka tuomiovalta häneen yltää?
Odottelen mielelläni vielä lisää fiksuja, asiallisia vastauksia. Kiinnostuin asiasta itsekin sen verran, että lähetin sähköpostia jokaiselle eduskuntapuolueelle, sekä muutamalle muulle kansanedustajalle. Voin kertoa puolueiden linjat asiaani koskien, kun saan vastauksia.
En ole käyttänyt Suomi24:ää aikoihin, mutta täällä laki-osiossa tuntuu olevan asiallisempia vastaajia kuin monella muulla osastolla. Kiitos siitä, ja iso kiitos vastauksista kaikille!