Noin 2-vuotias narttuchowini on rodulleen ominaiseen tapaan yleisesti ottaen pidättyväinen ja luonteeltaan rauhallinen oman tiensä kulkija. Koiraa käytetään kolmesti päivässä lenkillä ja liikunnan tarpeeseensa nähden se saa riittävästi liikuntaa. Koira osaa hyvin peruskäskyt eikä johtajuusongelmia ole ilmaantunut. Ainoa pienimuotoiseksi haasteeksi muodostunut asia on hänen lenkeillä saamansa hepulit.
Hepulit tulevat epäsäännöllisesti, mutta useimmiten päivän pidempien lenkkien yhteydessä siinä vaiheessa, kun käännytään kohti kotia, oikaistaan nurmikon poikki tai siinä vaiheessa, kun hän on tehnyt isommat hädät lenkillä. Hän ei hauku, ei murise eikä irvistele hepulia saadessaan. Selvästikin kyseessä on leikkiin haastaminen tai huomion hakeminen. Hän saattaa jopa häntäänsä heiluttaa lähtiessään hyppimään kohti taluttajaansa. Hepulinsa aikana hän hyppii päin ja näykkäisee kädestä tai vaatteesta.
Useita toimintatapoja on tähän kokeiltu, mutta tietty hyväksi koettu toimintamalli ei välttämättä toimikaan seuraavalla kerralla. Välillä oli viikkojen mittainen ajanjakso, jolloin hepuleita ei tullut ollenkaan, mutta nyt asia on tullut taas ajankohtaiseksi alkaneen syksyn ja koiran saaman lisäenergian ansiosta. Hepulin aikana ainoa käsky, joka menee perille, on "istu". Parhaimmillaan ollaan oltu 10-15 minuuttia paikallaan, mutta liikkeelle lähtiessä koira on edelleen ollut samassa mielentilassa ja hepuli on jatkunut. Tolppaan sitomista on niin ikään joskus kokeiltu, mutta tulos on yhtä heikko, kun tuolla istumisella. Alistamista on myös kokeiltu siten, että koiraa on pidetty mm. kyljellään maata vasten. Tästä asennosta koira ei luonnollisesti pidä ja pyrkii pienen ärinän säestämänä pystyyn. Jos ote tästä herpaantuu, hän innostuu lisää. Kieltokäskyt niin ikään innostavat koiraa lisää.
Mielenkiintoisimpana kokeiltuna keinona on voimakkaan tabascon hierominen talutushansikkaisiin ennen lenkille lähtöä. Ilmeisesti voimakas kastike maistuu meidän koiralle... Tehokkaimpana keinona on kuitenkin havaittu pienen suihkepullon mukana pitäminen. Hepulin alkaessa sillä suihkaisemalla on saatu hepuli lopetettua. Sekin tosin vaihtelee, kuinka monta suihkaisua hepulin laantuminen tarvitsee. Suihkupullon mukana pitäminen ei suuri rasite ole, mutta tuleeko suoralta kädeltä mieleen muita keinoja, joita hepulin laannuttamiseksi voisi kokeilla?
Hepulit tulevat epäsäännöllisesti, mutta useimmiten päivän pidempien lenkkien yhteydessä siinä vaiheessa, kun käännytään kohti kotia, oikaistaan nurmikon poikki tai siinä vaiheessa, kun hän on tehnyt isommat hädät lenkillä. Hän ei hauku, ei murise eikä irvistele hepulia saadessaan. Selvästikin kyseessä on leikkiin haastaminen tai huomion hakeminen. Hän saattaa jopa häntäänsä heiluttaa lähtiessään hyppimään kohti taluttajaansa. Hepulinsa aikana hän hyppii päin ja näykkäisee kädestä tai vaatteesta.
Useita toimintatapoja on tähän kokeiltu, mutta tietty hyväksi koettu toimintamalli ei välttämättä toimikaan seuraavalla kerralla. Välillä oli viikkojen mittainen ajanjakso, jolloin hepuleita ei tullut ollenkaan, mutta nyt asia on tullut taas ajankohtaiseksi alkaneen syksyn ja koiran saaman lisäenergian ansiosta. Hepulin aikana ainoa käsky, joka menee perille, on "istu". Parhaimmillaan ollaan oltu 10-15 minuuttia paikallaan, mutta liikkeelle lähtiessä koira on edelleen ollut samassa mielentilassa ja hepuli on jatkunut. Tolppaan sitomista on niin ikään joskus kokeiltu, mutta tulos on yhtä heikko, kun tuolla istumisella. Alistamista on myös kokeiltu siten, että koiraa on pidetty mm. kyljellään maata vasten. Tästä asennosta koira ei luonnollisesti pidä ja pyrkii pienen ärinän säestämänä pystyyn. Jos ote tästä herpaantuu, hän innostuu lisää. Kieltokäskyt niin ikään innostavat koiraa lisää.
Mielenkiintoisimpana kokeiltuna keinona on voimakkaan tabascon hierominen talutushansikkaisiin ennen lenkille lähtöä. Ilmeisesti voimakas kastike maistuu meidän koiralle... Tehokkaimpana keinona on kuitenkin havaittu pienen suihkepullon mukana pitäminen. Hepulin alkaessa sillä suihkaisemalla on saatu hepuli lopetettua. Sekin tosin vaihtelee, kuinka monta suihkaisua hepulin laantuminen tarvitsee. Suihkupullon mukana pitäminen ei suuri rasite ole, mutta tuleeko suoralta kädeltä mieleen muita keinoja, joita hepulin laannuttamiseksi voisi kokeilla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllähän sitä ihmisetkin tykkää vitsailla, että kunnon tortun vääntäminen on parasta mitä voi tehdä ilman housuja :)
Aika tavallista, ainakin meillä, että koirat saavat joskus hepulin kun tarpeet on tehty ja sattuu olemaan mukava heinikko, nurmikko, lumikasa tai vastaava paikka missä saa vähän revitellä. Jos tällainen hepuli on tullut, niin olen antanut koiran purkaa hetken paineita ja sen jälkeen matka jatkuu. Jos hepuli ei tunnu helpottavan, niin sitten me pidämme pienen tottis-treenin ja harjoittelemme "seuraa". Pikkuisen juuttipatukan retuutusta ja siinä se. Eli ohjataan energia johonkin tolkulliseen tekemiseen.
Näykkiminen ja pureminen kitketään yleensä muualla kuin lenkillä, mutta jos nuoremmat koirat ovat alkaneet rähisemään ja näykkimään lenkillä, niin itse toimin siten että otan heti pentua etutassujen takaa kainaloista kiinni, nostan etujalat ilmaan, tuijotan silmiin ja sanon topakasti pari kertaa "ei". Jos näykkiminen jatkuu, niin toisen kerran teen tuo saman tempun ja jos vielä kolmannen kerran koetetaan, niin sitten annan purra, otan kiinni koiran alaleuasta ja puristan sormilla ikeniä sen verran, että koira ulvahtaa. Sen pidemmälle ei ole koskaan tarvinnut mennä ja tärkeintä on aina säilyttää oma maltti, ei saa suuttua tai säikähtää ja kun tilanne rauhoittuu niin jatketaan kuin ei mitään koskaan olisi ollutkaan. Aika nopeasti, ihan muutaman kuukauden ikäisinä koirat jo oppii, että pureminen ei ole hyvä juttu.
Samoin, jos koira hyppii päin, niin kevyesti polvella tönäiset sen kauemmaksi ja olet niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei se loputtomiin jaksa hyppiä. Alistamisesta sen verran, että jos siihen päädyt, niin koiran tulee olla täysin rauhoittunut ennen kuin sen annetaan nousta, mutta kyllä silloin ollaan jo mielestäni menty liian pitkälle, jos kakkahepulin rauhoittamiseen tarvitaan alistamista. Noita suihkepulloja tms. hilavitkuttimia en itse viitsisi kuskailla mukana, onhan noistakin joku apua saanut, mutta noilla peirnteisillä luomukonsteilla on meillä hepulit saatu kuriin.
Sehän selvästi hakee huomiota, onko lenkkinne tylsää, jyystämistä eteenpäin, ehkä joskus sanot sanasen koiralle, joskus saatat heittää palloa, mutta peruslenkki tylsää etenpäin menoa?
Koirasi voi olla hemmetin tylsistynyt. Mitä jos leikkisit sen kanssa jossain vaihetta lenkkiä, niin ettei sen tarvitse saada hepulia.
Yhtä tylsää, koira ei halua takaisin sinne.
lenkille tarkoitusta varten vanha risa hanska tai sukka tai muu vastaava. Ja kun hepuli yllättää niin heität sen hanskan hevon kuuseen. Nyt jos koirallasi on yhtä vahva jahtivietti kuin meillä niin sehän ryntää perään kuin telkkä pesästä.
Toinen vaihtoehto joka voi toimia on että otat mukaan jotain sellaista kuivanappulaa jota voit vastaavalla tavalla lennättää kauas poispäin itsestäsi.
Näin koirasi pysyy poissa näykkimästä käsiäsi ja repimästä vaatteitasi. Ja mikä parasta se nauttii siitä. Tilanteesta tulee siis win-win eli molemmat voitatte.