Oletteko oikein tosissanne miettineet tuota hintojen laskua? Kun siitä niin kovasti huhutaan ja kehotetaan harkitsemaan useamman kerran ennen kuin ostaa asuntoa. Mikä sitten on parempi vaihtoehto? Asua vuokralla, jossa varmasti häviää? Laskeskelin tuossa, että uuden asuntomme hinta saisi laskea 5% per vuosi ja silti omassa olisi edullisempaa asua. Tähän vielä lisää se, että vuokramarkkinoilta et järvenranta rivaria saa ja jos sattuisi saamaan niin vuokra olisi sitä luokkaa, että laskua saisi tulla 10% vuodessa. Kuinka pitkään voisivat asuntojen hinnat laskea 5% per vuosi? Ja jossain vaiheessa se nousukin taas koittaa. Up and down, you know.
Arvoa ei myöskään tunnuta ollenkaan annettavan asumiselle itselleen. Eikö olisi loogista, että kestokulutushyödykekin kuluu käytössä ja arvo laskee? Jostain syystä asunto kuitenkin nähdään tavallisella tallaajallakin sijoituksena eikä välttämättömänä tarpeena. Kuka ostaa auton kuvitellen sen arvon nousevan?
Korot voivat nousta, hinnat voivat laskea ja parin vuoden päästä taas mennään toiseen suuntaan. Tuskin kukaan silti ostaa asuntoa lyhyenaikavälin sijoitukseksi, jolloin koroilla ja hinnanmuutoksilla spekuloiminen on aika turhaa.
Korkojen noususta on puhuttu pari vuotta. Jo 90-luvun lopussa puhuttiin alhaisista koroista, kun euribori oli 5% kieppeillä. Puheet on puheita. Talouden on pitänyt lähteä kasvuun parin vuoden ajan, mutta heikolta on näyttänyt, silti asuntojen hinnat ovat nousseet. Jos se odotettu kasvu alkaa, lähteekö asuntojen hinnat laskuun? Todennäköisesti ei. Jos nousua ei tulekaan, lähtevätkö korot nousuun? Todennäköisesti ei. Voi siis käydä miten vain ja se muutos voi tulla milloin vain. Mutta jos kyse on omasta asumisesta ja asunnolle on todellista tarvetta, on mielestäni aivan turha jäädä odottelemaan nousuja ja laskuja. Odottelija häviää melko varmasti jollain tasolla: rahallisesti ja/tai asumisen laadussa (odottelee vuodesta toiseen sitä oikeaa tilannetta ja haaveet odottaa).
Tärkeintä on varmistua siitä, että oma talous kestää takapakit (tulojen laskun, koron nousun, asunnon hinnan laskun) ja suunnitelmat on realistisia. Kansantaloutta on vaikea ennustaa (tai suorastaan mahdotonta), mutta oman talouden suunnittelu on helpompaa ja ennen kaikkea välttämätöntä. Jospa siis siirryttäisiin maailmantalouden spekuloinnista reaalielämään?
Arvoa ei myöskään tunnuta ollenkaan annettavan asumiselle itselleen. Eikö olisi loogista, että kestokulutushyödykekin kuluu käytössä ja arvo laskee? Jostain syystä asunto kuitenkin nähdään tavallisella tallaajallakin sijoituksena eikä välttämättömänä tarpeena. Kuka ostaa auton kuvitellen sen arvon nousevan?
Korot voivat nousta, hinnat voivat laskea ja parin vuoden päästä taas mennään toiseen suuntaan. Tuskin kukaan silti ostaa asuntoa lyhyenaikavälin sijoitukseksi, jolloin koroilla ja hinnanmuutoksilla spekuloiminen on aika turhaa.
Korkojen noususta on puhuttu pari vuotta. Jo 90-luvun lopussa puhuttiin alhaisista koroista, kun euribori oli 5% kieppeillä. Puheet on puheita. Talouden on pitänyt lähteä kasvuun parin vuoden ajan, mutta heikolta on näyttänyt, silti asuntojen hinnat ovat nousseet. Jos se odotettu kasvu alkaa, lähteekö asuntojen hinnat laskuun? Todennäköisesti ei. Jos nousua ei tulekaan, lähtevätkö korot nousuun? Todennäköisesti ei. Voi siis käydä miten vain ja se muutos voi tulla milloin vain. Mutta jos kyse on omasta asumisesta ja asunnolle on todellista tarvetta, on mielestäni aivan turha jäädä odottelemaan nousuja ja laskuja. Odottelija häviää melko varmasti jollain tasolla: rahallisesti ja/tai asumisen laadussa (odottelee vuodesta toiseen sitä oikeaa tilannetta ja haaveet odottaa).
Tärkeintä on varmistua siitä, että oma talous kestää takapakit (tulojen laskun, koron nousun, asunnon hinnan laskun) ja suunnitelmat on realistisia. Kansantaloutta on vaikea ennustaa (tai suorastaan mahdotonta), mutta oman talouden suunnittelu on helpompaa ja ennen kaikkea välttämätöntä. Jospa siis siirryttäisiin maailmantalouden spekuloinnista reaalielämään?
Vastaukset 13
Vanhimmat
näin on
tänne ei ole tapana kirjoitella järkeviä juttuja. Ainoastaan hintaromahdus ja vuokralla asuminen kannattaa aina ovat sallittuja täälä.
Ai niin ja sitten sallittua on myös kertoa, että eräänkin kohteen hinta on pudonnut 20% viikottain.
:)
Kun kauppa ei käy, hinnat laskevat.
Nyt on vuokratkin saatavia, niin paljon hinnat laskee.
jos uskon noita juttujasi? Et taida kuitenkaan mennä takuuseen?
Ihmiskloonaus ja kuukävely on pientä siihen verrattuna, kun maailma heittää volttia ja vuokrat muuttuvat saataviksi...
Sitä päivää odotellessa voi huoletta ostaa omistusasunnon ;)
Viimeisen vuoden aikana tehtiin 10% enemmän kauppoja (kpl) kuin edellisellä vuoden jaksolla ja hinnat nousi keskimäärin 6.6%.
90-luvun alku oli hurjaa aikaa, hinnat olivat pilvissä, korot samoin. Moni nykyinen "talousnero" kuseskeli vielä housuun, mutta isipapalla on muisti tallella.
työttömyys nousi huippulukemiin ja firmoilta katosi tilaukset muutamassa kuukaudessa ja lisäksi devalvoitiin. monien velka nousi yhdessä yössä maksukyvyn ulkopuolelle. edessä väistämätön konkurssiaalto, useat rakennusliikkeet meni perseelleen. ja homma vaikutti kaikeen toimintaan, ostovoima väheni ja kansa tuli varoivakseksi. jos homma ei tästä muutu, sama aika koittaa aivan varmasti, mutta milloin? nyt ei vaan pysty devalvoimaan joka silloin kuviteltiin olevan apuna..
varokaa velkaa ottamasta yli maksukyvyn.
Tuolloin Neuvostoliitto hajosi.
Korostus tuossa "varokaa ottamasta velkaa yli maksukyvyn". Oman talouden suunnittelua siis tarvitaan. Aivan kuten kirjoitin alunperin.
90-luvun alussa ongelma tavalliselle kuluttajalle oli raju koronnousu, jota nyt ei ole näköpiirissä. Koron holtiton nousu oli seurausta devalvaatiosta, jota tuskin voidaan eurolle tehdä. Vaikka kukapa sen tietää, mitä ihmeitä saadaan kokea.
Muita ongelmia oli mm eri valuuttaa olevat lainat ja ostovelat, jotka tuplaantuivat hetkessä. Tähän yritykset, joilla eri valuuttoja on käytössä, ovat nyttemmin (toivottavasti) osanneet varautua. 90-luvun alussa tämän ongelman realisoituminen näkyi työpaikkojen vähentymisenä.
Näiltä osin 90-luvun alku ei palaa kovinkaan suurella todennäköisyydellä.
Itse näkisin yhtenä uhkana rahaliiton kääntöpuolen. Euroopan talouskasvuhan ei suoraan takaa myös Suomelle talouskasvua, vaikkakin vaihtotase on viime vuosina ollut positiivinen. Tilanne, jossa EMUn talous kokonaisuudessaan kasvaisi, mutta Suomi jumittaisi taantumassa, olisi hankala. Päästäisiin tilanteeseen, jossa korot nousisivat, mutta talous ei. Kysymysmerkki onkin miten Suomi nousuun? On esitetty spekulaatioita siitä kuinka hyvin Suomi olisi selvinnyt 90-luvun alun lamasta ilman Nokiaa ja sen aloittamaa it-huumaa tai olisiko ollenkaan. Suomihan oli yrityksenä mitattuna konkurssissa. Uutta Nokiaa ei taida olla näköpiirissä eikä alkuperäinenkään enää polje vanhaan malliin. Yrittäjyys ei Suomessa kukoista (eikä ihme) eikä muita konsteja oikeaan kasvuun oikeastaan ole.
Mutta, mutta nythän tässä harhauduin aivan sivupoluille. Tämä on juuri sitä spekulaatiota, jota minun ei kannata tehdä. Hyötyarvo tälle on nolla. Alkuperäiset kommenttini siitä millä on merkitystä asunnon ostossa voisin tähän perään kirjoittaa uudestaan.
Oikein sydäntä lämmittää lukea vaihteeksi asiaa.
todella naurettavaa porukkaa täällä. pohtii sitä, kannataako jostain asunnosta maksaa 250.000 vaiko 150.000 euroa. älytöntä. ettekö te tomppelit tajua, ettei asunnon hinnalla ole väliä ? se ostetaan silloin kun sitä tarvitaan ja siihen hintaan kun siitä pyydetään. onko selvä ! ja rahaa saa pankista. ja jos se loppuu, sitä saa sieltä lisää.
Hei syksyllä saa 50% halvemalla ja lauletaan heyiii beipee, i wanna noo-ouou if yuu be my girl...!!!1111
Nimimerkkisikin kertoo jo paljon. Pysyisit vaan poissa näiltä palstoilta häiriköimästä :o)