mikä ratkaisu?

lp kirjoitti:

olen eronnut lapseni isän kanssa jo enne kuin aloin odottamaan poikaa. poika syntyi kesällä 2006 ja minulla tuli uusi mies kuvioihin. nyt olen siis tämän uuden miehen kanssa naimisissa ja meillä on 2 yhteistä lasta. vanhin poikani jolla on siis eri isä oli 1v kun toinen lapsi syntyi. keväällä 2008. sairastuin pahasti ja olin todella uupunut 2pienen lapsen hoidosta. mieheni kävi koulussa ja hänkin oli uupunut. niimpä ehotin vanhemman lapsen isälle että voiko ottaa pojan vähäksi aikaa luokseen kunnes saan parannettua ja voimaa itselle lisää että jaksan taas. sopimukset tehtiin että lapsi menee isälleen asumaan n.5kk-6kk. sovittiin että syksyllä poika tulee taas luokseni. noh,syksy tuli ja rupesin pyytämään uusia neuvotteluja ja poikaani takaisin. pojan isä ilmoitti että hän ei anna lasta luokseni enään. minä laitoin sitten asian käräjäoikeuteen ja voitin sen. sillä välin ja edelleen lapsen isä ja hänen äitinsä keksii minusta ja perheestäni aivan kauheita juttuja ja tekee lastensuojelu ilmoituksia ym muuta pahaa:( olen käynyt vanhemmuuden arvioinnin ja siellä todettiin että olen sopiva vanhemmaksi mutta kehittämisen tarpeita on. toki varmasti onkin olen vasta 22vuotta. meillä on 4vuoden ajan rampannut sos,työntekijät ja psykologit. viimeisin arvio psykologilta oli että komennan voimattomasti lapsiani ja sen takia lapsi pitäisi antaa isälleen:O. en kehdannut huutaa pojalle silloin kun posykologi oli käymässä vaan sanoin koko ajan nätisti ja poika ei uskonut. niimpä siis isä on muka parempi huoltaja koska hän saa lapsen tottelemaan. poika siis asui isällään 2vuotta ja nyt kun voitin oikeuden niin minun ja uuden perheen luona kohta vuoden. isä valitti pojan asiasta hoviin ja on mihan varma että voittaa sen. koska poika puhuu aina kun tulee viikonloppu tapaamiselta että kohta minä muutan isän luokse kun isä lupasi. kauheaa jos oikeus uskoo valehtelijaa ja antaa pojan takaisin isälleen. vaikka alunperin tarkoitus oli vain että oli sovittu et poika on vain vähän aikaa isällään että saan voimaa kerättyä ja jaksan taas. aivan sairasta! muuten olen ihan tavallinen äiti ja elämme tavallista perhe elämää. nyt mies töissä ja minä 2pienen kanssa kotona ja vanhin päiväkodissa. emme käytä lainkn alkoholia ja meillä on säännöllinen rytmi lapsille. kaikki muut virka ihmiset ovat todenneet että lapsi voisi asua meillä on olen hyvä äiti. paitsi tämä psykologi!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä