Toimiihan poisto osasto, un oli ketju "rosvoja kaikki" se on poistettu, kommentoin siinä Karin piirrosta joskus aikoinaan HS julkaisi sellaisen, olikohan se liian vitsikästä tänne? tai osuvaa.
otsikko sta
jjoutava
7311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sormet jäässä...mutta tässä ne vertyy.
Taitaa olla toinenkin ketju poissa, niin pitääkin, loukkaukset ja syyttelyt eivät ole meidänikäisten oikeuksia, paremminkin ohjaukset ja keskustelu asiallisesti.
Ketään ei voi rosvoksi sano niin kauan kun sitä ei ole todistettu!
Hyvä että ylläpito toimii.
Taitaapi olla kylmärinki löytynyt kirjoittajien/kirjoittajan tuolille, hiljaista täällä, yksikin riittää kun istuu aamusta iltaan koneella.
Itsestä se on kiinni jos ei tavallinen käytös täällä keskusteluissa riitä, niin uhoilut ja turhat syytökset ilman että on pohjatietoa asioista, ja vedetään hatusta koko homma.
Minun talitinttilaumani on löytynyt, ikkunoihin tullaan koputtelemaan, mutta en ala vielä ruokkimaan, sotkevat paikat ja pyykkinarukin on aina pestävä syötön aikana, muuten likaantuu puhdas kuivuva pyykki .
Laiskuus se on hyvä lahja oikein käytettynä, ja lintuset kyllä löytävät ruokaa vielä sulan maan aikana.
on hyvä lahja. Senkin oli joku todistanut, että se on hyvä, siten että laiska onnistuu keksimään työtä helpottavia konsteja, joita toiset sitten matkivat ja kehuvat omana keksintönään. Niin on ihminen kelvoton ja ilkeä.
On se täälläkin nähty. Mutta taasen pitää unohtaa ja jatkaa kuin ei mitään olisi tapahtunut, linnuista pidetään huolta ainakin sitten kunhan ne ennätys pakkaset tulevat.
Nämä sini ja talitiaiset meillä ainakin. Nimitän talitinttejä leikkisästi rosvopäälliköiksi niiden posk'naamio' ivärityksen takia. Laitoin niille jo kookosrasvaa. Miksikö jo nyt?
Kun nyt tiedetään tiaisten hengissäpysymysstrategia - ne värisyttävät siipiään vinhasti kovina pakkasöinä pysyäkseen lämpiminä.
Tämä paljastui talvehtimispönttöihin asennetuilla seurantakameroilla; siksipä yritän näille pikku siipiveikoille tarjota vahvan talvikunnon.
Ilman rautalankaista verkkokehystä harakat veisivät rasvat ekana aamuna isompiin nokkiinsa.
Minulla on siemenpönttö ja siitä valuu 'alahuulille' sitten sitä mukaan kun entiset vähenee.
Joskus pakkasilla viime talvena katsoin ihmeissäni siinä oli yhtä aikaa siementä/pähkinää hakemassa kaksi ja iso lauma odotti vuoroaan pensaston oksilla.
Aivan selvää nokkimisjärjestystä ja asiallista järjestäytymistä on havaittavissa tinttien elämässä.
Töyhtötiaisiakin kävi, ne tuntuvat olevan vilkkaita veijareita, kaiken aikaa liikkeessä.
Varpushaukan ilmestyttyä näköpiiriin katoaa kaikki linnut, tikka taas ajaa kaikki pois.
oma turvallinen piha, ja tuntuu ihan oudolta aatella, jos ihminen on koko ikänsä asunut samassa paikassa. Voi herraisä miun paikkojain, ollaan joskus laskeskeltu, niin yli neljänkymmenen mennee.
Täällä on kerrostaloissa kielletty lintujen ruokkiminen, toisaaltahan sen ymmärtää, mut mie kun asun alakerrassa, ni teen mitä tykkään. Mulla on sellanen rautapöytä läpi vuoden tuossa ulkosalla, ni siihen laitan kyl linnuille ruokaa. Säännöthän on tehty rikkomista varten, eikä oo viel jepskut tullu pidättämmään.
Kattelkaahan avviiseja...polliisii vastustanu iäkkäämpi rouvashenkilö vietiin käsrauoissa Tampereella tutkintavankeuteen, ko ei suostunu noudattammaan lakia. Hehheh.
Taitaa tulla nyt se pakkasyö, mulla viel krassit kukkivat tuossa edustalla, mutta maljakkoon nyt kerräilin loppuja, ni ei tartte niienkään paleltuu. Kyllä ne taas ilahduttuvatkin reilut neljä kuukautta, mie ko oon sellanen multapeukalo, jotta saan risukasankin kukkimaan.
Hyvin on muutennii pillit pussissa...pojilla on verkot viritelty vetteen, koko talven saan sitten minäki kallaa. Ja tää ahkera kalamies on keränny mullekki puolukat, huomenna on tiioossa, kun Itä-Suomesta tullee, siellä alko hirvenmetästys, nyt onkii myönnetty vähän enemmän lupia kun aikasemmin.
No, jopas olinki juttutuulella...no hyvät yöt toivottelen, parin tunnin kuluttuu voin vedellä minä jo sikkeitä.
Onnellisia toki on, ihmisiä, jota ovat vauvaiästä viimeiseen sairaalaan lähtöön asti syntymäkodissaan. Onnellisia ja onnellisia! Syntymäkotiin jämähtäminen voi myös olla enemmän nynnykäjuttui.
Varmaan useampikin tuntee perheellisiä ihmisiä, jotka ovat voineet elää onnellisena syntymäkodissaan. Itsellä tässä 10.s asuinpaikka.
Entisessä kotikylässäni tunnen itseni oudoksi, nykyisessä vielä moninkerroin. Mut näistä lintulautavieraista:
Paheksun ihmisiä, jotka eivät vaivaudu laittamaan linnuille eineen murentakaan esim. viimetalven kylminpänä aikana.