mistä tämä erobuuni oikein nykyisin johtuu??
Se johtuu kaupunki asumisesta.
Se johtuu kaupunki asumisesta.
Oletteko koskaan miettineet
maalaisperheellinen
28452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
exäni ei olisi ollut väkivaltainen jos oltaisiin asuttu maalla eikä kaupungissa?
Heh heh, kaipaakohan sun teoria vielä hieman hiomista?
Miksi exäsi oli väkivaltainen? Oliko hän sitä syntyjään väkivaltainen vai johtuiko lapsuuden kokemuksista? Hio teoriaasi.
Toiselta puolen tarkasteltuna: Ammattitaidottomalla naisella, miniäksi taloon tuodulla -joka on saanut jokapäiväisen leipänsä viljelemällä pirttiä ja tottelemalla herran sanaa, ei varmasti ole rohkeutta erota kuten omaa palkkaa nauttivalla kaupunkilaissisarellaan.
juuh, mieheni on maalta kotoisin, vietimme aikaa paljonkin siellä, mutta juoppo hän edelleenkin oli. Erosimme tosin kuitenkin kaupungissa, koska satuimme siellä asumaan.
Enpä kovin suurta eroa näistä kahdesta löytänyt.
Miksi miehesi joi?
Mieheni joi koska hän tunsi itsensä kai jotenkin ahdistuneeksi. Tosin syy tuskin olin minä, koska hän otti eromme hyvin raskaasti. Mutta olisi kannattanut miettiä sitä silloin, kun se viinapullon korkki aukesi.
ja väkivaltainen lyö. Koska haluavat tehdä niin.
Sekä maalaisissa että kaupunkilaisissa on juoppja ja väkivaltaisia.
Omasta päästä se on kiinni, ei siitä missä asutaan.
Mitä haet tällä "kyllä maalla on mukavaa"-aloituksellasi?
Mutta ei kai kukaan syntyjään ole juoppo? Herran jumala, ei kai kukaan halua lyödä tai olla juoppo, ei se voi omasta päästä olla kiinni, kyllä siihen vaikuttaa olosuhteet.
Ei kai hän tietoisesti juopoksi ryhtynyt, ihan sinun kiusaksesi, kai olosuhteilla oli siihen enemmän merkitystä.
syyttää jotain muuta kuin omaa itseään. Melkein jokaisella on taraumoja ja huonoja kokemuksia, kyllä ihminen itse valitsee ottaako huikat ja lyökö. Joka lyö, haluaa lyödä, joka juo haluaa juoda, jos ei halua, niin silloin sitä ei myöskään tee.
enemmän houkutuksia väärille teille. On kapakita vieri vieressä, pääsee kännäilemään ja iskemäänuusia ihmisiä elämäänsä, on kauppoja joihin saa rahat hukkumaan, ja sitten tulee riitaa kun rahat ei riitä.
Kaupungissa ei ole mitään tekemistä kerrostalossa.
Maalla olet vaan perheen pariss, aina on tekemistä korjaamista tai uuden suunnittelua, lapset näkevät rakkauden merkityksen kun vedetään yhteen hiileen. Ei rahat kulu niin herkästi, kun kaupassa käy kerran viikossa, niin ei osta turhuuksia.
Ei ole houkuttelevia naisia lähimailla kun ei ole niitä kapakoita joka nurkalla. On lehmiä omasta takaa ja sikoja.
Tilastotkin kertoo että maalla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungissa.
Lapset ovat onnellisa kun on omaa pihaa missä voi leikkiä, kaupungissa on betoniseinä vastassa ja siinä ei voi leikkiä
Maaseudulla sosiaaliset kontaktit perheen ulkopuolella on vähäiset, matkat pitkät ja miehet tappavat itseään useammin kuin kaupungissa. Yhteisön mielipiteen aiheuttamat paineet ovat suuremmat kuin kaupungissa, häpeäkulttuuri on syvempää, ja viina ja kotona ryyppääminen monen ihmisen ainoa ilo.
"Ei ole houkuttelevia naisia lähimailla kun ei ole niitä kapakoita joka nurkalla. On lehmiä omasta takaa ja sikoja." Eli miehen ei tarvitse hakea vierasta kun on omasta takaa lehmiä ja sikoja? heh
Loppukaneetti kaupungin betoniseinistä oli loistava!
Asuinalueemme toinen reuna sijoittuu vesistöön, pari reunaa metsään ja 4. laitumelle, jossa käyskentelee hevosia ja lauma nautakarjaa. Niin ja matkaa keskustaan on julkisella välineellä max. 20 min. Asukkaita tässä kyläpahasessa on noin 180 000.
tilaston mukaan suomessa erotaan eniten. Miksi? Ja miksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana erot vaan lisääntyneet?
Yksi syy on kypsymättömyys ja epärealistiset odotukset avioliitosta kuin parisuhteesta. Mennään rakkaudenhurmoksessa naimisiin( yhteen) lapsia heti ja kun arki koittaa ja parisuhde muuttuu pakostakin arjessa erilaiseksi, petytään ja ajatellaan että en kestä tälläistä. Osa kurkkii vieraaseen ja maistaakin ja sen jälkeen se tuttu kumppani on kuin veli tai sisar... Tuttua juttua, joita monet eroa suunnittelevat ovat kertoneet.
Kun mennään yhteen se tietää vastuun kantamista myös parisuhteesta ja sen kestävyydestä. Parisuhdetta tulee huoltaa. Kiihkeän rakkaushuuman jälkeen seuraa kumppanuus, kiintymys ja toisesta välittäminen.
Helliä hetkiä kahden kesken useita kertoa vuodessa ja lapset hoitoon muualle. Ruohokaan ei kukoista jos sitä ei kastele.
Vielä erobuumista. Eromalli ja parisuhteen mallit periytyvät seuraavalle sukupolvelle. Kun kerran äitikin erosi, niin sitten minäkin. Ero on tehty helpoksi ja viis lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan. Oma auvon tavoittelu on etusijalla. Jokainen eronnut voisi miettiä niitä hetkiä ja aikoja kun asiat olivat hyvin. Miksi niitä aikoja ei saisi takaisin ja saman kumppanin kanssa. Asia erikseen on sitten väkivalta tms josta ei ollut merkkiä seurustellussa.
Tasa-arvo, yhteiskunta, pätkätyöt, pinnallinen perhemyönteisyys, perinteet ei sido, yksilöllistyminen, itsensä toteuttaminen, aikuisuus, hypätään parisuhdevaihe yli, arvot jne...
Romahtaisiko avioerotilastot, jos vanhemmat olisivat huoltajakandidaatteina samalla lähtöviivalla? Äidin on helppo ottaa ero, koska hänen ei tarvitse pelätä, että joutuisi luopumaan lapsistaan.
(Joo joo. Tiedetään, että on juoppoja, narsiteja ja väkivaltaisia miehiä jne..)
yleistystä.
Ai jaa. Aloitushan oli, oletteko miettineet...Olen miettinyt ja se vaan sattuu olemaan kysymys, joka on minussa herännyt, oli se sitten turhaa yleistystä tai ei. Mikä on sinun mielipiteesi? Turha vastaus.
mielipidettäsi erobuumiin. Hän kysyi itseltään ja vastasi itse itselleen.
Vastausta tässä mietimme, onko se tosiaan niin, kuin hän asiantuntevasti vastasi :)
Onko sinun mielestäsi kaupunkiasuminen erobuumin syy?
kommentti! Niinpä niin. Äidit ovat vielä itsestään selvyys huoltajina, mutta näkisin myös isät tasa-arvoisina huoltajina ja usein parempina. Äidit jotka nurkuvat ettei isi anna tarpeeksi elatusrahaa lapselle , viekää lapsi isälle ja alkakaa itse maksaa elatusapua.
Anteeksi, erehdykseni. Tulkitsin asian toisin, että hän kysyi ja antoi oman mielipiteensä, mutta en kuitenkaan tajunnut, että hän myös rajasi.
Ehkä maalla ratkaisut tehdään perheen ehdoilla, hankitaan ensin iso talo, sitten koetaan löytää, sen läheltä isälle töitä ja äiti jää kotiin lasten kanssa. Voi olla, että kaupunkiasumisen oravanpyörä on osa erobuumia.
Kuinka monta äitiä tiedät, joilta on väkivallalla otettu pienet lapset pois ja jotka ovat sen henkisen taakan kestäneet? Minä en tiedä yhtään, mutta kaksi kajahtanutta etä-äitiä tiedän.
Tämä maailma on mennyt kummalliseksi, koska mies on julmempi kuin luolamies konsanaan; hän vie jopa naiselta lapset. Eikö mikään ole enää pyhää. Minä en sitten jaksa edes komentoida lässyn lässyä, että kuinka iskät sekoilevat kun perhe hajoaa ja yhteys lapsiin katoaa. Paskapuhetta, mikäli mies on ollut hyvä isä ennen eroa, hän on sitä eron jälkeenkin eikä YKSIKÄÄN tervepäinen nainen yritä vieroittaa lapsia hyvästä isästä. Isä on isä ja tärkeä, mutta äiti on se jota lapsi huutaa vielä kuolinvuoteellakin.
Tai ehkä nainen saa nyt ansionsa mukaan kun halusi mieheksi miehen paikalle työelämään. Äidit työssä, lapset muiden hoidossa tai hunningolla, isät viis veisaavat perheestään, asia joka ennen oli tärkein arvoasteikossa, koti, kirkko ja isänmaa. Nykyään lapsetkin ovat tärkeitä vasta siinä vaiheessa kun eukko haluaa eron ja puolet omaisuudesta. Lapsista tulee koston työkalu... "jätit minut, et saa lapsia, minä kostan sinulle rahanahne ämmä".
Vai tiedätkö sinä YHTÄÄN miestä, joka jätti perheen ja vaatisi lapsia lähihuoltoonsa?
Niin se vaan on perinteiset sukupuoliroolit eivät enää päde. En nyt ihan saa kirjoituksestasi kiinni, mutta sikäli mikäli ymmärstin, unohda sukupuolisidonnaisuus.
Tiedän äidin, joka jätti perheensä ja vaatii neljän vuoden jälkeen lapsia lähihuoltoonsa. Tiedän isän, joka jätti perheensä, joka vaatii lapsia lähihuoltoonsa. Tiedän äidin, jolta on otettu pienet lapset pois ja hän voi oikein hyvin. Tiedän isejä, jolta on otettu pienet lapset pois, he voivat joko hyvin tai huonosti.
Miksi pitäisi unohtaa että nainen on nainen ja mies on mies, nainen äiti ja mies isä?
Perinteiset sukupuoliroolit pätevät aina. Vain feministinen lesbo- ja homokulttuuri puoltavat perinteiden romuttamista.
Tiedät paljon ongelmaperheitä.
Minä tiedän lähipiiristäni vain onnellisia eroperheitä, joissa äiti on kaikkien toiveesta lähi ja isä lasten kasvua ja kehitystä tukeva etäisä. Tai vaihtoehtoisesti isä on syrjääntynyt omasta tahdostaan, esim. ulkomaille muuton takia.
Julkisuudessa pitäisi enemmän painottaa hyvän etäisän ominaisuuksia ja toimintatapoja ja niiden merkitystä lapselle, eikä tuutin täydeltä kehoitta jakamaan lasten elämää kahteen eri kohteeseen tai heiluttaa lippua tasa-arvon puolesta asiassa jossa tasa-arvoa ei koskaan tule olemaan, tai ainakaan niin kauan kuin miesten synnytykset eivät ole arkipäivää.
"Siistiä sisätyötä tekevä pehmoisä tahtoo äidiksi äidin paikalle ja poikaystävästä leivotaan uusi iskä" Horrormielikuva, joka toivottavasti ei -rukous lapsen puolesta, tule koskaan toteutumaan.
Totta kai äidinvaisto on erilainen kuin isänvaisto. Synnyttäminen ei edellenkään yksinään tee hoivaavaa ja lämmintä vanhempaa. Nainen, lapsen ensisijaisena huoltajana ja hoivaajana, ei ole enää itsestään selvyys, vaikka kuinka siinä jokin idea olisikin.
Oikeassa olet siinä, että julkisuus kuvaa vanhemmuudesta, pitäsi päivittää. Vallalla olevan käsityksen mukaan isät eivät välitä lapsistaan ja heidän arjestaan. Totta kai on isejä, jotka eivät välitä lapsistaan ja nämä tapaukset ovatkin saaneet enemmän julkisuutta ja muovanneet yleistä mielipidettä, kuin äidin harjoittama provosointi ja manipulointi, lapsia hyväksi käyttäen.
Yleisen käytännön mukaisesti isälle suodaan, standardi joka toisen viikonlopun tapaamisoikeus. Onko tämä lapsen parhaaksi? Miten tämä on oikein muotoutunut? Taitaa jäädä arvoitukseksi. En tiedä, yhtään tutkimusta tai muuta perustetta, joka puoltaisi tätä käytäntöä.
Jos äiti on synnyttäjänä lämmin ja hoivaava, millainen mies vie häneltä pienen lapsen?
En väittänyt missään kohdassa etteikö mies välittäisi lapsistaan, tai ainakin suurin osa heistä välittää.
Lapsen parhaaksi on tylsä, säännönmukainen arki, samassa osoitteessa, samoine rutiineineen.
Mikäli etäisä (lämpimän ja hoivaavan äidin ex-mies) tämän ymmärtää, hän ymmärtää myös asemansa lapsen elämässä, joka ei ole vähäinen, vaikka tapaamiset ovatkin "vain" viikonloppuisin. Hyvä isä ymmärtää arvonsa vaikka antaakin lapsen elää turvallista elämää yhdessä osoitteessa äidin hellässä huomassa. Se on oikeastaan niin lapsen paras, että harva isä kykenee sen ymmärtämään vaan uskoo sinun ja sielunsiskojesi höpöhöpö-juttuja, että he ovat jotenkin vähemmän isiä, jos viettävät aikaansa lasten kanssa "vain" viikonloppuisin.
Väitän että lapsen parhaaksi on tasapainoinen etävanhempi, joka ymmärtää oman arvonsa etävanhempana, ei vähäisempänä, vaikka asuukin arjen erossa lapsestaan, koska lapsen tylsä ja tasapainoinen arki lämpimän ja hoivaavan äidin luona on kasvavalle ja kehittyvälle ihmistaimelle paras kasvualusta.
En tiedä yhtään tutkimusta joka puoltaisi isän paremmuutta lähihuoltajana. Mutta järkikin jo sanoo, että lapsella pitää olla äiti, yksi koti ja useampia luotettavia aikuisia ympärillä, tärkein olisi isä, mutta sitä kaikilla ei valitettavasti ole ja silloin pitää tyytyä seuraavaksi parhaimpaan.
tiedä yhtään tutkimusta joka puoltaisi äidin paremmuutta lähihuoltajana. Paras lähihuoltaja erotilanteessa on se joka on lapsesta enemmän huolehtinut ja joka pystyy antamaan lapselle saman/samankaltaisen kasvuympäristön kuin lapsella on tähänkin asti ollut. Lapsi etääntyy etävanhemmastaan jos tapaa tätä liian harvoin. Alle kouluikäiselle viikko on pitkä aika kahdesta puhumattakaan. Isommathan osaa pitää yhteyttä jo muutenkin.
yhtään tutkimusta niin sitten asia on niin kun ei ole tai on tutkittu.
Minä en tarvitse tutkimuksia tai väitöskirjoja perustelemaan normaalia eli sitä, minkä olen käytännön työn ja oman elämäni kautta havainnut lapsen parhaaksi.
Kahtia jaettu lapsi on varmasti vanhempien tasa-arvon huipentuma, ja kun he niin haluavat tehdä itsekkäistä lähtökohdistaan, siihen heillä on oikeus. Ei ole kriminalisoitu ajatella ensin itseään ja vasta sitten lasta.
Etävanhempi voi olla yhteydessä lapseen vaikka joka ilta jos haluaa, kunhan lapsen koti ja arkiraamit pysyvät samanlaisina päivästä toiseen. Eikä etävanhempi ja lapsi etäänny toisistaan jos etävanhempi on viitseliäs.
Sorry, unohdan taas sen vanhempien oikeuden ja tasa-arvon ja muun hölynpölyn. Ehkä ajatukseni ei avaudu sinulle, koska ajattelemme eri lähtökohdista.
Ei se nyt ihan noin mene.
Mietin tuota ja omaa sukuani jossa on paljon eronneita, kaikki maalaistolloja....
Kyllä eroja tapahtuu kaupungissa ja maalla, tuskimpa suurta väestöllistä eroa on.
Mutta jos ajatuksesi pohjautuu johonkin entisaikaan kun olosuhteet olivat muutoinkin erilaiset, nykyaikaa ei voi verrata suorassa kädessä menneeseen.
Erobuumi johtuu varmaan siitä, että ihmisillä on niin erilaiset kasvatusolosuhteet ollut lapsena. Jonkun kotona on ollut puutetta perusturvallisuudesta jolloin lapsi on sairastunut jonkinlaiseen persoonallisuushäiriöön, toisella on ollut vähän erilaista. Sitten kun niitä sovitetaan yhteen, niin ei onnistu.
Sama kuin yrittäisi risteyttää koiraa ja kissaa.
Ehkä eroja ei olisi niin paljon, jos paremmin tajuttaisiin terveyden tila itsestä ja toisesta. Silloin ne vinoon kasvaneet ottaisivat puolisoikseen vinoja ja normaalit ihmiset normaaleja ihmisiä. Helpompaa tajuta sen toisen tekemisiä ja oikkuja kun on sama pohja.
Pitäisi siis varmaankin puolisoa valitessa pyrkiä samanlaisia kokemuksia lapsena kokeneen ja samantyyliset vanhemmat omaaviin kumppaneihin.