Oppettavainen tarina.
Muistan kuinka me kaikki oltiin jääty Stoneburning campingalueelle Skotlannissa ja juttelin mummoni kanssa siitä miksi jotkut ovat tahtoneet viettää elämänsä kupukatoisissa vaunuissa.
Niissä ei ollut tilaa lapsille juoksennella sisällä, ja talvella niiden on täytynyt olla kylmät ja koleat asunnot.
Kuka on alkujaan tahtonut asustaa sellaisissa olosuhteissa.
_ - Miksi Intiaanit sitten asustivat tipesään ja eskimot igluissaan, mummo sanoi. Tiedättekö miksi me sitten asustetaan vaunuissa? Minä kysyin.
- Niin miksi?
Koska me ollaan mustalasisia. Mummo sanoi ja katsoi minua kuin olisin vähän tyhmä.
- Siinä sinä olet ymmärtänyt oikein.
Miten me sitten ei sovelluttu asumaan taloissa ja huoneissa kuten kaikki muut?
Minä en koskaan pystyisi elämään sellaisissa luolissa, mummo sanoi, inhon ilme kasvoillaan. - Ne ovat kuin isot tunkaiset luolat ilman hengitysilmaa ja valoa. Kuin asustaisi vankilan selliä. Ei poikani, ei minulle. Ja ne ovat täynnä haamuja. Et voi koskaan tietää kuka on kuollut niihin. Kajeet eivät ole kuin me, Jos joku kuolee ne vaan jäävät siihen huoneeseen ja taloon asumaan. Jos joku meistä kuolee sen vaunu ja tavarat poltetaan ja lähdetään pois, silloin se ei ole enää keskuudessamme kummitelemassa.
Olen varma että tekin pitäisitte lämpimästä ja mukavasta talosta.
Ei kiitos, mummo sanoin, - Luolien asukkaat saavat pitää luolansa.
Tämä antaa pikkuisen osviittaa siitä miten vanhat romanit ajattelivat taloissa asumisesta. Isäni on saman lanien, vaikka hän tahtoisi asustaa talossa, hän pelkää kohtaavansa siellä kummituksia heti kun astuu ovesta sisälle.
Tällainen tunne on yleistä monelle romanille. Muistan isäni ostaneen talon ja siihen liittyneen piha-alueen mutta lähes heti hylkäsi tuon asunnon ja käveli pois, vasta vuosia jälkeenpäin hän sanoi tunteneessa tuossa asunnossa kummitelleen.
En tiedä miksi kummituskeset ja henget ovat niin suuren pelon aiheena romanien keskuudessa, ole jopa kuulut että jotkut romani perheet ovat joutuneet henkien hyökkäyksen kohteeksi.
Ei ole epäilystäkään siitä että kuudes aisti romanien keskuudessa on erityisen herkkä ja he ovat taipuvaisia yhdistelemään tapahtumia epäpyhiin pahuuden voimiin, niin monet romanit ovat luopuneet perinteellisesttä kirouksien ja taikojen tekemisistään ja pitävät niitä beng hengen asioina.
Keroi ystäväni Leeboy Winter
Muistan kuinka me kaikki oltiin jääty Stoneburning campingalueelle Skotlannissa ja juttelin mummoni kanssa siitä miksi jotkut ovat tahtoneet viettää elämänsä kupukatoisissa vaunuissa.
Niissä ei ollut tilaa lapsille juoksennella sisällä, ja talvella niiden on täytynyt olla kylmät ja koleat asunnot.
Kuka on alkujaan tahtonut asustaa sellaisissa olosuhteissa.
_ - Miksi Intiaanit sitten asustivat tipesään ja eskimot igluissaan, mummo sanoi. Tiedättekö miksi me sitten asustetaan vaunuissa? Minä kysyin.
- Niin miksi?
Koska me ollaan mustalasisia. Mummo sanoi ja katsoi minua kuin olisin vähän tyhmä.
- Siinä sinä olet ymmärtänyt oikein.
Miten me sitten ei sovelluttu asumaan taloissa ja huoneissa kuten kaikki muut?
Minä en koskaan pystyisi elämään sellaisissa luolissa, mummo sanoi, inhon ilme kasvoillaan. - Ne ovat kuin isot tunkaiset luolat ilman hengitysilmaa ja valoa. Kuin asustaisi vankilan selliä. Ei poikani, ei minulle. Ja ne ovat täynnä haamuja. Et voi koskaan tietää kuka on kuollut niihin. Kajeet eivät ole kuin me, Jos joku kuolee ne vaan jäävät siihen huoneeseen ja taloon asumaan. Jos joku meistä kuolee sen vaunu ja tavarat poltetaan ja lähdetään pois, silloin se ei ole enää keskuudessamme kummitelemassa.
Olen varma että tekin pitäisitte lämpimästä ja mukavasta talosta.
Ei kiitos, mummo sanoin, - Luolien asukkaat saavat pitää luolansa.
Tämä antaa pikkuisen osviittaa siitä miten vanhat romanit ajattelivat taloissa asumisesta. Isäni on saman lanien, vaikka hän tahtoisi asustaa talossa, hän pelkää kohtaavansa siellä kummituksia heti kun astuu ovesta sisälle.
Tällainen tunne on yleistä monelle romanille. Muistan isäni ostaneen talon ja siihen liittyneen piha-alueen mutta lähes heti hylkäsi tuon asunnon ja käveli pois, vasta vuosia jälkeenpäin hän sanoi tunteneessa tuossa asunnossa kummitelleen.
En tiedä miksi kummituskeset ja henget ovat niin suuren pelon aiheena romanien keskuudessa, ole jopa kuulut että jotkut romani perheet ovat joutuneet henkien hyökkäyksen kohteeksi.
Ei ole epäilystäkään siitä että kuudes aisti romanien keskuudessa on erityisen herkkä ja he ovat taipuvaisia yhdistelemään tapahtumia epäpyhiin pahuuden voimiin, niin monet romanit ovat luopuneet perinteellisesttä kirouksien ja taikojen tekemisistään ja pitävät niitä beng hengen asioina.
Keroi ystäväni Leeboy Winter
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vihdissä on vuokra-asunto, jossa väki on vaihtunut tuhka tiheään, nyt asuu romaniperhe enkä ole voinut heille kertoa, että asunnossa kummittelee. Miksikö? No, miten he siihen suhtautuisivat?
haamuille, kunnon pulla kahvit, niin kaikki on hyvin. Ja suomen romanit ovat suurelta osin Jeesuksen omia, miksi he pelkäisivät ?
Kummituisia ei ole olemassakaan, vaan on heikkohermoisia ihmisiä. Oikeita pelkureita, heillä silmät pyörii villisti päässä, ja pelkäävät pientä hiiren rapinaakin.
Oletko Skotlannin mustalaisia, niitä reisaavia ? Tunnetko Tauloreita ?
Miksi olette pelkureita ? Minä sanon ketä teidän pitää peljätä, ei mitään aaveita, eikä haaveita."En tiedä miksi kummituskeset ja henget ovat niin suuren pelon aiheena romanien keskuudessa ". Ei pitä suomen romaneiten kesken paikaansa
Matt. 10:28
Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
Luuk. 12:5
Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.
Me syntiset kuten minä, joka olen niin mieltynyt makeisiin viineihin, joudutaa helvettiin. No minusta sinne jää aika vähän lähettetväksi, jos joku on panemassa jälki säädöksen voimaan, missä ehdottomasti määrätään minusta jäävän jätteen poltettavaksi.
Niin ettei minusta ainkaan voi saada enään lämmitäjää noille fyyreille siinä ikuisuuden olemattomassa patruumassa.
Don Hok