Kuntien saaman valtiontuen määrä on laskettava sillä perusteella, paljonko kunta on käyttänyt varoja huostaanottoja estävien avohuollon tukien järjestämiseen.
Eikä niin kuin nyt, että kunta saa sitä enemmän rahaa valtiolta, mitä enemmän kunnassa on tehty huostaanottoja kappalemääräisesti.
Eikä niin kuin nyt, että kunta saa sitä enemmän rahaa valtiolta, mitä enemmän kunnassa on tehty huostaanottoja kappalemääräisesti.
Vastaukset 31
Vanhimmat
myös ehdottomasti monia täsmennyksiä.
Vähintään lain soveltamisopas tarvitsee selkeitä esimerkkejä siitä, mikä voi aiheuttaa huolta viranomaisessa, eikä niin kuin nyt, että työntekijän luonteenpiirteet ja persoonallisuuden rakenne määräävät huolen aiheen ja asteikon, mihin toimiin se velvoittaa ja oikeuttaa.
Eikö tunnu huvittavalle käytännön tilanteisiin verrattuna LAIN KOHTA, jonka mukaan olisi kiireellinenkin sijoitus sovittava etukäteen vanhempien kanssa:
LsL 38 §
"Ennen päätöstä kiireellisestä sijoituksesta on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta."
Vitsi! Vitsi! Ei tuota käytetä käytännössä koskaan. Siksi kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut niin paljon, koska selvityksen tekemättä jättäminen säästää sossujen aikaa ja vaivaa mahdottoman paljon, ja oikeuttaa huostaanottoon missä ja minkälaisin - vaikka miten keksityin - syin tahansa.
Merkille pantavaa on, että he eivät silti riko lakia, koska viimeinen momentti kumoaa edellä olevan velvollisuuden selvittää vanhempien mielipide:
38 §
"Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos selvittämisestä aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle."
Esim. Naantalin tapauksessa äidiltä salaa oli kerätty perhetyöntekijän valhekirjauksia perheestä. Ja kun perhe epäonnekseen joutui vielä rikoksen kohteeksi, sossu syytti siitä äitiä ja teki kiireellisen huostaanoton "kotirauharikoksen varjolla". Siis HUOM HUOM! Sossun mielestä on vanhemman syy, jos tuntemattomat rikolliset ottavat heidät uhrikseen.
Lapsi oli tuossakin tapauksessa laittomasti huostaanotettuna liki vuoden, kunnes ihme tapahtui ja hallinto-oikeus kotiutti lapsen. Mielestäni ei olisi varmasti kotiuttanut, mutta tässä tapauksessa Turun HO halusi pestä julkisuuskuvaansa julkisuudessa juuri velloneen suomalais-venäläisen pojan tapauksen takia.
monissa kohden lasta, mutta monikin hieno lain kohta kumotaan viimeisen momentin viimeisessä lauseessa toteamalla: "Näin on meneteltävä paitsi, jos sen voidaan katsoa olevan lapsen edun vastaista."
Mikä tuo maaginen lapsen etu käytännössä on?
Ei se voi olla mitä milloinkin sen mukaan, mitä kunnan rahatilanne sen vaatii kulloinkin olemaan!
Esim. lapsen etu ei todella ole tulla erotetuksi hyvästä kodistaan sen takia, että hän tarvitsee jotain perustuslain lupaamaa peruspalvelua. Jos kunta on rikkonut lakia ja jättänyt palvelun järjestämättä, ei sitä saa kostaa lapselle niin, että asia pyöritellään kuten meillä:
"Näissä oloissa huostaanotto on katsottava lapsen edun mukaiseksi toimenpiteeksi."
Näissä oloissa... kun lain lupaamaa peruspalvelua ei ollut, niin valehdeltiin, että lapsi saa tarvitsemansa palvelun huostaanotettuna lastenkodissa. Ja sekään ei pitänyt paikkaansa, kuten myöhemmin ilmeni.
on mentävä aina, kaikissa tilanteissa, poliitikkojen edun edelle. Tämän on oltava ehdoton fakta!
Jos kunta on supistanut erityisopetuksen määrärahoja niin, että perusopetuslain lupaamaa tukea ei lapsen opetukseen voida järjestää, on siitä rankaistava kuntaa, ei lasta! Tai jos lapsi sairastuu, on hänellä oikeus terveydenhoitoon ilman, että häntä sen saamiseksi erotetaan hyvästä perheestään. Sairaanahan lapsi tarvitsee vielä enemmän läheisiään kuin terveenä.
Viime vuosikymmenten hallitukset ja eduskunta ovat kuitenkin katsoneet, että kuntien itsehallintolaki estää pitkälle valtionjohtoa puuttumasta kuntien päätöksiin. Ei niin saa olla! Eduskunnalla on lainsäädäntövalta ja he voivat säätää kunnille lakien rikkomisesta niin suuria uhkasakkoja kuntien itsehallintolain sitä estämättä - jos vain haluavat!
"Lapsi oli tuossakin tapauksessa laittomasti huostaanotettuna liki vuoden, kunnes ihme tapahtui ja hallinto-oikeus kotiutti lapsen. Mielestäni ei olisi varmasti kotiuttanut, mutta tässä tapauksessa Turun HO halusi pestä julkisuuskuvaansa julkisuudessa juuri velloneen suomalais-venäläisen pojan tapauksen takia."
Kyse oli tästä Naantalin tapauksesta:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2053867
Kommentoijalla on tuossa lainaamassani pätkässä hyvä havainto! Tuollaisia psykologisia selityksiä voi löytää hallinto-oikeudenkin toiminnasta. Valitettavasti.
tapauksessa kaikki väärinkäytökset ja viranomaisvalheet siunataan näillä totemuksilla:
"Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö Jutta Merilahti ei ota kantaa yksittäistapaukseen.
Yleisellä tasolla hän kiistää väitteet väärinkäytöksistä."
Vai yleisellä tasolla... Taitaa olla niin, että nimenomaan yleisellä tasolla niitä väärinkäytöksiä lasten asioissa vasta löytyykin. Harvinaisempaa lienee, että huostaanottoon ovat kaikki osapuolet tyytyväisiä. EIKÄ tämä johdu siitä, että vanhemmat eivät myöntäisi tai ymmärtäisi omia virheitään!
Perhehoitoliiton Paloniemen ehdottama tulkki pitäisi saada tuollekin pienelle pojalle selittämään, miksi hän joutui olemaan laittomasti pois kotoaan lähes vuoden. Lapsen turvallisuudentunne riippuu vanhemmasta, jota lapsi pitää tuon ikäisenä vielä lähes kaikkivoipana. Mitä hänen turvallisuudentunteelleen merkitsi nähdä, että äiti oli kyvytön estämään sitä, että hänet riistettiin pois kotoaan?
Eivät tällaiset tapaukset ole harvinaisia. Harvinaista oli vain se, että lapsi pääsi sentään kotiinsa ja vieläpä noin pian. Yksittäistapauksia tutkimalla selviäisi, miten paljon lapset yleisellä tasolla laitetaan tällaisesta ls-rikollisuudesta kärsimään. Mutta tuo hokema "yksittäistapauksiin ei puututa" on jotain niin käsittämätöntä ja vesittää lasten oikeusturvaa, eikä kukaan ole pystynyt edes perustelemaan, mihin tuollainen asenne perustuu.
"Vuosittain lisääntyviä huostaanottoja ei saada vähenemään ilman yhteistyötä ja yhteisymmärrystä siitä, mistä vanhempien mielenterveysongelmissa on kysymys ja miten niitä päästään hoitamaan. Ajattelutapa, jonka mukaan psykiatria hoitaa pään ja sosiaalityö perheen, ei toimi.
Yhteistyö tulisi saada laajaan käyttöön ja jalostaa paikallisiin oloihin sopivaksi. Vanhemman psyykkinen tukeminen onnistuu kokemusten mukaan hyvin rekrytoimalla aikuispsykiatrian ammattihenkilöitä perhekuntoutuksen työryhmiin sekä laatimalla sujuvat hoitopolut, joissa otetaan huomioon myös erikoissairaanhoito. Sekä sosiaali- että terveystoimen asiantuntemusta sisältävän perhekuntoutuksen tulisi olla kaikkien saatavilla asuinpaikasta riippumatta."
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9355111/46028334
40 §
"Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos:
1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä"
Lain tulkinta jää käytännössä vain yhden työntekijän varaan, jos moniammatillinen työryhmäkin antaa puoltavan lausuntonsa vain sossun kirjausten perusteella. Samoin tekee johtava sossu, ei hän yleensä koskaan edes tapaa perhettä.
Aiheellisia kysymyksiä:
Mitä ovat sellaiset puutteet, jotka vakavasti vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä?
Onko sitä vanhemman pienikasvuisuus? Tai vanhemman ylipaino? Vanhemman munuaissairaus? Kunnasta puuttuvat peruspalvelut? Perheen köyhyys?
Kaikkia edellä lueteltuja syitä on käytetty huostaanoton syynä ja aiheena vanhemman kasvatuskyvyn mitätöintiin. Missä on vika, jos tämä on lainmukaista toimintaa?
40 § 2. momentti
""2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla tavoin rinnastettavalla käyttäytymisellään."
Murrosikään kuuluvat erilaiset kokeilut, siitä ei päästä mihinkään. Vaarantaako siis 15-v vakavasti terveyttään, jos viranomaisen tietoon tulee, että hän nautti julkisella paikalla keskioluen? Tämä yksi esimerkki huostaanottojen syistä.
Lakiin on ehdottomasti saatava tarkennuksia siitä, mitkä tarkkaan ottaen ovat niitä tekoja, jotka vakavasti vaarantavat nuoren tervettä kehitystä. Ja mikä on "muulla tavoin rinnastettavaa käyttäytymistä", koska nyt se voi olla ja on ollut työntekijän mielialan mukaan lähes mitä tahansa.
32 § Läheisverkoston kartoittaminen
Se jätetään useimmiten tekemättä, koska laissa on maininta: "Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä."
Mitä heikommalla moraalilla varustettu työntekijä on, sitä enemmän hän "perusteltuja syitä" kartoituksen tekemättä jättämiselle löytää.
30 § Asiakassuunnitelma
"Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ELLEI SIIHEN OLE ILMEISTÄ ESTETTÄ, yhteistyössä lapsen ja huoltajan.. jne kanssa."
Yllättävän usein työntekijät löytävät asiakassuunnitelman teolle ilmeisiä esteitä, koska niin monelta asiakasperheeltä suunnitelma puuttuu. Näin ollen on mahdollista, että huoltajille ei ole ikinä edes kerrottu huostaanoton syitä, mitä ne sosiaalityöntekijöiden mielestä olivat, ne selviävät vanhemmille korkeintaan hallinto-oikeudessa.
Asiakassuunnitelman pitäisi sisältää myös suunnitelma kotiuttamisesta, millä keinoin siihen pyritään. Kun suunnitelmaa ei ole, ei käytännössä pyritä kotiuttamiseen millään tavalla.
30 §
"Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana."
Pääsääntöisesti sen tekeminen katsotaan nykyään tarpeettomaksi. Eli jos huostaanotto on periaatteessa laillinen, mutta kotiuttamisen ehtona on esim. vanhemman raitistuminen tai mielenterveysongelman hoito, ei kyseisiin ongelmiin puututa mitenkään, koska siitä ei ole olemassa asiakassuunnitelmaakaan.
Tuen puutteeseen vaikuttaa myös kuntien lakien rikkominen, koska päihdehuoltoa ei miellään järjestetä muutenkaan, ei edes huostaanottovanhemmille. Kans.ed. Räsänenkin vaatii lapsen kotiuttamista, jos vanhemmat osoittavat sitoutumista hoitoon. Mihin hoitoon kun sitä ei useimpien kohdalla ole ollenkaan?
Tosi asiassa vanhemmat tarvitsisivat tukea aina, oli kyse lailisesta tai laittomasta huostaanotosta. Meidän tapauksessa laitos teki suuren numeron suunnattomasta tuesta, mitä heidän perhetyönsä vanhemmille tarjoaa. Huoh... Käytännössä laitoksen perhetyöntekijöiden tapaamiset olivat vanhemman suurinta henkistä mitätöintiä, mielivaltaa ja aiheetonta syyttelyä, mitä kuvitella saattaa.
62 § Yhteydenpidon rajoittaminen
"Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan 63 §:ssä trkoitetulla päätöksellä rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu 30 §:ssä tarkoitetussa asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa"
Siis lain mukaan voidaan rajoittaa, jos sossu on katsonut oikeudekseen olla tekemättä koko asiakassuunnitelmaa; katso edellä olevat kohdat.
Mikä on "erityinen syy" olla sopimatta tapaamisesta? Kun sossu joutuu tilille näistä rikkomuksistaan, on hänellä aina selitys valmiina, minkä HÄN, siis juuri hän henkilökohtaisista syistään on katsonut erityiseksi syyksi juuri tässä tapauksessa. Ja hallinto-oikeudessa menevät läpi kaikki sossun selitykset, siitä ei ole epäilystäkään, olivat ne miten naurettavia tahansa.
62 § Yhteydenpidon rajoittaminen
"1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä"
Mitä huonompi sijaishuollon paikka on kyseessä, sitä varmemmin löytyy perusteita rajoittaa yhteydenpitoa vanhempiin.
Hdl:n lastenkodissa intensiivihoidon osastolla "Ei kuulema meidän antamasta hoidosta tule mitään, jos vanhemmat ravaavat täällä jatkuvasti." Todellisuudessa hoitoa ei silti annettu, vaikka yhteydenpitoa rajoitettiin. Oikeastaan se ei ollut edes lain tarkoittamaa rajoittamista, koska laki tarkoittaa tässä kohden yhteydenpidon estämistä ja jopa Hdl salli vanhempien tapaamisen kerran viikossa.
Mutta tämä on esimerkki siitä, että sijaishuollon edustaja voi mihin syihin tahansa vedoten rajoittaa tapaamisia sillä perusteella, että tapaamiset vaarantavat huostaanoton tarkoituksen toteutumisen. Ja näin ollen katsotaan että hoidon ja kasvatuksen kannalta on tarpeen rajoittaa tapaamisia, vaikka ne eivät lain tarkoittamia yhteydenpidon rajoituksia vielä olisikaan.
Hdl:ssä riitti varsinaiseen yhteydenpidon rajoitukseen esim. se, että vanhempi teki valituksen lapsensa laittomasta kohtelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tapaamiset estettiin määräajaksi täysin tai joka tapaamisessa oli ulkopuolisen vartjointiliikkeen virkapukuinen vartija paikalla.
62 §
"2) yhteydenpidosta on vaaraa lapen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle"
Noista sana TERVEYDELLE antaa sijaishuollolle täyden mielivallan ja viranomaisille tulkintavallan.
Kun lapsi itkee tapaamisen jälkeen koti-ikäväänsä, katsotaan hänen siitä tuntemansa ahdistus vaaraksi hänen terveydelleen ja terveelle kehitykselleen.
Näin nämä ympäripyöreät lainkohdat antavat mahdollisuuden millaiseen mielivaltaan tahansa, kun se vain perustellaan lapsen edulla.
Sosiaalioporti ajankohataisia aiheita. Suomessa on pian jo yli sata lastensuojelun edunvalvojaa.
Katso linkit .Löydä edunvalvoja hakukoneesta.
Katso linkki. Lisää tietoa hankkeesta ja lastensuojelun edunvalvonnasta.
http://www.pelastakaalapset.fi/?x58114=108362
---
Täysin mielivaltaiset tulkinnat antavat oikeuden seuraaviin toimiin, kunhan vain sossu ja sijaishuollon edustaja tajuavat perustella mielivaltansa lapsen edulla. Mitään konkreettisia, todistettuja syitä ja perusteita ei toimiin tarvita:
"Edellä 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin saadaan:
1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään,
2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai -välineitä käyttäen,
3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys, sekä
4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä."
Jos joku luulee, että yhteydenpidon rajoituksiin tarvitaan painavia syitä, ei hän ole seurannut yhden ainoan huostaanoton toteutumista vierestä niin, että tietäisi, mitä todellisuudessa tapahtuu.
Lastensuojelulaki tukee käytännössä täyttä mielivaltaa ja sen toteuttamista. Todellisen lapsen edun kanssa sillä ei ole paljonkaan tekemistä.
47 § Huostassapidon kesto ja lakkaaminen
"Harkittaessa lapsen etua huostassapidon lopettamista koskevassa asiassa on otettava 4 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi huomioon sijaishuollon
- kestoaika,
- lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitseva kiintymyssuhteen laatu,
- lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen sekä
- lapsen mielipide."
Kaiken edellä kerrotun valossa on täysin mahdollista, että huostaanotto on ollut alusta alkaen laiton. Mutta lain tulkinnanvaraisuuden takia viranomaista on lähes mahdoton saada syytteeseen virkarikoksesta, koska on vaikea selkästi osoittaa mitään lain kohtaa, jota hän olisi rikkonut. Eihän sellaista lakia voi rikkoa, jonka voi tulkita miten tahansa!
Aivan sama on yhteydenpidon ja sen rajoittamisen suhteen. Kun huostaanoton alussa sanoin sijaishuollon edustajille, että haluan tavata lasta aina, aina kun he antavat siihen luvan ja olla muutenkin lapsen elämässä kaikella tavalla, sain vastaukseksi ivallisen hymähdyksen "Niinhän vanhemmat aina alussa sanovat." Ymmärsin tuon ivallisuuden kyllä myöhemmin kun sain osani sijaishuollon muustakin ivasta ja mielivallasta oikein täydeltä laidalta. Moni vanhempi luovuttaa taistelunsa pitää yhteyttä lapseen, ainakin harventaa yhteydenottoja.
On TÄYSIN EPÄINHIMILLISTÄ vedota kotiutuskiellossa huostassa pidon kestoon ja kiintymyssuhteeseen, mikä on syntynyt lapsen ja sijaishoitajan välille! Kyllähän lapsen on aina jotenkin kiinnyttävä hoitajaansa, jos nyt ei ihan suorastaan satu pelkäämään häntä. Ilmeisesti lapseni ainut pelastus oli juuri se mieletön pelko, jota hän tunsi omahoitajaansa kohtaan... Sekö on ainut tekijä, joka suomalaislapset pelastaisi takaisin omiin koteihinsa?
Tärkeä pointti on huomata myös se, että ei lasten mielipidettä huomioida näissä asioissa, siten kuin pitäisi, vaikka niin valehdellaan tehtävän. Ei ainakaan minun lapseni mielipidettä huomioitu silloinkaan kun hän alun alkaen olisi halunnut jäädä hyvään kotiinsa.
Lisäksi mitä huonompi sijaishuollon paikka on kyseessä, sitä varmemmin siellä tekevät kaikkensa, että vanhempi harventaisi yhteydenpitoaan.
Ja millä ihmeen oikeudella yleinen käytäntö tuntuu edelleen olevan, että virallinen tapaaminen on vain KERRAN KUUSSA pari tuntia kerrallaan. SILTI lapset jaksavat kaivata koteihinsa, mutta sitä ei olle huomaavinaan, jos häntä ei suorastaan rangaista koti-ikävästä.
Lastensuojelu sisältää niin paljon täysin epäinhimillistä raakuutta ja julmuutta lasta kohtaan, että sitä ei todeksi uskoisi, jos ei olisi pakosta joutunut sitä vierestä omin silmin näkemään. Tulkinnanvarainen laki ei suojele lasta mitenkään, koko laki on vain yksi viranomaisen työväline tässä huostahulluuden runtelemassa yhteiskunnassa.
Tässä linkissä. Valvojia, vai vatvojia?
Lpsen oikeus osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon.
Lapsenvalvoja on lapsen puolueeton edustaja.
Yietoa edunvalvonnasta.
Sosiaalitoimien ja maistraattien käyttöön edunvalvojien hakukone.
Lastensuojelun edunvalvojalle.
Löydä edunvalvoja
aLastensuojelun edunvalvontahanke.
Edunvalvojien nettisivut.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/Lastensuojelunedunvalvonta/
----
50 §
"Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta."
Julkisuudessa on käsitelty tapausta, jossa kuusilapsisen perheen lapset huostaanotettiin, lapset ripoteltiin eri puolille maata eri paikkoihin, vauva sijoitettiin ruotsinkieliseen perheeseen. Ennen sijoitusta lähiverkostoa ei kartoitettu, edes isälle ei ilmoitettu huostaanotosta, ennen kuin jälkikäteen. Näin silti vaikka vanhemmilla on yhteishuoltajuus, isä oli tottunut hoitamaan lapsia, jotka olivat olleet säännöllisesti hänen luonaan.
Niin röyhkeitä viranomaiset eivät vielä ole olleet, että ateistinen sossu olisi merkannut huostaanoton syyksi vanhempien uskovaisuutta. Sitä ei voi laittaa huostan syyksi, se olisi jo liian törkeää niiden kansainvälisten sopimusten valossa, joihin Suomi on sitoutunut. Mutta epäilyjä tällaisesta toiminnasta on olemassa, koska esim. karstulalaisperheen kohdalla ei ole mitään perusteltua huostaanoton syytä esittää, mutta uskovaisuuteen on kiinnitetty kummallisen paljon huomiota.
Omalla kohdallani en lakkaa ihmettelemästä sitä, miten vähän oikeaa tietoa sossulla sijoituspaikasta oli. Kaikki heidän tietonsa perustui vain sijaispaikan valhemainontaan itsestään. Jopa sossut olivat sijaispaikan tapahtumista järkyttyneitä kun purkivat huostaanoton ja lapsi sai jäädä kotiin. Aivan sama koskee varmasti myös sijaisvanhempia. Sossun on hyvin vaikea nähdä heissä puutteita, koska sossu itse on heidät valinnut ja tehtäväänsä kelpuuttanut. Virheiden näkeminen on todiste sossun oman arviointikyvyn puutteesta.
Eli tässä taas yksi lainkohta, jonka toteutumisessa on hyvin paljon toivomisen varaa.
58 §
"Lapsen hoidossa, kasvatuksessa ja kasvuolojen järjestämisessä tulee noudattaa, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä on säädetty. Lapsen hoito ja kasvatus on järjestettävä ja lasta kohdeltava siten, että hänen yksityisyyttään kunnioitetaan."
Yleensä laitokset pitävät huolen siitä, että ulkoisesti toimitilat ovat komeat ja moitteettomassa järjestyksessä, koska kaikki ULKOINEN on niille hyvin tärkeää, tietysti tässäkin löytyy poikkeuksia.
Mutta lapsen yksityisyyden kunnioittamisen suhteen koko pykälä on käytännössä jonnin joutava.
Vaikka SOSSU sanoisi, että kotioloissa ei ollut perusteita huostaanotolle, se tehtiin peruspalvelujen puutteen takia, niin silti laitos katsoo oikeudekseen valvoa lapsen puheluita, lukea hänen yksityispostinsa (!), vaikka ei ole mitään todellista syytä olettaa, että vanhempien yhteydenpito olisi lapselle mitenkään pahasta. Ainakin vielä v. 2006 takavarikoitiin lapsen puhelin heti kun huostaanotto alkoi. Näille selitykseksi saatiin vain, että nuo toimet olivat heidän toiminnassaan vuosikymmenten aikana omaksuttu käytäntö. Silti laitos mainostaa nettisivuillaan antavansa YKSILÖLLISTÄ hoitoa ja huomioivansa kunkin lapsen yksilöllisen tilanteen ja tarpeet. Ei yksityisyydestä tai yksilöllisyydestä ollut käytännössä tietoakaan.
aivan oikeassa heti sen jälkeen kun oli nähnyt nykylain hallituksen esitysasteella.
Hän sanoi, että perheitä hajotetaan entistä enemmän ja lasta suojellaan vielä vähemmän kuin tähän asti, koska laki mahdollistaa mielivallan kasvamisen perheitä kohtaan.
Ketjussa on monia hyviä ja tärkeitä huomioita, mutta kuntien herättelyssä tuo ensimmäinen viesti saattaisi toimia parhaiten, että lain noudattaminen edes jossain kohdin alkaisi maistua.
Eilen Faktalta näkemäni ohjelma vahvisti sitä oikeudetonta asemaa, mikä ls-rikoksia vastaan perheillä on, ihan kuin selvensi vielä suomalaista tilannetta, vaikka ohjelma käsittelikin tapahtumia USA:sta. MIkä tahansa valtio voi sallia mitkä tahansa rikokset, kunhan ne tapahtuvat valtiojohdon suojeluksessa ja hyväksyminä. Uhri omaisineen on täysin vailla oikeutta sellaisessa tapauksessa.
Kyse oli CIA:n 50-luvulla tekemästä murhasta. Uhri oli CIA:n palkkaama tutkija, joka käsitteli salaisia ja arkaluontoisia asioita, hän alkoi eettisistä syistä epäillä työnsä mielekkyyttä ja olisi halunnut vetäytyä siitä, mutta sitä ei sallittu.
Perheen poika ei koskaan uskonut todelliseksi kuolinsyyksi itsemurhaa (kuten eivät monet muutkaan), joka kuitenkin virallisena kuolinsyynä esitettiin. Suomessa uskotaan ls-työn suunnittelijoiden ja lainlaatijoiden perusteluihin, jotka ovat työn ihanteita ja joilla ei käyännön työn kanssa ole paljonkaan yhteistä. Käytännön toimet ovat usein äärimmäisen kaukana ihanteista. Uhrin poika alkoi viisikymmentä vuotta myöhemmin vaatia tapauksen uudelleen avaamista ja lisätutkimusten tekemistä.
Silloin oltiin paljastavinaan "suuri salaisuus" eli CIA olisi aikanaan tehnyt ihmiskokeita LSD:llä, sitä sekoitettiin salaa uhrien juomiin ja muutosta heidän puheissaan ja käytöksessään seurattiin sen jälkeen. Eräs tunnettu kuoleman syyntutkija kertoi, miten tuon aineen aiheuttamat aistiharhat aiheuttivat kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, ja sillä oltiin selittävinään kyseisen henkilön kuolema. Perhe päätti nostaa syytteen USA:n hallitusta vastaan.
Sen seurauksena perhe kutsuttiin valkoiseen taloon, presidentti Ford esitti anteeksipyynnön tapahtuneesta uhrin perheelle. Heille tarjottiin koko vanhaa tapaukseen liittyvää ja salassa pidettyä CIA:n aineistoa ja yli 700000 dollarin korvauksia, jos syytteestä luovutaan.
Niin moni kuitenkin epäili virallisia selityksiä, että hauta päätettiin avata ja asiasta kiinnostuneiden onneksi jäänteet olivat niin hyvin säilyneet, että tutkimuksia voitiin tehdä. Ne osoittivat, että itsemurha ei kuolinsyynä ollut mahdollinen, myöskään viitteitä LSD:stä ei löytynyt. Tutkijaryhmä päätyi teoriaan, että todennäköisesti uhri murhattiin CIA:n toimesta, koska salaisena haluttujen tietojen vuotamista julkisuuteen pelättiin; uhri oli ilmaissut siis halunsa vetäytyä pois salaisesta tutkimusprojektistaan, johon hänet oli palkattu.
Ohjelman loppupäätelmät toivat väistämättä mieleen suomalaisen ls:n, jonka laittomia toimia vastaan perheen on mahdoton puolustautua:
Uhrin poika esitti ohjelman tekoon osallistuneiden yhteisenä mielipiteenä, että jos valtio hallituksen suojeluksessa haluaa vaikka murhata jonkun kansalaisensa, niin se voidaan tehdä niin, että valtiota ei ole mahdollisuus saada siitä mitenkään syytteeseen. Virallisesti kielletään rikoksen tapahtuminen ja koska rikosta ei ole, ei siitä voi nostaa syytetäkään, ei voi tehdä rikostutkimusta, ei järjestää oikeudenkäyntiä, eikä ikinä saada rikollisille tuomioita, eikä mitään vastuuta rikoksestaan.
"Suomessa uskotaan ls-työn suunnittelijoiden ja lainlaatijoiden perusteluihin, jotka ovat työn ihanteita ja joilla ei käyännön työn kanssa ole paljonkaan yhteistä. Käytännön toimet ovat usein jopa äärimmäisen kaukana ihanteista."
Idealisoitua työtä täydentää LsL, joka käsitteineen mahdollistaa miellaisen lain tulkinnan ja mielivallan tahansa. Edes lain olennaisinta käsitettä, "lapsen etua", ei ole laissa yritetty määritellä millään tavalla. Koska ls-työtä halutaan uskoa tehtävän ihanteiden mukaan pidetään julkisuudessa yllä asennetta, että lainrikkomuksia ei ls-työssä ole olemassakaan. Ympäri pyöreä laki mahdollistaa sen, että on mahdoton osoittaa turhankaan huostaanoton kohdalla yksittäistä lain kohtaa, jota on rikottu, koska laki voidaan monessa kohdin tulkita miten vain.
Hallitus ministereineen haluaa pitää yllä myös sitä harhaa, että koska huostaanotot käsitellään oikeudessa, se karsii laittomuuksien olemassa olon. Tuo on todella harhaa, koska hallinto-oikeus käänteisine todistustaakkoineen ei ole oikeusvaltion periaatteilla toimiva oikeuslaitos ollenkaan, tämän ovat useat kansanedustajatkin myöntäneet. Silti kansanedustaja Ukkolan vuonna 2008 tekemä lakiesitys huostaanottojen käsittelyn siirrosta käräjäoikeuksiin ei ole kahteen vuoteen edennyt eduskunnassa mitenkään, vaikka se jatkoi lähetekeskustelusta aikanaan matkaansa. Sitä ei löydy myöskään eduskunnan sivuilta mistään lakiesityksen käsittelyvaiheista.
Ministerit ja kansanedustajat ovat vaaleilla kansan valitsemia yhteisten asioiden hoitajia. Miten siis on mahdollista, että demokraattisessa valtiossa kannatusta saanut lakiesitys "katoaa" eduskunnassa?
vaikka valtakunnanoikeuteen tuollaisia kavereita, joiden sinne menostakin päättävät - kuinkas muuten - puoluetoverit.
Jos teillä on remonttilista lastensuojelulain ja lastensuojelun korjaamiseksi, lähettäkää se kansanedustaja Anne Kalmarille.
Hänellä on myös hyvin aktiivinen avustaja, Eija Harju. Häneenkin voitte olla yhteydessä, hän toimittaa viestinne Kalmarille.
Kalmari kerää juuri nyt ideoita lastensuojelun uudistamiseksi. Juttelin asiasta eilen erään asiaa pitkään seuranneen ruohonjuuritason toimijan kanssa.
http://www.annekalmari.net/
Hänen sähköpostinsa on
[email protected]
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=2715246
Kiitos!
Satka on yksi noista analyysikykyisistä, näkemyksellisistä, terävistä ja kohtuullisuudentajua omaavista sosiaalialan tukijoista, joita soisi näinä hysterian ja huostahulluuden aikoina olevan enemmänkin.
siihen korjausehdotukseen, millaisessa muodossa lakiehdotus lähti valiokuntakäsittelyyn?
Irm Marttila Blogi Uusi Suomi 29.92008. Sijoituslasten hoidossa pyörii miljardobisnes.
Linkissä oli 102 kommenntia.
http://ir48.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2008/09/29/sijoituslasten-hoidossa-pyorii-miljardibisnes
---