Toinen piilossa

Meillä oli kerran kanssa tuollainen tilanne ja se johti siihen että "vanha" kissa (joka oli itse asiassa ihan pentu vielä) alkoi matkia tätä "uutta" kissaa (joka oli vanhempi)ja myöskin piiloutua mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Meillä ei ollut mahdollisuutta katsella tuota juttua pitempään. Nykytietämyksellä olisin varmaan ymmärtäväisempi.

Nyt tajuan, että teimme virheen siinä, että päästimme uuden kissan alusta alkaen samoihin tiloihin vanhan kissan kanssa. Uusi oli koko ajan piilossa, ei halunnut syödä, ja hiekkikselläkin vain nippa nappa uskalsi käydä. Kerran etsin sitä 2 tuntiä löytämättä. Oli mennyt kirjoituspöydän sokkeliin piiloon.

Olisi aluksi pitänyt pitää kissat erillään (uusi kissa jossain pienemmissä tiloissa oman hiekkalaatikkonsa kanssa) ja harjailla niitä samalla harjalla ym., että tottuvat toistensa hajuihin. Uusi kissa varmaan tuntee itsensä vähän altavastaajaksi.
Ja sitten vielä mielellään Feliway pörräämään.

Moikka!

Mulla oli oman pennun kanssa ihan samanlainen tilanne kun se tuli.
Anna sille aikaa tottua, ihan vain olla ja vähän haistella. Kun huomaat sen öisin hieman liikkuvan, yritä itsekin pysyä asunnosta päivisin pidempiä aikoja poissa, jotta kissa tottuu ympäristöönsä, sinua se todennäköisesti pelkää ihan yhtä paljon kuin ympäristöään. Älä käy hakemassa sitä pakolla pois piiloistaan tai ota syliin, kyllä se tulee pikkuhiljaa. Oma kissani oli niin arka, että se on vasta nyt n. puolen vuoden päästä tulostaan ruvennut uskaltaa tulla jopa ihan itse syliin, vieressä se on sen sijaan nukkunut jo pidempään.
Jos kissaan jotain kontaktia otat, tee se esim. vain viemässä sille ruokaa ja häivy rauhallisesti, niin että se huomaa ettet ole vaaraksi ym. Varsinkin tilanteessa, jossa kissa on niin arka ettei uskalla itse liikkua ruokakupille. Minä jouduin puolisen toista viikkoa viedä pennulleni ruoat sohvan alle, kun tuo ei uskaltanut liikkua päivisin, ja hiekkalaatikkokin tuolloin muutti samaan paikkaan. Myöhemmin kun heräilin öisin kissan tuhinaan ym kun se asuntoa tutki, siirsin laatikon ja kupit takaisin paikoilleen ja pidin vain huolta, että asunto oli tyhjänä sopivia aikoja, jotta kissa uskaltautui syömään.
Kun kissa sitten pikkuhiljaa uskalsi jo liikkua asunnossa, muttei edelleenkään lähestynyt minua tai avokkiani, rupesin houkuttelemaan sitä mm. kanan paloilla pois sängyn alta (se edelleen siis etsi suojaisia paikkoja, oli sohvan alla tai sängyn alla ym), mutten edelleenkään ottanut mitään kontaktia. Lopulta tuo tajusi, ettei me ehkä ollakaan niin kauheita ihmisiä ja rupesi tulemaan lähemmäs aluksi vain hieman haistellen ja pikkuhiljaa teki jo ihan kontaktia. Sanoipa avokkini heränneensä monena yönä niin, että kissa oli painautuneena kylkeeni, että kai sitä jotain tuli oikein tehtyä kun kissa moiseen uskaltautui.

Edelleenkin on meillä paikanvaihdokset rankkoja paikkoja ja uusia ihmisiäkin hieman pelätään. Meillä onneksi kissa hakee sitä turvaa sitten minusta ja käy pikkuhiljaa ne uudetkin ihmiset haistelemassa läpi, ja tilanne on kaikin puolin parempaan päin menossa.

Niin ja kuten edellinen mainitsikin, kokeile sitä Feliway-haihdutinta. Itse en moisesta tiennyt kun kissa tuli taloon, joten eipä tullut testattuakaan, mutta mielenkiinnosta tahtoisin toki tietää miten kissasi käy käyttäytymään, kun se ainakin toistaiseksi on niin saman oloinen kuin omani.

Mistä kissasi on hankittu ja minkä ikäinen se on? Olethan tarkistanut, että sillä on madotukset ja rokotukset ym kunnossa?