Kiistelty hahmo. Kova sana Euroopassa. Jne....... Kädessäni on kirja Puhdistus. Aloitan sen lukemisen nyt.
Saas nähdä mitä on luvassa.
Saas nähdä mitä on luvassa.
Sofi Oksanen
62 + v.
45711
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
haluat sitten keskustella? Aloituksesi on aivan kummallinen. Jos aloitat kirjan, onko se erityinen uutinen? Jos on, miksi? Luetko mahdollisesti vain yhden kirjan elämäsi aikana ja se on tämä, niin vissiin. Tavatenko kirjan aiot läpi kahlata? Onko nyt niin,että mennessäsi lirulle, kirjoitat siitäkin aloituksen?
Aku Ankkaa ihan rauhassa. Muista myös tehdä loput läksyt.
Sitten suihkuun. Mä en melkein koskaan liruttele suihkussa.
niin kyllä minä syvennyn kirjan tekstiin. En kyllä pohdi kirjoittajaa, hänen elämäänsä tai mainettaan. Eihän se kuulu siihen kirjan juoneen mitenkään, vaan on ihan toinen juttu.
Jäädessäni koukkuun Kalle Päätalon kirjoihin, niin väkisin siinä miettii kirjoittajaa. Pakko oli haalia kaikki kuvateoksetkin ja kartat (netistä) Taivalkoskelta.
Nythän lauantaina tulee telkusta eräs Päätalon filmeistä. Ei tarvitse ketään kiinnostaa, mutta kerron kuitenkin, että katson sen. Tätä en kuullut YLE:n kahviossa.
niitä Päätalon jaarituksia!
Lompakkohan siinä sulta putsataan.
Kun lainaa kirjastosta on sen jo verorahoilla maksanut.
Terkkuja Päätalon lukijalle. Muistan ne joulut kun sain kirjaston jonotuksen ansiosta aina joulusi uuden Päätalon. Välillä ei tiennyt olisiko itkenyt vai nauratut Kallen häverikkejä.
Paras kirja jonka olen lukenut silloin kun ilmestyi 1971? Kummisetä. illalla aloitin aamulla lopetin kun piti lähteä töihin ja kiireesti kotiin lukemaan loppusivut.
Kiitos terkuista ja katselin Päätalo-filmin Iijoelta etelään, mutta sehän olikin ensimäinen jakso ja onneksi tulee YLE-areenalta. Harmi, että kuulokkeeni ovat huonot, joten siitä tulee pakko ostos, koska ääni ei kuulu sopivasti.
Mutta tuo Kummisetä? Telkusta olen katsellut filmin, mutta onko kirja parempi?
Ihmettelen kyllä jonkun kommentia, että kirjailija ei kiinnosta. Toisaalta itsekkin olen nyt huomannut, että se kirjailija, jonka tekstiä luet ja pidät siitä, on tärkein.
Kun esim. Päätalon lomassa luin ystäväni kirjan "himoshoppaajan...oliko...päiväkirja", niin pakkohan oli katsoa kirjoittaja ja lukea kaikki hänen kommeluksensa. Tosi hyvä velkojensa selvittelijä.
Tämä on vain "salaisuutena" sinulle, vitsivitsi, että nyt luen; "Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta..Decameronesta Emmanuelleen". Kotona on kirja Decamerone, mutta toisista olen vain kuulut.
Aika hyvä skaala, vaikka olen vasta puolessavälissä ja kolmesti olen joutunut uusimaan lainani.
Kyllä kirjasto on meillä Suomessa parhainta "ilmaista" palvelua. Muistan, että meidän lähikirjasto otti vastaan luetut uutuus kirjat, joita sai viedä kirjastoon. Joulun jälkeen oli ihana valikoima.
Jostain kumman syystä sitäkään ei saanut jatkaa????
Mustien Decamerone.. yksi viisaampia kirjoja mielestäni on Pikkuprinssi, en edes yritä kirjoittaa kirjailijan nimeä.
Kun täällä puolustan tupakoitsijoita ja juojia halveksin. On nääs omakohtaista kokemusta niin siinä PP kysyy hän miksi juoppo juo ja saa mielestäni oikeanlaisen vastauksen.
Kirjat ja Sofi Oksanen on makuasioita enkä voi olla tuomatta omaa mielipidettäni esille.
Kirjojaan en ole lukenut, en halua ahdistua ? Pidän S.O. rohkeista naistenlehti haastattelu vastauksista ja ihmettelen miten se villalanka häkkyrä pysyy päässään ja onko niitä useampia.
Ent jäkeläisenä ja kouluikaan "kelliksellä" kesätöissä olleena, laitatutin itseni jononoon Prisessa kirjaan, on aikaa odottaa laskujeni mukan saan sen ennen joulua koska ennen minua on yli130. Kirjoja 4.
P/S olivat saanet Kaista Kallen näköisen ja Riitukin vielä näyttelee.
kiinnitetään omien hiusten juureen hitsaamalla, (villahäkkyrä) kuten muutkin hiustenpidennykset. "Villahäkkyrä" on kiintonainen hiuslisäke, jota voidaan pestä kuten muutakin tukkaa. Irronneiden rastojen tilalle tehdään lisäyksiä tai ne uusitaan kokonaisuudessaan. Nykyään hiuksille voidaan tehdä vaikka mitä ja kiinteät lisäykset ovat käteviä käyttää. Monen nuoren naisen upeat pitkät hiukset kuuluvat luokkaan tekoripset, silikonit ja muut lisäkkeet.
Suomesta voisi kirjoittaa samanlaisen kirjan, koska vanhat DDR miehet hallitsevat maata vielä tänään.
Lisä samoin nuolijat itään - länteen.
Niinpä niin. Kyllä voitaisiin kirjoittaa vaikka mitä jos kirjoittamaan ryhdytään! Mutta kenellä kirjoittajalla olisi yhtä paljon kirjallisia kykyjä ja omakohtaisia tietoja juuri niistä asioista, joita Sofi Oksanen meille kertoo.
Olemmeko kateellisia? Rastatukkainen Sofi ei liene monenkaan "kiltti" naapurintyttö, liekö muutenkaan naapurimieleisemme, en tiedä. Olisin kyllä iloinen, jos hän olisi minun naapurini!
Voi meitä, yrittäkäämme välttää ainakin kateutta ja itsekkyyttä.
DDR nainen.
Voi näitä - meitä- kärttyjä! Aina löytyy alistajia, onpa millainen asia tahansa. Tunnistan itsessäni samanlaisen tunteen aloittaessani lukea Puhdistusta. Oli kahden viikon laina-aika, piti lukea turhan joutuisasti, en ymmärtänyt monia asioita. Jäikin sellainen olo, että lainaan kirjan uudelleen ja luen ajan kanssa, nyt on pitempi laina-aikakin.
Lue kirja ihan rauhassa ja kerro tuntemuksistasi rohkeasti! Ne ovat Sinun mielipiteitäsi ja varmasti yhtä arvokkaita kuin kenen tahansa "tietävämmänkin".
Huom! Palaathan asiaan, t. HP.
Kirja on vielä minulla kesken. Luettu n. 1/4. En ota enemmälti kantaa lukemaani- vielä. Palaan uudestaan asiaan kun olen sen kokonaan lukenut.
Viittaan tuohon aloitukseeni. Siitä tuli heti outoa palautetta. Kyllä se pointti oli se, että tällaisen mediakohun aikaansaavan kirjailija herättää persoonallaan kiinnostusta ja silloin tulee halu myös tutustua varsinaiseen asiaan eli tutustuminen itse kirjaan. Tästä oli kysymys.
Sen verran lukemastani, että erikoista kerrontaa ??? kiehtovaa omalla tavallaan ???? vaatii sulattelua ?????.
Palamme asiaan.
..muutama vuosi sitten, koska aihe kiinnosti minua, samoin kirjailija. Hänhän ei näytä miltään "naapurin tytöltä", vaan on vahva persoona jo ulkonäöltään. Älykäs nuori nainen, jolla on laaja yleissivistys.
Eipä ollut kirjakaan pettymys, paljon antoi ajattelemisen aihetta. Miten kommunismi syövytti maata sisältäpäin kuin syöpä. Kehenkään et voinut luottaa. Omat olivat yhtä julmia kuin ryssät. Sanon ryssät, koska minulla on siihen oikeus. Isäni oli mukana kaikissa 1900 -luvun sodissa, Vapaussodassa, Talvisodassa, Jatkosodassa ja Lapinsodassa. Hänelle vihollisia olivat ryssät ja saksalaiset.
Kauhuntuntein ajattelen sitä, miten meidän olisi käynyt, jos Neuvostoliitto olisi valloittanut Suomen ja kommunistit olisivat saaneet täälläkin vallan. Varmaan koko minun sukunikin olisi viety Siperiaan leirille ja pakkotyöhön.
Niin, tavallinen kansahan se syypää kaikkeen on? Ja antaa snulle siksi oikeuden nimitellä?
Ei siinä kysellä, haluatko, vaan on sodittava, tai toinen vaihtoehto, on vieläkin pahempi. Niin, kummallakin puolella. Suomalainen tappoi isoisäni, isäni oli sotavankina, en silti koe kansan olleen siihen syyllisiä, vaan sodan.
Surullista, tämänkin ikäluokaan, lukeneiden ihmisten, nimittely siltikin on.
ostin kirjan, ja kävin katsomassa teatterissa kirjan pohjalta tehdyn näytelmän. Olen samaa mieltä, - miten hienoa että saimme pitää vapauden, vaikka maksoimme siitä kovan hinnan, nöyrin Kiitos maatamme puolustaneille miehille ..ja naisille.
P.s. luultavasti oisin joutunut siperiaan, en oisi osannut totella nöyrästi..oisin kai tapattanut itseni vastarinnalla.
Ryssän systeemillä pysyy Suomi pystyssä Osuuskunnilla, kun saa boonusta , johtajilla ja heidän sukuilla on hyvä olla.
Israelissa on sama systeemi, kyllä muuallakin.
Kun isäsi oli myös kansalaissodassa, ketä hän siinä tappoi, kun vastapuolella olivat suomalaiset ja saksalaiset olivat valkoisten puolella?
Olisiko hän sotaveraani, sillä monella heistä ovat vuodet vähän sekaisin, riippumatta ikään.
..oli silloin 15 vuotias, oli valkoisten hevosmiehenä. Silloinhan lapsetkin joutuivat mukaan siihen sotaan. Meillä on sinun kanssasi eri nimi sille sodalle. Tietääkseni ei tappanut silloin ketään. Ei koskaan myöhemmistäkään urotöistään kertonut. Hänelle sodat olivat koettelemus, josta oli selvittävä. Ihailen häntä vieläkin, ja kunnioitan hänen muistoaan.
Kun pieni pojanpoikani kysyi pojaltani, miksi pappa selvisi hengissä niin monista sodista, poikani viisaasti vastasi: "Hän oli niin hyvä sotilas."
Anteeksi,että vastaukseni viivästyi, palasin juuri illalliselta tähtitaivaan alta.
..on ollut nurmen alla vuodesta 1980 lähtien, eikä hänellä ollut koskaan mikään sekaisin, eivät edes vuodet.
Olen lisäksi tilannut sota-arkistosta kaikki häntä koskevat asiakirjat, ja tiedän ihan tarkasti miten pahoissa paikoissa hän on ollut.
Vellihousut vaietkoon!
15 vuotiaat 1945 ovat olevinaan veteraaneja, kuinka vanhoja ovat kannattaja jäsenet.
En ihannoi sodilla, vaikka isästäni on tehty kirja.
Kovan on vaino päällä uudet Hornetit pitää saada jne.
Kaikki jotka eivät ole päässeet tai joutuneet sotaan?
Eiköhän meiltä lähes kaikilta löydy pahoissa paikoissa olleita sukulaisia. Varsinkaan kansalaissotaan osallistuminen ei välttämättä ole osoitus rohkeudesta ja sankaruudesta.
Oletko lukenut Antti Tuurin- kylmien kyytimies.
Kansalaissota/ Kapina/ Vapaussota/ Sisällissota.. Onhan noita nimiä.
Kun olin lapsi kuuntelin salaa (lossasin nukkuvani) Kun mummu jutteli naisten kanssa tuosta ajasta. Hän oli perunakellarissa piikana ollessaan piiloitellut jotain punaisten puolella olevaa.
..historiassamme, sellaisia joiden ei toivoisi koskaan toistuvan. Katsoi asiaa kummalta puolelta tahansa. Isäni oli syntynyt 1903, hän ehti nähdä monenlaista.
Tuota kirjaa en ole lukenut, hankin käsiini, kun palaan Suomeen. Kiitos vinkistä.
Ostin miehelleni lahjaksi Antti Tuurin kirjan Surmanpelto. Siinä kuvataan koulupojan silmin Uudenkaarlepyyn vankileirin teloituksia. Edesmennyt mieheni luki kirjan.
Pidän Antti Tuurin tavasta kirjoittaa, tyylistä.
tänään kirpparilta tuon kys. kirjan ja odotan mielenkiinnolla että pääsen sen lukemaan, Tuurit on muuten tuttuja jo vuosikymmenien takaa. Kiitos että toit tuon kirjan esiin tässä keskustelussa..
myös niille, jotka eivät katsoneet asiaa kummaltakaan puolelta .
Kalliin hinnan sai moni maksaa siitä, että hänen "puolensa" arvioitiin hänen, tai hänen sukunsa sosiaaliekonomisen aseman ja/tai oletetun aatteellisuuden perusteella.
Hyvä sotilas on se, joka tappaa mahdollisimman monta vihollista.
Minun isoenoni ei päässyt osallistumaan sotaan ryssiä vastaan, kun hänet vietiin suomalaiseen keskitysleiriin. Enoni ja kaksi setääni pääsi ja pääsi myös hengestään, niin että poikasi määritelmän mukaan he olivat sitten huonoja sotilaita.
..kaatui kuusi veljeä, tuli isomummulle ja isovaarille monta surusanomaa. Olen nähnyt kuvan, jossa ovat kaikki kymmenen poikaa suojeluskuntanauha hihassa, ja he kaikki olivat hyviä sotilaita.
Et kai kuvittele, että pienelle viisivuotiaalle voisi kertoa asioista sinun sanoillasi.
Ja lisäksi, maailmassa on niin monta totuutta, että olen lopen kyllästynyt "totuudentorviin".
Hyviä sotilaita ovat ne, jotka tappavat monta ihmistä, huonoja taasen ne, jotka kuolevat itse, ainakin, jos eivät ole ennen kuolemaansa saaneet yhtään ihmistä hengiltä. Tämä on sotilaallinen fakta eikä millään tavalla suhteellinen arviointikysymys. Minä en ole kyllästynyt totuuteen, torviin kylläkin.
Näitähän me joudumme kunnioittamaan, von aateliset, sitä sun tätä. Heidän ansionsanhan oli tappaminen ja valloitus, joten siitä tuli tämä "kunnianarvoinen" ritarius ja aatelius.
Näitä me joudumme palvomaan vieläkin, kuin epäjumalia konsanaan, mutta todelliset Suomen soturit eivät tietääkseni koskaan saaneet minkäänlaista aatelisarvoa, kuten Ruotsi niitä jakeli silloisessa sodassa Venäjää vastaan.
Oikaiskaan, jos olen väärässä. Paljon olen lukenut tuota 1800-> historiaa ja siellähän oli Katariina toisensa perään, ja kartanoita jaettiin silloisenkin kuninkaiden suosion mukaan näille "jalkavaimoille".
Olisiko meilläkin mahdollista tuo moniavioisuus, kun kirkkokin tuntuu rakoilevan sexsualisuuden voiman edessä?
Oksasen opus elää sairaalla pornografialla ja fasismin ihannoinnilla.
luettu - tämä Puhdistus. Ensui alkuun häiritsi se edestakainen ajallinen poukkoilu vuosikymmeniltä toisille.
Kirjailijan tyyli on paikka erittäine analyyttinen, suorastaan turhan tarkka. Tyylikeinohan se sekin on.
Oli miten oli lopputulema ko. kirjan suhteen oli se, että voihan noita Viron ja NL:n välistö historiaa ntarkastella tälläkin tavalla. Omalta osaltani voin todeta, että " tulihan luettua".
Tämä katju sai ainakin aikaan sen, että etsin käsiini Sofi Oksasen kirjan Pudistus. Ihmettelin jo vuonna 1966 ensi kerran Neuvostoliitossa käydessäni mitä hyvää siellä on kun kotomaassakin monet ihmiset systeemiä ihannoivat. Nuoren opiskelijatytön silmät näkivät läpi jo silloin tuon ehkä ihanteellisen mutta silti onnettoman systeemin läpi. Ideologiassahan ei olisi mitään vikaa, jos ihmisten toiminta ja sielu olisi yhtä puhdas kuin ideologian ihanne.
Sodasta puheen ollen; nyt on juuri julkaistu kansantieteilijä Jaana Laamasen kirja, jonka pääosissa ovat kahden nuoren lotan autenttiset, kaunistelemattomat kertomukset sodasta. Kertojien muistitieto on varmennettu arkisto- ja asiantuntijalähteistä ja linkitetty osaksi sotatapahtumia. Sen kirjankin aion etsiä jossain vaiheessa käsiini.
Enkä muuten ymmärrä, millä lailla paremmaksi asia muuttuu jos siitä puhutaan eri nimellä kuin ennen. Nimitteleväthän muutkin meitä ties miksi, itärajan takana toisella ja Suomenlahden eteläpuolella jollain muulla nimellä. Ihan vain pari esimerkkiä mainitakseni.
lainasi minulle Puhdistuksen vuosi sitten. Ymmärsin, ettei kirja tehnyt häneen kovin suurta vaikutusta, vaikka hänenkin perheestään isoisä joutui karkotetuksi. Eikö kirja kuitenkin kuvannut perhettä, joka oli poliittisesti aktiivinen ja sen vuoksi erityisen silmälläpidon alla ? Sellainen asiakuten ihmiskauppa, oli tietenkin ajankohtainen ja antoi lisää painoarvoa tarinaan. Sofi Oksanen kirjoittaa hyvin kuten monet muutkin nuoret kirjailijat.
Henkilönä näen hänessä hiukan piilevää ylimielisyyttä, mikä tuon ikäiselle on hyvin tyypillistä ja sallittua.
Samaan piikkiin menevät varmasti hänen Suomi-lausuntonsa, josta mediakohu nousi. Jos ei näe Suomessa mitään hyvää, se osoittaa vain yksisilmäisyyttä tai oli pelkka lapsus häneltä.
Näin poistettuna 24 olen samaa mieltä.
Arvostan tätä 60 sillä ehkä aika on..
http://www.youtube.com/watch?v=CkUyTWAN5rA
Päätalon lapsuuskoti
Hieno video!
eilen tämän Sofi Oksasen romaanin perustuvaan kirjaan: Puhdistus. Tehdyn näytelmän tuolla Lahden kaupungin teatterissa. Ajatuksena oli sen jälkeen lukea tuo kirja. Käsikirjoitus ja näytelmä olivat vahvoja tulkintoja sekä ajasta ennen sotia Virosta ja sodan aikana ja tänä päivänä. Herätti paljon kysymyksiä ainakin itselleni siitä näkökulmasta että, vaikka tuosta jotakin jo tiesin ennestään.Silti se julmuus mikä naisiin varsinkin kohdistui ja kohdistuu edelleenkin prostituutin muodossa mitä mafia siellä nyt tekee nuorille tytöille...
Tuli väkisin mieleeni ajatus (naisena) sellainen kuinka helposti nämä asiat (alistamiset ja nöyryyttämiset) siirtyvät ikäänkuin koskemaan uusia sukupolvia. Ja tämä häpeä käsiteenä, mistä nämä raiskatut naiset ovat joutuneet vaikenemaan ja myös vaienneet...vuosikaudet pitääkseen itsensä ja perheensä hengissä. Tottakai tuo oli myös yksipuolista kuvausta vain venäläisten osalta. Samaahan tekivät Virossa varmasti myös muut valloittajat kuten Saksalaiset. Se voimattomuus kaiken tämän edessä kansakuntana. Itse näen tämän romaanin eräänlaisena fiktiivisena ehkä tietoisesti provokaatisenakin keskustelun herättäjänä. On muistettava sellainen tosia myöskin että, Viro itsenäistyi vasta vuonna 1992. Menee pitkä aika ennenkuin näistä ajoista siellä voidaan ikään kuin puolueettomasti puhua. Koska virossa on oma venäjänkielinen väestönsä. Joka myös aikanaan pakko-asutettiin Viroon. Sehän ei tarkoittanut suinkaan sitä että, siellä kaikki venäläiset olisivat hyväksyneet tällaisen julmuuden. Ei voida historiaa koskaan tarkistella täysin puolueettomasti. Syistä että, dokumentit ehkä joita tutkijat voisivat TÄYSIN vapaasti vielä tutkia. (historiantutkijat) ovat ehkä merkitty salaiseksi tai sitten arkistoja ei yksinkertaisesti enää ole.
Sofi Oksanen on varmasti haastatellut tässä kirjassaan useita virolaisia naisia jotka, joutuivat kärsimään. Ja ehkä myöskin hänellä ollut taustatietoja tukenaan. Mutta, silti tämä ei ole dokumetti vaan romaani ja rohkea sellainen joka perustuu historiaan mutta myöskin näkemykseen nyky Virosta. On aika käydä Virossa keskustelua oman lähihistorian kanssa myös virolaisten itsensä nimenomaan. Kansakunnat (myös koskien meitä suomalaisia, venäläisiä ja saksalaisia) joudumme kaikki palaamaan ja käymään tuo kipeän keskustelun toisesta maailmansodasta ja siitä mitä siviilit joutuivat silloin kärsimään...ja kärsivät ehkä vaieten yhä---myös uusimmissa sukupolvissa tämähän jättää jälkensä. Aina sota. Muuten ei yksikään kansakunta voi katsoa itseään silmiin....ja sanoa olemme voittaneet sodan...me olemme selviintyneet ennenkuin tuo maan oma ns. keskustelu näistä ajoista on käyty. Sikäli tämän kirjan näen ensimmäisenä ja rohkeanakin avauksena nyt. Avoimuuden politiikalle myös Viron sisällä. Vain avoimuus voi arpeuttaa kipeätkin haavat jotka kansakuntaa ovat raastaneet....näin se vaan menee. Meilläkin täällä Suomessa voimme ehkä nyt keskustella ajasta kiikohttomin kun kansalaissodasta ja tuosta toisesta maailmansodasta on kulunut tietty aika...Parantaako aika sitten haavat? Ei ehkä paranna tyystin...mutta se voi keskustellu joka nyt aloitetaan Virossakin yhdistää ja parantaa kansakuntaa yhtenäisemmäksi. Jos, tuon keskustelun annetaan tapahtua siellä.
Tämähän koskee myös näitä uusia sotia mitä Euroopassa käytiin 1990- luvun puolivälissä. Viittaan nyt tähän Jugoslavian sotaan....Keskustelu jatkuu sielläkin. Vaikka pääarkkitehdit ovat sotarikollisena tuomionsa saaneet. Tulee kuitenkin aina yleiskeskustelussa välttää ylilyöntejä....tyyliin, venäläiset kaikki tai saksalaiset kaikki....Se ei johda mihinkään. Muuta kuin uusiin kahnauksiin. Sota on aina rumaa ja jättää aina uhreja myös siviiliväestössä....
Itse en tuota kirjaa pysty lukemaan. Se verran julmana ja raakaa tuo kuvaus oli....Hyvä kun pystyn katsomaan tietyn ikäisiä virolaisia naisia nyt katsomaan silmiin....miettimättä samalla. Olikohan hänkin yksi tuon julman sodan syyttömistä uhreista....ehkä.
Ihmisyys kunniaan. Nyt. Nyt on ihmisyyden aika. Myös täällä meillä Euroopassa. Toivon mukaan. Ja myöskin Rauhan ja toistemme kunnioittamisen aika....ei sodan ei julmuuden.
tsau:Friidu
" Puhdistuksen syvintä ydintä on petos, johon epätoivoiset tunteet ajavat.
Romaani avaa myös Viron vaiettua lähihistoriaa yhden suvun kokemuksen
kautta.
Kirja antaa ääntä sodan, kommunismin ja sorron uhreille. 1940-luvulla
koettujen nöyryytysten ohella teoksessa nousee esiin nykynaisiin epävakaissa
yhteiskunnallisissa olosuhteissa kohdistuva hyväksikäyttö"
-Ote takakannesta
tällä kertaa Ranskassa. Pitääkö jo Nobelia odotella. DDDDDDD.....