jos terveystarkastaja käy asunnossa eikä huomaa mitään ongelmia ja kirjoittaa raporttiin että asukas epäilee homevauriota niin täytyykö sellainen myydessä näyttää ostajalle? Asukas ei edes epäillyt homevauriota vaan ihmetteli outoa hajua asunnossa mutta tarkastaja kirjasi että asukkaalla homevaurioepäily. Voiko tuollaisesta raportista olla haittaa myydessä vaikkei mitään ongelmaa löytynyt?
käynti
terveystarkastajan
101220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siitä on haittaa jos näytät tai jätät näyttämättä.
Jos homevaurio löytyy myynnin jälkeen joutuu myyjä piiloviasta korvauksiin ja jos näytät etukäteen niin myyntihinta jää pienemmäksi tai asuntoa ei osta kukaan.
kun ei siis terveystarkastajakaan löytänyt mitään vikaa asunnosta.
Eli kannattaisiko pyytää hänta korjaamaan virheellisesti tehty raportti? En siis homevauriota epäillyt vaan ihmettelin hajua joka johtuikin puutteellisesta ilmanvaihdosta.
Eli nyt oletan asunnon olevan terve kun ei terveystarkastajakaan ongelmia todennut. Miten voisin joutua vastuuseen mistään?
Terveystarkastaja ei anna virkansa puolesta asuntojen kunnossaololausuntoja vaan tarvittaessa määrää sen asumiskieltoon.
Hänen lausuntonsa oli varmasti oikea: asukas epäilee jotain...
Myyjä on vastuussa asunnostaan myös myynnin jälkeen, kenenkään oletuksilla ei ole merkitystä piilovikojen suhteen.
mäkin ajattelin. eli jos olen joskus ajatellut että asunnossa voisi olla hometta niin en voi olla vastuussa homeen ilmestymisestä vuosien jälkeen epäilyistäni. Saahan sitä epäillä.
Terveystarkastaja kyllä antoi raportin asunnon kunnosta. Ainut asia mikä oli epäkunnossa oli ilmanvaihdon toimivuus.
Myyjä ei ole vastuussa mistään jos ei tiennyt asiasta. Eikä myyjän tarvitse asuntokaupassa kertoa vaikka olisi hometta tai muuta ongelmia ollut jos ongelmakohta on asianmukaisesti korjattu.
Tietämättömyys ei poista myyjän vastuuta piilevistä virheistä. Tiedetty virhe ei ole piilevä. Tietoinen salaaminen voi johtaa virheen korjauskustannusten lisäksi vahingonkorvaus- tai jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mahdollisten myöhemmin syntyvien homevaurioiden osalta myyjällä on virhevastuu asuntokauppalain (ja maakaaren) mukaan sillä perusteella, että homeongelmaan johtanut rakennusvirhe tms. on ollut olemassa kaupantekohetkellä (vaaranvastuun siirtyessä).
Entinen homeongelma on oleellinen asia, joka on kerrottava ostajalle, vaikkakin se olisi korjattu. Ostajalle on varattava tilaisuus itse selvittää tai päätellä, onko korjaus tehty asianmukaisesti ja riittävästi. Mitään oleellista asiaa ei saa tai kannata salata.
Terveystarkastajat eivät tee kuntotutkimuksia ja heidän resurssinsa havaita mahdollinen homeongelma tai rakennusvirhe on kovin rajallinen. Useimmilla heistä ei ole edes minkäänlaista rakennusteknistä koulutusta. Terveystarkastaja ei siten voi kirjoittaa lausuntoa, joka poissulkisi homeongelman, vaan ainoastaan todeta, että hän ei ole voinut sitä havaita tms.
jos ostaja ostaa homeasunnon ja myyjä väittää ettei tiennyt ongelmasta, pääsee myyjä käytännössä vastuusta. Myyjä voi sanoa ettei korvaa mitään ja jos joku uskaltaisi oikeuteen asti mennä voi päätös olla mitä vain, ja yleensä ainakin asuntoosakeyhtiöissä myyjä ei joudu vastuuseen kun homevaurio lähes aina johtuu rakenteessa olevasta vauriosta, jolloin vastuu siis yhtiöllä. Eli käytännössä homma menee näin vaikka lain pykälien mukaan onkin toisin. Nykyään oikeuden päätöksen ovat vieläpä olleet myyjän puolella tai myyjä on ainakin joutunut korvaamaan hyvin vähän vaikka olisi kyse ollut täysin homeisesta omakotitalosta. Puhun nyt kokemuksen enkä kuuleman mukaan.
Jotta asunnossa todettaisiin olevan homeongelma, millä tavoin se on todistettava?
Terveystarkastaja voi määrätä asunnon käyttökieltoon mm. homeongelman johdosta, mutta on paljon mahdollisuuksia sellaisen tilanteen ja homeettomuuden välillä. Terveystarkastaja tuskin määrittelee homeen määrää tai astetta.
Kuka yleensäkin toteaa sen, että asunnossa on homeongelma, ja miten se tulee todeta? Eihän siihen voi riittää se, että joku väittää tuntevansa homeen hajua huoneessa.
Myyjän vastuusta vielä: Jos kyseessä on kylpyhuone, tilanne lienee varsin selvä; mikä on tilanne taas silloin, kun homeen aiheuttaja on asunnon ulkopuolella, vaikkapa talon huolimattomasti rakennettu jäähdytetty kellari? Eikö vastuu ole silloin taloyhtiöllä?
Herää myös kysymys, millä seikoilla on merkitystä homeasteen määrittelyssä.
Olisiko tässä suhteessa ratkaiseva STM:n 1997 julkaisema Sisäilmaohje (sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 1997:1).
Onko asunto tältä osin kunnossa ja myyjä vahvoilla, jos kunnan terveysviranomainen on asunnon todennut asumiskelpoiseksi?
STM:n Sisäilmaohjeesta kts. esim. http://pre20031103.stm.fi/suomi/tiedote/tied97/sisailma.htm ja http://www.sisailmayhdistys.fi/uutiset/_pdf/siu297.pdf .
Yhtenä keskeisenä tekijänä haitan vakavuusasteen määrittämisessä on terveydensuojelulaki ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemat soveltamisohjeet. STM:n sisäilmaohje on korvattu asumisterveysohjeella vuonna 2003.
Terveystarkastaja voi todeta asunnossa terveyshaitan tai määrätä asunnon käyttökieltoon. Sen sijaan terveystarkastaja ei voi lausua, että asunnossa ei olisi terveyshaittaa, vaan ainoastaan todeta, ettei voi omilla tutkimuksillaan sitä todeta.
Riitatapauksissa asunnossa on tapana teetättää alan asiantuntijoilla kattava kuntotutkimus, johon liittyy yleensä myös rakenteiden avaaminen ja pintojen rikkominen.
Käräjäoikeuksien asiantuntemattomuus näissä asioissa on tiedostettu ongelma ja ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi on tehty oikeusministeriölle. Hovioikeuksissa asiantuntemus ja asiaan perehtyminen on korkeammalla tasolla ja myös päätökset asiallisempia.