Rakastamme toisiamme paljon ja minä naisena olen aivan tyytyväinen seksielämäämme, vaikka mieheni eroktiosta on kadonnut rippeetkin. Haluaisin olla hänelle hyvä ja saattaa laukeamaan, mutta valitettavasti penis on jo kuin lehmän utare ja ei mitään eloa tai toivoa. Koen hänen syyllistävän minut, koska kaiketi se on miehelle vaikea tilanne.
En varmaankaan ole ainoa syyllistetty nainen. Kertokaapa kokemuksianne.
En varmaankaan ole ainoa syyllistetty nainen. Kertokaapa kokemuksianne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä jos kokeilisitte erektiolääkkeitä. Toki taustalle on muutakin mutta noin ensiapuna tuo voisi olla hyvä.
Kokeilpaaka halpaa ja yksinkertaista ,Kyrvän juureen kumirenkas,Nainen kiihottaa kullin ottamalla suuhun.Veri alkaa kiertämään ja kohta jorma on jula kunnossa.Sillä pistelee vaikka tunnin.Meillä ei ole tarvittu viakroja.Hyvin pelittää.Ikääkin mulla 66 ja toimii näin.Tosin vaihdoin vaimon mua kymmenen vuotta nuorempaan.Kokeilkaa ,Halpa ,Käu mikä tahansa kumi rensu ,Kun vaan kunnolla kiristää jorman alaosasta,Eli kullin juuresta,
voin tulla taikasauvallani tökkeseen... toisaalta miehesi tarttis lääkettä, mutta antaa ensin vähän kärsiä sivusta seuraamalla?:)
pariskunta joilla erektiohäiriö haittaa sexelämää. Minulla se tilanne, että olen seurustellut hiemna yli puoli vuotta ihanan miehen kanssa, olemme todella rakastuneet ja molemmat toisilleen Se Oikea (olemme yli 4-kymppisiä). Minua vaan häiritsee se että miehellä seisoo tosi harvoin kunnolla. Tämän puolen vuoden aikana varmaankin pari-kolme kertaa on pystytty rakastelemaan normaalisti. Itse kun tykkään seksistä ja mielestäni se kuuluu olennaisena osana rakkauteen ja seurusteluun, niin kyllä harmittaa kun miehellä, kun ensin kovalla työllä on saatu stondis aikaiseksi, saattaa lerpahtaa kesken yhdynnän.
Olen yrittänyt monet kerrat puhua asiasta ja kysellä missä vika, useinmiten saan aina erilaisia vastauksia ja selityksiä. En epäile etteikö hänkin haluaisi seksiä (en ole mitenkään vastenmielinen tai ruma, ihan normaalipainoinenkin 58kg ettei siitä voi olla kiinni), mutta kyllä tässä nyt vaan on jonkinsortin erektiohäiriö kyseessä. Kerran hienovaraisesti kehotin menemään lääkärin tutkimuksiin ja hankkimaan jotain potenssilääkettä, hän lupasi muttei ole kuitenkaan mennyt.
Hän on myöntänyt ettei vika ole minussa, mutta silti hänen mielestään minä syyllistän häntä asiasta. Pitäisikö sitten olla hiljaa ja kärsiä nahoissaan vaikka kuinka tekisi mieli kunnon seksiä??? Vieraisiin en todellakaan aio mennä kun mielestäni pettäminen on todella syvältä ja siitä on itselläni liian paljon karvaita kokemuksia. Mieheni on kertonut olevansa arka ja ettei hänellä seiso heti uudessa suhteessa, ihan aluksi hän väitti että pelkää satuttavansa minua (hei haloo, olen kaksi kertaa synnyttänyt joten ei kai yhdyntä satu!!!) ynnä muita sekalaisia selityksiä. Tuo arkuus on taas ristiriidassa sen tosiasian kanssa että hän on aiemmassa liitossaan harrastanut syrjähyppyjä (en sitten tiedä oliko hänellä tutut ja turvalliset kakkosnaiset) sekä edellinen suhde oli kuulemma ihan pelkästään seksiin perustuva seurustelusuhde.
Tähän ikään mennessä en ole ennen joutunut tällaiseen tilanteeseen, kaikilla exillä on hyvin toiminut pelit ja vehkeet joten nyt olen peukalo keskellä kämmentä tämän asian kanssa että mitä pitäisi tehdä?
Kokemukseni on, että miehelle erektiohäiriö on suunilleen pahin ongelma kuolemaan verrattuna. Oma puolisoni räyhäsi minulle, että kyllä se seisoo kaikille muille naisille, mutta ei sinulle. Ole siinä sitten hellä ja ymmärtäväinen. Eihän tuo seiso edes maailmanlopun edelläkään kenellekkään. Liian paljon olen ottanut syykseni asioita vuosikymmenten avioliiton aikana. Nyt en suostu syylliseksi enää tähän. Tosiasiat pitää tunnustaa ja niistä pitäisi kyetä keskustelemaan. Itse olen päässyt keskustelussa varovaiseen hienovaraiseen alkuun, mutta sänkyhommissa tulevat takapakit syydetään edelleenkin minun syykseni. Kohta pinna palaa ja menen nunnaluostariin.
vaan, mulla on lääkkeet, eikä asiaa tai minua ole tutkittu millään tavoi asian tiimoilta, koe annoksen saa, kun sitä vaan pyytää, vaikka jonkun muun asian syystä olisi käymässä lääkärissä, ellei tähän tohdi aikaa suoraan varata.