Hiljaisuudessa näkee enemmän
Kaikkialla samettinen sammalmatto.
Syvälle vaeltajan saapas vajoaa.
Korkealla kirkkauden valokatto.
Ajatusten rumputuli taukoaa.
Metsä soi tänään hiljaisuutta.
Nyt näen. Kaikki on kuin uutta.
Pehmeä äänettömyys avaa silmät.
Sammalten pieni vihreä satumaa,
jäkälien minitorvet, taikametsät
ihastusta kulkijassa aikaansaa.
Luovuus äänten särkemättä elää.
Kasvoin lapseksi. Pienuus jää.
Ceta Lehtniemi
Tämän kirjoitin aivan juuri. Se on nyt sunnuntaipäivän tuntojani saaristossa.
Kaikkialla samettinen sammalmatto.
Syvälle vaeltajan saapas vajoaa.
Korkealla kirkkauden valokatto.
Ajatusten rumputuli taukoaa.
Metsä soi tänään hiljaisuutta.
Nyt näen. Kaikki on kuin uutta.
Pehmeä äänettömyys avaa silmät.
Sammalten pieni vihreä satumaa,
jäkälien minitorvet, taikametsät
ihastusta kulkijassa aikaansaa.
Luovuus äänten särkemättä elää.
Kasvoin lapseksi. Pienuus jää.
Ceta Lehtniemi
Tämän kirjoitin aivan juuri. Se on nyt sunnuntaipäivän tuntojani saaristossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hiljaisuudessa voi keskittyä olennaiseen
nähdä sellaista mihin ei aikaisemmin kiinnittänyt huomiota
Varmaan on kyse olennaiseen keskittymisestä ja uudesta tavasta havainnoida.
Runoni loppuosa muuttui vielä ja laitan sen nyt uudelleen lopullisessa muodossaan esiin. Siihen liittyy myös valokuva. Kokonaisuus on nähtävissä sivuilla http://www.khls.fi
Tällä kertaa sain runon kuvaan, yleensä etsin kuvan runoon.
Hiljaisuudessa näkee enemmän
Kaikkialla samettinen sammalmatto.
Syvälle vaeltajan saapas vajoaa.
Korkealla kirkkauden valokatto.
Ajatusten rumputuli taukoaa.
Metsä soi tänään hiljaisuutta.
Nyt näen. Kaikki on kuin uutta.
Pehmeä äänettömyys avaa silmät.
Sammalten pieni vihreä satumaa,
jäkälien minitorvet, taikametsät
ihastusta kulkijassa aikaansaa.
Äänten särkemättä, luovuus elää.
”Kasvoin” lapseksi. Pienuus jää.
Ceta Lehtniemi