tai tullut itse petetyksi?
Mikä sai sut pettämään ja/tai mistä syystä itse olet tullut petetyksi?
Itse petin, koska tyttöystäväni ei huomioinut minua tarpeeksi.Seksiä emme myöskään harrastaneet juuri ollenkaan.
Hän petti minua kostoksi.
Mikä sai sut pettämään ja/tai mistä syystä itse olet tullut petetyksi?
Itse petin, koska tyttöystäväni ei huomioinut minua tarpeeksi.Seksiä emme myöskään harrastaneet juuri ollenkaan.
Hän petti minua kostoksi.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Et sitten kyennyt ensin lopettamaan parisuhdetta ja vasta sen jälkeen olisit alkanut jakamaan itseäsi???!!!
Nyt on kyse pettämisestä.
Mä haluan naiseni huomion.En olisi mennyt harrastamaan seksiä seksin tähden, jos ei olisi ollut naistani.Ja on edelleen!
Aika sairasta tuokin jos haluaa ihan sairaalloisesti huomiota itselleen:)
Minua petetään joka päivä, ja nielen sen kaiken paskan, älkää kysykö miksi...kaiken se kestää, kaiken se kärsii.....
..
En ole pettänyt koskaan, enkä tule pettämään. Sen verran terve suhtautuminen on rakkauteen ja toisen ihmisen kunnoittamiseen suhteessa.
On olemassa muita tapoja hoitaa vaikeat asiat, kuten keskustelu.
Valtataistelu ei ole suhteen perusta...
Mä olen pettänyt, koska olin koko ajan todella epävarma tyttöystävästäni, joka ei oikein osannut päättää haluaako mut vai ei. Emme myöskään harrastaneet seksiä käytännössä ikinä. Koin olevani niin kelpaamaton hänelle, että hain huomiota ja hyväksyntää muualta. Ja sain sitä muualta, häneltä en. Alussa en olisi voinut kuvitellakaan koskevani kehenkään muuhun, mutta kun hän muuttui kylmäksi ja etäiseksi, en enää tiennyt miten olisin ollut.
Pidän itseäni yhden naisen naisena, silloin kun todella rakastun, mutta yksipuolisessa suhteessa ei voi olla. Edellinen suhde päättyikin kovin rumasti tyttöystäväni kostoon silmieni edessä.
Olen aina ollut ehdottomasti pettämistä vastaan, mutta kerran olen siihen sortunut muutama vuosi sitten.
Petin silloista tyttöystävääni eksäni kanssa, erosta oli tuolloin n. vuosi. Uutta suhdetta oli takana reilu puoli vuotta, riitelimme jo paljon ja joka asiasta.
Jossain vaiheessa minun ja entiseni välille alkoi taas muodostua jonkinlainen jännite. Kummallakin vanha suola janotti, hän oli sinkku ja alkoi flirttailla minulle. Ajattelin että pystyn sitä jännitettä vastustamaan, mutta sitten kerran satuimme jäämään kahdenkesken, ja vähän lähti lapasesta...
Kerroin tyttöystävälle tästä ja sanoin myös että haluan erota. Kadun sitä että petin, mutta ero oli ehdottomasti oikea ratkaisu, olimme ihan liian erilaisia emmekä sopineet toisillemme. Palasin siis tämän "eksän" kanssa yhteen. Yhdessä ollaan edelleen, oltu nyt 4½ vuotta ja lisäksi silloin aiemmin 2 vuotta. Rakastan tätä naistani valtavan paljon, ja tuntuu että hän on se oikea minulle. Jälkeenpäin ajatellen en oikeastaan ikinä päässyt hänestä täysin yli, vaikka uuden suhteen aloitinkin.
kokoajan.olen aina pettänyt.en haluaisi mutta silti petän jos tuntuu siltä.
et voi sanoa ettet haluaisi jos kerran petät. Tottakai haluat kun niin toimit. Ei kukaan muu lopeta pettämistä kuin sinä itse. Sen jälkeen voit astua askeleen kohti todellisempaan ihmis-suhdetta, kun opit ensin arvostamaan itseäsi ja sitten toista.
Ei kukaan muu kuin sinä itse lopeta pettämistä, syy ei ole kenessäkään muussa kuin itsessäsi. Kerro vielä tuntomerkkisi, niin kierrän kaukaa:)
eikö se ole sitten niin, että antautuu itse hyväksikäytetyksi. Eli jos syy toisen kanssa touhuiluun on ennen muuta itsen ulkopuolella.
Exäni petti minua pariinkin otteeseen, mene ja tiedä miksi. Humala toimi varsin usein yhtenä syynä.
Itse petin edellämainittua henkilöä suhteemme lopussa. Satuin tapaamaan henkilön, jonka kanssa heti kipinät sinkoili. Hän myös toimi viimeisenä niittinä lopettaa huonoon suuntaan karannut suhde, jossa en ollut enää onnellinen. Olin silloin myös humalassa, joka kyllä ei missään nimessä koskaanikinämilloinkaan ole mikään tekosyy!
tyttöystävääni humalassa, ihan hemmetinmoisen riidan jälkeen.Nainen jonka kanssa petin, oli jo kauan flirttaillut ja näin jälkikäteen ajatellen, minusta hän käytti tilaisuutta törkeästi hyväkseen.Tarjosi olkapäätä ja hän se sitten loppupeleissä teki aloitteen lähempään kanssakäymiseen.
Olin ihan paskana riidasta tyttöystävän kanssa ja langesin.Tyttöystävän kanssa saatiin välit selvitettyä itkujen jälkeen ja puoli vuotta pidettiin taukoa toisistamme.Hän antoi lopulta anteeksi, mutta mä en ole oikein pystynyt antaa itelleni tekoa anteeksi.
Kerran olen pettänyt loppuun asti, eikä sitä oikeen osaa antaa itelleen anteeksi.. Varsinkin kun on pettämistä itse niin vastaan. Minua on kyllä petetty ja tietysti haukkunut nuo ihmiset pystyyn.. Mutta empä ole itse sen parempi..
Sekäettä... Silloisen tytsyni motiiveja en tiedä... Heikko luonne ja sortui houkutuksen tullen? Myönnän toki etten ollut täydellinen itsekään, enkä antanut tarpeeksi huomiota. No annoin ne anteeksi. Itse petin kuitenkin suhteemme lopuksi, enkä ikinä antanut sitä itselleni anteeksi, vaikka hän todennäköisesti antoi... Syy... En voinut jättää häntä, koska hänen mielenterveytensä ei olisi kestänyt sitä ja itse olin niin hajalla hänen voinnistaan, että hain lämpöä ja turvaa toisesta naisesta. Jokainen päivä yhtä selviytymistaistelua, että jaksaa huomiseen ja pitäisi pitää molempia pinnalla... Harmi etten voinut etsiä vain ystävää, vaan siinä kävi niinkuin kävi... No, tehty mikä tehty ja nykyiseen suhteeseen olen toivottavasti oppinut jotain. Sen tiedän, että jos sössin niin en kestä sitä. Eli jos meinaan sortua niin mietittävä, että hitto että olenko valmis uhraamaan kaiken. Koska en voi olla suhteessa jossa olen pettänyt... En voisi elää valheessa, koska silloin koko suhde olisi valhe...
En ole koskaa pettänyt ja en tule koskaa pettämään. Ollaan seurusteltu 5 vuotta. Olen kyllä ollut petetty nuoruudessani. Silti tyttöystäväni epäilee minua ( ei sano suoraa, mutta on selvästi huomattavissa). Luulen että epä varmuus aikaisemmasta suhteesta aiheuttaa tämän ja mustasukkaisuus. :(
En ole pettänyt, mutta ajatuksissa kyllä.
Olen itsekin aivan tyrmistynyt, että miten voin edes ajatella näin.
Tähän on varmasti osittain syynä se, että sänkyhommat ei luista, kumppanini ei huomioi minua, olen kuin ilmaa hänelle, läheisyyttä ei ole, ehkä joskus saattaa suukon saada kamalan vonkaamisen jälkeen.
Ajatukset vilisee päässä, kun yrittää miettiä, että miksi näin ja mikä neuvoksi :/
mikste sit ootte uhessä,mikä joitai lespoi vaivaa,roikutaa vaik millasis suhteis ,sikskö et kuha vaa joku sullon !!!!!!!!!!!
puhukaa toisillenne avoimesti seksistä,tarpeistanne toistakohtaan.kannattaa kehittää uusia keinoja joilla voisit saada hänen kiintymyksensä heräämään uudelleen.älä vonkaa viikkoon,varmaan kaverisi ihmettelee.
TYHMIÄ.
Hanki elämä.
Ihmiset pettävät toisiaan, se alkaa jo esikoulussa. Sitä tapaa työpaikoilla, siitä saa kuulla uutisissa. Politiikka on sitä täynnä. Pettäminen on kuin paskalla käyntiä, samoin kuin se kolmas osapuolikin, joka pettäjän mukaan lähtee.
Kysy mielummin viisaita, niikus vaikka, että "RAKASTATKO VIHDOINKIN SITÄ OIKEAA". Pettää voi aina, jos vain vähänkin sitä haluaa. Rakkaus, se aito ja oikea, vahva rakkaus, onkin sitten paljon harvinaisempaa.
Varsinkin sellainen rakkaus, joka antaa anteeksi ja joka vahvistuu vastoinkäymisistä. Ihminen tekee virheitä ja toivottavasti yleensä myös oppii niistä. Oikea rakkaus vahvistuu VIRHEISTÄKIN, kunhan ne eivät toistu.
Mun tyttis on varmaan tälläkin hetkellä pettämässä mua.Mä kun pidän pettämisenä sitäkin, että mennään ulos pitämään hauskaa jonkun toisten naisten kanssa kun oma ei pääse(Lue:tanssimaan, flirttailemaan ja kiehnaamaan kaulassa.)
Ai mistäkö tiedän? No pikkulinnut kertoo huomenna ja on se tehnyt niin ennenkin.Tulee tekemäänkin, koska sen mielestä se ei ole pettämistä jos pitää hauskaa.Mun mielestä varatun pitäis käyttäytyä toisellalailla, eli samallalailla kun oma tyttis on mukana.Siis ei olla fyysisessä kontaktissa toisiin naisiin leikisti eikä lesbojen oikeesti!
Miksen ole mukana?Ei ollu hilloo matkustaa ja lähtee bailaa.Sillois ollu hilloo tulla tänne, mut valitsi toisin prkl!
Ei tainnu munkaan valinta tyttiksen suhteen ihan nappiin mennä.
rakastamaansa ihmistä tapahtuipa se missä olo suhteissa tahansa. Nykyisessä suhteessani tätä ei hyväksytä puolin eikä toisin. Ei siihen kyllä ole mitään halujakaan. Tiedämme molemmat, että siinä tapauksessa luottamus on menetetty ja takaisin sitä ei enää ennalleen saa koskaan. Arvostamme ja kunnioitamme toisiamme ja yhteistä elämää, omaa kotia, eläimiä ym, koko meidän elämä menisi hajalle pettämisen takia. Sovimme maistraatin edessä, että melkein kaikki muu hyväksytään, muttei pettämistä. Tämä on toistaiseksi pitänyt. Suhteemme perustuu luottamukseen ja rakkauteen. Joskus on petetty ja siitä tuli suorastaan katasrofi. Uskollinen härkä ei voi tätä ymmärtää.
mun ei ainakaan tarvii pettää kun mua ei kukaan huoli .... ei edes kumppaniksi
vaivu synkkyyteen, jossakin on sinullekin se oma rakas olemassa. Kauan se vei minullakin aikaa, kunnes löytyi. Sitten löytyi, aikaa meni 45 vuotta. Ikinä ei saa luovuttaa se on paras motto! Tsemppiä ja hymyä huuleen, sinullekin koittaa parempi aika jonain päivänä, usko pois :)
olin uskollinen itselleni ja kaverilleni en pettänyt,hän petti.erosimme tietenkin.tapasin toisen aloin pettämään,hän ei välitä mutta x on kauhuissaan.oppia ikä kaikki.
en ole
jonkilainen sisäinen teini sisällä viel 30 vuoden iässä, olen pettänyt tyttöystävääni kun olemme riidelleet suuresti. vituttaa ja siinä sitä ottaa muutaman bissen, lähtee baariin ja aamulla herää hotellista tai jonkun vieraan kämpästä. ei mitään järkeä koko pettämisessä, kauheat morkikset, ei pysty oikeastaan katsomaan tyttöystävää silmiinkään.
Minua on petetty jokaisessa suhteessani. Joko ihan fyysisesti tai sitten ajatustasolla, ovat olleet ihastuneita (rakastuneita) toiseen, flirttailleet ja ajatuksissaan olleet jo toisen omia. Siitä syystä en enää oikein uskallakaan luottaa keheenkään, en uskalla tutustua naisiin enkä aloittaa uutta suhdetta. En osaa sanoa miksi on petetty, sillä en pihtaile, vaan olen seksuaalisesti todella aktiivinen, olen täysillä mukana suhteessa, huomioin naiseni. En tee mitään mikä satuttaisi, loukkaisi kultaani. Mutta siitä kai se sitten johtuukin, olen liian kiltti, tylsä itseestäänselvyys enkä yhtä jännä kuin pettävät eksät ynnämuut baarihorot joiden perään sitten itketään ja kuolataan...
En koskaan vois pettää! Kyllä pitää sen verran olla kanttia että joko pitää näppinsä erossa muista tai sitte jättää kumppaninsa ja sitten vasta siirtyy seuraavaan... Näitä kirjotuksia lukiessa tulee niin hyvä olo omasta parisuhteesta, kyllä oon onnellinen vaimostani!
En ole pettänyt, enkä petä. Lähemmäs kolmekymmentä vuotta on takana, eikä ole tarvinnut tähän päivään mennessä lähteä pettämään.
En ole sen tyyppinen ihminen, että pettäisin. Minun on ensiksikin vaikea erottaa seksiä ja tunteita toisistaan, en harrasta muutoinkaan yhdenyönsuhteita, miten siis voisin edes pettää... Seksi on parasta parisuhteessa, eikä ole koskaan tullut tarvetta edes pohtia, olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. En ole aggressiivinen, enkä kykenisi ikinä pettämään edes kostoksi. Niin kylmänviileä toiminta on yksinkertaisesti liian kaukana minusta, jotta sellaista voisi tapahtua. Päihteidenkään kanssa sekoilu ei kuulu toimintatapoihini.
Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan... Mutta luulenpa tietäväni, missä menevät omat rajani.
Minua ei myöskään ole koskaan petetty - ainakaan tietääkseni ja uskoakseni - ja olen siitä todella kiitollinen. En kykenisi ikinä jatkamaan suhdetta pettämisen jälkeen.