Miten tämä nyt oikein menee. Siis on aviopari, josta nainen kuolee ja heille jää yksi yhteinen aikuinen lapsi. Eikö se lapsi peri kaiken toisen vanhempansa kuoltua siis pankkitilit ja arvopaperit vai saako leski siitä puolet?
Lesken osuus vainajan perinnöstä
kkkokko
105990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vainajan perinnön saa kokonaan lapsi.
Ennen kuin selviää, mikä on vainajan perintö, on tehtävä omaisuuden ositus vainajan ja lesken välillä. Jos leski vainajalta jotain saa, sen hän saa avio-oikeuden nojalla tasinkona (ei perintönä).
Osituksesta löytyy tältä palstalta haulla 1112 osumaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/ositus tid:3764?perpage=25&term_keywords=ositus
Eipä selvinnyt vieläkään. Luin apua myös Kuolinpesä osakkaan oppaasta, jossa sanotaan, että yleensä leski saa avio-oikeuden nojalla puolet vainajan omaisuudesta? Menin ihan ulalle.
Siis jos avioparilla olis yhteinen talo ja miehellä vaikka 150 000 euroa ja naisella 90 000 euroa. Nainen kuolee, niin talostahan 50 % on lesken ja se toinen 50 % vainajan eli lapsi perii sen. Miten se lasketaan se pesän säästö? Eikö tässä mies saisi avio-oikeuden nojalla pitää nuo omat 70 000 euroaan ja olla luovuttamatta tasinkoa ja vainajan 50 000 euroa perii se lapsi. Ei kai pesästä enää luovuteta rikkaammalle leskelle mitään? Vai olenko taas ihan metsässä?
En tosin hoksannut esittämiesi lukujen syntyä. Osituksessa kummankin puolison omista varoista vähennetään omat velat ja vainajan varoista hautauskulutkin. Puolet talosta (arvosta) on mukana laskelmissa.
Kun esimerkkisi leski on rikkaampi, niin hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa perilliselle, mutta ei hän tietenkään saa mitään vainajan omaisuudestakaan. Vainajan neton perii lapsi, mutta silti leskellä on elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon. Lapsi ei siis saa talon puolikkaan arvoa hallintaansa lesken elinaikana, elleivät sovi osituksessa koko taloa lesken omistukseen.
Näin ajattelinkin. Luvut ovat näköjään päin prinkkalaa tuossa edellisessä, mutta ajatus siis oikein. Kiitos vielä ajatuksieni selventämisestä!
... päähäsi.
>>Luin apua myös Kuolinpesä osakkaan oppaasta, jossa sanotaan, että yleensä leski saa avio-oikeuden nojalla puolet vainajan omaisuudesta?
Jos leski on rikkaampi kuin kuollut puoliso, leski saa pitää koko omaisuutensa jos tahtoo. Jos hän kuitenkin syystä tai toisesta haluaa maksaa tasinkoa niin pariskunnan omaisuus voidaan tasata kuolinpesän ja lesken kesken. Jos taas leski on köyhempi kuin kuollut puolisonsa, hän saa pariskunnan yhteisestä varallisuudesta puolet. Lapsi/lapset perivät kuolinpesän omaisuuden. Lesken osuus on hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella, ei siis perintöä.
Jos leski köyhempi, hän saa automaattisesti puolet parin yhteisestä omaisuudesta, jos ei avioehtoa. Jos leski rikkaampi hän saa pitää koko omaisuutensa, mutta hänen pitää esittää siitä vaatimus. Merkintä perukirjaan tasinkoetuoikeuden vaatimisesta.
Tasaaminen verotuksellisesti edullisempaa koska perintöverokin on progressiivista.
vaihda ylläolevassa sanan "yhteisestä" tilalle "yhteenlasketusta".
Rahaperinnöt
Jos siis avioparista toinen kuolee, miten menee perinnönjako eloonjääneen lesken ja vainajan yhteisten rahatilien jako lesken ja lasten kesken?
Ositus ja perinnönjako menevat siten kuin muunkin omaisuuden osalta. Rahatilit ovat joko a) perittävän, b) lesken tai c) yhteisiä. Yhteinen tili katsotaan lähtökohtaisesti omistetuksi puoliksi.