Omaa luokkaansa
Katsoiko kukaan?
5839
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
malli opettajan suhteesta työhönsä! Harmi, että näin ohjelmasta vain pätkän keskeltä, sitten oli pakko sulkea tv, koska lapsella oli jo nukkuma-aika.
Kiinnitin kyllä huomiota myös oppilasainekseen, että joukossa ei tainnut olla yhtään sairaalakouluun paikkaa jonottavaa aggressiivista oppilasta, joista pääkaupunkiseudun kouluista on keskusteltu viime aikoina ihan tarpeeksi. Turha syyttää koteja niistäkään tilanteista, vanhemmat kun eivät paljoa voi sille järjettömälle tilanteelle, jonka kuntapoliitikot ovat kouluihinkin luoneet.
Tuo ryhmä vaikutti juuri sellaiselle erityisopetuksen luokalle, jollaisia kaikkien erit.luokkien olisi pitänyt aina olla. Siis millaisiksi perusopetuslaissa ne on tarkoitettu. Ja opettajan tyyli oli aivan uskomattoman ihana, napakka kurinpitäjä, mutta lämminhenkinen ymmärtäjä, joka otti joka oppilaan yksilönä huomioon ja huomioi myös hänen henkilökohtaiset tarpeensa oppimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Opettaja oli siis nuorten parissa työtä tehnyt teatterialan, ilmaisutaidon ammattilainen.
Olisikohan tarvetta huomioida ilmaisutaitoa laajemminkin opettajankoulutuksessa...
Ja kyllähän ilmaisutaito oppiaineena olisi todella tarpeellinen kaikille lapsille. Siinä oppii niitä vuorovaikutustaitoa, oppii ottamaan toiset ihmiset huomioon ja oppii ehkä samaistumaan toisen asemaan.
Tyttöni olivat Ulla Nevanlinnan ohjaamassa ilmaisutaidon kerhossa aikoinaan. Täytyy sanoa, että siinä on pätevä nainen. Hän kun TODELLA otti huomioon lapset ja nuoret, antoi ohjauksissaan näille vapaat kädet assosioida ja tehdä teatteria. Tyttöni tykkäsivät hänestä kovasti.
Helsingin sanomat 23.9.2010.
Kymmenesosa koululaisista kokee, ettei saa minkäänlaista apua opiskeluun liittyvissö
ä ongelmissa kodeista eikä koulusta.
Linkki uutiseen, jossa oli 90 kommenttia.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kysely Moni koululainen jää opiskeluongelmiensa kanssa yksin/1135260360167
---
kuultu vaikka kuinka paljon niin kouluista kuin lastensuojelustakin, mutta mitäs ihmettä poliitikot niistä välittäisivät.
"Tutkija Riikka Puusniekka Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksesta pitää tuloksia huolestuttavina. Puusniekan mukaan oppilaiden osallisuus koulun asioissa lisää osaltaan opiskelumotivaatiota ja viihtyvyyttä."
Peruskoulu on säästötalkoissa ajettu niin ahtaalle, että se kuormittaa oppilaita monesti kohtuuttomasti.
Poliitikkojen siunauksella koulussa rikotaan oppilaita kohtaan perusopetuslakia.
Jos 1/4 oppilaista sanoo saavansa liian vähän tukea koulusta ja kotoa opiskeluun, niin kuinkahan moni sanoo oppivansa lähinnä kotona annetun opetuksen ansiosta? Olisiko peräti 2/4?
Lapseni oli viimeiset kaksi ja puoli vuotta törkeästi lakeja rikkoneessa erityisopetusluokassa ja esim. viime talven hän oli lähes täysin kotiopetuksen varassa. Lainrikkomukset juontavat alkaen peruspalvelujen romuttamisesta lasten terveydenhoidossa, joka heijastuu kouluihin, ennen kaikkea erityisopetuksen ryhmiin.
Siis koulu ei pystynyt antamaan edes mukautettua opetusta, vaikka lapsen HOJKS:ssa oli sovittu yleisopetuksen oppimäärästä. Nyt viime talvi kostautuu vieläkin yleisopetuksen luokassa siten, että lapsi joutuu opettelemaan uutena asiana isoja kokonaisuuksia, mikä toisille on vain kertausta. Eli kotoa annettu opetus on tärkeää edelleen. Tänään on eka äikän koe; pidetään peukkuja :)
Suomalaispoliitikkojen välinpitämättömyys tuollaisten hätähuutojen suhteen on aivan vailla vertaa, niin käsittämätöntä se on.
YLE uutiset 27.9.2010.
Lehdet väittävät koulutuspolitiikkaa epäonnistuneeksi ja vaativat sidonnaisuusilmoituksia kuntien lautakuntiin.
Tuskin kuluu päivääkään, ettei tuskailtaisi väestön ikääntymisen seurauksia. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, tuumaa Aamulehti ja toteaa eläköitymisbuumin tekevän työmarkkinoilla tilaa nuoremmille. Tampereella äimistellään kuitenkin sitä, että joillain aloilla työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät edes hipaise toisiaan.
Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli elokuussa huikeat 14,5 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien joukko kasvaa edelleen. ”Voi vain kysyä, miltä puheet työurien pidentämisestä kuulostavat heidän korvissaan.”
Aamulehden päätelmä on, että koulutuspolitiikka on epäonnistunut ja siitä ovat vastuussa työministeriö ja opetusministeriö.
”Ei ihme, etteivät päättäjät ole tohtineet tehdä laskelmia siitä, miten paljon väärin suunnattuun koulutukseen on pumpattu rahaa.” Esimerkiksi Aamulehti nostaa ammattikorkeakouluista valmistuneet tradenomit ja restonomit, jotka nyt parveilevat työvoimatoimiston oven takana. Aamulehti vaatii koulutuspolitiikalta joustavuutta ja nopeaa reagointia ja väittää hallituksen ansioita tällä saralla sangen vaatimattomiksi.
Kilpajuoksu koulussa ei kannata
Sekä hallituksen, elinkeinoelämän että ekonomistien puheissa on sama poljento: tärkeintä on juosta tutkintoputki läpi sprintterin nopeudella. Näin tiivistää Turun Sanomat koulutuspolitiikan nykyideologian.
Työurien pidentäminen alkupäästä on lehden mukaan kylläkin hieno, mutta epärealistinen pyrkimys. Vastavalmistuneiden työllistyminen kun kompastuu useimmiten juuri työkokemuksen puutteeseen.
”Lääkäriksi valmistuneelle tuskin tuottaa vaikeuksia löytää ensimmäistä työpaikkaa. Vaan entä kun maisterin tutkintoaineet ovat teoreettinen filosofia, kansatiede ja vertaileva kansanrunous? Miten vastavalmistunut voi kuvitella rekrytoituvansa ilman näyttöä työelämäkokemuksesta?”
Turun Sanomien mielestä voimat kannattaisi käyttää pikajuoksun sijaan työkokemuksen hankkimiseen.
Tiukka sisäpiirikuri takaa toimivat pörssimarkkinat
Myrskyn silmään joutunut ympäristöministeri Paula Lehtomäki on kertonut miehensä hankkineen kaivosyhtiö Talvivaaran osakkeita tammi-helmikuussa. Helmikuun alussa Talvivaara julkisti suunnitelmansa uraaninlouhinnan aloittamiseksi, mikä lennätti osakkeen arvon nousukiitoon.
Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen muistuttaa, ettei osakkeiden ostaminen ennen louhintalupaa tee ketään sisäpiiririkolliseksi. ”Mukana on ollut onnea tai niin vahvaa näkemystä, että yhteen osakkeeseen on kannattanut sijoittaa omakotitalon hinta.”
Pietiläinen korostaa, ettei Lehtomäkeä tässä vaiheessa epäillä rikoksesta, mutta hyvä hänen mielestään kuitenkin on, että Finanssivalvonta selvittää tapahtumien kulkua. Avoimia kysymyksiä on monia: kuinka pitkään louhintaluvan hakeminen oli sisäpiirintietoa? Miten tätä tietoa olisi voinut vuotaa sisäpiirin ulkopuolelle?
Jos poliisi päättäisi käynnistää esitutkinnan, olisi Lehtomäellä Pietiläisen mukaan edessään vuosien uuvuttava tutkinta- ja mahdollisesti oikeusprosessi. ”Se on hinta demokratiasta ja toimivista pörssimarkkinoista.”
Lautakuntalaiset vastuuseen sidonnaisuuksistaan
Savon Sanomat muistuttaa Talvivaaran johdon vahvistaneen Lehtomäen puheet siitä, että ministerillä ei ole voinut olla sisäpiiritietoa. Tapaus kertoo lehden mukaan kuitenkin sen, miten suuri merkitys ministereiden sidonnaisuuksien julkistamisella on.
Savon Sanomien mielestä ilmoitusvelvollisuus pitäisi ulottaa myös kuntatasolle, eikä vain kunnanvaltuutettuihin vaan myös lautakuntien jäseniin.
”Sidonnaisuuksilla on merkitystä nimenomaan lautakunnissa, joissa asiat valmistellaan. Valmisteluvalta on ainakin yhtä suurta valtaa kuin päätösvalta.”
YLE Uutiset