suuntaa elämälleni. omalle itselleni. en myöskään elämäni ihmistä. mikä minua vaivaa..kun koen niin kovin tärkeäksi olla se tärkein sille tietylle. en sitä ole ja sen myötä olen jotenkin puoliksi halvaantunut. tähänkö olen tullut..että tyydyn olemaan maksimissaankin se toiseksi paras vaihtoehto? ansaitsisinko enemmän..vai jäänkö tähän? mitä tehdä kun en tunnu riittävän..olen laimea ja varma vaihtoehto. tunneside johonkin toiseen menee ylitseni. kepeästi. en pysty elämään täyspainoisesti tämän kuultuani. jos olisin lintu, olisin siivetön..kun olen ihminen..olenko sitten päätön? ainakin olen väsynyt ja mieli maassa. ja helevetin typerä kun annan tämän kaiken tapahtua. varsinkin kun tiedostan ja ymmärrän kaiken. huokaus.
en löydä..
lost, not found
7397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
jo noin paljon, varmasti tiedät ratkaisutkin ongelmiisi. Nyt vain teet etkä jää ajatuksentasolle
Tuon kirjoituksen perusteella et tiedosta mitään mutta ainakin yrität ymmärtää jotain.
Väität ettet löydä suuntaa elämällesi. Riippuuko se täysin toisesta ihmisestä? Jos se ihminen sanoo sinulle että olet tärkein, onko sinulla sitten suunta elämässäsi? Miksi sinun pitää olla sille tietylle kauhean tärkeä? Eikö se ole sinusta aika itsekästä? Eikö siinä ole jotain toisen omistamisen halua? Haluatko siis nousta hänen silmissään korkeimmalle korokkeelle? Miksi ihmeessä? Mitä se tärkeys sinulle antaa? Määritteleekö se onnellisuutesi?
Kysy itseltäsi lisää niin saatat ehkä tiedostaa itsestäsi jotain. Itsesääli ja haukkuminen eivät johda sinua positiivisiin asioihin.
Keneltäkään ei voi vaatia tietynlaisia tunteita. Ei siihen ole oikeuttakaan. Ja kyllä..Suurimman onneni saan tai saisin jakamalla elämäni ja itseni ihmisen kanssa, jonka tunnen ja koen rakkaimmakseni. Ja kyllä..Kaipaan olla hänelle se ykkönen..hänen itsensä ja lapsen jälkeen ykkönen. Sydämen ykkönen. Minussa on jotain pielessä..ajattelussani ja tunteissani. Tavassani tuntea. Tätä yritän parhaani mukaan ymmärtää..ja koska tiedostan tämän..ainakin jotenkin..niin miten auttaisin itseäni auttamaan itseäni? Kun jollain tasolla tiedostaa ja ymmärtää muttei osaa kuitenkaan käytännössä toimia toisella tapaa. Voisiko tämä olla sitten trauma? Eli etten pysty olemaan täysin mukana suhteessa ja panostamaan siihen, jos en ole hänelle se tärkein ihminen..aiemmin mainittujen lisäksi?
Ymmärrän että onni ja onnellisuus koostuvat omista valinnoista elämässään..että on hyvä olla niiden ratkaisujen kanssa mitä tekee. Että pyrkii tekemään itselleen hyviä valintoja. Tiedän että onni tulee eläen ja että onnellisuus pitää löytää ensisijaisesti itsestä. Miksi ajattelen onnellisuuteni ns. ehdoksi toisen ihmisen tunteen määrää tai laatua minua kohtaan? Tässä on työsarkaa kerrakseen.. Tahdon kulkea eteenpäin elämässä. Jos jollakulla Oikeasti olisi jotakin sanottavaa ja neuvoja tai jtn, josta olisi apuja mietiskelyyni, olisin iloinen.
Kiitos.
että hän rakastaa sinua kuin sinä häntä tai että sinä olet suhteessa häneen erilailla kuin hän sinuun ja arvostatte suhdettanne erilailla se on ongelma. Hyvä tasapainoinen suhde syntyy juurikin siitä että vierellä on se ihminen jonka rakkaudessa ei ole muttia eikä epäilyksiä eikä tunnetta että et tule rakasteutuksi niin kuin haluat tai ymmärretyksi.
Itsekkin olen ollut suhteissa vääristä syistä, kunnes ymmärsin että elämänsä voi tuhlata niihin ja koitaa saada kohtalaisesta täydellistä jollain keinolla. Mutta totuus on että ensin pitää tuntea itsensä, ymmärtää onnellisuutensa vaateet ja oppia olemaan onnellinen ilman ketään, siten sä pystyt antamaan toiselle jotain aitoa eikä jotain mitä annat toiselle koska oletat että se tekee hänet onnelliseksi.
Sinun pitää riittää sinuna, tietysti pieniä kulmia suhteessa hiotaan aina mutta se perus-sinä pitää olla se mikä tekee toisen onnelliseksi ja haluamaan sinua. Jos asia on jotenkin muutoin, suhde tulemaan olemaan vääntöä ja kikkailua kun koitetaan saada siihen jotain mitä siinä ei ole.
Ole siis rehellinen itsellesi, ole rehellinen tunteillesi. Rakkaus on yksinkertainen asia, se joko tuntuu hyvälle tai ei, ja kun se ei tunnu niin sitten on katsottava miksi se ei tunnu. Tehtävä ratkaisuja ja oltava niissä rehellinen itselleen ja toiselle.
Kun alkaa kikkailla asioilla, tunteilla niin asiat menee monimutkaisiksi. Hyvät asiat ovat hyviä asioita ilman muttia ja pakottamista.
Jos sinä haluat olla ykkönen hänen sydämessään, ja et ole, sinä et ole oikeassa suhteessa. Se sinun ykköstyttösi on vielä tuolla jossain, ja ei siinä sen kummempaa ole.
Kyllä täytyy sanoa, että omassa suhteessani oma rakkaani on se tarkein ihminen minulle. Hän on ihminen, joka kyllä menee muiden ihmisten edelle, koska niin häntä rakastan. Olen onnellinen hänestä ja siitä että saan häntä rakastaa ja hän rakastaa minua. Jos hän yhtäkkiä sanoisikin, että en ole hänelle se tärkein ihminen vaikka seurustelemmekin, niin kyllä se hieman hämmentäisi..
jos tämä tärkein ottaisi puolisoosi yhteyttä?
lähtisikö hän samantien.. jos, niin varmaan parempi olisi jos rakentaisit elämäsi jonkun muun varaan.
vai odotteletko, että tuo tärkein unohtuisi? Niinkinhän voi käydä.
Jos olen ymmärtänyt tilanteen oikein, ehdottaisin, että tuo puoliso tapaisi tämän tärkeän, haavekuvissa on niin helppo pitää kuvitelmaa yllä toisen ihanuudesta. Ehkä hän voisi huomata, että sinä olet kaksinverroin parempi...
Tai sen jälkeen kun sinä liikahtaisit ja lähtisit... sinusta tulisikin se tärkein!!!
Laita liikettä kuvioon, niin kyllä se siitä selkenee, sunkin elämän suunta...
..kyseessä on hänen eksänsä. Joka otti ja lähti. Vei hänen sydämensä mukanaan, niin sanoakseni. Ovat melkeinpä päivittäin yhteyksissä tekstiviestien muodoissa. Viestien sävy on neutraali ja arkisista asioista on kyse..ainakin pääsääntöisesti. Täytyy ilmeisesti tietää miten toisella menee..koko ajan ja mitä on toisen elämässä meneillään tai tuloillaan.
Se suhde oli kuulemma rikkirepivä ja aika kaaosmainen. Mutta mitä ilmeisimmin parasta mitä on koettu koskaan. Asioita ei ole pystytty selvittämään..syitä, jotka johtivat heidän eroonsa. Ja monet asiat ovat jääneet vaille vastausta ja selitystä. Silti, jos vain olisi mahdollisuus että se suhde eksän kanssa voisi jatkua tai alkaa uudelleen, sille olisi tilaa. Eli vanha suola janottaa. Hän ei voisi elää elämäänsä tietämättä kuinka eksällä menee. Ja nyt on kyse aikuisista naisista. Olemme aikuisia kaikki. Huh, ihan päätä huimaa lukea omaa kirjoitusta. Yhteenvetoa tästä. Tässä tämä..pähkinänkuoressa.
Kuitenkin tahtoisi pitää minut elämässään. Ja pitäisi elää ja olla ja katsoa mitä tulee tapahtumaan. Siis meidän välille(kin). On mustasukkainen minusta. Olen hänen mielestään paras kumppanivaihtoehto mitä on koskaan tavannut. Mutta meille ei ole ns. tilaa, koska tämä "kreisi rakkaus" polttaa palavasti ja roihuaa vielä. Eksän hajumerkki on hänen ihossaan kiinni. Vahvasti. Vaikka se suhde ei olisi voinut eikä jatkunutkaan, silti sen painoarvo on valtava.
Tunnesiteeni tähän naiseen on vahva. Teen parhaani itseni kanssa, jotta voisin mahdollisesti olla avoin myös jollekin muulle. En hae ketään..mutta toivon, etten ummistaisi silmiäni ja laittaisi sydäntäni suppuun jos kohdalleni sattumoisin ilmeistyisi vaikka joku ihana nainen. Joka on vapaa menneestä.