Suomen vehnäsato 800 000 tonnia vienti 26 000 tonnia
tuonti 29 000 tonnia , leipä tehdään ulkolaisesta vehnästä,
kun "Suomalainen on myllykelvotonta"
selittäisikö joku , miten se ulkolainen vehnä joutuu
suomalaiseen leipomoon , kun sitä tarvitaan 250 000 tonnia.
NO FAKIIRIT ja TAIKURIT olis esityksen paikka.
tuonti 29 000 tonnia , leipä tehdään ulkolaisesta vehnästä,
kun "Suomalainen on myllykelvotonta"
selittäisikö joku , miten se ulkolainen vehnä joutuu
suomalaiseen leipomoon , kun sitä tarvitaan 250 000 tonnia.
NO FAKIIRIT ja TAIKURIT olis esityksen paikka.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yritettiin tällä palstalla - VALHEELLA JA KIEROILULLA USKOTELLA- lukijoille ulkomailta tuotavan Suomeen
leipomoille raakaaineeksi "mitä parhainta ulkomaista vehnää" , yhä vieläkin , vaikka asia monesti jo toisin todettiin , tuo "myllykelvottomuus" , kotimaiseen vehnään tuodaan esille.
-Nyt on yli sata lukijaa saanut ilmaista mielipiteensä asiasta , eikä kukaan osaa enää todistaa "ulkomaisen
viljan erinomaisuutta". Yhtäkkiä Suomalainen on ollutkin ainoa ja paras KOTIMAISELLE KULUTTAJALLE ,
ja jonka raaka aine hinta on pitänyt ulkomaisen pois markkinoilta ,viljelijän 100 €/ tonni maksaneesta
vehnästä on kuluttajille muotoutunut 7000 euroa tonni maksava tuote.
KANNATTIKO ALUN PERINKÄÄN RUVETA VÄITTÄMÄÄN --SUORAA VALETTA TODEKSI-- KUKIN PÄÄTELKÖÖT.
vastata tähän kun sontaa tulee niskaan hetken päästä... Mutta inhottaa kun pelataan enemmän tunteella kuin tiedolla näissä kommenteissa. Mutta luepas maavaari vaikka tuolta
http://www.vyr.fi/uutiskirjeet/Viljaviesti/2009/joulukuu/kotimaan_markkina.php
tietoja. Ja lainataas tähän eli
"Alueelliset erot olivat kuitenkin suuria. Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnän valku-aispitoisuus oli keskimäärin 13,6 % ja peräti 86 %, eli 41 000 tonnia kevätvehnäsadosta oli myllykelpoista (raja 12,5 %, sakoluku 180, Hlp 78,0). Koko maassa myllykelpoista vehnää saatiin syysvehnä mukaan lukien 229 000 tonnia, eli 26 % kokonaisvehnä-sadosta. Keskimäärin 2000-luvun aikana vastaavaa myllyvehnää (raja 12,5 %, sakoluku 180, Hlp 78,0) on saatu 43 % kokonaissadosta."
Eli vuonna 2009 myllykelpoista vehnää 26% kokonaissadosta. Tuolta samalta sivulta (linkistä siis) löytyy tieto myös siitä että vehnän ruokakäyttö on ollut 287 000 tonnia. Oli vehnän ruokakäyttö on niin vähäistä että vaikka sadosta oli myllykelpoista vain 26% niin se lähes riittää kotimaiseen kulutukseen. Nyt on sitten että miten asia arvotetaan, pärjätään kotimaisella vehnällä mutta pinta-alan on oltava melko suuri että pärjätään koska rehuksi menee vehnästä niin suuri osa.
Mikäli leipomoille ei jokin vehnä laadullisesti kelpaa , niin aivan 100 % varmuudella se tuodaan silloin
ulkomailta. Fatser leipomot ovat esimerkki mm. rukiin suhteen , se tuodaan mm. Puolasta. Kun itse viljelin,
silloin Fatser kävi hyvin raakaa "peliä" , koska puolasta sai ruista ,pikkuisen , pikkuisen edullisemmin.
seurauksena Suomessa ruis ala väheni (tuen puuttuessa) , ja nyt sitten syödään ulkomaista ruisleipää.
--Vehnä on eteläSuomen kasvi , turhaa vertailla pohjanmaan viljaa ,uudenmaan vehnään.
Matildan ja tiken sivuilta näet , mm. kevätvehnän uudeltamaalta 100% myllylaatua, tosin pieni määrä ,mutta kuitenkin.
--Joka puolella maapalloa tulee hyviä ja huonoa laatua kulunut sato kausi sen on kertonut , mutta
lajittelemalla huonostakin sadosta saadaan kelvollista , siksi Suomi on melko omavarainen.
Ja uskokaa tai älkää , mutta Suomen vehnässä on yksimaailman parhaista ominaisuuksista sitkoisuus.
sen ovat monet ,monet äidit ja emännät sanoneet , nämä ammattilaiset eivät edes huoli mitätahansa
jauhoa , sitä voitte heiltä itseltään kysyä.
KUITENKIN TUONTI JA VIENTI LUVUT OVAT KIISTATTOMIA .
lÄHDE.: "JO VAIN PALSTALLE ANTAMAT TUONTI JA VIENTITILASTOT"
850000 tonnia siis meni rehuksi vuonna 2009. Eläimet söivät tuon vehnän, eli se muuttui lihaksi ja maidoksi. Missä vaiheessa veronmaksajat hävisivät rahaa tuossa. Jos olisi kasvatettu 850000 tonnia kaura ja ohraa, ja ne olisi syötetty eläimille, olisiko se jotenkin parempi. Miten tuon "arvottaisit"
mieti nyt vielä , mitä kirjoitat , se on aivan eri aihe , "sori"
suomalaisessa pullassa on ulkolaista vehnää ja miksi ei ole.
interventio tekee sen myös halvaksi, olettaisin , myös leivonta laatu on valtti.
tuonti vehnän sanotaan menevän keksin valmistukseen , jota laatua ei suomessa viljellä.
laatua tuonti vilja ja mitä totuuksia saammekaan lukea kun maavaarin lorupussi oikein suuresti avautuu? Vehnää Suomessa viljellään, ostaja sitten määrittelee laadun, ja se on siinä sano Mertaranta.
sanoo se sun "MERTARANTAS " MITÄ TAHANSA.
keksin valmistukseen tarvitaan erilaatuista vehnää , jota Suomessa ei viljellä.
Ei tämä enai kerta ole , kun maavaaeia pilkataan , eikä viimeinen , toin jo aikaisemmin tämän tuonti ja vienti asian täällä palstalla esille ja se myös jo lopetti vehnästä väittämisen.
Nyt , kun toin sen aloitukseen uudestaaan , halusin vain nähdä tällä aloituksella , KUINKA MONTA
KESKUSTELIJAA KIINNOSTAA TÄMÄ AIHE VEHNÄSTÄ , JUURI TUON PILKKAAMISENI VUOKSI.
---KIITOS KAIKILLE NYT TIEDÄN --TEITÄ ON TÄHÄN MENNESSÄ 220 PALSTAN LASKURIN MUKAAN ---
UPEA MÄÄRÄ 15 TUNTIA JA YÖ OLEVALTA AJALTA , KIINNOSTUSTA ON OLLUT. "lorupussin jutuille"
tarkoitti minun kirjoitustani tuolla "se on aivan eri aihe , "sori" . Miten niin eri aihe, "Kans. tuki vääristää"
väitti että 29% on myllykelpoista, pitää se sitten paikkansa tai ei, ei siinä minusta tule veronmaksajille tappiota vaikka loppu onkin rehua olkoon myllykelpoisen vehnän prosenttimäärä mikä tahansa. Kaikki tulee kuitenkin hyötykäyttöön, olkoon sitten ihmisten tai eläinten ruuaksi.
" pärjätään kotimaisella vehnällä mutta pinta-alan on oltava melko suuri että pärjätään koska rehuksi menee vehnästä niin suuri osa" kirjoitti "Kans. tuki vääristää" mitä sen on väliä, ei siinä ainakaan veronmaksajat kärsi, kun sen voi syöttää eläimille. Onhan vehnä ravinto-arvoltaankin parasta viljaa eläimille. Nyt on jalostettu vehnästä ja rukiista, ruisvehnä, joka on miltei pelkästään tarkoitettu rehuksi.
Että 26%, ei 29. Tuo
http://www.vyr.fi/uutiskirjeet/Viljaviesti/2009/joulukuu/kotimaan_markkina.php
linkki kun oli Vilja-alanYhteistyöRyhmä joka kyllä tietää aika tarkkaan noi vilja-asiat? Sinällään sillä ei tosiaan ole tuen maksajalle väliä että mihin sato menee kun tuki per hehtaari on ihan sama riippumatta siitä mitä viljellään. Paitsi tietysti c-alueella pohjoisempana c1/c2 missä vehnällä ollut korkeampi tuki.
turha kinata meidän keskenämme , toin vain esille ulkomaantuonnin , josta täällä
valehdellaan , ja kotimaisen vehnän myllykelpoisuuden , mikä on kyseenalaistettu.
loppukäytöstä en ole mainintaa antanut.
viljelijä terveisin Maavaari
Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnän valku-aispitoisuus oli keskimäärin 13,6 % ja peräti 86 %, eli 41 000 tonnia kevätvehnäsadosta oli myllykelpoista (raja 12,5 %, sakoluku 180, Hlp 78,0).
Mutta pääasia että , kotimaisuus tuli selväksi , niin saatte jatkossakin tuottaa parasta.