Kyläkouluja on viime vuosina lakkauteltu tasaiseen tahtiin. Ne kun maksavat julmetusti eikä niiden ylläpitoon ole varaa. Siksi ne on säästösyistä pakko lakkauttaa. Näin meille väitettiin. Tyhmähän se oli, joka nämä väitteet uskalsi kyseenalaistaa. Kyläkoulukiihkoilija, hänelle naurettiin.
Todellista säästövaikutusta ei sitten tosin tullutkaan. Ihan siitäkin päätellen, että kukaan ei yllättäen nyt riennäkään laskelmia heilutellen ottamaan itselleen kunniaa miljoonasäästöistä. Päinvastoin uusia säästötoimia suunnitellaan kiireesti, entisistä ollaan hissuksiin. Pakko on, kun koulujen lakkautuksilla ei säästynyt mitään, menot päinvastoin kasvoivat. Hopsista, kuinkas nyt näin kävi?
Tätä ne kylähullut tosin epäilivät jo alunperin, mutta väärässähän ne tietysti olivat ja ovat edelleen, siitä ei periksi anneta. Virkamiesjohto on luonnollisesti aina oikeassa, tapahtui mitä tahansa.
Kyläkoulut vaan tulivat lakkautetuiksi siinä huumassa. Kovalla kiireellä. Niitä ei takaisin enää saada. Rakennuksetkin myytiin kiireen vilkkaa, vaikka valituksia ei ole vielä edes lainvoimaisesti ratkaistu. Tai ehkä juuri siksi. Eipähän voida koulua avata uudelleen, lällislää, vaikka valitus hyväksyttäisiin. Mutta kerrankos sitä lapsi pesuveden mukana huuhtoutuu?
Olisko ollu paree vähän ajatella, enste?
Todellista säästövaikutusta ei sitten tosin tullutkaan. Ihan siitäkin päätellen, että kukaan ei yllättäen nyt riennäkään laskelmia heilutellen ottamaan itselleen kunniaa miljoonasäästöistä. Päinvastoin uusia säästötoimia suunnitellaan kiireesti, entisistä ollaan hissuksiin. Pakko on, kun koulujen lakkautuksilla ei säästynyt mitään, menot päinvastoin kasvoivat. Hopsista, kuinkas nyt näin kävi?
Tätä ne kylähullut tosin epäilivät jo alunperin, mutta väärässähän ne tietysti olivat ja ovat edelleen, siitä ei periksi anneta. Virkamiesjohto on luonnollisesti aina oikeassa, tapahtui mitä tahansa.
Kyläkoulut vaan tulivat lakkautetuiksi siinä huumassa. Kovalla kiireellä. Niitä ei takaisin enää saada. Rakennuksetkin myytiin kiireen vilkkaa, vaikka valituksia ei ole vielä edes lainvoimaisesti ratkaistu. Tai ehkä juuri siksi. Eipähän voida koulua avata uudelleen, lällislää, vaikka valitus hyväksyttäisiin. Mutta kerrankos sitä lapsi pesuveden mukana huuhtoutuu?
Olisko ollu paree vähän ajatella, enste?
Vastaukset 54
Vanhimmat
Kyseessähän on rakenneuudistus, jonka vaikutuksia ei kannata yhden vuoden periodilla tarkastella. Johan sen järki sanoo, että asiaa pitää katsoa paljon pitemmällä tähtäimellä.
Enkä ole virkamies, en luottamusmies, en koululaisen vanhempi, enkä paljon mikään muukaan. Mutta järki pelaa.
Pitkässä juoksussa.
Järki sanoo 15 koulun ylläpidon olevan kalliimpaa kuin 10 koulun.
Parin kyläkoulun miljoonaluokan peruskorjauksista välttyy, kun kaupunki luopuu niistä ennen sitä.
Jämsän oppilasmäärän vähenemä on vuosikymmenen puoliväliin mennessä 475 oppilasta, josta alakoulujen osuus 315 oppilasta.
oppilasennusteet 2015-2016
Alhojärvi 29
Koskenpää 30
Lahti 27
Länkipohja 33
yhteensä (4) 119
Juokslahti 66
Kaipola 109
yhteensä (6) 294
Oppilasennusteen aleneminen antaa mahdollisuuden perustelluista syistä supistaa kouluverkkoa.
On tässä maassa ennenkin oppilasmäärät vähentyneet ja ennenkin on kouluja lakkauteltu, 50 - 60 -luvuilta lähtien. Mutta missä ovat säästöt? Paljonko on säästynyt?
Jos tämä on näin pitkäjänteistä toimintaa, niin miksi virkamiesjohto antoi kaupunkilaisille aikaa lakkautuspäätösten perusteiden kommentointiin vain 15 tuntia yöaika mukaan lukien?
Opetuksen järjestäminen olisi sitten sinun mielestäsi kai muuttunut 1960-luvulta alkaen pikkuhiljaa aivan ilmaiseksi, jos jokaista tyhjentynyttä kyläkoulua kohden olisi vielä rakennettu yksi tyhjä kyläkoulu entisten väliin ja tasailtu niitä oppilaita sitten eri koulujen kesken.
Vielä kun muutama kyläkoulu rakennetaan lisää, niin saadaan kokoon sähköyhtiörahastojen pääoma uudelleen.
Aatteleppas monetko kengät olisit säästänyt, jos olisit 1950-luvulta lähtien kulkenut paljasjaloin. Jos kaikki jämsäläiset ois syönyt ruokaa vain sunnuntaisin, niin olisi kertynyt mahottomat voivuoret, jotka ois voinu myydä ulkomaille, eikä työntekijöille olis tullu turhia katkoja ruokatuntien takia. Aatteles.
Kuten jo otsikosta ilmeni, siinäkin oli puolet liikaa. Mitäpä se kommentointi olisi faktoihin vaikuttanut. Nythän teillä on mahdollisuus kommentoida täällä maailman tappiin asti. Ja kylläpä te kommentoittekin. :-D
Nyt puhutaan OIKEASTI pitkästä aikavälistä, eikä mistään vaalikaudesta tai 5 - 10 vuoden ajasta, joka (koulu)rakennuksen elinkaaressa on lyhyt aika.
Eiköhän Jämsässäkin ole koulua käyty jo parisataa vuotta ainakin. Kaupungissa lienee joku satavuotias koulurakennuskin (aivan, vanhat rötisköt on heti purettava, niinhän tehdään muuallakin Euroopassa, missään ei ole niin vanhoja koulutaloja kuin Suomessa ja Jämsässä).
Nyt ilmeisesti kuvitellaan, että ajanlasku päättyy 10 vuoden päästä, kun sen pidemmälle ei osata katsoa. Odotatteko maailmanloppua, vai mistä on kysymys? Onko tulevaisuudessa tarkoitus, että lakkautetaan koulu joka kerta, kun koulurakennus tulee peruskorjausikään, jotta kalliit peruskorjauskustannukset säästetään?
On erikoista säästämistä tämä. Mutta ei mitään uutta, valitettavasti. Elinkaarensa alussa oleva Seppolan koulu on purkukunnossa, kun ylläpito on laiminlyöty täydellisesti. Kunta säästää virkamiestensä johdolla.
Kuntaa viedään eteenpäin valtuuston koostaman ja hyväksymän strategian mukaisesti. Palvelut pitää mitoittaa todellisten asukasmäärien ja ennusteiden mukaisesti. Perusteeton tuhlailu pienten ryhmien oman edun vuoksi rapauttaa kunnan talouden perusteita.
Jämsän parempi tulevaisuus 2020 - strategia
Palvelurakenteen uudelleenarviointi ja ennakkoluuloton uudelleenjärjestely
Näillä toimenpiteillä Jämsän palvelurakenne kehittyy kustannustehokkaaksi ja laadukkaaksi:.
Jämsän nykyinen julkinen palvelurakenne käydään kokonaisuudessaan läpi päällekkäisyyksien ja tuottavuusloukkujen tunnistamiseksi ja purkamiseksi. Kaupunkiorganisaatiossa käynnistetään aloite- ja
tuottavuuskampanja kuntahenkilöstön hiljaisen tietämyksen hyödyntämiseksi palvelurakenteen järkiperäistämisessä.
- Palvelurakenteen analysoinnin perusteella julkiset palvelut priorisoidaan toimintojen ja toimintatapojen suhteen. Tehokkuutta parannetaan tarkoituksenmukaisesti palveluita karsien ja keskittäen.
- Hallinnon keventämistä jatketaan.
Keskitettäessä ja karsittaessa lähipalveluita huomioidaan liikenneyhteyksien vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen.
Tuolla ikuisuusketjussa oli tämä sama väite: "2009 opetukseen kuluu enemmän rahaa kuin 2010, missä siis kyläkoulusäästöt"
"Väitätkö vakavissasi, että säästöt ovat huvenneen inflaatioon ja opettajien palkkoihin? Niinkö paljon ovat opettajien palkat tosiaan nousseet? Satoja euroja kuukaudessa? Oh hoh... "
http://www.oaj.fi/portal/page?_pageid=475,545614&_dad=portal&_schema=PORTAL
"Raharatkaisu
Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia koskeva neuvottelutulos saavutettiin 19.9. ja se allekirjoitettiin kolmen sopimusjärjestön kanssa 1.10.2007.
Tulos oli ns. raharatkaisu eli sopimusten teksteihin ei juuri puututtu. Prosentuaalisesti sopimusta voi kutsua historiallisen korkeaksi. Itse en muista yhtään palkkaratkaisua, jonka vaikutus sopimuskaudella olisi ollut näin korkea. Ei edes korkean inflaation aikana.
Sopimuskauden aikana tehdään seuraavat korotukset:
1.10.2007 3,4 % yleiskorotus
1.3.2008 0,5 % järjestelyvaraerä, käytännössä enää jäljellä 0,3 %
1.5.2009 0,3 % järjestelyvaraerä
1.9.2008 2,4 % yleiskorotus
1.9.2009 2,4 % yleiskorotus"
Kun palkkapotti on 10 milj euroa vuodessa, on se ennen 10 % palkankorotuksia ollut 1 milj eur vähemmän/v.
Kaksiopettajaisen koulun lopettaessa säästöarvio on 150 000 eur/v ja kolmiopettajaisen 250 000 eur/v
Jotta 1 milj euron palkankorotukset saataisiin säästettyä kouluverkkoa supistamalla, pitäisi lakkauttaa neljä kolmiopettajaista koulua. Näin paljoa kouluverkkoa ei ole supistettu, joten pelkästään palkankorotusten vuoksi opetukseen menee väistämättä enenmmän rahaa vuonna 2010 kuin vuonna 2006.
Säästöjen sijasta pitäisi puhua "menojen kasvun hillitsemisestä".
Sama on todettu myös LexHakosessa:
"Tulevaisuudessa Jämsän perusopetuksen oppilasmäärän vähenemisestä johtuvien oppilaskohtaisten kustannusten kasvun hillitsemiseksi tulee valmistella toimenpiteitä. "
Kuka tahansa muu kuin tulosalueen esimies vs. opetusjohtaja Tapani Vihro ymmärtää, ettei juustohöyläämällä päästä tähän.
Tuossa alussa on nuo vuosiluvut ihan pyllyllään:
"Tuolla ikuisuusketjussa oli tämä sama väite: "2009 opetukseen kuluu enemmän rahaa kuin 2010, missä siis kyläkoulusäästöt"
"Väitätkö vakavissasi, että sääst"
Pitäis tietysti olla:
Tuolla ikuisuusketjussa oli tämä sama väite: "2010 opetukseen kuluu enemmän rahaa kuin 2006, missä siis kyläkoulusäästöt"
"Väitätkö vakavissasi, että sääst jne.
Eikö sitä voitu heti suoraan sanoa, että ainoa peruste kyläkoulujen lakkauttamiseen oli se, että saataisiin rahaa opettajien palkkojen korotuksiin.
Taas kerran kaikkien pienempiä eli ala-asteen koululaisia riistämällä haettiin varaa opettajien palkkojen korotuksiin.
Silläkös sivistystoimen johto niin ahnaasti ajoi sivukylien koulujen lopettamista jotta saisivat itselleen palkankorotusta.
Todistettu on ettei kyläkoulujen lakkauttaminen tuonut yhtään säästöjä sivistystoimen budjettiin.
Uskooko joku tosiaan etta rahat on menny opettajien palkkojen korotuksiin. Joo saatiinhan me opet jonkinlainen prosenttikorotus kuten muutkin mutta samalla viikottainen opetusmäärä laski miltei kaikilla ainakin neljalla tunnilla. Kyse on siis juuri ylitunneista ja nyt kaikilla on toita vain opetusvelvollisuuden verran. Tosiasiassa palkka esim itsellani laski 400-500 euroa kuussa. Syyna se etta tuntikehysta on pienentty ja jakotunteja on enaa muutama. Samalla lapsillla puoet isommmat matikan, aikan ja kielten ryhmat.
"Missä rehellisyys" otsikoineella on nimimerkkinä hymiö.
Jos opettajien ammattijärjestö neuvottelee valtakunnallisen työehtosopimuksen, ei tällä asialla ole vielä todistusvoimaa pienimpien alakoulujen pienimpiä koululaisia kohtaan harjoitettavasta ahnaasta riistosta Jämsän sivistystoimen johdon hyväksi.
Kääntäen tämä väite menee kait seuraavasti: Jos Jämsän kaikki kyläkoulut pidetään toiminnassa ikuisesti, ei yhdenkään Suomen kunnan opettajille koskaan tarvitse antaa palkankorotuksia. Melko reilua.
Voitaisiinko palata menneeseen, jossa kyläkoulun opettaja hoiti kyläkoulun piharakennuksessa lehmää henkensä pitimiksi. Historiikeissa mainitaan koulutontin ollessa pieni, olleen kunnan tehtävä huolehtia opettajan lehmälle heinät talveksi. Koska naisopettajien oletettiin olevan perheettömiä, oli miesopettajien sopimuksessa lehmän vuosittainen heinämäärä kaksi kertaa suurempi kuin naisopettajattaren sopimuksessa. Koska tällaiset sopimusehdot eivät ole sukupuolineutraaleja, tulisi segregaation vähentämiseksi tämä opettajan lehmän heinäsopimus harmonisoida.
Kaikki ymmärtävät sen, että kyläkoulu loppuu jos kylältä loppuu koululaiset.
Nyt on kysymys siitä, että kyläkoulut lopetettiin säästösyistä vaikka koululla olisi ollut "normaali" määrä oppilaita.
Alhojärvelläkin olisi ollut vielä useiden vuosien ajan oppilaita jos Hassin ja Oksjärven alueen oppillat olisi sisällytetty lähimpään Alhojärven kouluun.
Totuus on se, että kylälouluja lopetettiin vaikka ne oli hyväkuntoisia ja vaikka alueella oli riittävästi oppilaita.
Syyksi ilmoitettiin kustannussäästö vaikka totuus oli se, että keskustan kouluihin (parakkikouluun) piti saada lisää oppilaita.
On turhaa väittää, että jotain säästettäisiin Seppolan koulun pihamaan parakkikoululla. Parempi olisi ollut antaa oppilaiden opiskella omassa kyläkoulussaan siihen saakka kunnes parakkikouluihin ei enää olisi ollut tarvetta.
Hölmöläisten hommaa sivistystoimen verovarojen tahalliset ja turhat tuhlaukset.
""Alhojärvelläkin olisi ollut vielä useiden vuosien ajan oppilaita jos Hassin ja Oksjärven alueen oppillat olisi sisällytetty lähimpään Alhojärven kouluun.""
Oksjärven oppilaat on sisällytetty Alhojärven kouluun jo vuosikymmenien ajan, silti oppilasennuste laskee.
Alhojärveen liitettiin osa Partalan koulupiiristä, kun Partalan kouluun kaikki eivät enää sopineet, silti Alhon oppilasennuste laskee.
Arvajan oppilaiden koulupiiriä taisi Hakonen taas vaihteeksi muuttaa, ja nyt oppilaat ajetaan Kaipolan lähikoulun ohi kauemmas Alhojärvelle, silti Alhon oppilasennuste laskee.
"koululla olisi ollut "normaali" määrä oppilaita. "
Alhojärvellä normaali määrä 35 oppilasta on koko Jämsän tehottomin mitoitus kolmiopettajaiselle koululle avustajille. Muissa kouluissa on aivan erilainen normaalimitoitus.
"Totuus on se, että kylälouluja lopetettiin vaikka ne oli hyväkuntoisia"
Ei kai yli 50-vuotias peruskorjaamattoman koulurakennuksen kunto "hyvä" voi olla. Ainakin parin miljoonan peruskorjaustarve tähän kiinteistöön on kouluverkkoselvityksessä kirjattu.
http://www.jamsa.fi/koulutus_ja_opiskelu/asiakirjoja.html
"vaikka totuus oli se, että keskustan kouluihin (parakkikouluun) piti saada lisää oppilaita."
Kannattaisi edes pikkuisen perehtyä asioihin, ennen kuin ryhtyy julkisesti viisauttaan jakamaan. Parakkikoulussa opiskelee Jämsän yläaste, eli sinne ei ole riistetty kyläkoulujen oppilaita.
"Totuus on se, että kylälouluja lopetettiin vaikka ne oli hyväkuntoisia"
Muistan vallan hyvin, kuinka näiden koulujen huonoa kuntoa valiteltiin ja niihin vaadittiin isoja remontteja. Kun lakkautusuhkasta alettiin puhua, koulut korjaantuivat yhdessä yössä. Niistä tuli loistoluokan rakennuksia, vaikka naulaakaan ei räystääseen lyöty. Edellisen kerran vastaavia ihmeitä kerrotaan tapahtuneen n. 2000 vuotta sitten.
Alkuperäinen kysymys on edelleen vastaamatta. Paljonko säästyi?
Taitaa olla kovin kiusallinen asia sivistystoimen johdolle! Samoin talousjohtajalle, joka on myymässä koulutaloja vaikka edes kysymystä koulujen lakkauttamisprosessin laillisuudesta ei ole vielä ratkaistu.
Tälläpalstalla virkamiehet ei vastaile.
Jämsän seudussa virkamiesten vastine Hakosen kirjoitukselle sisältää myös vastauksen esittämääsi kysymykseen.
Ruotsulan koulu Elosen pippaloita varten.
Minä laskin. Säästyi 348 751, 38 euroa. Siinä on sinulle nyt tarkka summa, kun sitä kaipaat. Saattaa olla että luvussa on heittoa pari kolme senttiä jompaan kumpaan suuntaan.
Inflaation, palkankorotusten, energiankallistumisen ym. vuoksi talousarvion kokonaissumma pyrkii väistämättä kasvamaan vuosittain. Pelkästään opettajien sopimuksenmukaisen palkkakustannuksen nousu esim neljässä vuodessa on suuruusluokaltaan noin miljoona euroa. Vaikka oppilasmäärä vähenee sadoilla oppilailla, ei oppilasmäärän aleneminen heijastu menojen alenemisena, mikäli rakenteet pidetään samassa asennossa kuin oppilasmäärän ollessa suurempi. Erikseen pitää tehdä päätöksiä, jolla pienempi oppilas joukko tarkoittaa vähemmän ryhmiä. Ryhmäkoko ei kasva, koska oppilaitakin on vähemmän.
Säästöjen sijasta pitäisi puhua menojen kasvun hillitsemisestä. Tämän tarpeen on ilmaissut sivistyslautakunta LexHakosessa:
"Tulevaisuudessa Jämsän perusopetuksen oppilasmäärän vähenemisestä johtuvien oppilaskohtaisten kustannusten kasvun hillitsemiseksi tulee valmistella toimenpiteitä. "
Kun oppilaita on vähemmän, pitää opetustoimen kokonaismenojen alentua, jotta oppilaskohtaisten kustannusten kasvu saadaan hillittyä. Pienempi oppilasmäärä siis tarvitsee vähemmän rakennetta nimeltä "opettaja" ja vähemmän rakennetta nimeltä "koulurakennusneliömetri".
Juustohöyläämällä rakenne ei muutu vastaamaan pienempää oppilasmäärää.
Kaksiopettajaisen koulun lopettaminen hidastaa opetustoimen kokonaismenojen kasvua noin 150 000 euroa vuodessa. Kolmiopettajaisen koulun lopettaminen hidastaa opetustoimen kokonaismenojen kasvua noin 250 000 euroa vuodessa.
Onko 250 000 euroa sitten sivistystoimen sisällä paljon vai vähän ja miten helposti tuo säästö voitaisiin muualta löytää. Sivistyslautakunta ei pysty osoittamaan täsmällisempää kohdetta kuin "muualta". Edes 50 000 määrärahavajausta ei lautakunta kykene järjestelemään. 250 000 euroa on suuri summa muussa sivistystoimessa kuin perusopetuksessa. (Musiikkiopistoa lukuunottamatta) Kun mikään "muualta" virkamiehen osoittama kohde ei tunnu kelpaavan, eikä lautakunta kykene ottamaan vastuuta rahanjaosta, saa kaupunginhallitus ja -valtuusto vapaat kädet kohdentaa sivistystoimen rahat.
Sivistystoimen taloutta ei saada ennen tasapainoon ennenkuin järjetön koulujen uusrakentaminen lopetetaan. Nyt jo suunnitellaan Jokivarren koulunkin lopettamista jotta voitaisiin aloittaa uusi koulun rakentaminen heti kun myrkkykoulu valmistuu.
Ei sivistystoimen taloutta tasapainoteta myymällä hyväkuntoisia vanhoja kouluja ja samanaikaisesti rakentamalla uusia kouluja.
Hölmöläisten hommaa.
Sinulta sitä pursuaa ehtymättömästi tuota "tietoa". Jokivarren koulun lopettaminen on tietysti ihan faktaa, vai mitä?
Otan esille vain yhden kohdan, joka on hölynpölyä, kun en jaksa alkaa joka asiaa oikomaan.
" Pelkästään opettajien sopimuksenmukaisen palkkakustannuksen nousu esim neljässä vuodessa on suuruusluokaltaan noin miljoona euroa. Vaikka oppilasmäärä vähenee sadoilla oppilailla, ei oppilasmäärän aleneminen heijastu menojen alenemisena, mikäli rakenteet pidetään samassa asennossa kuin oppilasmäärän ollessa suurempi."
Ihanko vakavissasi väität, että suurinpiirtein inflaatiovauhtia noudattelevat opettajien palkankorotukset kasvattaisivat heidän reaaliansoitaan ja sitä kautta opetustoimen menopottia niin, että sen suhteellinen osuus kaupungin menoista kasvaa ja että tämä voidaan korjata vain lakkauttamalla osa kouluista?
Jos tämä on totta, ja sama kehitys jatkuu, kaupungin rahat tulevat vuonna 2110 menemään kokonaisuudessaan opettajien palkkoihin.
Helmiä sioille ovat nämä minun kansantalouden rattaiden narinan selvennykset sinulle.
"Ihanko vakavissasi väität, että suurinpiirtein inflaatiovauhtia noudattelevat opettajien palkankorotukset kasvattaisivat heidän reaaliansoitaan ja sitä kautta opetustoimen menopottia niin, että sen suhteellinen osuus kaupungin menoista kasvaa ja että tämä voidaan korjata vain lakkauttamalla osa kouluista?"
Jos opettajien palkoille on sopimuksissa saatu aikaan inflaatioturva, niin kunnan tuloilla ei ole inflaatioturvaa. Kunnan tulo/menosuhteessa on ainakin 3 ongelmaa
1. työttömyyttää ei helpota viileä taloustilanne, paperiteollisuuden alasajo ja rationalisointi, Himoksen seisahtaminen ja ilmailuteollisuuden ilmakuopat ym. Vakuuttelut mainosihmisten aurinkoisesta tulevaisuudesta eivät ole tae velkojen muuttumisesta saataviksi jo tänään
2. Kunnan asukasmäärän aleneminen ei anna olettaa kaupungin tulojen kasvua.
3. Ikärakenteen muutos niin Jämsässä kuin muuallakin Suomessa heikentää huoltosuhdetta. Eläkeläisten veronmaksukyky on työikäisiä alempi. Kunnan eri palveluihin kohdentama osuus menoistaan ei voi pysyä ennallaan ikärakenteen muuttuessa. Jos lähitulevaisuudessa koululaisia on 20 % nykyistä vähemmän ja eläkeläisiä 30 % nykyistä enemmän täytyy sen väkisinkin näkyä opetustoimen ja sosiaali- ja terveyspuolen suhteellisissa osuuksissa kaupungin menopoteista.
Edes niitä valtion lakisääteisiksi määräämiä palveluja ei pystytä tarjoamaan ilman rakenteiden muuttamista palvelutarvetta vastaavaksi. Sekä opetus, että ikääntyvien kuntalaisten palvelut pitää tuottaa kustannustehokkaasti. Opetus keskitetään taajamakouluihin, jolloin turhat seinät voidaan myydä ja oppilaat saadaan jaettua tasakokoisempiin ryhmiin. Ikääntyville pyritään tarjoamaan apua heidän omaan kotiinsa ja sairaalan vuodeosaston sijaan pitää tarjolla olla riittävästi avustettua palveluasumista.
Elämme synkkiä ja myrskyisiä öitä kyläkoulujen tulevaisuuden suhteen. Räystäät vuotavat, luokan viidestä oppilaasta ei synny kunnollista lentopallojoukkuetta, kun Annin ranne on kipeä. Saranavaiheen aikojen tunnelmissa joutsenparvi lentää etelään ennen jäähän jäätymistään. Niilläkin on enemmän järkeä.
On tullut kaikenlasta luentoa kansantaloudesta ym. Ihan kiva, mutta ei ole vastaus kysymykseen.
Paljonko säästyi? Ei luulisi olevan vaikea asia sanoa se luku viimeinkin.
150 000 eur/vuosi/ 2 opettajan koulu
250 000 eur/vuosi/ 3 opettajan koulu
Ei luulisi olevan vaikea asia ymmärtää.
Moniepäin näitä säästöesityksien taloudellisia perusteita on yritetty repiä rikki siinä kuitenkaan onnistumatta. Luvut on taas siinä.
Maatalousoppilaitoksen rakentamiseen meni yli 100 miljoonaa markkaa.
Koulu toimi muutaman vuoden valtavilla tappioilla.
Koulussa oli kymmeniä opettajia.
Mahtoi kaupunki tienata hirvittäviä rahasummia maatalousoppilaitoksen toiminnan lopettamisella.
Kaupunki vuokrasi koululle toistasataa hehtaaria peltoja ilman vuokraa 25 vuoden ajaksi.
Koululla elettiin kuin ikään neuvostioliitossa silloin hyvinä vuosina.
Mitenkäs se juttu oikein kulkikaan.
Tyhmimmät sijoitettiin koulutoimen johtoon (ei virkaan tarvittavaa pätevyyttä.
Sitten tehtävät siirtyivät tulevalle sukupolvelle jota jäi jatkamaan perheen tyhmin.
j.n.e.
Löytyihän se selitys koulutoimen pahoinvointiin.
Kukas se johtaja onkaan jolla on oikein YTM paperit ja pro gratu tehty aiheesta, kun viranhaltija korvaa luottamushenkilön. Emmää tiiä - luin vain tuolta netistä.
Taian männä naapuriin saunaan - liekkösiellä saunoakoa.
Hatusta vedetyt luvut.
"Hatusta vedetyt luvut. "
Ei ole. Valtuuston hyväksymät luvut. Sivistyslautakunta ei kiistänyt lukujen oikeellisuutta. Lukuja on yritetty repiä rikki, siinä onnistumatta. Sinä et edes yritä osoittaa virhettä.
Sivistyslautakunnan tekemä johtopäätös oli kuitenkin hämmentävä. Kun oppilasmäärän aleneminen viidessä vuodessa lähes 30 %:lla pitää oppilaskohtaisen opetuskustannuksen nousun estämiseksi myös opetustoimen määrärahaa alentaa lähes 30 %:lla. Sivistyslautakunnan mukaan tämä 5 milj. euroa vuodessa pitää säästää muualta.
Eräitä sivistystoimen "muita menoeriä" 2010:
****NUORISTOTOIMI -295.944 eur
****LIIKUNTATOIMI -1.271.982 eur
****KULTTUURITOIMI -308.249 eur
****KIRJASTOT -1.080.500 eur
****MUSIIKKIOPISTO -514.415 eur
****TYÖVÄENOPISTO -568.445 eur
YHT 4 milj eur
Mitä tämä "muualle", sitten on kun vasta 4 milj euroa saadaan kokoon lakkauttamalla kokonaan kaupungin ****NUORISTOTOIMI, ****LIIKUNTATOIMI, ****KULTTUURITOIMI, ****KIRJASTOT, ****MUSIIKKIOPISTO ja ****TYÖVÄENOPISTO.
"150 000 eur/vuosi/ 2 opettajan koulu
250 000 eur/vuosi/ 3 opettajan koulu"
http://www.jamsa.fi/koulutus_ja_opiskelu/asiakirjoja.html
http://intro.jamsa.fi/kunnari/krweb_j.nsf/bfc72729f99d7384c225657d003cc2c9/C44C4BFC24D16D61C2257666003EC2D0?OpenDocument
http://intro.jamsa.fi/kunnari/krweb_j.nsf/bfc72729f99d7384c225657d003cc2c9/c44c4bfc24d16d61c2257666003ec2d0/$FILE/Esittelij%C3%A4n%20eri%C3%A4v%C3%A4%20mielipide.pdf
Miksi lopettaa 2:n opettajan koulu josta säätöä vain 150 000 euroa vuosi.
Miksi lopettaa 3 opettajan koulu josta säätöä 250 000 euroa vuosi.
Lopettetaan 30 opettajan koulu josta säästöä 2 500 000 euroa vuosi.
Kolmekymmentä opettajaa vähentäminen mahdollista kun oppilasmäärä vähenee 500:lla.
Eihän hatusta vedetyt luvut sillä todeksi muutu, että joku lautakunta ei niitä kiistä. Eihän säästettyä summaa niin voi todentaa, että heitetään ilmaan täysin keksitty luku, joka arvostelijoiden pitää osoittaa vääräksi.
Se joka väittää 150 000 euroa säästyvän, näyttäköön toteen, että tuo summa myös säästyi. Sehän näkyy tiliotteesta. Ei ihme että kaupungin talous on sekaisin, kun ei yhteen- ja vähennyslaskua edes osata ja selvien numeroiden sijaan venkoillaan joillakin höpö höpö ennuisteilla.
Kyllä ennusteet saadaan itseään toteuttamaan. Ennustetaan että vuonna 2050 Jämsän väkiluku on nolla (0) ja aletaan ajaa toimintaa alas sen mukaan. Lakkautetaan koko sivistystoimi saman tien, niin säästetään vielä enemmän.
Kuvaa hyvin kaupungin "koulutusmyönteistä" asennetta. Suomen yhteistyökykyisin kunta. Voi helvetti.
"Se joka väittää 150 000 euroa säästyvän, näyttäköön toteen, että tuo summa myös säästyi."
Lakkautuspäätöksen toimeenpanoon liittyy koulurakennuksen myyminen ja lakkautettavan koulun opettajien siirtyminen muualle koulutoimeen eläkkeelle jäävien tai määräaikaisten opettajien tilalle.
"Kyllä ennusteet saadaan itseään toteuttamaan. Ennustetaan että vuonna 2050 Jämsän väkiluku on nolla (0) ja aletaan ajaa toimintaa alas sen mukaan. Lakkautetaan koko sivistystoimi saman tien, niin säästetään vielä enemmän."
Ennuste oppilasmäärästä viiden vuoden päähän perustuu kunnassa jo oleviin pikkutaaperoihin. Viiden vuoden päästä koulunsa aloittava on jo kirjoissa ja kansioissa. Yläkouluun silloin menevä vielä useammissa.
Lapsiperheitä muuttaa niin Jämsään kuin Jämsästä pois. Karu laskelma näyttää viiden vuoden päästä peruskoululaisia olevan liki 500 vähemmän kuin nyt. Palvelut pitää mitoittaa todellisuuden perusteella. Mitä pään pensaaseen työntäminen auttaa ja toiveajattelu menneen entisen palaavan kun laittaa vielä silmätkin kiinni ja pipon syvemmälle päähän. Ponnistellaan nyt edes kunnan väestömäärän laskun taittamiseksi ja saadaksemme nuorille työpaikkoja omasta pitäjästä. Ei vastavalmistunut nuori tänne jää työttömäksi kouluverkon takia.
Kaikkia reseptejä ei kannata moninkertaistaa suoraan, voi tulla liikaa hiivaa ja maha menee sekasin.
Herra tai Rouva nimimerkki Hymiö, voi päissään miettiä mistä nämä rakenteen keventämisen säästöt muodostuvat.
http://intro.jamsa.fi/kunnari/krweb_j.nsf/bfc72729f99d7384c225657d003cc2c9/C44C4BFC24D16D61C2257666003EC2D0?OpenDocument
Kymmenellä yksittäisellä pikkukoululla opetusryhmiin jako tapahtuu jäykemmin kuin yhdellä 30 opettajan koululla ja hups ryhmien määrä vähenee ilman jättiryhmien muodostamista.
Kymmenellä pikkukoululla jonkun pitää hoitaa ruokahuoltoa, siivoilla ja tehdä talkkarin hommia. Hups hoijaa ei 30 opettajan koululla ole kolmeakymmentä ruokalantätiä / siistijää / talkkaria.
Kymmenen pikkukoulukiinteistön lämmitys, sähköt ym maksaa taatusti enemmän kuin sen yhden isomman koulun. Jos opetus pystytään hoitamaan ilman osaa nykyisistä kouluista, hups hoplaa jää sen lakkautetun koulun kiinteistokulut kaupungin menoista pois.
Kaikki rakennukset tarvitsevat joskus remonttia. Hepulis hei, sellaisen koulurakennuksen remonttia ei kaupungin tarvitse maksaa, josta kaupunki on hankkiutunut eroon.
"Eihän säästettyä summaa niin voi todentaa, että heitetään ilmaan täysin keksitty luku, joka arvostelijoiden pitää osoittaa vääräksi."
Mutta väitteen ettei mitään säästynyt, voi esittää aina ilman mitään faktoja. Niinkö?
Vihrolle potkut perseen. Salminen, näytä että olet mies etkä Lopen uupunut.
Potkujen jakelu tämän palstan katkeroituneiden jurnuttajien ohjeíden mukaan se vasta olisi miehen hommaa. Niinkö?
"Lakkautuspäätöksen toimeenpanoon liittyy koulurakennuksen myyminen ja lakkautettavan koulun opettajien siirtyminen muualle koulutoimeen eläkkeelle jäävien tai määräaikaisten opettajien tilalle."
Arvaja on saatu myydyksi - pilkkahinnalla. Säästö (tai oikeastaan kuvitelma säästöstä) perustuu ryhmäkokojen kasvattamiseen ja siihen, että rymäkokojen pienentämiseksi saadut valtion rahat kaadetaan patajoen kanaviin (lue: kusetetaan valtiota), ja muihin vastaaviin, joita Jämsässä riittää.
Yllätyksenä sinulle ehkä tulee se, että ihmiset vanhetessaan jäävät eläkkeelle ihan omia aikojaan, myös ilman koulujen lakkautuspäätöksiä, ja määräajatkin päättyvät aikanaan. Ainoa asia mikä jää näistä nerokkaista säästöideoista on se, että koulutalo myydään pilkkahinnalla. No, kyllähän kaupunki elää muutamalla kymppitonnilla seuraavat sata vuotta, eikö eläkin?
"Ennuste oppilasmäärästä viiden vuoden päähän perustuu kunnassa jo oleviin pikkutaaperoihin."
Ja sinä pyrit tekemään kaikkesi, jotta pikkutaaperoiden määrä mielellään vielä vähenee nykyisestään, eli lapsiperheet muuttavat muualle tästä "koulutusmyönteisestä" käpykylästä, joka on on olevinaan "Suomen yhteistyökykyisin" ja positiivisin paikkakunta.
Se ei ollut väite, vaan kysymys. Jos minä säästän ja jätän käymättä kahvilla Elosella, niin lompakosta löytyy 1,60 euroa enemmän.
Sivistystoimen kohdalla kukaan pysty sanomaan, paljonko tilillä on rahaa enemmän koulun lakkauttamisen jälkeen. Yksinkertainen kysymys, mutta vastausta ei tunnu tulevan. Miksiköhän?
"Kaikki rakennukset tarvitsevat joskus remonttia. Hepulis hei, sellaisen koulurakennuksen remonttia ei kaupungin tarvitse maksaa, josta kaupunki on hankkiutunut eroon."
Perusopetuksen toimintamenot vuodessa on noin 18 milj euroa. 3 prosentin kustannusten nousu vuodessa tekee pottiin lisää vuodessa 540 000 euroa. Jos menojen ei halua kasvavan jostain pitää tuo 540 000 euroa löytää. Sivistyslautakunta ei pysty löytämään edes 50 000 euron arvoista säästökohdetta. Sivistyslautakunta kehottaa ylittämään talousraamin tai säästämään "muualta".
2 opettajan koulun lopettaminen säästää vuodessa 150 000 euroa.
3 opettajan koulun lopettaminen säästää vuodessa 250 000 euroa.
Mitähän tarkoitat millä tilillä lakkautetun koulun säästörahojen pitäisi näkyä? Jos perusopetuksen menot nousevat kustannusten nousun vuoksi 540 000 euroa vuodessa, niin yhden koululakkautuksen kustannusvaikutus vain hillitsee kustannusten kasvua. Kahdenkaan kyläkoulun samana vuonna toteutuva lakkautus ei muodosta "säästöä", mutta likipitäen tasapainottaa palkkojen ja muiden kustannusten nousun. Oppilasmäärän voimakkaan alenemisen vuoksi rakenteita (koulurakennuksia ja opettajanvirkoja) pitää vähentää.
"paljonko tilillä on rahaa enemmän koulun lakkauttamisen jälkeen. Yksinkertainen kysymys, mutta vastausta ei tunnu tulevan. Miksiköhän? "
Vastaus on annettu vaikka kuinka monta kertaa tässäkin ketjussa, mutta tämä tumpelo vaan jankuttaa ja jankuttaa. Ilmeisesti on entinen kyläkoulun oppilas, jolle ymmärrystä on kasaantunut hyvin rajallisesti.
Höpötystä höpötyksen perään. Montako euroa säästyi?
"Arvaja on saatu myydyksi - pilkkahinnalla. Säästö (tai oikeastaan kuvitelma säästöstä) perustuu ryhmäkokojen kasvattamiseen ja siihen, että rymäkokojen pienentämiseksi saadut valtion rahat kaadetaan patajoen kanaviin (lue: kusetetaan valtiota), ja muihin vastaaviin, joita Jämsässä riittää."
Tää arvaja juttu on niin noloa! Siellä oli enää muutama hassu oppilas jäljellä koko koulussa ja silti jaksetaan vielä vinkua. Ei kymmenen oppilan koulun pyörittäminen ole kenenkään etujen mukaista. Vaikka niitten lähikoulu vaihdettiin keskustakoulun jälkeen nyt Hakosen toimesta Alhoksi (vaikka lähin olisi Kaipola) niin muutamasta Arvajan lisäoppilaasta huolimatta Alhon oppilasennuste jatkaa vaan laskuaan.
Come Oooooon.....
Positiivisen ja yhteistyökykyisen kunnan ei tarvitse olla hölömö.
Montako euroa jäi säästymättä Arvajan lakkautuksen myötä?
Nyt alkaa olla kysymyksenasettelu jo kohdallaan. Vastaus vielä puuttuu.
"2 opettajan koulun lopettaminen säästää vuodessa 150 000 euroa.
3 opettajan koulun lopettaminen säästää vuodessa 250 000 euroa."
Tällaiset yleisluontoiset vastaukset ovat yhtä tyhjän kanssa. 4 opettajaisen koulun lopettaminen sitten säästää varmaan 385 000 euroa ja 5 opettajaisen jo 570 000 euroa, vai kuinka? Mihinkähän tietolähteeseen nämä luvut 150 000 ja 250 000 euroa perustuvat? Kilpeläisen kuvitelmat eivät kelpaa.
Perusopetuksen 18 miljoonan euron menopotissa tuollainen säästö on yhtä tyhjän kanssa, vaikka se pitäisi paikkansa. Todellisuudessa ei edes pidä, koska se vähä mitä säästyy, menee moninkertaisesti oppilaskuljetuksiin.
Vastus olisi hyvin helppo antaa, mutta se on sen verran kiusallinen, että pitää hukuttaa asia joutavaan lätinään ja laveisiin selityksiin.
Kun vastaus kerran on helppo, niin mitäs semmoisia täältä kyselet
"Tää arvaja juttu on niin noloa! Siellä oli enää muutama hassu oppilas jäljellä koko koulussa ja silti jaksetaan vielä vinkua. Ei kymmenen oppilan koulun pyörittäminen ole kenenkään etujen mukaista."
Arvajan oppilasmäärä piti tarkistaa syyskuun lopussa 2009, ja jos se on alle 25, koulu lakkaa. Tähän olisivat Arvajalaiset tyytyneet, mutta sivistystoimen piti päästä lakkauttamaan koulu vuotta aikaisemmin, hintaan mihin hyvänsä.
Tästä oli koko jutussa kysymys. Todellisia säästöjä ei kukaan ole kertonut. Olisiko syynä se, että niitä ei syntynyt, päinvastoin Arvajan lakkauttaminen vuoden etuajassa vain lisäsi kaupungin menoja, kun kaupunki joutui ylläpitämään tyhjää koulua kaksi vuotta ja kuitenkin oppilaat jouduttiin samaan aikaan kuljettamaan muualle. Ilmanko lisääntyy vain säästötarve, kun hölmöillään. Ja jatkoa näyttää seuraavan.
Kannattaisi ottaa asioista selvää, eikä kirjoitella puuta heinää.
"Kannattaisi ottaa asioista selvää, eikä kirjoitella puuta heinää"
Sivistystoimi on päivittänyt kyläkoulun lakkautuksen kustannusvaikutukset Alhojärven ja Lahden koulun osalta. Mitä tahansa kustannusvaikutukseksi väitetään, sinä kiistät sen, etkä kuitenkaan pysty viranhaltijan esittämästä laskelmasta löytämään oleellisia virheitä. Varmasti pystyt väittämään Arvajan oppilaaksiottoalueella nyt olevat 5 oppilasta olevan vääristelyä. Ehkä uskot 2009 laskennasta löytyneen 25 oppilasta, vaikka 2008 niitä oli 10 ja nyt 5. Ilman lujaa uskoa sitä ei pystykään uskomaan.
"ennusteessa on otettu huomioon 2011-2012 alkaen sivistyslautakunnan 20.4.2010 § 23 tekemä päätös, jossa Arvajan koulun entinen oppilaaksiottoalue yhdistetään Alhojärven koulun oppilaaksiottoalueeseen ja Jokivarren koulussa Arvajalta tulleet oppilaat siirretään Alhojärven kouluun; vaikutus oppilasmäärän kasvuun lv 2010-2011 on 5 oppilasta..."
Sivistyslautakunta päätti valtuuttaa sivistystoimen virkamiehet aloittamaan valmistelutoimet, jolla oppilaskohtainen opetuskustannus saadaan pidettyä nykytasolla myös kunnan oppilasmäärän alentuessa.
Perusopetuksen menot vuodessa on noin 18 milj euroa.
Perusopetuksen oppilasmäärä alenee lähes 500 oppilasta eli lähes 30 % nykytasosta.
Oppilaskohtaisen opetuskustannuksen hillitsemiseksi myös perusopetuksen menojen tulee alentua sama 30 %, eli 5 milj euroa.
2011 18 milj eur - 1 milj eur = 17 milj euroa
2012 18 milj eur - 2 milj eur = 16 milj euroa
2013 18 milj eur - 3 milj eur = 15 milj euroa
2014 18 milj eur - 4 milj eur = 14 milj euroa
2015 18 milj eur - 5 milj eur = 13 milj euroa
Sivistyslautakunta voisi vastata omaan huutoonsa ja ottaa vastuuta, kun sen toiveiden mukaisesti oppilaskohtaistia opetuskustannuksia yritetään pitää kurissa oppilasmäärän alentuessa voimakkaasti. Mutta ei. Edes 50 000 euron säästölle ei sivistyslautakunta löydä kohdetta, vaan ylittää annetut talousraamit. Vastuutonta päättää säästää "muualta."
Virkamiehien on toimittava kaupungin strategian mukaisesti keventäessään opetustoimen kustannusrakennetta 30 prosentilla eli 5 milj eurolla vuodessa vuoteen 2015 mennessä.
Jämsän parempi tulevaisuus 2020 - strategia
"Palvelurakenteen uudelleenarviointi ja ennakkoluuloton uudelleenjärjestely
Näillä toimenpiteillä Jämsän palvelurakenne kehittyy kustannustehokkaaksi ja laadukkaaksi:.
Jämsän nykyinen julkinen palvelurakenne käydään kokonaisuudessaan läpi päällekkäisyyksien ja tuottavuusloukkujen tunnistamiseksi ja purkamiseksi."
Mitenkähän Vihro meinaa juustohöylätä tuon 5 miljoonaa euroa lopettamatta omaa virkaansa Alhojärven koululla?
Se sivistyslautakunnan vaihtoehtohan oli:
"Jämsän kyliltä vaaditaan toimenpiteitä vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja koulunsa kehittämistä kustannustehokkaammaksi."
Vuonna 2015 pitää kehittää tapa, jolla kerätään "Jämsän kyliltä" 5 miljoonaa euroa opetuskohtaisten kustannusten pitämiseksi nykytasolla. Taidettiin jo perustaa Jämsän kylien yhtenäisyyden yhdistys. Siellä osaavat varmasti jakaa tämän 5 milj euroa eri Jämsän kylille niin saadaan jatkoa Koskenpään, Lahden, Alhojärven, Längelmäen, Kaipolan ja Juokslahden kouluille.
Kylän vetovoimaa lisää parhaiten kyläkouluttomuus, niin ei tarvitse talkoilla kerätä miljoonaa euroa per kylä oman kyläkoulun hyväksi, kuten sivistyslautakunta määrää.