Eikö tosiaan muita ole saatu ehdokkaiksi kuin vanhoja ja nykyisiä kunnallispoliitikkoja ja liuta sellaisia henkilöitä, joiden nimet eivät sano minulle mitään? Ei taida kovin hyvin mennä. Aiotteko äänestää?
Seurakuntavaalit
Vielä emmin
18744
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Totta kai pitää äänestää. Kenen nimi sinulle olisi sanonut jotain? Emmekös me kaikki voi olla potentiaalisia päättäjiä? Mikset itse ruvennut ehdokkaaksi?
Äänestä minua.
Joskus 2000- luvun alussa, ja toiste en mene. Kun en kuulunut mihinkään puolueeseen, niin en sitten päässyt läpikään. En suinkaan tullut mistään "pystymetsästä", vaan oli kirkollinen ammattitutkintokin ja aitoa kiinnostusta asioihin. (Myös muita tutkintoja oli joista olisi ollut työssä paljon etua.) Siellä jyräävät nuo kaikissa muissakin vaaleissa ehdolla olevat yhdet ja samat henkilöt, ammattipoliitikot. Vallanhimo on heillä pohjaton, kaikkeen mahdolliseen pitää itsensä tunkea vaikkei ehtisi edes hoitaa mitään. Lopullinen niitti oli kun ohitseni meni jopa pentuja paljon pienemmällä äänimäärällä, mutta kun kuuluivat puolueeseen niin menivät läpi. Myöhemmin olen eronnut kirkostakin ja ikinä en enää liity, kyllästyin kaikkeen muuhunkin kirkon harrastamaan kusetukseen ja sortoon.
Fakta on, että suuri osa kirkkovaltuutetuista ei ole oikeasti kiinnostunut kirkollisesta tai hengellisestä elämästä. Kirkkovaltuusto on heille kuntapolitiikan jatkumo, kuten eräs jämsäläinen kirkkovaltuutettu muistaa jokaisessa valtuuston kokouksessa siihen suuntaan mainitakin. Heitä kiinnostavat eniten seuraskunnan rahat, omaisuus ja kiinteistöt. Sisältö ja toiminta on sivuseikka.
Omat ongelmat on jokaisessa seurakunnassa, myös vapaissa suunnissa. Siellä kuitenkin on lähtöoletus, että seurakunnan jäsenet sentään ovat uskossa. Luterilaiseen seurakuntaan voi kuulua, kunhan on vauvana kastettu. Sen jälkeen vakaumuksen perään ei juurikaan kysellä kuin rippikoulussa, joka sekin on kai useimmille nuorille muodollisuus ja keino saada hyvät lahjat.
Kirkon jäsenmäärä on laskusuuntainen. Jos jotain ei tapahdu, väki liukenee seurakunnista ja saman tien kirkon asema muuttuu marginaaliseksi nykyiseen verrattuna. Auttaisiko vanha kunnon herätys asiaa? Ja että papeista yms. tulisi hengen miehiä sen sijaan, että pyörittävät byrokratiaa? Suurella yleisöllä on kuitenkin kova tarve kokea välittämistä, armoa ja sosiaalista yhteyttä, jota seurakunta parhaimmillaan ja alkuperäisessä merkityksessään voisi ihmisille tarjota. Nyt näitä asioita etsitään jos jonkinlaisista lahkoista ja terapeuteilta.
Ei unohdeta kuitenkaan, mitä hyvää kirkon ruohonjuuritasolla tapahtuu, jossa monet vapaaehtoiset tekevät paljon pyyteetöntä työtä lähimmäistensä hyväksi. Toki sitä tapahtuu muuallakin kuin seurakunnissa. Uskova voi toimia kutsumuksensa mukaan siellä, missä on ja vaikuttaa. Onpa tämä kirkkovanhus edesauttanut aikoinaan köyhäinhoidon kehittämistä, koululaitoksen syntyä ym. ym. Ja on meidän kirkossa hyvä puoli sekin, että sen sisällä siedetään kritiikkiä, aika voimakastakin. Se on täysin vieras ilmiö esim. muslimeilla, missä imaameja vastaan ei auta pullikoida.
Kun äänestetään joukolla nuoria, niin yli-ikäiset tippuvat pois luonnostaan. Eivät he itse osaa luopua kirkollisen vallan kahvasta. Sanovat, että tuli vielä kerran lähdettyä kun niin pyydettiin. Samoin ovat sanoneet jo edellisissä vaaleissa.
"Kun äänestetään joukolla nuoria, niin yli-ikäiset tippuvat pois luonnostaan."
Niinpä. Asia on kuitenkin niin, että kirkkovaltuusto joutuu tekemään miljoonien eurojen päätöksiä. Pikkuisen epäilyttää, riittääkö teinien elämänkokemus ottamaan vastuuta näin suurista taloudellisista haasteista
Onkos nykyisillä kirkkopäättäjillä sen parempaa vastuunottokykyä? Seurakunnan rahat ovat tiukoilla, pitäisi säästää ja myydä tarpeeton omaisuus pois. Uskalletaanko tehdä päätöksiä vai otetaanko vain jatkoaikoja ja lisäselvityksiä?
Ainakin Perusuomalaisilla on tunnettuja,hyviä ja aktiivisia ehdokkaita. Löytyy niitä kyllä muidenkin listoilta.Valinnanvaraa siis kyllä on vähän joka makuun!
Onko tuolla ehdokkaana ketään 30-35-vuotiasta? Anteeksi nyt vaan, mutta en näitä henkilöitä tunne.
Kukas kissanhännän nostaa jos ei ehdokas itse?
Saahan ehdokas olla äänessä, se on jopa hänen velvollisuutensa. Ajatukset, iät ja perhesuhteet kehiin vain, mites sitä äänestäjä muuten osaisi valita. Ei vaaleihin pidä pimeänä mennä.
Ainakin Perussuomalaisten listalla on 28 vuotias kaupunginvaltuutettu, vanhempi konstaapeli Antti Koivisto ehdokkaana. Ei niitä alle 35 vuotiaita varmaan paljonkaan ole eri listoilla.
Mutta kun en äänestä perussuomalaista. En näissä, enkä missään vaaleissa. Se on periaate.
Miten tuo perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Antti Koivisto aikoo ehtiä hoitamaan kirkkovaltuuston tehtäviä, kun ei ehdi kaupunginvaltuuston kokouksiinkaan, vaan kokouksissa istuu aina varavaltuutettu? Koska Koivisto on viimeksi ehtinyt valtuuston kokouksiin, ei kertaakaan tänä vuonna? Onko kirkolliset tehtävät tarkoitus samalla periaatteella että äänet kerää nuori vanhempi konstaapeli ja valtaa käytetään varapaikalta?
Antti on joutunut olemaan tänä vuonna tilapäisesti poliisin hommissa Kuopiossa. Siksi olen joutunut varamiehenä Anttia aina silloin tällöin tuuraamaan. Siksihän varamiesjärjestelmä on olemassakin!
Saahan sitä muualla töissä olla, mutta jos varamies on aina remmissä, pitää kysyä onko nyt jotain vialla? Miten mies kuvittelee pääsevänsä läpi seuraavissa vaaleissa, kun niin perin harvoin näyttää naamaansa päätöksenteossa?
Työ tuo perheen toimeentulon meille kaikille. Se on siksi se elämän perusta. Luottamustoimet ovat tietysti tärkeitä, mutta ei kai kukaan voi vuosia eteenpäin tietää, mihin työ ihmistä heittelee! Lainsäätäjä on ollut viisas jo vuonna 1917 perustuslakejamme säätäessään, että varamiesjärjestelmä on olemassa. Ja kansa on myös äänestämällä varamiehetkin valinnut.
Tottapa kirjoitat, mutta silti. Jos päättäjä on aina näkymättömissä olosuhteiden takia, pitää siitä jossain vaiheessa tehdä johtopäätökset. Luultavasti äänestäjät tekevät. Mutta toivotan kaikille nykyisille ja tuleville päättäjille menestystä luottamustoimisssa ja muutenkin elämässä. Etenkin nuoria päättäjiä tarvitaan.