Muistoja kuluneesta kesästä..
Ajan kotiinpäin pitkän matkan ( 600km) jälkeen himaan vihdoinkin moottoritietä viimeiset 100 kilsaa.
Vauhtia on just hieman yli rajoituksen, lasissa jotain 150 mut vaihdettujen välitysten vuoksi todellinnen nopeus on just jotain 120.
Liittymästä eteeni kiihdyttää iso musta bemari jonka kaksi pakoputkea puskee pölyä silmiini. Jatkan samaa nopeutta ja vaihdan kaistaa vasemmalle.
Hitaasti alan ohittamaan vierelläni ajavaa autoa. Huomaan etten pääsekkään ohitse kun auto kiihdyttää verkkaisesti nopeutta sitä mukaa mitä enemmän yritän sitä ohittaa.
Liikutan oikeaa rannettani ajatuksen verran, jotta pääsisin ohitse. Auto, jonka keulan olin jo ohittanut nytkähtää hieman taakse. Vaihtoi kait pienemmälle ja alkaa puskemaan oikealta ohi. Bemarikuski onkin päättänyt ettei hänen ohitseen mennä.
Olen kahden vaiheilla - joko rykäisen ohi tai sitten vaihdan kiltisti takaisin oikealle kaistalle ja annan auton mennä menojaan.
Kuuntelen hetken moottorini rauhallista ulinaa jalkojeni välissä kunnes yks kaks tonninen kyykkyni päättää ettei se halukkaan olla näyttämättä luonnettaan. Jotenkin, jostain syystä tiputan kolmosen pesään - hetken mielijohteesta ja empien käännään kaasukahvaa rauhallisesti - en halua turhaan keulia.
Keulin kuitenkin samalla kun pärräni moottori herää eloon ja päästää maailmalle kireän ulinan joka hivelee korviani - väsymys on tiessään. En välitä lievästä ylinopeudesta joka räjähdysmäisesti kelaantuu nopeusmittariini vaan annan mennä. Rajoittimen iskiessä päälle vaihdan vielä neloselle ja avaan täydet kaasut, keulin hetken - hetken vain. .. vitosta en edes viitsi vaihtaa, nopeutta on jo yli 200.
Hyvin kaukana, samalla tiellä ajelee musta bemari ja vaikka tiputan nopeuteni takaisin vielä vähän alhaisempaan kuin aikaisempi matkanopeuteni, ei se enää yritä ohittaa mua. Seuraa kiltisti takana :)
Kiitos kaikille autoilijoille, erityisesti audeille ja volvoille ja bemareille ja bi-turbo kotteroille että olette niin kauniisti halunneet pitää mun vireyttä yllä. Anteeksi etten ole voinut antaa teidän kyrvän jatkeenne menestyä näissä tilanteissa. Se ei ole mun vika, prätkäni luonne on vain sellainen - ei se halua mitään pahaa kenellekkään vaikka onkin varmaan kesän aikana pahoittanut monen monituisen kotterokuskin mielen ja ajatuksen oman automobiilin suorituskyvystä.
Odotan innolla seuraavaa kesää - siihen asti huristelen omalla munan jatkeellani, kaksi ja puoli litraisella turboahdetulla autollani jolla en koskaan lähtisi viivalle prätkäni kanssa.
Kiitos kaikille mua morjestaneile motoristeille. Sain vaivaset 5K mittariin tänä vuonna (paska vuosi) mut ensi vuoden suunnitelmat ovat suuret :) Hyvää talvea ja kevään odottelua teille. Nähdään siellä minne kuulutaan, tien päällä.
Ajan kotiinpäin pitkän matkan ( 600km) jälkeen himaan vihdoinkin moottoritietä viimeiset 100 kilsaa.
Vauhtia on just hieman yli rajoituksen, lasissa jotain 150 mut vaihdettujen välitysten vuoksi todellinnen nopeus on just jotain 120.
Liittymästä eteeni kiihdyttää iso musta bemari jonka kaksi pakoputkea puskee pölyä silmiini. Jatkan samaa nopeutta ja vaihdan kaistaa vasemmalle.
Hitaasti alan ohittamaan vierelläni ajavaa autoa. Huomaan etten pääsekkään ohitse kun auto kiihdyttää verkkaisesti nopeutta sitä mukaa mitä enemmän yritän sitä ohittaa.
Liikutan oikeaa rannettani ajatuksen verran, jotta pääsisin ohitse. Auto, jonka keulan olin jo ohittanut nytkähtää hieman taakse. Vaihtoi kait pienemmälle ja alkaa puskemaan oikealta ohi. Bemarikuski onkin päättänyt ettei hänen ohitseen mennä.
Olen kahden vaiheilla - joko rykäisen ohi tai sitten vaihdan kiltisti takaisin oikealle kaistalle ja annan auton mennä menojaan.
Kuuntelen hetken moottorini rauhallista ulinaa jalkojeni välissä kunnes yks kaks tonninen kyykkyni päättää ettei se halukkaan olla näyttämättä luonnettaan. Jotenkin, jostain syystä tiputan kolmosen pesään - hetken mielijohteesta ja empien käännään kaasukahvaa rauhallisesti - en halua turhaan keulia.
Keulin kuitenkin samalla kun pärräni moottori herää eloon ja päästää maailmalle kireän ulinan joka hivelee korviani - väsymys on tiessään. En välitä lievästä ylinopeudesta joka räjähdysmäisesti kelaantuu nopeusmittariini vaan annan mennä. Rajoittimen iskiessä päälle vaihdan vielä neloselle ja avaan täydet kaasut, keulin hetken - hetken vain. .. vitosta en edes viitsi vaihtaa, nopeutta on jo yli 200.
Hyvin kaukana, samalla tiellä ajelee musta bemari ja vaikka tiputan nopeuteni takaisin vielä vähän alhaisempaan kuin aikaisempi matkanopeuteni, ei se enää yritä ohittaa mua. Seuraa kiltisti takana :)
Kiitos kaikille autoilijoille, erityisesti audeille ja volvoille ja bemareille ja bi-turbo kotteroille että olette niin kauniisti halunneet pitää mun vireyttä yllä. Anteeksi etten ole voinut antaa teidän kyrvän jatkeenne menestyä näissä tilanteissa. Se ei ole mun vika, prätkäni luonne on vain sellainen - ei se halua mitään pahaa kenellekkään vaikka onkin varmaan kesän aikana pahoittanut monen monituisen kotterokuskin mielen ja ajatuksen oman automobiilin suorituskyvystä.
Odotan innolla seuraavaa kesää - siihen asti huristelen omalla munan jatkeellani, kaksi ja puoli litraisella turboahdetulla autollani jolla en koskaan lähtisi viivalle prätkäni kanssa.
Kiitos kaikille mua morjestaneile motoristeille. Sain vaivaset 5K mittariin tänä vuonna (paska vuosi) mut ensi vuoden suunnitelmat ovat suuret :) Hyvää talvea ja kevään odottelua teille. Nähdään siellä minne kuulutaan, tien päällä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Huvittaa, kun joku yrittää aina "mukanopealla" autolla kiihdyttää kun olen pärrällä ohittamassa, luuleeko ne oikeasti, että joku turpo-datsuni pärjää kiloselle, hieman vakiota kireämmälle (putket, commanderi jne.) kyykälle??
Saa olla iha oikeesti tehokas auto ,että pärjää pyörälle, ei nuo teinien ritsat semmosia ole.
Ja tuota asiaa on sitten jos jonkinlaisella radanpätkällä ja kadulla kokeiltu.
Ei tarvitse olla mukanopea. Tonnista kyykkyä vastaan on tänä kesänä lähtenyt mm Ford Fiesta 1.4, Peugeot 205 ja MB 190d. Luulivat varmaan satapiikiksi tai sitten on itsetunto todella kohdallaan.
.... ne halusivat vain nähdä, miten kyykky lähtee ja pienellä provosoinnillahan yllytyshullun saa liikkeelle. Kaikkein makeinta varmaan pököttikuskille olisi nähdä provosoitu kyykkymies tienposkessa poliisin puheilla. Nimimerkillä kokemusta siitäkin. En tuntenut itseäni mitenkään teiden kuninkaaksi kun poliisi kirjoitti kuudensadan pikavoittoa ja kortti jäi tienposkeen samalla kun juuri ohitettu köröttelijä vilkutteli iloisesti ohimennessään. Itseasiassa tunsin itseni idiootiksi ja se kiistatta olinkin.
Eipä ollut sitä lajia. Veren maku suussa vetivät sen mitä auto kulkee, eli saman minkä kilokyykky ykkösellä.
prätkällä koskaan ajanut,ei välttämättä käsitä,miten suuri ero auton ja moottoripyörän välillä on suorituskyvyssä.Samanlaiseen ilmiöön tuli aikanaan törmättyä monta kertaa.
Olet tehnyt viisaan päätöksen,kun et 2,5litraisella turbollasi ole kisaamaan lähtenyt,eikä välttämättä kannata sellaisella, edes kulkevien nelipyöräisten kanssa kokeilla.Tien päällä kun on nykyään melko nopeita nelipyöräisiäkin.Kannattaa katsoa esim.linkistä liy.tulokset,tai hallin lentokenttäajojen tulokset,siellä oli nopeiden pyörien joukossa pari aika kovakulkuista autoakin.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille tutuille ja tuntemattomille!
Minulla on 1100-cruiseri. On ihan käsittämätöntä, että joku autoileva typerys yrittää haastaa valoista. Jos kiihdytän laiskasti, niin menee 7s 0-100. Jos yritän "täysillä", mene alle 4s. Suomessa on hyvin vähän autoja, jotka kiihtyvät tuohon. Siis todella vähän.
Ja on sekin asia huomattava, että vaikka relatiivisesti kiihtyvyys on hyvä, niin absoluuttisesti huono. Lähes mikä tahansa kyykky menee menojaan, minuun verrattuna.
Mutta - silti noita älyn jättiläisiä riittää...
riittää,niin lähes kaikki prätkät lähtevät paikaltaan paremmin kuin,nopea auto.Vasta suuremmissa nopeuksissa,puhutaan reilusti yli 200kmh,erittäin nopeat autot,saavuttavat ja menevät ohi monista pyöristäkin.Tosin jos vakiokalustosta on kyse,niin kovin vähän sellaista kalustoa Suomen teillä liikkuu.
Onneksi tuli ajettua aikanaan nopeilla pyörillä ja tietää miten 200hp laite liikkuu,ettei tarvitse nyt luulotella itselleen,että autolla millä nyt kesäisin ajelen 0-100kmh5,5s ja huiput n.260kmh olisi mitään jakoa edes kuussatasille kaksipyöräisille.
Eivätkä kadut mitään kilparatoja olekkaan,onneksi järjestetään lentokenttäajoja missä pääsee kokeilemaan kaluston kulkua.
Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä..Älä provosoidu!!!
....pimeydessä. Täytyy olla kanssasi samaa mieltä. Tuo urheilu liikenteessä ei ole oikeasti kovin fiksua, vaikka ah niin miehekästä. Jokainen jolla on vähänkään kokemusta, tietää että hidaskin moottoripyörä on perus autoja nopeampia lähdöissä. Kun aloittaa moottoripyöräilyn siitä hyvästä suorituskyvystä jaksaa intoilla ensimmäisen kesän, mutta sitten sitä rauhoittuu ja antaa niiden turbobemareiden mennä menojaan jos haluavat. Ei niinkö tartte enää näyttää, riittää että itse tietää. Ei tartte kokeillakaan kun lopputuloksen tietää.
Kyse ei kuitenkaan ole ajotaidosta. Hyvässä tapauksessa lähtee kortti ja huonossa henki ja tosi huonossa saa imeä pillillä loppuikänsä. Itse ihailen motoristeja jotka osaa ajella fiksusti. Joskus voi vähän päästellä, mutta toisille pullistelu on vain lapsellista. (olen siihen itsekin joskus syyllistynyt, mutta päässyt eroon).
Olen ottanut sellaisen ajofilosofian, että ohitseni saa mennä vaikka tiehöylällä, jos katson tilanteen sellaiseksi, että liikun hitaasti. Minä päätän IHAN ITSE ajonopeuteni. Ajan juuri sellaisella nopeudella, kuin haluan. No, en tietenkään ole tukkeena liikenteessä.
Täällä pääkaupunkiseudulla varsinaisen matkanteon nopeus on paljon enemmän riippuvainen reitin- ja kaistanvalinnoista. Monesti noilla moottoriteillä joku autopoi...eikun automies "päättää näyttää" ja ajaa ylinopeutta heittämällä ohi. Sen jälkeen on ekoissa / toisissa valoissa viereisellä kaistalla ja usein jopa taaempana...
Reissulla taas pyörän nopeudella ei ole merkitystä, sillä kaffe&tankkauspaussi tuhoaa saavutetun keskinopeusedun. Eikä kyse ole "ajotaidosta", vaan ihan oikeasti ajotaidosta. Siis taito liikkua liikenteessä vaarantamatta itseään ja muita. Liikkua siten, että omalta osaltaan liikenne on sujuvaa ja turvallista.
Ja lopultakin: Vaikka ajaa itse kuin enkeli, vastaan voi tulla mankeli.
Hyvää syksyä ja lyhyttä odotusta tulevan kauden lämpimille keleille...
kaikki eivät ole yhtä lapsellisia kuin aloittaja jonkakaltaiset mustamaalaavat motoristien mainetta
ja aiheuttavat onnettomuuksia... tosi kova jätkä ei viitti leikkiä jonkun pahasen auton kanssa
kilpa-ajoa...riittää pelkkä tieto että on nopeampi, ei sitä tarvitse näyttää.
Miksi ihmeessä mennä ja ostaa huipputehokas kyykky jos ainoa tarkoitus on ajella vain kahdeksaakymppiä motarilla ja antaa kaikkien ohittaa miettien et hei mullahan on niitä tehoja mut en osaa, uskalla tai viitsi käyttää. Kyl mä ainakin teen kuten aloittaja ja esittelen jos sille tielle osun miten pikku kuussatkuni nappaa nopeutta :D
Ei mikään niin tylsää kuin laimea mies jolla on kaikki säännöt jo valmiiksi päässä mietittynä ja joka alistuu jokaiseen mielipiteeseen.
Pitäsköhän vihdoin päästää meidät Suomitytöt tän maan firmojen johtoon et loppuis tää alasajo ja saatas noi nyhveröukkoset ulos ja pihalle?
Kokeilun perusteella minun 1100 -kokoinen cruiseri kulkee ainakin 180 km/h.
Miksi minun pitäisi ajaa yleisellä tiellä tuollaisia nopeuksia? Tai edes 150 km/h?
Mikään ei ole niin tylsää, kuin menettää ajokortti oman typeryyden takia. Mikään ei ole niin älytöntä, kuin olla ilman korttia ajokaudella. mikään ei ole niin typerää, kuin menettää kortti ylinopeuden takia ja sen jälkeen menettää työpaikka, koska myyntimiehellä ajokortti on ehydoton välttämättömyys.
Eikä mikään ei ole niin tylsää kuin keskenkasvuinen tyttö, joka luulee, että miehen mitta on se, kuinka lujaa ajopeli kulkee. Tai se, että mies ei osaa ottaa vastuuta itsestään tai muista.
Nooh...kyllä se siitä...kunhan kasvat ja huomaat...
ihmettelen tuota joidenkin autoilijoiden "kisailuhalukkuutta" omalle kohdalle sattui seuraavaa: ajoin hiukka reilummin, siis vain hiukka n.140-150km/h motarilla ohi jonkun teinilippispään 106gti pösöstä, itse en edes ajatellut sen kummemmin, mutta ilmeisesti tämä "hirmupelin" omistaja tulkitsi ohituksen haasteeksi(miksi haastaisin jos tarvitsen niukin naukin kolmosen luultavasti en,päihittääkseni huipuissa?) ja paahtoi ohitseni kohta täysillä, naureskelin mielessäni ja annoin mennä. Pyöräni on, selvennykseksi kerrottakoon -08 r1, itse mielenkiinnon vuoksi testaillut nopeuksia mittarin mukaan eri vaihteilla: 1. 167km/h 2. 202 km/h 3. n. 240km/ 4.n260km/h 5.n.290km/h 6. 299km/h siihen loppuu näyttö kierrosluku kyllä vielä nousee... mutta nämä nopeudet siis mittarin mukaan, valmistaja taisi muistaakseni luvata 294km/h huiput..