Istui langalla tra la laa.
Jutellaan vanhempien miesten psyykkeestä.
Keskenänsä supsuttelivat ja nuorten naisten profiileja kimpassa tutkivat.
Niin jotta mikä ongelma heillä aina vain on, kun eivät kykene ikäistensä kanssa kauniisti vanhenemaan vaan nuorempia häiriköivät. Narsistinen vanha guppe vaihtelee vain yhä uusiin naisiin. Eläessään ei ole montaakaan hetkeä suonut ajatusta muulle kun omalle narsistisuudelle eli itsensä viihdytykseen. Hetken heidän " itsekeskeiset taidot" sokaisevat leidit. Tehdään lapsia ja sitten taas kootaan uusi perhe yhä vain nuorempia naisia häpäisten.
Miksi se on niin vaikeaa se oma kasvaminen ja miksi niin helppoa narsistisesti manipuloida heitä jotka haluaisivat ihan ne elämänkokemukset eteensä ihan ajallaan kumppaninsa kanssa aidossa rakkaudessa kasvaen. Eivät he etsi mitään ammattimieshuoria joilla on pakkomielle "vähän opastaa omasta mielestään taitamattomia".
Jos lähdemme miettimään näitä opastajia, monenko naisen elämän he ovat narsistisuudellaan tuhonneet, koska eivät ole suoneet rakastamisen, rakastumisen, löytämisen riemua? Missä iässä tämä ongelma jo ilmeni, monenko naisen elämäriemun/aitouden on ehtinyt pilaamaan? Montako perhettä jäi heijjarin vuoksi perustamatta, monenko naisen mielen sai katkeraksi. Miksi nämä miehet haluaa olla halpoja jakelualan ammattilaisia, miksi he eivät halua antaa tilaa rakkaudelle missään vaiheessa elämäänsä vaan laittaa rakkaudettomuutensa yhä uudelleen jakoon yhä uuden naisen harmiksi? Miksi yksinkertainen luonnikas kasvaminen on niin vaikeaa?
Jotta mihin on kadonnut ikääntyneen runsaasti itseänsä jakelevan miehen tunne-elämä, eikö sitä voi ihan ajallaan vanheta ikäisensä kanssa, hoidella lastenlapsia ja ikääntyneen miehen harrastuksia vihdoin jo harrastaa.
Puhun asiasta mikä on kuin räjähtävä pommi nyky-yhteiskunnassa, siitä on liian pitkään vaiettu. Ei siihen aina tarvita ikäerojakaan Demoninen mies ei ole kenellekkään lopulta rakas, sillä hän yhä uudelleen kieltää rakkauden ja toisiltakin ne aidot tunteet. Elää elämänsä itsekeskeisessä roolissaan. Tuijottaa vain omaa napaansa putkikatseellaan. Miksi se on niin vaikeaa antaa ihmisten elää ja nauttia elämästään, mikä narsistisen miehen pistää hajoittamaan toisten sisintä?
Niin ja sitä minä vaan, että voisiko se toinen harmaa varsis sanoa toiselle, ettei kannata enempää tuhlata aikaa, harvempi päälle 40v kiinnostuu ikälopusta liki eläkeläisestä 60v tyypistä. Kyllä jotain rajaa ja tajuntaa pitäisi oikeasti olla häiriköivillä miehilläkin. Ja jonkinlaista elämänkokemustakin jo siitä, että antaisi toisten vihdoin jo elää sellaisena kun ovat ja pääsisi siitä narsistisuudestaan eroonkin. Äly hoi, oksettaa pelkkä ajatus, onko pakko tuupata sinne missä ei ole vanhustenhoitoon vielä tarvetta?
Jutellaan vanhempien miesten psyykkeestä.
Keskenänsä supsuttelivat ja nuorten naisten profiileja kimpassa tutkivat.
Niin jotta mikä ongelma heillä aina vain on, kun eivät kykene ikäistensä kanssa kauniisti vanhenemaan vaan nuorempia häiriköivät. Narsistinen vanha guppe vaihtelee vain yhä uusiin naisiin. Eläessään ei ole montaakaan hetkeä suonut ajatusta muulle kun omalle narsistisuudelle eli itsensä viihdytykseen. Hetken heidän " itsekeskeiset taidot" sokaisevat leidit. Tehdään lapsia ja sitten taas kootaan uusi perhe yhä vain nuorempia naisia häpäisten.
Miksi se on niin vaikeaa se oma kasvaminen ja miksi niin helppoa narsistisesti manipuloida heitä jotka haluaisivat ihan ne elämänkokemukset eteensä ihan ajallaan kumppaninsa kanssa aidossa rakkaudessa kasvaen. Eivät he etsi mitään ammattimieshuoria joilla on pakkomielle "vähän opastaa omasta mielestään taitamattomia".
Jos lähdemme miettimään näitä opastajia, monenko naisen elämän he ovat narsistisuudellaan tuhonneet, koska eivät ole suoneet rakastamisen, rakastumisen, löytämisen riemua? Missä iässä tämä ongelma jo ilmeni, monenko naisen elämäriemun/aitouden on ehtinyt pilaamaan? Montako perhettä jäi heijjarin vuoksi perustamatta, monenko naisen mielen sai katkeraksi. Miksi nämä miehet haluaa olla halpoja jakelualan ammattilaisia, miksi he eivät halua antaa tilaa rakkaudelle missään vaiheessa elämäänsä vaan laittaa rakkaudettomuutensa yhä uudelleen jakoon yhä uuden naisen harmiksi? Miksi yksinkertainen luonnikas kasvaminen on niin vaikeaa?
Jotta mihin on kadonnut ikääntyneen runsaasti itseänsä jakelevan miehen tunne-elämä, eikö sitä voi ihan ajallaan vanheta ikäisensä kanssa, hoidella lastenlapsia ja ikääntyneen miehen harrastuksia vihdoin jo harrastaa.
Puhun asiasta mikä on kuin räjähtävä pommi nyky-yhteiskunnassa, siitä on liian pitkään vaiettu. Ei siihen aina tarvita ikäerojakaan Demoninen mies ei ole kenellekkään lopulta rakas, sillä hän yhä uudelleen kieltää rakkauden ja toisiltakin ne aidot tunteet. Elää elämänsä itsekeskeisessä roolissaan. Tuijottaa vain omaa napaansa putkikatseellaan. Miksi se on niin vaikeaa antaa ihmisten elää ja nauttia elämästään, mikä narsistisen miehen pistää hajoittamaan toisten sisintä?
Niin ja sitä minä vaan, että voisiko se toinen harmaa varsis sanoa toiselle, ettei kannata enempää tuhlata aikaa, harvempi päälle 40v kiinnostuu ikälopusta liki eläkeläisestä 60v tyypistä. Kyllä jotain rajaa ja tajuntaa pitäisi oikeasti olla häiriköivillä miehilläkin. Ja jonkinlaista elämänkokemustakin jo siitä, että antaisi toisten vihdoin jo elää sellaisena kun ovat ja pääsisi siitä narsistisuudestaan eroonkin. Äly hoi, oksettaa pelkkä ajatus, onko pakko tuupata sinne missä ei ole vanhustenhoitoon vielä tarvetta?
Vastaukset 18
Vanhimmat
noin fiftyfifty kuusikymppisten joukkiossa nuorten naisten sihtaaminen, toinen puoli
vaanii suht ikäisiään näilllä palstoilla.
eikös siinä nyt ole hiukan naisellakin vastuuta.
Äitien pitäis opettaa tyttärensä haistamaan taivaanrannanmaalarit jo kaukaa.
Miehessä ei merkitse puheet, ne on halpoja.
Miehessä merkitsee teot.
Onneks mulla on kunnia tuntea hyviä kavereita.Ei omaan napaansa tuijottajia.
Tältäkin palstalta.
täällä :)
että mie, jolla on selkärankaa ja kunniaa, ottaa vastuu teoistaan, ei sillä kehu palstalla.
Ne todella isot kalat, on syvissä vesissä.
Eikä niillä ole mitään pakkoa todistella itsestään mitään ;))
Jollain kirjoitusalustalla ;)))
ei niitä montaa täälläkään ole, olisiko meillä molemmilla yksi, mutta ei ole sama mies. :))
muttei todellakaan sama..
Mun on ajoista kaukaa, omani. Uusi taas, nykyisellään.
Tämä on liian vaikee tajuta muille, pääasia et itse tiedän ;)))
minulla on vain ystävä :)
rakastettu ja kunnioituksen arvoinen ;))
hänestä lujasti kiinni ;)
I will ;)))
Sillä harvoin, sellaisia kohtaa
keskittyä niihin ihaniin, kypsiin ja charmantteihin vaheneviin herrasmiehiin joiden viisaus ja lempeys suhteellisuudentaju on kohdallaan ja sydän paikallaan :-)
Onhan noita eri-ikäisiä pariskuntia. Tänäänkin kun tuolla ulkona lintuja olin katsomassa, samalle kalliolle kiipesi pariskunta missä mies oli varmasti minua reippaasti vanhempi eläkeukko ja nainen kai juuri tuollainen nelikymppinen, ihan hyvännäköinen ja hyvin keskenään viihtyvän oloinen pariskunta. Tuskin se nainen mikään ukon lähihoitajakaan oli...
57 -vuotias elähtänyt rockari, liikun julkisilla paikoilla silloin tällöin parinkympin molemmilla puolilla
olevien tyttärieni kanssa, viihdymme hyvin ja erotessamme halaamme. Aivan sama, pidetäänkö minua
nuoria naisia jahtaavana elostelijana tms. Ei kiinnosta. Näkemäsi pari saattoi hyvinkin olla vaikkapa isä ja tytär...
ymmärrystä miehelle,vanhalle sellaiselle.
paljosta voi syyttää mut noista häiriköinneistä olen koittanu erossa pysyä ja ujolle kirveelläveistetylle se on helppoa ollutkin.
Ei noi häiriköt taira välittää vaikka purkaisit miten paljon sappea niitten niskaan ,jollekkin kallonkutistajalle ne pitäis raahata.
Sinunkin kirjoituksen ne kääntää kehuiksi itselleen ja ihailuksi omaa viriliteettiään kohren.
Lährenkin täst nurkkaan ja seison ehtoon hiljaa.
Piti jatkaman, mutta en ole ehtinyt koneen äärelle. Mutta siis aihehan oli miehen narsismi tai vaikkapa logiikka miten vain.
Ensimmäinen harmaa varis tuli toki aivan asiallisesti kertomaan profiiliini olevansa vanhempi ja poikansa ovat ikäisiäni. Mikä nyt sinällään on ihan ok juttua, vaan unohtuiko häneltä kysymysmerkki sittenkin, sillä seuraava varis olikin toisenmoinen ja kertoi haluavansa muuttaa minua täydellistä valmista ihmistä, mutta ei ollut valmis itse tarjoamaan mitään.
Eli ajatuksenani oli jotta narsismin vastakohtahan on suvaitsevaisuus ja erinlaisuuteen tutustuminen ja sen hyväksyminen. Kuten tutustuminen noin yleensä on kuuluisi olla uuteen ihmiseen varsinkin.
Eli yhteenlaskun summa on tälläinen: Narsistinen kiertää suppeaa ympyräänsä, kuluttaa energiansa toisten muuttamiseen itsensä ymmärtämisen sijasta. Voidaan kuvitella, vaikka jotta hän on useita vuosia kuvitellut "auttavansa" naisia netissä tai muussa elämässä omalla laillaan. Mutta oma totuus kuitenkin on pyörinyt ikuista kehää. Koskaan hän ei ole löytänyt, sitä mitä haluaisi todella, sillä on sulkenut silmänsä totuudelta ja pitänyt samalla itsensä suorituskeskeisessä harhassaan.
Jos tarjolla siis on vaikkapa seksiseuraa, on hän ikuinen huora, tyydyttää itseään, mutta ei ole valmis tarjoamaan mitään vastineeksi. On aivan sama onko seurassa maksullinen nainen tai barbara, ei hän huomaisi eroa. Itsetyydytys on itselle tyhjyys.
On toki erittäin helppoa jatkaa harhassaan vuodesta toiseen, suhteista toisiin se on noidankehä itselle. Mutta ei itsensäviihdyttäjä oikeasti seuraa tai kumppania tarvitse. Hän on tyhjän elämänsä huora, ei hän jaa kenellekään toiselle. Hän jatkaa tunteetonta yksinsuoritustaan kuinka tulla paremmaksi itsensäviihdyttäjäksi.
Kyllä antaminen ja jakaminen on paljon enemmän sen nimi on rakkaus. Se on se mitä miltei jokainen toivoo kohdalleen, mutta liian usein se jää itsensäviihdytykseksi tämä elämä joidenkin osalta.
Jotta aika mahtavaa olisi, että edes itse ymmärtäisi mitä on tekemässä, kommunikoisi ymmärtääkseen, että puhuuko samaa asiaa vastapuolen kanssa, eikä vain yksin sävellä, vaikeaahan se on jos persoona on jakautunut useiden eri profiilien hämärään valheeseen, itsepetokseen, mut elämä on :)
tulee sellainen tunne, että sinulla on joku tietty henkilö mielessäsi.
:)
Tietty esimerkki, mutta aihe ihan yleinen jos jotain tulee jollakulla mieleen mielelläni luen.
minkäänlaisia kokemuksia tuollaisista miehistä, ainoastaan ihanista ja ymmärtäväisistä.
Ainakaan niissä jotka tunnen läheisemmin tai olen joskus tuntenut.
Ehkä jollakulla toisella on muunlaisia miehiä osunut eteen.