Peruskoulutusohjeita

Asun kaukana maaseudun rauhassa, joten kirjastoon on pitkä matka... Tästä syystä en pääse lainaamaan/ ylipäätään ostelemaan koirakirjoja. :( Haluaisin ennen kaikkea lukea koiran kouluttamisesta: kädestä kiinni pitäen -neuvoja kuinka opettaa istumaan, odottamaan yms. Eli jos teillä on tylsää, kirjoittaisitteko omia kokemuksia ja tietämyksiä koiran koulutuksesta?
Meillä on kaksi ajokoira/hirvikoirasekoitusta ja molemmat on ihan kamalan rasavillejä.. Osaavat kyllä istua ja tassua antaa mikäli on selkeästi ruokapalkkio luvassa, mutta auta armias jos yrität pissalenkillä saada tottelemaan.. Jumantsukat saa edes katsekontaktia vaikka kuinka yrittäisi leperrellä tai tiukasti nimeltä kutsua. Ei niin minkäänlaista tehoa.. Ainoastaan tottelevat isäntää talossa 247, ja minä tyttären roolissa saa mitään kontaktia vaikka kova on yritys. Isäntä sanoo että olen liian lepsu niille, että vaikka sitten risulla rämästen mutta kontakti pitää saada. Kovapäiselle koiralle on oltava kovapäisempi omistaja..
Olen kovin koirarakas, mutta meidän haisulit on mulle liian kovia. Kova riistavietti, ei yhtään saa hellätä hihnaa tai painuu ajuri metsän syövereihin. Muutenkin kovin itsenäisiä eivätkä mitään maailman uskollisimpia. Olen täysi-ikäinen (koirat on 10- ja 4-vuotiaita) ja haluaisin oman koiran jonka kanssa elämä olisi helpompaa. Eli siis johon saisin alusta alkaen kontaktin. Kuitenkin pelkään etten koskaan saa koiraa edes istumaan, sillä tuo peruskäsky tuntuu meidän rämäpäillekin olevan ylivoimaisen vaikea. Ellei sitten kädessä ole makkarasiivu... No, koiraa en tule ottamaan ennen kun saan elämän järjestykseen eli muutot alta pois omilleen jne. Mutta silti ois kiva lukea koulutuskertomuksia ja -vinkkejä.
Itsetuntoa kohottavaa tekstiä ois kiva lukea myös, koska tosiaan on itsevarmuus aika nollassa. Kuinka kohottaa sitä?
Help.
14508
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Ennenkuin yrität mitään muuta opettaa koirille niin tärkein on kontakti! Tarkoittaen siis, että koira katsoo sinua silmiin ja kuuntelee. Tätä voit harjoitella esimerkiksi ottamalla namin käteen.. voit olla vaikka polvillasi maassa ja odottaa niin kauan että koira katsoo sinua silmiin.. sitten kun se on opittu liitetään harjoitukseen sana -katso .. ja hetikun koira katsoo niin nami. sitten aina pidentää vähän aikaa ensin odottaa puoli sekunttia, sekuntti, kaks, kolme.. jne :) tätä toistelet muutaman kerran päivässä lyhyen aikaa niin ettei koirat väsy. Sitten kun tämä toimii sisällä niin menee koittamaan ulos häiriöttömään paikkaan , ei muita eläimiä, eikä ihmisiä.. Ja kun tällä lailla toimii voi keksiä häiriötilanteita muita koiria, ihmisiä ja harjoitella sillä tavalla :)

Äänestä
  • Ja yleensäkkin aina kun koira katsoo sinua silmiin, palkitset heti!:)

    Äänestä

  • ppeees kirjoitti:

    Ja yleensäkkin aina kun koira katsoo sinua silmiin, palkitset heti!:)

    Kiitos vinkistä! Ja tosiaan kuten jo kirjoitinkin, ongelma ko. koirien kanssa on se, että saan ne tottelemaan vain lahjomalla. Miten luulet katsekontaktiharjoittelun etenevän jos tarjoan namipalaa, oletko itse opettanut tällä tavoin? Tuleeko tästäkin että koira mielellään katsoo silmiin JOS siellä taskussa pullottaa jokin..? ;)
    Ps. anteeksi tämmöinen amatöörisyys, mutta jos koirien iät suhteuttaa omaani, niin olen ollut lapsi kun ne tuli.. Puhumattakaan aiemmista koirista.. Joten jäi se jääräpäinen kunnioituksen hakeminen multa pois ja tosiaan tänäpäivänä mulla ei ole mitään kontaktia niihin.
    Isäntää kyllä tottelevat, samoin jos äiti kovasti ärähtää niin kyllä sitä kumpainenkin haukku häntä koipien välissä, pää painuksissa tulee luokse ja vielä istuvat viereen varovaisen arasti kuuntelemaan toruja.
    Välillä meitä kovasti naurattaakin kun tytär juoksee naama punaisena pitkin metsiä koiran perässä tuntitolkulla jos karkaa, isäntä kerran huutaa koiraa nimeltä niin ei oo kun sekunti tai kaks ja koira istuu kiltisti kuistilla isännän jaloissa. Mutta tarkemmin ajateltuna tilanne ei ole enää ollenkaan hauska, kun ko. pikkuinen tytär on iältään jo 18.. Vähän pelottaa onko mopo jo karannut käsistä niin pahasti että en näille koirille mitään mahda..

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Kiitos vinkistä! Ja tosiaan kuten jo kirjoitinkin, ongelma ko. koirien kanssa on se, että saan ne tottelemaan vain lahjomalla. Miten luulet katsekontaktiharjoittelun etenevän jos tarjoan namipalaa, oletko itse opettanut tällä tavoin? Tuleeko tästäkin että koira mielellään katsoo silmiin JOS siellä taskussa pullottaa jokin..? ;)
    Ps. anteeksi tämmöinen amatöörisyys, mutta jos koirien iät suhteuttaa omaani, niin olen ollut lapsi kun ne tuli.. Puhumattakaan aiemmista koirista.. Joten jäi se jääräpäinen kunnioituksen hakeminen multa pois ja tosiaan tänäpäivänä mulla ei ole mitään kontaktia niihin.
    Isäntää kyllä tottelevat, samoin jos äiti kovasti ärähtää niin kyllä sitä kumpainenkin haukku häntä koipien välissä, pää painuksissa tulee luokse ja vielä istuvat viereen varovaisen arasti kuuntelemaan toruja.
    Välillä meitä kovasti naurattaakin kun tytär juoksee naama punaisena pitkin metsiä koiran perässä tuntitolkulla jos karkaa, isäntä kerran huutaa koiraa nimeltä niin ei oo kun sekunti tai kaks ja koira istuu kiltisti kuistilla isännän jaloissa. Mutta tarkemmin ajateltuna tilanne ei ole enää ollenkaan hauska, kun ko. pikkuinen tytär on iältään jo 18.. Vähän pelottaa onko mopo jo karannut käsistä niin pahasti että en näille koirille mitään mahda..

    Samalla tavalla kun kerroin niin opetin omat koirani katsomaan käskystä:) olivat aivan kamalia ennen, kunnes menetin hermoni ja päätin että nyt alkaa harjotukset.. eivät kuunnelleet silloin mitään, lahjomalla itsekin opetin ensin.. tarpeeksi kauvan kun harjoitteli niin että koirat näkivät namin pikkuhiljaa voi odottaa välillä koiran tekevän ilman namia ja sitten taas välillä antaa namin .. mutta siinä tosiaan tarvitsee paljon harjoitusta! tästä harjoituksesta vahvistuu kontakti ja se että koirasta on mukava harjoitella sinun kanssasi eikä niinkään se että taskussa on herkkuja:D ja jos tottelevat vain isäntää niin voisitte myös laittaa laumajärjestyksen kuntoon, jos eivät sinua kuuntele mutta isäntää kyllä. koska voi olla johtajuusongelmia. että koirat luulevat olevansa sinua ylempänä jos kerta eivät kuuntele.. tähän auttaa se että menet itse ovista ennen koiraa. Jos koira makaa lattialla, kuljet ihan tarkoituksella juuri siitä kohdasta missä koira on ja odotat että koira väistää ( jos ei tajua väistää, voit "liu'uttaa" jalkoja koiraan päin että koira siirtyy. Tai jos koira tulee hakemaan sinulta hellyyttä ja silityksia, tai leikkimistä, niin et vilkaisekkaan koiraa. Vasta sitten koira saa hellyyttä ja leikkimistä kun _sinä_ sanot niin.. myös tähän auttaa se että rupeat ruokkimaan koiraa, ja ennekuin annat kupin koiralle leikit että itse syöt kupista ruokaa ensin ( syöt keksin tai hapankorppua) kupin päällä ja sen jälkeen annat vasta koiralle.. Näitten pitäis jo auttaa tuohon johtajuus ongelmaan:) ja kyllä koiran kuin koiran saa viellä koulutettua paremmaksi vaikka olisiki jo mopo vähän karannut käsistä:)

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Kiitos vinkistä! Ja tosiaan kuten jo kirjoitinkin, ongelma ko. koirien kanssa on se, että saan ne tottelemaan vain lahjomalla. Miten luulet katsekontaktiharjoittelun etenevän jos tarjoan namipalaa, oletko itse opettanut tällä tavoin? Tuleeko tästäkin että koira mielellään katsoo silmiin JOS siellä taskussa pullottaa jokin..? ;)
    Ps. anteeksi tämmöinen amatöörisyys, mutta jos koirien iät suhteuttaa omaani, niin olen ollut lapsi kun ne tuli.. Puhumattakaan aiemmista koirista.. Joten jäi se jääräpäinen kunnioituksen hakeminen multa pois ja tosiaan tänäpäivänä mulla ei ole mitään kontaktia niihin.
    Isäntää kyllä tottelevat, samoin jos äiti kovasti ärähtää niin kyllä sitä kumpainenkin haukku häntä koipien välissä, pää painuksissa tulee luokse ja vielä istuvat viereen varovaisen arasti kuuntelemaan toruja.
    Välillä meitä kovasti naurattaakin kun tytär juoksee naama punaisena pitkin metsiä koiran perässä tuntitolkulla jos karkaa, isäntä kerran huutaa koiraa nimeltä niin ei oo kun sekunti tai kaks ja koira istuu kiltisti kuistilla isännän jaloissa. Mutta tarkemmin ajateltuna tilanne ei ole enää ollenkaan hauska, kun ko. pikkuinen tytär on iältään jo 18.. Vähän pelottaa onko mopo jo karannut käsistä niin pahasti että en näille koirille mitään mahda..

    kunnon jäärä, niin siinä ei oikein tahdo kyllä auttaa nuo nakit eikä namit. Voisit kokeilla tätä istumisen onnistumiseksi aina lenkille lähteissä siten että puet koiralle hihnan, ja ennen ulos menoa käskytät "istu", näytä merkki sormella (vaikka etusormi alas, muut nyrkissä). Odotat kunnes istuminen on tapahtunut, vahingossa tai muuten, vaikka sitten tunnin. Yleensä koira istahtaa ennen kuin tunti on täynnä. Ensimmäisillä kerroilla voit kelata remmiä lyhyeksi, ja nostaa hiukan siitä, jolloin peppu laskeutuu. Nyt heti ovi auki ja ulos, jolloin koira saa välittömän palkkionsa. Jos koirat on ulkokoiria niin homma hoituu aitauksen portilla.

    Nyt kun olette päässeet ovesta ulos, sama juttu toisella puolella. Ilmaise että haluat heidän istuvan, voidaksesi sulkea oven. Kun olette poistumassa pihasta, jälleen istutus, vaikka tunnin odotuksella ja/tai pienellä hienovaraisella vihjeellä hihnasta. Sama kun olette vaihtamassa tien puolta. Ennen ei mennä ennen kuin istunto on suoritettu. Siis mieletöntä kärsivällisyyttä vain kehiin ensimmäisinä päivinä, niin se alkaa sujua. Ja kun se on kerran alkanut toimia, niin se alkaa toimimaan myös muissa tilanteissa. Ilman risun räimäisyä.

    Sitten kun haluat koiran pysyvän paikallaan istumassa käskyn alla, kannattaa ottaa käyttöön fleksi tai sellainen koulutusriimu. Ilmaiset koiralle että "istu, pidä paikka" ja lähdet itse liikkeelle poispäin. Muista myös käsieleet. Nyt joka kerta kun koira lähtee liikkeelle, niin palautat sen takaisin siihen paikkaan mistä oli lähtenyt liikkeelle. Harjoittele ääneesi sellainen sävy jolla poliisit käskyttävät rikollisia. Sitä sävyä myös koirat uskovat. Kun koira on hetken ollut paikallaan kehu runsaasti, JOS taskussa on namia niin voi antaa tai kun riistakoiria ovat niin ota vaikka jäniksenkäpälä nk. motivointipatukaksi taskuun ja anna riepoa hetken sitä. Ja sitten taas pois. Tätä kannattaa sitten harjoitella joka lenkillä useampaan otteeseen.

    Luoksetulon opettamisen voi tehdä opeteltaessa paikka-käskyä. Nyt siis kun olet päässyt koirasta useamman metrin päähän, niin käänny ja anna käsky "tänne", yleensä koira mielellään tuleekin "pakkoistumisen" jälkeen. Tässä vaiheessa taas nami tai jäniksenkäpälä tai vaikka vanha risa hanska ovat oivallisia palkkioita.

    Kun lenkkeilette tietä pitkin, on koiran hyvä osata myös nimeltä tien puolet. Oikea ja vasen. Nämä voit opettaa siten että suunnittelet reitin jolla voit kulkea mahdollisimman paljon opetettavaa puolta. Nyt siis ilmaiset koiralle että kuljetaan vasenta puolta, toista sitä sanaa usein ja varsinkin kun koira alkaa vaeltaa toiselle puolelle niin heti käsky "vasen". Ellei usko, niin palauta takaisin manuaalisesti pienen "nuhdesaarnan" kera. Kun näyttää että koira on tajunnut kupletin juonen, voit siirtyä opettamaan toista puolta. Ja edelleen kun molemmat on jotensakin hallinnassa niin määrität koiralle etukäteen kumpaa puolta kuljetaan ja siitä pidät kiinni. Risteyskohdissa kun haluat kääntyä, kannattaa painottaa sanan loppuosaa esim oikeaLLE tai vasemPAAN.

    Tästä oikea/vasen tuntemuksesta on myös hyötyä kun lenkkeilee metsässä, koiran ollessa kytkettynä. Voi aina kertoa etukäteen kummalta puolelta kunkin puun kiertää. Kun menee väärältä puolelta, tulee aina välitön palaute kun matka ei jatkukaan. Tässä tilanteessa on hyvä aina opettaa koiralle sanaa kierrä tai peruuta. Ja samalla koira oppii kuuntelemaan mitä sinä sanot, näin myös kunnioitus sinua kohtaan kasvaa.

    Nämä nyt oli sellaisia asioita mitä omasta erittäin riistaviettisestä pystykorvastani olen selvää ottanut. Luulen että sama pätee myös muihinkin riistaviettisiin juntteihin. Ainakin soveltamalla ellei suoraan. Ja jos saat homman toimimaan noilla vanhempiesi elukoilla niin varmasti tulet pärjäämään oman koirasikin kanssa.

    Äänestä

  • Jäärä kettu kirjoitti:

    kunnon jäärä, niin siinä ei oikein tahdo kyllä auttaa nuo nakit eikä namit. Voisit kokeilla tätä istumisen onnistumiseksi aina lenkille lähteissä siten että puet koiralle hihnan, ja ennen ulos menoa käskytät "istu", näytä merkki sormella (vaikka etusormi alas, muut nyrkissä). Odotat kunnes istuminen on tapahtunut, vahingossa tai muuten, vaikka sitten tunnin. Yleensä koira istahtaa ennen kuin tunti on täynnä. Ensimmäisillä kerroilla voit kelata remmiä lyhyeksi, ja nostaa hiukan siitä, jolloin peppu laskeutuu. Nyt heti ovi auki ja ulos, jolloin koira saa välittömän palkkionsa. Jos koirat on ulkokoiria niin homma hoituu aitauksen portilla.

    Nyt kun olette päässeet ovesta ulos, sama juttu toisella puolella. Ilmaise että haluat heidän istuvan, voidaksesi sulkea oven. Kun olette poistumassa pihasta, jälleen istutus, vaikka tunnin odotuksella ja/tai pienellä hienovaraisella vihjeellä hihnasta. Sama kun olette vaihtamassa tien puolta. Ennen ei mennä ennen kuin istunto on suoritettu. Siis mieletöntä kärsivällisyyttä vain kehiin ensimmäisinä päivinä, niin se alkaa sujua. Ja kun se on kerran alkanut toimia, niin se alkaa toimimaan myös muissa tilanteissa. Ilman risun räimäisyä.

    Sitten kun haluat koiran pysyvän paikallaan istumassa käskyn alla, kannattaa ottaa käyttöön fleksi tai sellainen koulutusriimu. Ilmaiset koiralle että "istu, pidä paikka" ja lähdet itse liikkeelle poispäin. Muista myös käsieleet. Nyt joka kerta kun koira lähtee liikkeelle, niin palautat sen takaisin siihen paikkaan mistä oli lähtenyt liikkeelle. Harjoittele ääneesi sellainen sävy jolla poliisit käskyttävät rikollisia. Sitä sävyä myös koirat uskovat. Kun koira on hetken ollut paikallaan kehu runsaasti, JOS taskussa on namia niin voi antaa tai kun riistakoiria ovat niin ota vaikka jäniksenkäpälä nk. motivointipatukaksi taskuun ja anna riepoa hetken sitä. Ja sitten taas pois. Tätä kannattaa sitten harjoitella joka lenkillä useampaan otteeseen.

    Luoksetulon opettamisen voi tehdä opeteltaessa paikka-käskyä. Nyt siis kun olet päässyt koirasta useamman metrin päähän, niin käänny ja anna käsky "tänne", yleensä koira mielellään tuleekin "pakkoistumisen" jälkeen. Tässä vaiheessa taas nami tai jäniksenkäpälä tai vaikka vanha risa hanska ovat oivallisia palkkioita.

    Kun lenkkeilette tietä pitkin, on koiran hyvä osata myös nimeltä tien puolet. Oikea ja vasen. Nämä voit opettaa siten että suunnittelet reitin jolla voit kulkea mahdollisimman paljon opetettavaa puolta. Nyt siis ilmaiset koiralle että kuljetaan vasenta puolta, toista sitä sanaa usein ja varsinkin kun koira alkaa vaeltaa toiselle puolelle niin heti käsky "vasen". Ellei usko, niin palauta takaisin manuaalisesti pienen "nuhdesaarnan" kera. Kun näyttää että koira on tajunnut kupletin juonen, voit siirtyä opettamaan toista puolta. Ja edelleen kun molemmat on jotensakin hallinnassa niin määrität koiralle etukäteen kumpaa puolta kuljetaan ja siitä pidät kiinni. Risteyskohdissa kun haluat kääntyä, kannattaa painottaa sanan loppuosaa esim oikeaLLE tai vasemPAAN.

    Tästä oikea/vasen tuntemuksesta on myös hyötyä kun lenkkeilee metsässä, koiran ollessa kytkettynä. Voi aina kertoa etukäteen kummalta puolelta kunkin puun kiertää. Kun menee väärältä puolelta, tulee aina välitön palaute kun matka ei jatkukaan. Tässä tilanteessa on hyvä aina opettaa koiralle sanaa kierrä tai peruuta. Ja samalla koira oppii kuuntelemaan mitä sinä sanot, näin myös kunnioitus sinua kohtaan kasvaa.

    Nämä nyt oli sellaisia asioita mitä omasta erittäin riistaviettisestä pystykorvastani olen selvää ottanut. Luulen että sama pätee myös muihinkin riistaviettisiin juntteihin. Ainakin soveltamalla ellei suoraan. Ja jos saat homman toimimaan noilla vanhempiesi elukoilla niin varmasti tulet pärjäämään oman koirasikin kanssa.

    Kiitos! Näitä lähdetäänkin heti harjoittelemaan! :)

    Äänestä

  • Jäärä kettu kirjoitti:

    kunnon jäärä, niin siinä ei oikein tahdo kyllä auttaa nuo nakit eikä namit. Voisit kokeilla tätä istumisen onnistumiseksi aina lenkille lähteissä siten että puet koiralle hihnan, ja ennen ulos menoa käskytät "istu", näytä merkki sormella (vaikka etusormi alas, muut nyrkissä). Odotat kunnes istuminen on tapahtunut, vahingossa tai muuten, vaikka sitten tunnin. Yleensä koira istahtaa ennen kuin tunti on täynnä. Ensimmäisillä kerroilla voit kelata remmiä lyhyeksi, ja nostaa hiukan siitä, jolloin peppu laskeutuu. Nyt heti ovi auki ja ulos, jolloin koira saa välittömän palkkionsa. Jos koirat on ulkokoiria niin homma hoituu aitauksen portilla.

    Nyt kun olette päässeet ovesta ulos, sama juttu toisella puolella. Ilmaise että haluat heidän istuvan, voidaksesi sulkea oven. Kun olette poistumassa pihasta, jälleen istutus, vaikka tunnin odotuksella ja/tai pienellä hienovaraisella vihjeellä hihnasta. Sama kun olette vaihtamassa tien puolta. Ennen ei mennä ennen kuin istunto on suoritettu. Siis mieletöntä kärsivällisyyttä vain kehiin ensimmäisinä päivinä, niin se alkaa sujua. Ja kun se on kerran alkanut toimia, niin se alkaa toimimaan myös muissa tilanteissa. Ilman risun räimäisyä.

    Sitten kun haluat koiran pysyvän paikallaan istumassa käskyn alla, kannattaa ottaa käyttöön fleksi tai sellainen koulutusriimu. Ilmaiset koiralle että "istu, pidä paikka" ja lähdet itse liikkeelle poispäin. Muista myös käsieleet. Nyt joka kerta kun koira lähtee liikkeelle, niin palautat sen takaisin siihen paikkaan mistä oli lähtenyt liikkeelle. Harjoittele ääneesi sellainen sävy jolla poliisit käskyttävät rikollisia. Sitä sävyä myös koirat uskovat. Kun koira on hetken ollut paikallaan kehu runsaasti, JOS taskussa on namia niin voi antaa tai kun riistakoiria ovat niin ota vaikka jäniksenkäpälä nk. motivointipatukaksi taskuun ja anna riepoa hetken sitä. Ja sitten taas pois. Tätä kannattaa sitten harjoitella joka lenkillä useampaan otteeseen.

    Luoksetulon opettamisen voi tehdä opeteltaessa paikka-käskyä. Nyt siis kun olet päässyt koirasta useamman metrin päähän, niin käänny ja anna käsky "tänne", yleensä koira mielellään tuleekin "pakkoistumisen" jälkeen. Tässä vaiheessa taas nami tai jäniksenkäpälä tai vaikka vanha risa hanska ovat oivallisia palkkioita.

    Kun lenkkeilette tietä pitkin, on koiran hyvä osata myös nimeltä tien puolet. Oikea ja vasen. Nämä voit opettaa siten että suunnittelet reitin jolla voit kulkea mahdollisimman paljon opetettavaa puolta. Nyt siis ilmaiset koiralle että kuljetaan vasenta puolta, toista sitä sanaa usein ja varsinkin kun koira alkaa vaeltaa toiselle puolelle niin heti käsky "vasen". Ellei usko, niin palauta takaisin manuaalisesti pienen "nuhdesaarnan" kera. Kun näyttää että koira on tajunnut kupletin juonen, voit siirtyä opettamaan toista puolta. Ja edelleen kun molemmat on jotensakin hallinnassa niin määrität koiralle etukäteen kumpaa puolta kuljetaan ja siitä pidät kiinni. Risteyskohdissa kun haluat kääntyä, kannattaa painottaa sanan loppuosaa esim oikeaLLE tai vasemPAAN.

    Tästä oikea/vasen tuntemuksesta on myös hyötyä kun lenkkeilee metsässä, koiran ollessa kytkettynä. Voi aina kertoa etukäteen kummalta puolelta kunkin puun kiertää. Kun menee väärältä puolelta, tulee aina välitön palaute kun matka ei jatkukaan. Tässä tilanteessa on hyvä aina opettaa koiralle sanaa kierrä tai peruuta. Ja samalla koira oppii kuuntelemaan mitä sinä sanot, näin myös kunnioitus sinua kohtaan kasvaa.

    Nämä nyt oli sellaisia asioita mitä omasta erittäin riistaviettisestä pystykorvastani olen selvää ottanut. Luulen että sama pätee myös muihinkin riistaviettisiin juntteihin. Ainakin soveltamalla ellei suoraan. Ja jos saat homman toimimaan noilla vanhempiesi elukoilla niin varmasti tulet pärjäämään oman koirasikin kanssa.

    vaikka olisi kuinka jäärä niin kontaktiharjoituksista kaikki harjoitus alkaa!!

    Äänestä

  • Alkuun se itsetunnon kohotus. Koiriesi oppimattomuuteen on selkeä syy, vika ei ole suinkaan kouluttajassa.

    Ja jatkoksi rohkaisu. Sinulla on pari viisainta ja oppivaisinta koirarotua -joita on olemassa- hyppysissäsi.

    Ja sitten sen viisauden ja oppimiskyvyn esiinkaivaminen. Sinulla on täysin itsenäiseen metsästykseen jalostettuja koiria. Ne eivät luonnostaan työskentele ihmisen kanssa lähikontaktissa, koska ne on jalostettu työskentelemään muualla. Sisällä koira kuin koira tottelee, sillä ei koiria ole jalostettu sisällä työskentelemään. Ongelmat tulevat siinä ympärsitössä jossa niiden vietti vetää tekemään sitä mitä niiden kuuluu tehdä.

    Koiran totteleminen vaatii kolmea perusjuttua. Koiran pitää ottaa kontakti (edellistä kompaten) koiran pitää siis kuulla antamasi käsky. Koiran tulee osata toimia antamasi käskyn tavalla, eli sille on opetettu mitä on istuminen, mitä on maahan meno... Ja viimeiseksi ja tärkeimmäksi koiralla pitää olla jokin syy miksi se tekisi sen mitä se osaa tehdä ja on kuullut sinun haluvan sen tekevän, eli motivointi.

    Sinulla on siis oppivaisia koirarotuja, eli ongelmia sinulla ei tule olemaan noiden käskyjen opettelussa, joten sen voit unohtaa kokonaan kunnes nuo kaksi muuta asiaa on kunnossa, vasta sitten voit alkaa opettamaan "temppuja" koirillesi.

    Edellinen siis sanoi, että opeta koiralle katsekontakti. Sisällä se varmasti onnistuu, koira ottaa kontaktin makupalan avulla. Mutta ongelmasi oli ulkona. Makupala ei auta ulkona aivan taatusti kun kyseessä on metsästyskoira. Eli et voi opettaa kontaktia ennenkuin motivointi ulkona on kunnossa, eli koiralle on jokin syy miksi helvetissä katsoisi sinua kun maassa on niin pirun mielenkiintoisia hajuja. Se ei katso makupalan takia, sen olet varmasti jo huomannut.

    Sinulla on saalitusviettinen koira, eli leikki kehiin. Vetoleikit. Koira saalistaa ja taistelee saaliistaan, sitä se hakee luonnostaan jokatapauksessa koko ajan, miksi ihmeessä se lähtisi hakemaan sitä metsästä pupun perästä, jos se saa vastaavaa ja toivottavasti mukavampaa kotipihastaan sinulta...Opettamalla koira leikkimään kanssasi opetat sen työskentelemään kanssasi, vaikka kyseisille koirille työskentely ihmisen kanssa ei ole luonnollista, joten joudut opettelemaan tätä ihan todella paljon. Koiran vaisto siis sanoo, että se mitä se haluaa löytyy tuolta metsästä, metsän hajuista. Sinun pitää kääntää sen huomio ja opettaa sille, että sitä mitä se haluaa on saatavilla myös sinulta.

    Et saa koiraa kiinnostumaan vetoleluista? Laita vetoleluun pitkä naru, jolloin voit raahata sitä maata pitkin nykivästi, jolloin se liikkuu maassa kuin haavoittunut eläin. Muista että saalis menee aina karkuun, eli koirasta pois päin. Jos koira ei vieläkään kiinnostu, tee itse vetolelu. Jokin kangasputkilo (sukka, hiha) jonka sisään koiralle mieluisaa syötävää ja solmuja ja aivan taatusti koira kiinnostuu taistelemaan saaliista kanssasi, varsinkin kun välillä annat sen raadella syötävät sisältä itselleen.

    Ja sitten törmäät uuteen ongelmaan... Isäsi ei välttämättä pidä että leikit työkoirien kanssa? Isäsi pelkää, että koirat menettävät hyvän työskentely otteensa kun oppivat työskentelemään ihmisen kanssa liian kontaktissa? Voit saada isäsi ymmärtämään, että kyllä koirat edelleen saalistavat mielellään myös riistaa, vaikka ne valitsevatkin lelun silloin kun lelu on tarjolla (tai ne valitsevat lelun kun riistaa ei ole tarjolla). Isäsikin voi käyttää hyödykseen esimerkiksi koirien kiinniotossa metsästä lelua, johon koira on hullaannutettu. Lelu visusti repussa piilossa kun on aika ajaa riistaa ja lelu esiin ja luoksetulo kutsu kun on aika lopettaa ja tulla luokse. Mutta toinen asia on se miten saat ikinä vanhan polven metsästäjän ymmärtämään koiran motivoinnin käyttöä koiran koulutuksessa.

    Ja ainakin ajokit ne on niin tosi oppivaisia... Meillä perhepiirissä usea ajakoira ja en ole leikkinyt kunkin niiden kanssa alle kymmenen kertaa ja heti on metsällä käyttäjät kehuneet sitä miten unelma on kun koiran kiinniotto onnistuu menettämättä hermoja silloin kun haluaa..

    Muista kun leikki alkaa nollatasolta, eli koiralla ei ole käsitystäkään, niin tuokiot eivät kestä kuin yksittäisiä minuutteja alkuun, älä koskaan puuduta koiraa leikkiin. Jos joudut tekemään tuon makupalalelun, niin taistele koiran kanssa siitä alkuun maks minuutti ja sitten leikki loppuu siihen, että koira saa raadella saaliinsa. Tuokioita kuitenkin sen verran useasti, että koiralle jää käsitys, että kun sinä kutsut sitä tietyllä tyylillä, niin tiedossa on leikkiä, jolloin se ottaa sinuun kontaktin kun kutsut leikkiin...

    Äänestä

"en pääse lainaamaan/ ylipäätään ostelemaan koirakirjoja."

No, onneksi on netin ihmemaa olemassa! Eli jos tosiaan haluat oppia aiheesta koiranpentujen/koirien kouluttaminen, niin suosittelen kyllä vakaasti hankkimaan jotain kokonaisnäkemystä aiheesta. Mieluummin kuin uskomaan netissä kirjoittavien "vinkkejä", jotka saattavat sopia sille tulevalle koirallesi tai sitten eivät, ja jotka tietysti siihen mennessä olet autuaasti unohtanut. Puhumattakaan, että vinkit ovat yleensä täysin toisilleen vastakkaisia.

Selailemalla koirapalstoja löydät varmasti muitakin nimiä, mutta hyväksi perusoppaaksi suosittelen Tuire Kaimion Pennun kasvatus -kirjaa. Löytyy varmaan googlettamalla joku nettishoppi, josta sen voi tilata. Kirjassa on muuten alkupuolella muutamia hyviä pointteja rodunvalintaankin, koska kaikki rodut eivät sovi kaikille ihmisille.

On tietysti helpompaa kuvitella, että on olemassa pikareseptejä, joilla kaikki hoituu. Tai jos muuten vaan haluat saada aikaan mojovaa vääntöä, niin sekin näillä palstoilla aika hyvin onnistuu tällaisilla aloituksilla. Mutta jos oikeasti olet aiheesta kiinnostunut, niin siihen kannattaa hiukan panostaa omaa aivotyötä, niin ei jää kaikki sitten sen koirapoloisen aivotyön varaan, kun se aikanaan sinulla on.

Äänestä
  • tai isäsi varmaan liikkuu kotinne ulkopuolella, jospa hän ajaisi sinut kirjastoon tai kirjakauppaan, tai kävisi siellä puolestasi?

    Äänestä

  • IDEAJ kirjoitti:

    tai isäsi varmaan liikkuu kotinne ulkopuolella, jospa hän ajaisi sinut kirjastoon tai kirjakauppaan, tai kävisi siellä puolestasi?

    Ihan ylipäätäänkin tulee netissä roikuttua enemmän, niin täältäkin ois kiva löytää jotain vinkkejä, esim. juuri kokeneempien kokemuksia. :) Ja ihan siis sillä aloitin että ei täältä ihan noin vaan tule lähdettyä minkään kirjan perässä mihinkään... Tilata kyllä vois.

    Äänestä

Teillä tuntuu olevan lauman hierarkia eli järjestys tämä: sinä olet koirien mielestä ns. alinta kastia ja siksi sinua ei tarvitse totella ja sinua saa höykyttää miten vaan.

Lue Jan Fennel:n Kuuntelen koiraani- kirja, siinä neuvotaan kädestäpitäen. Ja hänen muutkin kirjansa ovat hyviä ja neuvot tehoavat.

Jos et kirjoja mistään itsellesi (muka) saa hankittua, älä hanki koiraakaan!

Äänestä
  • Kiitos kirjavinkistä! :) Eli selvennykseksi kyseessä olevat ovat porukoiden koiria, eivät omiani..

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Kiitos kirjavinkistä! :) Eli selvennykseksi kyseessä olevat ovat porukoiden koiria, eivät omiani..

    Ei sillä ole merkitystä, kuka koirat omistaa jos kuitenkin asutte saman katon alla koko porukka. Olette siis lauma, vaikket itse "omista" koirianne.

    Tuon Jan Fennelin kirjoja saa tilattua ainakin joistakin nettikirjakaupoista ihan kotiin asti, kannatta! Hän opastaa kouluttamaan koiria ns koirien omalla kielellä, ei vanhan kansan "hakkaa siitä luulot pois"- tyylillä.

    Mukavia hetkiä koulutuksen parissa laumallenne :)!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tiinatyttöjatopipoik kirjoitti:

Asun kaukana maaseudun rauhassa, joten kirjastoon on pitkä matka... Tästä syystä en pääse lainaamaan/ ylipäätään ostelemaan koirakirjoja. :( Haluaisin ennen kaikkea lukea koiran kouluttamisesta: kädestä kiinni pitäen -neuvoja kuinka opettaa istumaan, odottamaan yms. Eli jos teillä on tylsää, kirjoittaisitteko omia kokemuksia ja tietämyksiä koiran koulutuksesta?
Meillä on kaksi ajokoira/hirvikoirasekoitusta ja molemmat on ihan kamalan rasavillejä.. Osaavat kyllä istua ja tassua antaa mikäli on selkeästi ruokapalkkio luvassa, mutta auta armias jos yrität pissalenkillä saada tottelemaan.. Jumantsukat saa edes katsekontaktia vaikka kuinka yrittäisi leperrellä tai tiukasti nimeltä kutsua. Ei niin minkäänlaista tehoa.. Ainoastaan tottelevat isäntää talossa 247, ja minä tyttären roolissa saa mitään kontaktia vaikka kova on yritys. Isäntä sanoo että olen liian lepsu niille, että vaikka sitten risulla rämästen mutta kontakti pitää saada. Kovapäiselle koiralle on oltava kovapäisempi omistaja..
Olen kovin koirarakas, mutta meidän haisulit on mulle liian kovia. Kova riistavietti, ei yhtään saa hellätä hihnaa tai painuu ajuri metsän syövereihin. Muutenkin kovin itsenäisiä eivätkä mitään maailman uskollisimpia. Olen täysi-ikäinen (koirat on 10- ja 4-vuotiaita) ja haluaisin oman koiran jonka kanssa elämä olisi helpompaa. Eli siis johon saisin alusta alkaen kontaktin. Kuitenkin pelkään etten koskaan saa koiraa edes istumaan, sillä tuo peruskäsky tuntuu meidän rämäpäillekin olevan ylivoimaisen vaikea. Ellei sitten kädessä ole makkarasiivu... No, koiraa en tule ottamaan ennen kun saan elämän järjestykseen eli muutot alta pois omilleen jne. Mutta silti ois kiva lukea koulutuskertomuksia ja -vinkkejä.
Itsetuntoa kohottavaa tekstiä ois kiva lukea myös, koska tosiaan on itsevarmuus aika nollassa. Kuinka kohottaa sitä?
Help.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu