En tiennyt
että olit se
kävelevä pommi
ja minä hullu
sanoin väärän sanan
väärään aikaan
eikä se sana ollut paha
mykistyin ...
jäin sanattomaksi
kun aloit vähätellä
lapsuutemme muistoja
ilveilit kaikella sillä
jota minä edustan
mustamaalasit perheeni
työni, harrastukseni
kaiken, kaiken ...
Olit kuin pahin
syysmyrsky
revit sanoillasi
heitit kylmää kuraa
silmilleni
yhä uudestaan ja uudestaan
enkä minä onneton
kauhultani
suunnattomalta peloltani
saanut sanaakaan
suustani
en sanaakaan !
Sydän pamppaillen
ajattelin
näinkö vähän sitä tuntee
tuttua ihmistä
lapsuudesta asti
samoilla poluilla kulkenutta .
Keväällä kukkivat
narsissit
ja hän, kaikkina vuodenaikoina !
Puhekykyni palattua
toivotin hänelle
hyvää loppuelämää
enkeleitä tiellensä
missä ikinä kulkeekaan.
Ja minä lojun yhä
kuolevan nurmikon
päällä
kuin puusta pudonnut
kellastunut lehti
annan itkun tulla ...
että olit se
kävelevä pommi
ja minä hullu
sanoin väärän sanan
väärään aikaan
eikä se sana ollut paha
mykistyin ...
jäin sanattomaksi
kun aloit vähätellä
lapsuutemme muistoja
ilveilit kaikella sillä
jota minä edustan
mustamaalasit perheeni
työni, harrastukseni
kaiken, kaiken ...
Olit kuin pahin
syysmyrsky
revit sanoillasi
heitit kylmää kuraa
silmilleni
yhä uudestaan ja uudestaan
enkä minä onneton
kauhultani
suunnattomalta peloltani
saanut sanaakaan
suustani
en sanaakaan !
Sydän pamppaillen
ajattelin
näinkö vähän sitä tuntee
tuttua ihmistä
lapsuudesta asti
samoilla poluilla kulkenutta .
Keväällä kukkivat
narsissit
ja hän, kaikkina vuodenaikoina !
Puhekykyni palattua
toivotin hänelle
hyvää loppuelämää
enkeleitä tiellensä
missä ikinä kulkeekaan.
Ja minä lojun yhä
kuolevan nurmikon
päällä
kuin puusta pudonnut
kellastunut lehti
annan itkun tulla ...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joskus käy niin,
että se, jota on pitänyt aina ystävänään
ei haluakaan olla enää ystävä
Ja joskus voi käydä niinkin,
että ystävä purkaa pahaaoloaan
siirtämällä sitä ympärilleen, läheisilleen
---)) silloin kun ei ole itsellä hyvä olla
Runosi sai minut muistamaan,
erään vanhan hyvän ystävän,
joka nauroi päin naamaa joskus muinoin,
nähdessään raskausylipainoni :S
Ystävätkin voivat olla julmia toisinaan..
ja vahingoniloisia..
----)) Kisskiss
Kyllä, ystävät voivat olla julmia toisinaan, mutta ... kun vihanpurkaus tulee hirveällä voimalla
yllättäen ja lamaannuttaa, sitä vain mykistyy ja ihmettelee, mitä ihmettä nyt tapahtuikaan .
Kateuskin kalvaa kaveruutta, se voi kyteä pinnan alla kauankin, ennen kuin ilmenee .
Kiitos palautteesta !
Ystäväni, luin runosi, jossa jo otsikko kertoi paljon. Kun ajattelin runon sisältöä, minusta tuntui kuin olisit joutunut jonkin terrori-iskun satunaiseksi uhriksi, vain, siksi, että olit pakalla, kun pommi räjähtää. Tai toinen tilanne - kun salama iskee puuhun tai ihmiseen. Vain siksi että ne ovat siinä, mihin salama iskee.
Kohteeksi joutunut etsii itsestään syytä tai syyllisyyttä ja on ihmeissään, satutettu, tyrmistynyt.
Kun syytä pitäisi etsiä, jos se edes hyödyttää, pommimiehestä tai pommista.
Silti, kun tuntee kipua, ajatukset ja tunteet kohdistuvat ensin vain kipuun, ei sen selitykseen, jos sellaista edes voisi löytää.
Vaikuttava runo, kívuntäysi!
Niin, sitä kuvittelee olevansa jo haavoittumaton, maailman myrskyjen kovettama, mutta yllättäen
näemmä, voi tulla eteen tilanne, jota ei ole osannut odottaa. Vanha sanonta " ei haukku haavaa tee ", ei
mielestäni pidä paikkaansa, ainakaan minun kohdallani. Kyllä pahat sanat haavoittavat ja pysyvät
kauan sydämen sopukoissa, ennen kuin on käsitellyt ne ja selvittänyt, teinkö jotain väärin ja olisinko
voinut toimia/sanoa toisin. No jaa, tämä on jossittelua, mutta täydellinen luottamus ihmiseen heikkenee.
Tulee varovaiseksi ... Kiitos pitkästä palautteestasi .
runon tummaan sävyyn käy juuri syksy
ravistelee hereille lukijan myrskyn lailla
tunkeutuen paidan alle kylminä väreinä
taidokas
Syksyyn kuuluu myrsky, joka " tunkeutuu paidan alle kylminä väreinä ".
Sytytetään tuli takkaan ja juodaan lämmintä teetä, kyllä se siitä.
Kiitos nasevasta palautteestasi ! :)