onko Sinulla jäljellä? Mulla on esim. muutama leninki, joita tyttäreni ovat nyt ottaneet esille. Eilen toinen pani päälleen lyhyen iltapuvun,joka minulla oli päälläni vuosijuhlissa ravintola Vanha Tallissa, kavaljeerina nuoruuden rakkaus. Puvun teki ompelija, isäni serkku. Tyttäreni on hoikka ja pidin itseäni vähän lihavana nuorena, mutta puvusta päätellen en ole ollut. Ensimmäisen vappuaaton tulevan mieheni kanssa vietin ravintolassa Ratakadulla Helsingissä ja sama puku oli päällä. Tuo vappuaatto oli erittäin hauska, koska Vuosaaresta oli jokin yhdistys juhlimassa siellä ja myivät kaikenlaista vappukamaa. Ostin tötteröhatun. Kummasti jokin vaatekappale tuo mieleen muistoja.
Nuoruudenajan vaatteet,
1943
21
468
Vastaukset
- QQ
Ei enää. Myin kirppiksellä, muutama vuosi sitten. Oli paljon pitkiä iltamekkoja, ja muutama lyhyt. -60 -70 lukua. Muutama marimekon mekko, ja housupuku, lierihattuineen.
Niistä ihan tapeltiin, joten hyvin kävi kauppa.
Kaappitila ratkaisi, ja ettei enää käyttäjää niille. Olivat monilla lainassa vanhojentansseissa, ja karonkoissa.
Yksi marimekoista näkyy useiden vuosien lomakuvissa, luulisi, etten muita vaatteita omistanutkaan. No ainakin se matkasi paljon, ennen uudelle omistajalle siirtymistään.- 1943
mullakin on jokunen. Olen itse ommellut kankaasta, missä lienevät. Toistaiseksi mulla on ollut enemmän varastotilaa kuin aikaa. Kaikki pitää käydä läpi taas kerran.
- QQ
1943 kirjoitti:
mullakin on jokunen. Olen itse ommellut kankaasta, missä lienevät. Toistaiseksi mulla on ollut enemmän varastotilaa kuin aikaa. Kaikki pitää käydä läpi taas kerran.
Luulisin, noiden marimekkojen hinnan osaksi muodostuneen juurikin aidon merkin vuoksi ;), ja niiden haluttavuus, oli yllättävän suuri.
Joskus itsepalvelukirppiksillä, näkee myös myynnissä, kuolinpesien tavaroissa. Selvästikin osaavat hinnoitella, kuten arabiatkin.
Odotan kupariastioiden uutta tulemistä, tulihan ryijytkin. Mulla on varastossa useampiakin pannuja. Nyt eivät vain ole arvossaan, joten saavat olla, kunnes hinnat nousee. - 1943
QQ kirjoitti:
Luulisin, noiden marimekkojen hinnan osaksi muodostuneen juurikin aidon merkin vuoksi ;), ja niiden haluttavuus, oli yllättävän suuri.
Joskus itsepalvelukirppiksillä, näkee myös myynnissä, kuolinpesien tavaroissa. Selvästikin osaavat hinnoitella, kuten arabiatkin.
Odotan kupariastioiden uutta tulemistä, tulihan ryijytkin. Mulla on varastossa useampiakin pannuja. Nyt eivät vain ole arvossaan, joten saavat olla, kunnes hinnat nousee.että pistäisi kirppikseksi koko kodin, huutokauppa olisi toinen mahdollisuus. Vähän hupia kansalle. Pikkuisen ajattelin poistaa, mutta heti lapset sanoivat, että ei sitä pois. Meillä kun on yhteistä tuo omaisuus, niin pitää kysyä.
- 1947-.-....,,,
Pitäisi kai roskiin ajaa on kaikenlaista kertynyt, vanhoissa on vain muistoja joita ei koskaan saa takaisin, kyllä filmit ja valokuvat riittävät.
- 1943
pitäisi järjestää. Kaikenlainen suursiivous olisi tarpeen minullakin. Tuppaa vaan ajattelemaan, että jospa sittenkin....Äiti kertoi 1930-luvusta, joka oli hyvää aikaa ja äidillä kauniita vaatteita. Niistä hän ompeli meille 1950-luvulla.
- Tellastiina*
1943 kirjoitti:
pitäisi järjestää. Kaikenlainen suursiivous olisi tarpeen minullakin. Tuppaa vaan ajattelemaan, että jospa sittenkin....Äiti kertoi 1930-luvusta, joka oli hyvää aikaa ja äidillä kauniita vaatteita. Niistä hän ompeli meille 1950-luvulla.
Olenkohan ainoa kummajainen, joka laittaa valokuvat heti albumiin. Samoin kirjoitan "missä, mitä ja milloin" kuvissa on. Se on aivan pakkomielle ja ollut aina. Kuvannut olen koko ikäni, mutta nyt digikameran myötä se on lisääntynyt niin, että juuri katsoin, että viimeisen vuoden aikana minulle on tullut kuvia viisi kahdensadan kuvan albumia täyteen.
Mikä kaaos, jos olisivat irrallisina jossain...
Niin ja läheskään kaikkia kuvia en teetä paperikuviksi, tärkeimmät vain.
On muuten ainoa asia, joka on mulla järjestyksessä! - QQ
Tellastiina* kirjoitti:
Olenkohan ainoa kummajainen, joka laittaa valokuvat heti albumiin. Samoin kirjoitan "missä, mitä ja milloin" kuvissa on. Se on aivan pakkomielle ja ollut aina. Kuvannut olen koko ikäni, mutta nyt digikameran myötä se on lisääntynyt niin, että juuri katsoin, että viimeisen vuoden aikana minulle on tullut kuvia viisi kahdensadan kuvan albumia täyteen.
Mikä kaaos, jos olisivat irrallisina jossain...
Niin ja läheskään kaikkia kuvia en teetä paperikuviksi, tärkeimmät vain.
On muuten ainoa asia, joka on mulla järjestyksessä!Moikka, et ole ainoa. En vain ole kymmeneen vuoteen enää ottanut kuvia, kun kukkia huomasin kuvaavani useimmiten ;D, tai auringonlaskuja, nousuja. Niitä on riittävästi.
Tein kaikille muksuille omat, useamman muistojen kirjan. Samoin vuosikausia kaikista matkoista matkapäiväkirjan. Oli kuvia, bussilippuja, ravintolalaskuja, sisäänpääsylippuja, postikortteja, historiaa, ja niitä kuvia.
En koskaan hankkinut tuota digikameraa. Lapsilla on kaikilla, joten minun ei enää tarvitse kuvata.
Kaikki ovat järjestyksessä, kuten sinullakin, vievät vain liiaksi tilaa, nuo albumit ;D - 1943
Tellastiina* kirjoitti:
Olenkohan ainoa kummajainen, joka laittaa valokuvat heti albumiin. Samoin kirjoitan "missä, mitä ja milloin" kuvissa on. Se on aivan pakkomielle ja ollut aina. Kuvannut olen koko ikäni, mutta nyt digikameran myötä se on lisääntynyt niin, että juuri katsoin, että viimeisen vuoden aikana minulle on tullut kuvia viisi kahdensadan kuvan albumia täyteen.
Mikä kaaos, jos olisivat irrallisina jossain...
Niin ja läheskään kaikkia kuvia en teetä paperikuviksi, tärkeimmät vain.
On muuten ainoa asia, joka on mulla järjestyksessä!liinavaatteet mankeloituina kaapissa, valokuvat albumissa jne. Sitten äitini sairastui, jouduin ottamaan vähäksi aikaa kehitysvammaisen sisareni ja halvaantuneen isäni hoitoon, sain keskenmenon ja sen jälkeen mikään ei ole oikein ollut järjestyksessä paitsi veroihin liittyvät paperit ja raha-asiat. Jossain vaiheessa tein lapsilleni albumit noin 10-vuotiaaksi, mutta omat jäivät tekemättä.
- 1943
QQ kirjoitti:
Moikka, et ole ainoa. En vain ole kymmeneen vuoteen enää ottanut kuvia, kun kukkia huomasin kuvaavani useimmiten ;D, tai auringonlaskuja, nousuja. Niitä on riittävästi.
Tein kaikille muksuille omat, useamman muistojen kirjan. Samoin vuosikausia kaikista matkoista matkapäiväkirjan. Oli kuvia, bussilippuja, ravintolalaskuja, sisäänpääsylippuja, postikortteja, historiaa, ja niitä kuvia.
En koskaan hankkinut tuota digikameraa. Lapsilla on kaikilla, joten minun ei enää tarvitse kuvata.
Kaikki ovat järjestyksessä, kuten sinullakin, vievät vain liiaksi tilaa, nuo albumit ;Dotan minäkin kuvia nykyään. Miehen kuoleman jälkeen innostus loppui. Nuoriso kuvaa.
- Tellastiina*
QQ kirjoitti:
Moikka, et ole ainoa. En vain ole kymmeneen vuoteen enää ottanut kuvia, kun kukkia huomasin kuvaavani useimmiten ;D, tai auringonlaskuja, nousuja. Niitä on riittävästi.
Tein kaikille muksuille omat, useamman muistojen kirjan. Samoin vuosikausia kaikista matkoista matkapäiväkirjan. Oli kuvia, bussilippuja, ravintolalaskuja, sisäänpääsylippuja, postikortteja, historiaa, ja niitä kuvia.
En koskaan hankkinut tuota digikameraa. Lapsilla on kaikilla, joten minun ei enää tarvitse kuvata.
Kaikki ovat järjestyksessä, kuten sinullakin, vievät vain liiaksi tilaa, nuo albumit ;DSen kukkien ja maisemien kuvaamisen minäkin olen koittanut karsia vähän vähemmälle, varsinkin niiden kehittämisen paperikuviksi.
Kahdelle lapselleni olen myös tehnyt albumin, pojalle niin pitkään kunnes muutti pois kotoa ja kehitysvammaiselle tyttärelleni teen vieläkin albumeita.
Kansalaisopiston valokuvauskurssille tekee mieli, mutta ensimmäisellä kurssilla aloitetaan niin alusta kuvaus ja kuvien tietokoneelle siirrosta, on vähän turhauttavaa mennä sinne ja toisella taitaa olla liikaa kaikkea tavalliselle pokkarin omistajalle.
Niin se kuvaus on vienyt mennessään, että kamera on varmasti aina mukana, kännykkä sensijaan unohtuu usein kotiin.
- Tellastiina*
Yhden yhtäkään vanhaa mekkoa ei ole jäljellä, mikä joskus vähän harmittaakin.
Päälle niitä tosin olisi turha yrittää vetää...
Tehokkaasti on vanhat mekot käytetty. Ensin pidin niitä aikani ja sitten leikattiin matonkuteiksi. Uutta kun ei silloin niin kauheasti ollut varaa hankkia, niin vanhat pidettiin viimeisiin asti. Mitään merkillisiä juhlapukuja en ole ikinä tarvinnut.
Hääpukukin oli sellainen, että oli käyttöä jälkeenkin päin muutamissa juhlissa ja se tosiaan on vieläkin jossain vintin kaapissa.
Nykyvaatetta tahtoo olla kaapeissa liikaakin, saisi laittaa johonkin uffin laatikkoon, kun vain saisi jostain kipinän kaappien tyhjennykseen.- 1943
pitäisi kutoa. Lapsuudessammehan kaikki käytettiin hyväksi ja matosta voi katsoa mennyttä elämää. Napit ja soljet otettiin talteen ja leikattiin nauhaksi. Lapsillekin tämä oli sopivaa hommaa.
- maikki k
Ei ole. Mikäli vaatekaapistani löytyy vaate, jota en ole pitänyt kahteen vuoteen, lähtee se Lähetystorin keräyslaatikkoon.
- 1943
minut sai ohjelma UFF:stä tässä taannoin. Tuttavani vie henkilökohtaisesti tavaraa Pietariin, luultavasti päätyvät tosi tarpeeseen. Sulla on hyvä periaate.
- non-rec
Pidin tässä taannoin kirppariosastoa vähän aikaa. Hiukan epäillen laitoin sinne pari 60-luvun mekkoani: niinpä hävisivät vaikka hintaa pistin vähän enemmän kuin tämän vuosituhannen vaatteille. Keltainen, melkein olemattomaksi lyhennetty retromekkokin lähti rekistä alta aikayksikön - varmaan joku nykynuori käyttää sitä legginsien kanssa. Jo 60-luvulla tehtiin vaatteita jostain jännästä täysin rypistymättömästä materiaalista, tuokin mekko oli materiaaliltaan aivan kuin uusi.
Olen säästänyt yhden noin vuoteen 1964 asti Helsingin Mannerheimintiellä asuneen "seurapiiriompelija" Lydian minulle tekemän valkean mekon. Kasvoin sen jälkeen vielä pituuttakin, ja vaikka tytär on samalla sutjakalla muotilla tehty kuin minäkin, niin mekko on hänellekin hiukan liian pieni, ehkä kokoa 34-36. Sitä mekkoa en raaski kirpparille viedä. Tytär tykkäsi mallista kovasti uhkasi teettää itselleen just samanlaisen.
Menisiköhän 60-luvun lammasturkki kaupaksi kun ilmat kylmenee?- mie S
Arvoisat ladyt! Kumpi oli parempi suunnittelija: Marjatta Metsovaara vai Vuokko Eskolin-Nurmesniemi noin 45 vuotta sitten?
- QQ
mie S kirjoitti:
Arvoisat ladyt! Kumpi oli parempi suunnittelija: Marjatta Metsovaara vai Vuokko Eskolin-Nurmesniemi noin 45 vuotta sitten?
Empä ole tuota koskaan noin ajatellut. Kumpikin aikansa tunnustettuja taiteilijoita.
Vuokon pari iltapukua, on aikoinaan itselläni ollut. Toinen mustavalkoinen, ja toinen koko valkoinen.
Metsovaaran kankaalla päällystin aikoinani sohvn, ja kaksi nojatuolia. Taisi olla ihan 60 luv, lopussa. Sini-vihreä kangas.
Samoin oli Metsovaaran ryijy, nyt en nimeä muista, sen sain -70 alussa. Ja, myin pois 2005, kun ei ollut seinätilaa, ja kaikkea pölyä keräävää piti välttää.
Mielikuva on, että olisi -60 luvulla ollut myös housupuku, bleiseri housut, hattu. Se oli kukallinen? Jotenkin vain miellän sen Metsovaaran vaatteeeksi?
Hienoja ladyja kumpikin, auttaneet suomen nimen esille tuloa, omalta osaltaan paljonkin kansainvälisesti. - Marlyn.
myös muutama tosi vanha mekko,ihana vaaleansininen valkoisin kukin,ohutta kesäkangasta,käsin tehty siis ommeltu saumat ja erikoinen kaulus pitseineen.
Vois olla kesälavoilla kivan näköinen,mahtuu päälle.On erään edesmenneen vanhan tädin,kun hän on ollut nuori,eli ikää on 50 v ?! Ehkä enemmänkin.
Ja sitten näitä värikkäitä essumekkoja,lakanoita,päiväpeittoja,retroa kaikki.
- Fridanna
Olen vuosien mittaan kantanut SPR:n Kontiin melkoisen määrän vaatteita ja tekstiilejä, mutta on tallella joitain vanhoja. Marimekon pitkä puku vuodelta 1968, kokoa 38. Ihmettelen kuinka se on sopinut päälleni:) Vuokon kaksi takkia taitaa olla varastossa. Hääpukukin on tallella ja vitsinä tarjosin sitä lapsenlapselleni hääpuvuksi. Ei taida 60-luvun alussa ompelijan tekemä lyhyt puku kelvata. Nyt sen pitää olla mallia "prinsessa".
Olin säästänyt 70-luvun lopulla ostamani Palmrothin mustat pitkät saappaat, jotka oli siihen aikaan tarkoitettu sisäkäyttöön. Vuosi sitten silloin 18-vuotias tyttären tytär nappasi ne jalkaansa ja oli iloinen. Palmrothin vuonna 1963 ostamani korkeakorkoiset kengät kelpasivat tyttärelleni vuosia sitten kandijuhliin.
Ei siis kannata kaikkea kantaa kirpparille, sillä käyttäjiä saattaa löytyä omasta porukasta.- non-rec
... että onhan minulla vississä tallessa myös ruskea nappanahkainen housuasu vuodelta 1974. Takki oli jo silloin "kitsakka", eikä se sovi enää tyttärellekään vaikka on hoikempi. Pitkät housut on reilusti leveälahkeiset, ja aion niitä pikapikaa sovittaa kun on tuota painoa lähtenyt jokunen kilo. Varmaan hetikohta sopivat jos eivät vielä. Ne onkin aika mageet ;-) mutta tytärkin toi ne jo minulle takaisin kun ei tainnut niihin kunnolla sopia. Muutama kilo ylös/alas tekee paljon asiaa.
Sitten minulla on jemmassa myös pohkeeseen ulottuva ruskearuudullinen englantilainen villakangastakki; kaksirivinapitus, taskut edessä, iso herrainkaulus ja vyö. Samoin ompelijalla teetetty pitkä kapea hihaton pikkumusta (voiko pitkä puku olla pikku-?) ja siihen kuuluva hupullinen sifonkikangastyyylinen "keeppi" vai mikä se nyt olisikaan. Pikapikaa kaivan ne korvennoistani ja sovitan...
Ja kun joku kysyi mielipiteitä Nurmesniemestä ja Metsovaarasta, niin Nurmesniemi on ehdottomasti enemmän minun tyyliini, vaikka eipä minulla montaa Vuokon vaatetta ole tainnut olla. Marimekkoja muutama, se taskumekkokin eka lapsen odotusaikana, ja jokin ruskeasävyinen seuraavalla. Ne on pistetty kiertoon jo samantien.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eroa Orpo! Orpo eroa!
Suomen kansa vaatii viimein ottamaan meidät huomioon, eikä vain ulkomaalaisia pääomasijoittajia. Koska täällä Suomessa1272832SDP esti Suomen luisumisen kohti 1984 Orwell -yhteiskuntaa
Äärioikeistohallitus olisi halunnut Stasin tapaan mikrofonit jokaisen kansalaisen kotiin, mutta SDP esti tuon siirtymän561855Odottavan aika on pitkä, Lindtmanin hallitusta tule jo!
Eilisen perusteella nykyinen hallitus epäonnistui kaikissa vaalilupauksissaan, joten olemme ansainneet uudet eduskuntava801795Naiset ei halua kilttejä miehiä
Näin se vaan on..jos olet ilman tatskoja, et rähjää, sinulla ei ole rikosrekisteriä, olet liian kiltti, et sano pahasti,2971733Wille Rydman (ps) osoitti olevansa kommunisti
Hän toistaa Neuvostoliiton virhettä. Haluaa pitää palveula yllä maksoi mitä maksoi, vaikkei ole maksavia asiakkaita. --201624Seiska: Helmi Loukasmäki paljastaa - Näin Danny ja Helmi tapasivat
Helmi Loukasmäki, 25, ja Ilkka Danny Lipsanen, 83, ovat seurattuja julkkiksia. Mutta tiesitkö, miten he tapasivat? Lue291312Ainoastaan 10 aloitusta ekasivulla yhdeltä henkilöltä
Kovasti on vaivaa, ei oo muuta tekemistä tällä henkilöllä päivisin ja öisin... Taas märehtimistä ja samaa jankutusta.291299Menettämisestä
Ajatteletko, että olet menettänyt mahdollisuutesi häneen? Osaatko sanoa miksi niin tapahtui?1111176Kiinteistökauppoja
Onko totta ettö haapaveden kaupunki on ostanut vanhan kesoilin kiinteistön? Kuulemma siihen muuttaa autokorjaamo vanhan411092RAAMATULLINEN KASTE ON SAPATTI-LAUANTAI, EI SUNNUNTAI
Aihe, josta ehkä on eniten kiistaa kristillisten seurakuntien piirissä, on kysymys oikeasta raamatullisesta pyhäpäivästä4041052