kysymys

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/asiaa_lastensuojelusta/mita_lastensuojelussa_tapahtuu/lastensuojelutarpeen_selvittamin/

toimittamassa Lastensuojelulain Soveltamisoppaassa sanotaan näin:

"Ls-tarpeen selvityksessä tarkastellaan sitä, tarvitsevatko lapsi ja vanhemmat ls:n tarjoamaa apua tuen ja kontrollin muodossa vai selviytyvätkö he oman verkostonsa ja muiden mahdollisten viranomaisten avulla. Tämä edellyttää nykyhetken tarkastelua, lapsen tarpeet ja vanhempien valmiudet juuri nyt ja historian selvittämistä, miten lapsen tarpeisiin on aikaisemmin vastattu, sekä tulevaisuuteen suuntautuvaa ennakointia, mitkä ovat tilanteessa havaittavat riskit lapsen tulevaisuuden kannalta, miten interventiot tai niiden tekemättä jättäminen vaikuttavat ja minkälaista muutospotentiaalia on havaittavissa. Tarvitaanko siis sekä lapsen tarpeiden, vanhempien valmiuksien että riskien arviointia.

VÄLITÖN TILANNEARVIO. Kun ls vastaanottaa ls-ilmoituksen, on sosiaalityöntekijän välittömästi arvioitava, onko lapsella kiireellistä ls:n tarvetta (26§). Jos näin on, lapsen tilanne turvataan, ja tarvittaessa tehdään kiireellinen sijoitus (38§).

SELVITYKSEN TEOSTA PÄÄTTÄMINEN. Mikäli lapsen asiassa ei ole tarvetta välittömiin toimiin, on sosiaalityöntekijän arvioitava seitsemän arkipäivän kuluessa, onko ryhdyttävä ls-tarpeen selvitykseen vai ei (26§). Pääsääntönä on, että selvitystä ryhdytään tekemään. Se voidaan jättää tekemättä vain silloin, jos esim. lapsi on jo ls:n asiakas tai jos kysymyksessä on selvästi haitanteko tai muu aiheeton ilmoitus.

SELVITYKSEN AIKARAJAT. Lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Hänen on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta parityönä jonkun toisen työntekijän kanssa. Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ls-asian vireille tulosta (27§).

LS:n ASIAKKUUDEN ALKAMINEN. Jos selvitys päätetään aloittaa, lapsi kirjataan ls:n asiakkaaksi. Sosiaalityöntekijän on tehtävä merkintä selvityksen alkamisesta lasta koskeviin asiakirjoihin sekä ilmoitettava siitä huoltajalle ja lapselle (26§). Tieto voidaan antaa asianosaisia tavattaessa suullisesti tai puhelimella. Tiedot tulisi antaa tarvittaessa myös kirjallisesti esim. lapsen tai huoltajan niitä pyytäessä.

Tieto asiakkuuden alkamisesta voidaan kuitenkin jättää antamatta huoltajalle, jos lapsi on painavasta syystä kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen tai toiselle heistä, eikä tiedon antamatta jättäminen ole selvästi lapsen edun vastaista. (Sosiaalihuollon asiakaslaki 11§ 3 mom.). "