Miksi pelätä

old_profile_29497 kirjoitti:

Olin illalla hyvin väsynyt, mutta nyt vastaan kysymykseesi.

Lähdemme sunnuntaina reissuun ja maanantaina pistäydymme Riikassa ja tiistaina jatkamme Amsterdamiin.

Takana viikko terveyskontrolleissa, hammaslääkärissä yms. Lääkepussukka täytetty varuiksi lääkkeitä ja huomenna alan pakkaamaan muuta krääsää. Olen käytännöllisesti katsoen terve, mutta lääke jota syön estrogeenituotantoa vastaan aiheuttaa ongelmia, katsotaan mitä jatkossa ehkä otan ohjat omiin käsiini jos kroppani alkaa lisää oireilemaan.

Pääsen myös kauneusleikkaukseen ; )

oikein rentouttavaa ja mukavaa reissua. Riga on todella kokemisen ja näkemisen arvoinen kaupunki. Vanhat puistot siellä jotka ovat myös upeita vanhoine lehmuksineen ovat näkemisen arvoisia. Rigassa on tullut meidänkin käytyä. Liikenne vain siellä vähän sellainen että, hyvä tietää miten ajatetaan. Koska, kaistojen vaihdot ruuhka-aikana isoissa ympyröissä vähän vaikeita. Ja siltoja todella paljon. Itse Rigasta en sen enempää tiedä, koska mekin lomailimme Rigasta vähän poispäin Jurmalassa. Joka ehdottomasti sellainen lomapariitisi jos merestä ja merenrannasta pitää. Suosittelen käyntiä. Ei kovin pitkä matka itse Rigasta.

Pidänhän itsestäsi ja rakkaista huolta;) Hyvää matkaa;)

Tsau:Friidu

j.k. tuosta Autoliiton Baltica-kirjasta muuten apua. Koska siellä nämä kiertotiet ja liikenneympyrät merkattu karttoihin;)) mielestäni aika hyvin...

old_profile_29497 kirjoitti:

Matkaamme lentäen ja yövymme Riikan vanhassa kaupungissa.

Olen joskus neuvostovallan aikana käynyt Jurmalassa silloin oli uintikielto rannoilla. Nyt varmaan upeaita paikkoja.

Muuten pärjääkö euroilla vai pitääkö vaihtaa lateja vai mitä ne nyt olikaan?

vuoksi myös paikallista valuuttaa riittävästi. En usko että, eurot ovat siellä vielä täysin yleisesti käytössä. Tästä on noín 3 vuotta sitten kun itse tuolla olimme. On syytä olla vähän tarkkana siellä missä luottokorttia käyttää. Emme itse juuri luottokorttia näillä reissulla käytä. Tästä syystä ettei tule väärinkäytöksiä. Toistaiseksi ei kuitenkaan yhtäkään. Vaan aina otamme sekä paikallista valuuttaa että euroja käteisenä mukaan. Tuo Visa sitten sellainen varmuuden vuoksi kortti;)) Eurot eivät ihan kaikkialla käy. Joten varautukaa vaihtamaan näitä lateja. Jos, haluatte paikallisissa valuutanvaihtopisteissä.

Jurmala on todella uudistanut kasvojaan noilta ajoilta. Siellä nämä vanhat pitsihuvilat ovat kunnostettu melkein kaikki. Ja tuo uimaranta on siellä todella upea. Myös hotellitarjonta on aivan länsimaista tasoa palveluineen. On nostalgista mennä siellä näinhin aikananaan todella upeisiin NL-aikaisiin hotelleihin yöpymään. Niissä voi aistia tämän vanhan ajan glamourin;)) ja nostalgian. Siellä vain palvelu tapahtuu venäjäksi pääsiosin;)) toki englanti käy.. Jurmalaan on nykyisin siltamaksu...kaikilta jotka sinne menevät.

Rigasta en valitettavasti osaa kertoa enempää koska mekin olemme vaan läpikulkumatkalla pistäyneet siellä. Latvian siis muu Latvia on erittäin viehättävä ja näkemisen ja kokemisen arvoinen maa. Nämä gruusialaiset ravintolat ovat todella sellaisia mitä suosittelen. Jos, hyvästä ruoasta pidätte;)) Niin käykää sellaisessa. Ja nauttikaa hyvästä ruoasta ja juomasta;) Meripihkakorut ovat kaikkialla näissä maissa se tuliainen;)) mutta, hintaeroja varmasti on...jos, aikaa niin vertailkaa hintoja mikäli haluat sellaisen korun sieltä ostaa itsellesi tai tuliaiseksi...ja näitä paikallisia punaviinejä suosittelen myös.

tsau:Friidu

old_profile_29497 kirjoitti:

Kiitos infosta, juuri tälläistä tietoa tarvitsemme ; )

Vielä paljon näkemistä meilläkin;)) Itse haluaisin niin moneen paikkaan vielä. Mutta, tuo mieheni terveys nyt vähän rajoittaa tätä innostusta Balticaan ja Puolaan;))

Ehkä ensikesänä vielä yhden tuollaisen reissun autolla teemme. Missä nämä maat, Viro, Latvia ja Liettua sitä kautta Puolaan;)) ja laivalla sitten takaisin Stadiin..Ellen sitten innostu Varsovasta ja tuhlaa matkakassaa täysin sinne tai sitten Zakopaneen..

Tuosta vielä täytyy erikseen kyllä mainita. Olkaa tarkoinna tämän valuutan kanssa. Helposti siellä voi muuten tapahtua tätä ikäänkuin pyöristystä ylöspäin hinnoissa;)) Varsinkin nyt kun Latviassakin on huonot ajat. Joten omaisuudesta on syytä pitää huolta muutenkin. Varsinkin jos, lähdette Rigaan sitä yö-elämää siellä katsomaan.

Ylipäätään kuitenkin itsellämme on vain erittäin hyviä kokemuksia tästä latvialaisten ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta myöskin. Mutta, tietenkin maailmankansalaisena tämän tiedät tarkkana kandee olla;))) ja tähän vielä laitettava että, olen itse kyllä tällä kohtalaisella englanninkielen taidollani aina näissä maissa pärjänyt. Vanhemmat ja meidän ikäiset ihmiset eivät juuri englantia osaa mutta, nuoremmat kylläkin. Ja kun muutaman sanan minäkin venäjää;)) osaan se riittää hyvin.

tsau:Friidu

old_profile_29497 kirjoitti:

Emme enää ole yöelämään suuntautuneita ; ) Uskon, että Riika nähtävyyksineen ja ehkä illallinen jossain kivassa ravintolassa ennen nukkumaanmenoa sisältyy päivämme ohjelmaan.

Meilläkin on paljon matkasuunnitelmia. Listan kuului Irlanti, mutta innostus on laantunut. Esikoinen tyttöystävineen vieraili siellä kuukausi sitten ja oli pettynyt. Irlantilaisuutta he eivät löytäneet ainakaan Dublinista. Sisämaasta kylläkin, mutta itse olin innostunut juuri Dublinista

Pietari lienee seuraava joskus ensivuoden syksyllä. Kuopukseni alkoi venäjänopinnot sivuaineenaan, uskon sen olevan hyvä valinta tässä Venäjän kyljessä kun asutaan.

Puola, Itavalta, Sveitsi puuttuvat bongilistastani ja kiinnostaisivat minua, joku niistä pitänee yhdistää ensi kevään Hollannin matkaan.

tuo Keski-Eurooppa kiinnostaa. Puolassa niin paljon nähtävää jo yksistään. Että, sinne haluamme palata vielä. Samoin näissä Baltican maissa, mutta tietenkin olisi upea nähdä myös Ranska ja Saksakin. Samoin Italia ehdottomasti ja upeahan olisi tuo Irlantikin;)) Sellaista toista reittiä myös ajattelin että, täältä ensin ehkä Tukholmaan laivalla, sieltä Etelä-Ruotsiin ja Helsinginborgin kautta Tanskaan ja Saksaan ja sieltä Puolaan. Ehkä tuo Romania ja sen upea maaseutu on myös sellainen mikä nyt kiehtoo..Voikun voisikin matkustaa enemmän. Rajallista se meilläkin. Kaikkea kun ei pysty näkemään millään on valittava. Katsotaan nyt. Kuitenkin jos, autolla matkustaa ei voi ajatella enää kovin pitkiä reissuja sellainen 3.000-4.500 km on tosi paljon meillekin. Ihaninta on tällainen matkustelutapa kuitenkin missä voi aika pitkälle omien mieltymysten ja aikataulujen mukaan mennä. Siksi en näitä valmismatkoja minäkään käytä. Itse matkanteko sinne päämäärään kun on jo lomaa;)) Nautimme tästä kun kaikki ei ole kovin valmiiksi paketoitu etukäteen...Vaan reitiltä voi myös poiketa. Jos, niin haluaa....

Täältä lähtee nyt laiva tuonne Pietariin kuitenkin mietin haluanko nähdä kumpaakaan enää Pietaria tai Moskovaa...Joskus aika kultaa liian kauniiksi vanhat muistot. Eivätkä Pietari eikä Moskova ole enää samoja paikkoja mitkä olivat joskus....öhöh...silloin ennen sitten;))


Joku peukuttelija näköjään kimpussani. Hän laittaa nyt kiusatekseen jokaisen viestini jälkeen näitä lapsellisia - miinus merkkejä;))) Tämä on aika huvittavaa. Koska, käyn tätä keskustelua sinun kanssasi en täysin tuntemattoman;))) Ilmeisesti kirjoitteluni tänne palstalle närästää jonkun herkkää vatsaa;))) Nooh....Nämämähän ovat minun henkilökohtaisia näkemyksiä ja kokemuksia tästä ;))) Eivät hänen....

tsau:Friidu

Hymy:)) kirjoitti:

tuo Keski-Eurooppa kiinnostaa. Puolassa niin paljon nähtävää jo yksistään. Että, sinne haluamme palata vielä. Samoin näissä Baltican maissa, mutta tietenkin olisi upea nähdä myös Ranska ja Saksakin. Samoin Italia ehdottomasti ja upeahan olisi tuo Irlantikin;)) Sellaista toista reittiä myös ajattelin että, täältä ensin ehkä Tukholmaan laivalla, sieltä Etelä-Ruotsiin ja Helsinginborgin kautta Tanskaan ja Saksaan ja sieltä Puolaan. Ehkä tuo Romania ja sen upea maaseutu on myös sellainen mikä nyt kiehtoo..Voikun voisikin matkustaa enemmän. Rajallista se meilläkin. Kaikkea kun ei pysty näkemään millään on valittava. Katsotaan nyt. Kuitenkin jos, autolla matkustaa ei voi ajatella enää kovin pitkiä reissuja sellainen 3.000-4.500 km on tosi paljon meillekin. Ihaninta on tällainen matkustelutapa kuitenkin missä voi aika pitkälle omien mieltymysten ja aikataulujen mukaan mennä. Siksi en näitä valmismatkoja minäkään käytä. Itse matkanteko sinne päämäärään kun on jo lomaa;)) Nautimme tästä kun kaikki ei ole kovin valmiiksi paketoitu etukäteen...Vaan reitiltä voi myös poiketa. Jos, niin haluaa....

Täältä lähtee nyt laiva tuonne Pietariin kuitenkin mietin haluanko nähdä kumpaakaan enää Pietaria tai Moskovaa...Joskus aika kultaa liian kauniiksi vanhat muistot. Eivätkä Pietari eikä Moskova ole enää samoja paikkoja mitkä olivat joskus....öhöh...silloin ennen sitten;))


Joku peukuttelija näköjään kimpussani. Hän laittaa nyt kiusatekseen jokaisen viestini jälkeen näitä lapsellisia - miinus merkkejä;))) Tämä on aika huvittavaa. Koska, käyn tätä keskustelua sinun kanssasi en täysin tuntemattoman;))) Ilmeisesti kirjoitteluni tänne palstalle närästää jonkun herkkää vatsaa;))) Nooh....Nämämähän ovat minun henkilökohtaisia näkemyksiä ja kokemuksia tästä ;))) Eivät hänen....

tsau:Friidu

En ole ikinä lämminnyt näille peukuttajille. Peukutelkoon ei hetkauta suuntaa tai toiseen Siitäpä tulikin mieleeni, että alas peukutuksen vaikutus on päinvastainen kuten ruotsindemokraattien vaalivoitto, kun ollaan vastaan se kasvattaa suosiota, peukkuja ylös, eikös ; ))))

Mainitsit tuossa Italian se oli meillä kerran jo valmiiksi ajateltu vaan onneksi emme lähteneet silloin tuttavamme olivat kierrelleet nähtävyyksiä kumisaappaissa tulvien keskellä.

Moskovassa kävin siinä vaiheessa kun neuvostoliitto oli hajoamassa. Kuitenkin muutos alkoi jo näkyä katukuvassa ja maanalaisia hienoja ruokaravintoloita oli jo syntynyt, mutta sinne pääsi sisään vain kutsuilla. X-mieheni oli silloin työkomennuksella Moskovassa ja hänellä oli oma verkosto joten sain kurkistaa kulissien taakse.

Korppis kirjoitti:

En ole ikinä lämminnyt näille peukuttajille. Peukutelkoon ei hetkauta suuntaa tai toiseen Siitäpä tulikin mieleeni, että alas peukutuksen vaikutus on päinvastainen kuten ruotsindemokraattien vaalivoitto, kun ollaan vastaan se kasvattaa suosiota, peukkuja ylös, eikös ; ))))

Mainitsit tuossa Italian se oli meillä kerran jo valmiiksi ajateltu vaan onneksi emme lähteneet silloin tuttavamme olivat kierrelleet nähtävyyksiä kumisaappaissa tulvien keskellä.

Moskovassa kävin siinä vaiheessa kun neuvostoliitto oli hajoamassa. Kuitenkin muutos alkoi jo näkyä katukuvassa ja maanalaisia hienoja ruokaravintoloita oli jo syntynyt, mutta sinne pääsi sisään vain kutsuilla. X-mieheni oli silloin työkomennuksella Moskovassa ja hänellä oli oma verkosto joten sain kurkistaa kulissien taakse.

minuakaan. Jos, ihminen ei pysty kuin tällaiseen ala-koulumaiseen käytökseen. Tuntemattoma ilmaisemaan mielipiteensä joka ei edes häntä koske. Niin paljon paino-arvoa ei silloin voi antaa. Mielipiteelle;))) joka ei edes ole mielipide, ainakaan itse en sitä sillee näe:)) Aina vähän ihmetellyt tätä peukkujuttua täällä? Miksi se on ylipäätän laitettu:))) Tulee mieleeni kovin pinnallinen juttu tai tapa.

Tuo Italia on sellainen lopullinen haave minullekin. Että, joskus jos vielä näkisin. Ehkä sellainen vähän unelma;)) En tiedä haluaisinko tuota unelmaani ja kuvaa Italiasta mikä tullut edes sitten oikeasti rikkoa.

Moskovassa kävin viimeksi vuonna -86. Ja sen jälkeen päätin että, tähän kaupungiin en enää palaa. Liian paljon henkilökohtaisia nuoruuden muistoja jotka liittyivät rakkauteen tuossa kaupungissa;))) Kerran päätin että, jos vielä menen uudestaan naimisiin. Minut on raahattava uudestaan sinne Lenin-vuorelle. Muuten en suostu. No, puheet olen pettänyt. Moskovan tuon sen aikaisen sirkuksen siellä tässä heidän Gorki-puistossa olen kerran nähnyt. Taisimme myös jossain Oopperanäytöksessä siellä käydä. Mutta en enää muista missä tämä esitys oli. Kuitenkin tuo Lenin Mauseleum jäi näkemättä, mutta hieno metro tuli nähtyä...ja tietysti tämä on jäänyt mieleeni siellä kun tämä vanha Moskovolainen tavaratalo GUM ja tsaarin ajan palatsit siellä ja nämä kirkot...sillloin vain ajat olivat toiset ja tavaraa oli todella sellaista jota ei sieltä meikäläiset olisi ostaneet mutta itse ostotapa oli liikuttava....ja näitä ihania ravintoloita jotka olivat myös siellä silloin suosiossa tuli kyllä kierrettyä yhden jos toisenkin kerran;)) Minulle tuo Moskova ja Pietari liittyvät niin vahvasti tuohon omaan elettyyn nuoruuteni ja nuoruuteni tovereihin...että, on ehkä parempi etten sinne palaa. Tai purskahdan oikeesti itkuun;)))

Täällä joskus kirjoitettu tästä venäläisten todellista rikkaudesta. Oli heitä silloinkin;)) Parissa häissä olen kuokkaviereena mukana olleet ja voit uskoa että, siellä näillä rikkailla venäläisillä ei ollut pikkurahan puutetta silloinkaan. Aika hulppeat olivat nämäkin häät. Joten uskon täysin tuon mistä kerroit;)))

tsau:Friidu

old_profile_29497 kirjoitti:

Pelko johtaa huonompaan. Ehkäpä niin on, sillä sanotaanhan, että se pelaa joka ei pelkää. Eli toisin sanoen riskinotto kannattaa tai sitten ei, mutta riskinotossa on kuitenkin aina useampia kuin kaksi mahdollisuuutta. Jos riskinotto ei kannata hetkellisesti se voi johtaa kuitenkin parenpaan onnellisenpaan tulevaan.

Mielestäni pelko estää ihmistä tekemästä omia valintoja jos ne osoitetaan tilastollisesti hänelle huonoiksi. Omasta näkökulmastamme pystymme punnitsemaan omien pelkojemme vaikutukset elämäämme, sitä ei ulkopuoliset voi tehdä.

Huolestun jos en kuule läheisistäni pitkään aikaan. Pelkoa pitää pystyä hallitsemaan, silloinkin kun kädet tärisee ja järki seisoo päässä ; )

Tämä nyt oli tälläinen oma sepustukseni tunteiden sekamelskan keskellä eikä ehkä avaudu kuin itselleni ; )

Tokihan pelkojaan ja tuntojaan muutenkin kannattaa kuunnella. Pelko voi olla hyväksikin aktivoidessaan toimimaan. Lamaannuttava pelko saa käyttäytymään tietty päinvastoin. Itse en oikein tiedä minkälainen tunne pelko on, siis tosipelko, voin vain sen kuvitella.

old_profile_29497 kirjoitti:

Onnea on ihana maistaa mokkakupista iso teekuppi ei siihen oikein sovi aromit lehahtavat ohi tuntoaistin ; )

Olen aistinut surua kirjoituksistasi, en tiedä miksi, mutta uskon, että olet voimaksa pienestä koostasi huolimatta.; )

Olen onnellinen koska olen terveeksi todettu, tosin lääkkeet aiheuttavat ongelmia, mutta tajusin eilen niidenkin lopettamisen olevan mahdollista jos kehoni alkaa liikaa reagoimaan. Lopetan ja otan 15 % riskin 5 % riskin sijasta sairastua uudelleen rintasyäpään ja se onkin helpottanut minua puntaroidessani riskejä ja omia tulevia valintojani.

Onnea on olla terve sen huomaa vasta sen menetettyä.

on ollu monella tavalla koetteleva, mutta ei siitä täällä en enempää.
Menen lokakuussa HUS:n silmäklinikalle, siellä selviää paljon.
Toivon että voimia riittää aina kulloiseenkin tarpeeseen, kieltämättä joskus tuntuu etteivät riitä.
Elämä aina välillä on hankalaa, mutta luulen kyllä, että voimat riittävät ja mulla on
hyviä ystäviä joiden kanssa voin jutella. Hiukan säälin heitä, mutta ovat kertoneet kestävänsä.
Ja saavat sanoa, kun mitta täyttyy.

Hyvä että sinulla on kaikki kunnossa, riskejä pitää ottaa tarpeen mukaan ja toivoa, että osuu oiekaan.
Terveys on tärkeää, mutta niin on moni muukin asia.

old_profile_59003 kirjoitti:

on ollu monella tavalla koetteleva, mutta ei siitä täällä en enempää.
Menen lokakuussa HUS:n silmäklinikalle, siellä selviää paljon.
Toivon että voimia riittää aina kulloiseenkin tarpeeseen, kieltämättä joskus tuntuu etteivät riitä.
Elämä aina välillä on hankalaa, mutta luulen kyllä, että voimat riittävät ja mulla on
hyviä ystäviä joiden kanssa voin jutella. Hiukan säälin heitä, mutta ovat kertoneet kestävänsä.
Ja saavat sanoa, kun mitta täyttyy.

Hyvä että sinulla on kaikki kunnossa, riskejä pitää ottaa tarpeen mukaan ja toivoa, että osuu oiekaan.
Terveys on tärkeää, mutta niin on moni muukin asia.

jutuissa ja kirjaimissa, mutta en mie jaksa ruveta korjailemaan, yritä saada selvää ja kysy jos ei auennut ;))
Jos keittäisin kahivt, parantaakohan se näköä ;)

old_profile_29497 kirjoitti:

Aloitanpas sinun kommenttistasi sillä pelko onnen menetyksestä kaivaa sisisintäni. Olen oppinut ajattelemaan, että kun on onnellinen tai vaikkapa vihainen ja ärtynyt pitää yrittää hillitä tunnetilojaan koska voi olla, että tapahtuu jotain sellaista mikä vie onneni pois tai vihassani rikon jotain pysyvää.

Taustalla aloitukseeni oli oivallus olla miettimättä ja surematta tulevaisuutta. Olin aamulla hoitavan lääkärini vastaanotolla ja sain purkaa hänelle koko huolireppuni. On upeaa olla kuntelevan ja ymmärtävän sekä neuvovan asiantuntijan käsissä. Luonnollisesti hän tietää kokemuksesta, että minulle on turha tuputtaa hoitomenetelmiä, jotka ovat tilastollisesti katsottu parhaiksi, ei sillä olen jo tehnyt omia valintoja hänen valintojaan vastaan ja teen jatkossakin.

hyvin käsitellä tunnetilojasi, olet vahva persoona:)))) Osaat tuoda myös esille ja käsiteltäväksi tän aiheen.
Niinkuin tossa kerroin, minä myös pelkään, jos onnentunnetta kestää pitempään, mut jos oon vihainen, näytän sen kyllä, etenkin kotona... Siinä kohtaa en osaa ajatella nenääni pitemmälle):

Asiantuntijan kanssa on tosi hyvä jutella kaikki, mitä on kertynyt mieleen, näinhän lääkäri oppii tuntemaan hoidokkinsa, hän pystyy kartoittamaan monet tekijät ja vaikuttavat asiat yhteen:)))))
Jokainen saa päättää omat hoitonsa ja tehdä valintasa omaan itseen kohdistuvissa asioissa.
Varmasti osaat terveellä tavalla päätellä, mitä haluat, ja mitä et halua:)))))

old_profile_29497 kirjoitti:

Impulssiiviseen luonteeseeni kuuluva tulisieluni on viime aikoina antanut merkkejä sisällä olevasta mannerlaattojen liikehdinnästä ; ) Joten on jo aika rauhoittua onnen autuaalliseen olotilaan.

Viime viikolla suutuin kaupan infossa olevalle myyjälle. Yritin palauttaa tietokoneen osaa eikä palautus onnistunut koska olin avannut paketin. Tyhmää..olin raivostunut.... myyjä oli tuohuksissaan kanssani eikä hänkään pystynyt hillitsemaan ärtymystään minua kohtaan. Esikoiseni naureskeli taaempana yhteenotolle, meidän mami se vaan jaksaa ; )

kyl kuvitella, tilanteen. Heh...:)))