miten pakoon ulkomaille?

Ravistele sossuja kirjoittaa: Ulkomaille "maanpakolaisuuteen" lähdettäessä perhe tulisi törmäämään kahteen eri ongelmakenttään. Ensiksi, kuinka onnistut saamaan lapsesi mukaasi Suomessa, ja miten järjestät asuntonne tyhjentämisen ja tavaroiden mahdollisen kuljettamisen.

Pakoonhan olisi lähdettävä ilman tyttöä, ei millään onnistuisi kidnapata tätä valvottujen tapaamisten aikana (tai matka tyssäisi sitten poliisisaattueessa putkaan)..
Mietinkin sitä, että lähtisimme jo raskauden alkuvaiheessa pois, esimerkiksi johonkin etelä-euroopan maahan.
Tavarat saisivat jäädä, niitähän saa aina uusia. Ja täällä on kyllä auttavia sukulaisia ja tuttuja, jotka voisivat asunnon tyhjentää.
Myöskään työpaikan saanti ei olisi varmasti kiven alla, molemmat toimivat "erikoisalalla", jonka tekijöitä kaivataan kovasti etelässä.
Mutta, voiko sossu esimerkiksi vaatia vauvan palautettavaksi jostain eu-maasta, jos sattuu saamaan selville, että perheenlisäystä on tullut?
Nämä ovat vain omia mietteitäni, en tiedä olisiko minusta jättämään pikku tyttäremme sijaiskotiin, mutta toisaalta abortin tekokaan ei kovin kiehdo.
Lisää kommentteja ja hyviä vinkkejä kaivataan..

mental hospital kirjoitti:

Ravistele sossuja kirjoittaa: Ulkomaille "maanpakolaisuuteen" lähdettäessä perhe tulisi törmäämään kahteen eri ongelmakenttään. Ensiksi, kuinka onnistut saamaan lapsesi mukaasi Suomessa, ja miten järjestät asuntonne tyhjentämisen ja tavaroiden mahdollisen kuljettamisen.

Pakoonhan olisi lähdettävä ilman tyttöä, ei millään onnistuisi kidnapata tätä valvottujen tapaamisten aikana (tai matka tyssäisi sitten poliisisaattueessa putkaan)..
Mietinkin sitä, että lähtisimme jo raskauden alkuvaiheessa pois, esimerkiksi johonkin etelä-euroopan maahan.
Tavarat saisivat jäädä, niitähän saa aina uusia. Ja täällä on kyllä auttavia sukulaisia ja tuttuja, jotka voisivat asunnon tyhjentää.
Myöskään työpaikan saanti ei olisi varmasti kiven alla, molemmat toimivat "erikoisalalla", jonka tekijöitä kaivataan kovasti etelässä.
Mutta, voiko sossu esimerkiksi vaatia vauvan palautettavaksi jostain eu-maasta, jos sattuu saamaan selville, että perheenlisäystä on tullut?
Nämä ovat vain omia mietteitäni, en tiedä olisiko minusta jättämään pikku tyttäremme sijaiskotiin, mutta toisaalta abortin tekokaan ei kovin kiehdo.
Lisää kommentteja ja hyviä vinkkejä kaivataan..

esim. täältä:
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/maahan-_ja_maastamuutto/muuttaminen_ulkomaille/index.html

Linkissä on mm. seuraavia otsikoita:
Muuttaminen Pohjoismaihin
Muuttaminen muihin EU-maihin
Muuttoilmoitukset
Ulkomailla opiskelevan tai työskentelevän sosiaaliturvaUlkomailla asuvat suomalaiset

Tuolta löytyy myös jokin neuvontapalvelu ulkomaille muuttaville.

mental hospital kirjoitti:

Ravistele sossuja kirjoittaa: Ulkomaille "maanpakolaisuuteen" lähdettäessä perhe tulisi törmäämään kahteen eri ongelmakenttään. Ensiksi, kuinka onnistut saamaan lapsesi mukaasi Suomessa, ja miten järjestät asuntonne tyhjentämisen ja tavaroiden mahdollisen kuljettamisen.

Pakoonhan olisi lähdettävä ilman tyttöä, ei millään onnistuisi kidnapata tätä valvottujen tapaamisten aikana (tai matka tyssäisi sitten poliisisaattueessa putkaan)..
Mietinkin sitä, että lähtisimme jo raskauden alkuvaiheessa pois, esimerkiksi johonkin etelä-euroopan maahan.
Tavarat saisivat jäädä, niitähän saa aina uusia. Ja täällä on kyllä auttavia sukulaisia ja tuttuja, jotka voisivat asunnon tyhjentää.
Myöskään työpaikan saanti ei olisi varmasti kiven alla, molemmat toimivat "erikoisalalla", jonka tekijöitä kaivataan kovasti etelässä.
Mutta, voiko sossu esimerkiksi vaatia vauvan palautettavaksi jostain eu-maasta, jos sattuu saamaan selville, että perheenlisäystä on tullut?
Nämä ovat vain omia mietteitäni, en tiedä olisiko minusta jättämään pikku tyttäremme sijaiskotiin, mutta toisaalta abortin tekokaan ei kovin kiehdo.
Lisää kommentteja ja hyviä vinkkejä kaivataan..

Luovutussopimuksethan koskevat vain rikollisia, eikä heidänkään luovuttamisesta ole Suomella sopimuksia kaikkien maiden välillä. Ja ettehän te mihinkään rikokseen ole syyllistyneet, ettekä syyllisty sillä, että muutatte pois tästä pirun tasavallasta.

kansalaisuuden saanti on maakohtaista. Varmaan siitäkin löytyy tietoa netistä tai tietoja voi kysyä suoraan sen maan Helsingin suurlähetystöstä.

19 kirjoitti:

kansalaisuuden saanti on maakohtaista. Varmaan siitäkin löytyy tietoa netistä tai tietoja voi kysyä suoraan sen maan Helsingin suurlähetystöstä.

Yritin etsiä netistä tietoa > sossua pakoon ulkomaille

varmasti minäkin, mutta ei vielä, eikä tule ikävä tule ikinä tätä lapsia kaltoinkohtelevaa valheilla hyväksi mainostettua nurkkakuntaa, jota Suomeksi kutsutaan. Ainut asia, mikä harmittaa jo etukäteen on se, että aikanaan joutuu tähän asti täällä tienatusta eläkkeestä maksamaan verot Suomeen. Veroeuroja olen varmasti tänne maksanut jo nyt ihan riittävästi ja erityislapsen vanhempana ollut väliinputoaja joka saakelin edun suhteen ja saanut yhteiskunnalta vain paskaa silmilleni. Suomen lakien mukaan edes laittoman huostaanoton aikana harjoitettu lapsen pahoinpitely ei ole täällä rikos! Ja muutenkin lapsia saa yhteiskunta potkia päähän mennen tullen miten tahansa, poliitikot ja viranomaiset eivät ole muka vastuussa mistään.
Sosiaali- ja peruspalvelujen alasajossa suomalaiset ovat menettäneet enemmän kuin kaikki vielä sitä tajuavatkaan.
Kaikki eivät nimittäin vielä tajua kuuluvansa siihen ryhmään, jotka niiden menetyksestä joutuvat kärsimään.

jotain järkeä kirjoittaa: Aivan naurettava idea. Luuletko todella että pystyisit hoitamaan lapsesi paremmin vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa, aivan yksin. Ongelmia tulee varmasti ja lapsi kärsii, vai etkö välitä siitä?? Ainoa poikkeus tästä on, jos olet sellaisessa ammatissa, että voit saada järkeviä/hyvinpalkattuja töitä ja osaat maan kielen entuudestaan. Tuuliajolle ei kannata lähteä!!

Mitäpä jos ryhdistyisit ja toimisit niin, että lasta ei huostaanoteta? Jos tilanne on sama kuin viimeksi, niin miksi ihmeessä edes halusit raskaaksi. Missä on vastuusi lapsestasi?

Olisimme pystyneet hoitamaan aiemman lapsemme aivan hyvin itsekin, huostaanoton perusteena oli miehen eräs typerä kännipäissään sekoilu nakkikioskin jonossa, josta hän joutui putkaan.
Kyseessä oli siis yksittäinen tapaus, miehen maksakokeissa ei ollut mitään suurempaa alkoholin käyttöön viittaavaa.
Minä olisin saanut lapsen pitää, mutta edellytettiin eroa miehestäni ja ensikodin vanhemmuuden arviointijaksoa, mihin en suostunut.
Mieheni ja minä olemme ammatissa, jolla tulee etelässä hyvin toimeen, raha ei muutenkaan ole este lähdölle ja perusenglannilla pärjää hyvin.
Pelkään vain, että sossu taatusti vetää miehen nakkikioskitappelun edelleenkin tähän mukaan, ja vaatii taas jaksolle.
En halua erota rakkaastani, vaan elää normaalia elämää ilman kuukausikaupalla kestävää ensikotijaksoa.

aikoihin kuultu!

"Mitäpä jos ryhdistyisit ja toimisit niin, että lasta ei huostaanoteta?"

Naurettavuuden huippu tuollaisen töhertäjä! Ihan oikeastiko sinä raukka kuvittelet, että huostaanoton voi estää SILLÄ, MITEN VANHEMMAT ELÄVÄT, miten he lapsen ja asiansa hoitavat, ja miten lapsen kasvattavat!

Mihin perustat väitteesi, että "ongelmia tulee varmasti"? Lopeta ennustajaeukon leikkiminen, äläkä työnnä typerää nokkaasi asioihin, joista et mitään tajua!

mental hospital kirjoitti:

jotain järkeä kirjoittaa: Aivan naurettava idea. Luuletko todella että pystyisit hoitamaan lapsesi paremmin vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa, aivan yksin. Ongelmia tulee varmasti ja lapsi kärsii, vai etkö välitä siitä?? Ainoa poikkeus tästä on, jos olet sellaisessa ammatissa, että voit saada järkeviä/hyvinpalkattuja töitä ja osaat maan kielen entuudestaan. Tuuliajolle ei kannata lähteä!!

Mitäpä jos ryhdistyisit ja toimisit niin, että lasta ei huostaanoteta? Jos tilanne on sama kuin viimeksi, niin miksi ihmeessä edes halusit raskaaksi. Missä on vastuusi lapsestasi?

Olisimme pystyneet hoitamaan aiemman lapsemme aivan hyvin itsekin, huostaanoton perusteena oli miehen eräs typerä kännipäissään sekoilu nakkikioskin jonossa, josta hän joutui putkaan.
Kyseessä oli siis yksittäinen tapaus, miehen maksakokeissa ei ollut mitään suurempaa alkoholin käyttöön viittaavaa.
Minä olisin saanut lapsen pitää, mutta edellytettiin eroa miehestäni ja ensikodin vanhemmuuden arviointijaksoa, mihin en suostunut.
Mieheni ja minä olemme ammatissa, jolla tulee etelässä hyvin toimeen, raha ei muutenkaan ole este lähdölle ja perusenglannilla pärjää hyvin.
Pelkään vain, että sossu taatusti vetää miehen nakkikioskitappelun edelleenkin tähän mukaan, ja vaatii taas jaksolle.
En halua erota rakkaastani, vaan elää normaalia elämää ilman kuukausikaupalla kestävää ensikotijaksoa.

Mutta ethän halua myöskään jättää esikoistasi sijaishuollon armoille? Jos et ottaisi mukaan esikoistasi, ulkomaille olisi tyhmää lähteä.

Ja ei kai samoilla perusteilla voida enää seuraavaa lasta huostaanottaa? Voisiko miehesi ajatella, että hän hankkisi raittiin paperit, se voisi palvella miehiä paremmin kuin juopottelusta syytettyä äitiä.

Voisit ryhtyä uudelleen miettimään sitä ulkomaille muuttoa, jos todella alkaa näyttää siltä, että sossu punoo kiireellistä huostaanottoa. Tuolloin saattaa ihan paikkakunnan vaihdoskin Suomen sisällä auttaa.

mental hospital kirjoitti:

jotain järkeä kirjoittaa: Aivan naurettava idea. Luuletko todella että pystyisit hoitamaan lapsesi paremmin vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa, aivan yksin. Ongelmia tulee varmasti ja lapsi kärsii, vai etkö välitä siitä?? Ainoa poikkeus tästä on, jos olet sellaisessa ammatissa, että voit saada järkeviä/hyvinpalkattuja töitä ja osaat maan kielen entuudestaan. Tuuliajolle ei kannata lähteä!!

Mitäpä jos ryhdistyisit ja toimisit niin, että lasta ei huostaanoteta? Jos tilanne on sama kuin viimeksi, niin miksi ihmeessä edes halusit raskaaksi. Missä on vastuusi lapsestasi?

Olisimme pystyneet hoitamaan aiemman lapsemme aivan hyvin itsekin, huostaanoton perusteena oli miehen eräs typerä kännipäissään sekoilu nakkikioskin jonossa, josta hän joutui putkaan.
Kyseessä oli siis yksittäinen tapaus, miehen maksakokeissa ei ollut mitään suurempaa alkoholin käyttöön viittaavaa.
Minä olisin saanut lapsen pitää, mutta edellytettiin eroa miehestäni ja ensikodin vanhemmuuden arviointijaksoa, mihin en suostunut.
Mieheni ja minä olemme ammatissa, jolla tulee etelässä hyvin toimeen, raha ei muutenkaan ole este lähdölle ja perusenglannilla pärjää hyvin.
Pelkään vain, että sossu taatusti vetää miehen nakkikioskitappelun edelleenkin tähän mukaan, ja vaatii taas jaksolle.
En halua erota rakkaastani, vaan elää normaalia elämää ilman kuukausikaupalla kestävää ensikotijaksoa.

linjalla: "En halua erota rakkaastani, vaan elää normaalia elämää ilman kuukausikaupalla kestävää ensikotijaksoa."

Ei ls:lla ole oikeutta sanella, kenen kanssa eletään parisuhteessa vai onko erottava! Suunnaton huoli voidaan keksiä IHAN MISTÄ TAHANSA, riippuu sossusta, millainen hän on ihmisenä, lähteekö keksijälinjalle vai ei.

Onhan tuosta näyttöä vaikka miten paljon, että kun sossu alkaa esittää vaatimuksia, niin mikään ei riitä. Kun edelliset vaatimukset on täytetty, on sossulla jo nippu uusia plakkarissa. Olen seurannut tuollaista pompotusta vuosia vierestä ja jos itse olisin tuon perheen tilalla, olisin lähtenyt itsekin jo kauan sitten.

Älä aloittaja välitä! Tähän ketjuun voi kaikenlaisia ymmärtämättömiä länkyttäjiä tulla vielä paljonkin, varoitan vain. He eivät ihan oikeasti tajua, mihin puuttuvat ja osa on luonnevammaisia ilkeilijöitä liikkeellä pelkän ilkeilyn ilosta.

Lapsi jäisi yksin kirjoitti:

Mutta ethän halua myöskään jättää esikoistasi sijaishuollon armoille? Jos et ottaisi mukaan esikoistasi, ulkomaille olisi tyhmää lähteä.

Ja ei kai samoilla perusteilla voida enää seuraavaa lasta huostaanottaa? Voisiko miehesi ajatella, että hän hankkisi raittiin paperit, se voisi palvella miehiä paremmin kuin juopottelusta syytettyä äitiä.

Voisit ryhtyä uudelleen miettimään sitä ulkomaille muuttoa, jos todella alkaa näyttää siltä, että sossu punoo kiireellistä huostaanottoa. Tuolloin saattaa ihan paikkakunnan vaihdoskin Suomen sisällä auttaa.

vaihdos Suomen sisällä EI AUTA. Sossuilla on velvollisuus ilmoittaa uudelle paikkakunnalle asiakkuuden sinne siirtymisestä jo lainkin mukaan.

Vaikka lapsi olisi huostaanotettu miten laittomin syin tahansa, niin häntä ei palauteta, jos sijoitus on kestänyt jo riittävän kauan. Eli se lapsi on menetetty joka tapauksessa. Kuulostaa julmalle, mutta julmaa lastensuojelu nimenomaan on.

Lapsi jäisi yksin kirjoitti:

Mutta ethän halua myöskään jättää esikoistasi sijaishuollon armoille? Jos et ottaisi mukaan esikoistasi, ulkomaille olisi tyhmää lähteä.

Ja ei kai samoilla perusteilla voida enää seuraavaa lasta huostaanottaa? Voisiko miehesi ajatella, että hän hankkisi raittiin paperit, se voisi palvella miehiä paremmin kuin juopottelusta syytettyä äitiä.

Voisit ryhtyä uudelleen miettimään sitä ulkomaille muuttoa, jos todella alkaa näyttää siltä, että sossu punoo kiireellistä huostaanottoa. Tuolloin saattaa ihan paikkakunnan vaihdoskin Suomen sisällä auttaa.

oikeasti, että jotkut "raittiin paperit" auttavat, kun lapsi on ollut jo vuosia huostassa? Mitä pienempänä hänet on ryöstetty, niin takaisin ei tule, vaikka miten todistaisi, että huostaanottoon ei syytä ole.

Jos selaat vähän, niin täältäkin löytyy eri ketjuista ja sivuilta tapauksia, joissa huostaanoton syyt on kumottu jo aikoja sitten, mutta lapsia ei lasketa kotiinsa.

Tästä kaikesta saa hyvin pitkälle kiittää ja kumartaa sijaishuoltoa, ennen kaikkea Perhehoitoliittoa.

20 kirjoitti:

aikoihin kuultu!

"Mitäpä jos ryhdistyisit ja toimisit niin, että lasta ei huostaanoteta?"

Naurettavuuden huippu tuollaisen töhertäjä! Ihan oikeastiko sinä raukka kuvittelet, että huostaanoton voi estää SILLÄ, MITEN VANHEMMAT ELÄVÄT, miten he lapsen ja asiansa hoitavat, ja miten lapsen kasvattavat!

Mihin perustat väitteesi, että "ongelmia tulee varmasti"? Lopeta ennustajaeukon leikkiminen, äläkä työnnä typerää nokkaasi asioihin, joista et mitään tajua!

ihan alussa, mutta jos menen neuvolaan, he katsovat papereista, että edellinen lapsi on huostaanotettu.
Josta seuraisi tietenkin HUOLI siitä, miten seuraavan kanssa käy ja ensikodille lähtö olisi edessä (tai niin hyväksi havaittu perhetyöntekijä ainakin..).
Emme tietenkään halua jättää esikoistamme sijaiskotiin (joka muuten on ollut ihan ok tähän mennessä), mutta vaatisi kuukausia saada lapsi kotilomalle, milloin voisi paeta ja silloin raskaus on jo pitkällä.
Elämme ihan normaalia perhe-elämää, mies ottaa silloin tällöin viikonloppuisin, tekee työnsä ja nakkikioskinujakka oli yksi typerä tempaus, joka ei alkanut edes mieheni aloitteesta.
Olemme tavallinen työssäkäyvä ja onnellinen avopari.
Mutta pelko siitä, että sossuilla on taas syytä huolestua ja tarjota ensikotijaksoa minulle yksin on liian suuri.
Onko siis parempi tehdä abortti?
Kiitos kaikille asiallisista ja neuvoja antavista kommenteista, ainahan purnaajiakin joukkoon mahtuu...

asialla: "Jos tilanne on sama kuin viimeksi, niin miksi ihmeessä edes halusit raskaaksi. Missä on vastuusi lapsestasi?"

Lapsia huostaanotetaan hyvin puuttuvin ja jopa täysin laittomin perustein, jos et satu tietämään. Kun oma lapseni oli laittomasti huostaanotettuna, sain sinun tyylisiltä sossu-uskovaisilta mielettömiä haukkumisia niskaani. Onneksi lapsi palautettiin paljon alle suunnitellun ajan, paljon huonokuntoisempana tosin kuin oli huostaan mennessään.

Laittoman huostan aikana minullekin kirjoitettiin tuollaisia kommentteja, joten ei muuta kuin huostahulluille vain tiedoksi:
Ihmisillä on oikeus päättää, kenen kanssa he elävät vai elävätkö yksin, hankkivatko lapsia vai eivätkö hanki. Tämä on katkeraa kalkkia monille, mutta näin vain sattuvat ihmisoikeudet olemaan.

Jos olisi olemassa jokin kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelisi tämänkin ketjun huostaanoton, niin lapsi kotiutettaisiin ja Suomi saisi tuntuvat rapsut. Edes EIT ei puutu minkään maan viranomaisten tekemiin päätöksiin siinä mielessä, että arvostelisivat aiheetonta huostaanottoa. EIT:stäkin voi saada vain korkeintaan pienen sakon valtiolle, jolla ei ole laittomuutta vastaan lopulta mitään merkitystä.

Jos lapsi on pienenä huostaanotettu, on häntä Suomessa mahdoton saada takaisin, jos sijoitusaika on jo useita vuosia. Miten suhde omiin vanhempiin voi säilyä, jos VALVOTUT tapaamiset ovat kerran kuussa pari tuntia kerta? JOku kirjoitti, että lapsi on menetetty. Jos tilanne on tämä, niin menetetty hänet on minunkin mielestäni.

mental hospital kirjoitti:

ihan alussa, mutta jos menen neuvolaan, he katsovat papereista, että edellinen lapsi on huostaanotettu.
Josta seuraisi tietenkin HUOLI siitä, miten seuraavan kanssa käy ja ensikodille lähtö olisi edessä (tai niin hyväksi havaittu perhetyöntekijä ainakin..).
Emme tietenkään halua jättää esikoistamme sijaiskotiin (joka muuten on ollut ihan ok tähän mennessä), mutta vaatisi kuukausia saada lapsi kotilomalle, milloin voisi paeta ja silloin raskaus on jo pitkällä.
Elämme ihan normaalia perhe-elämää, mies ottaa silloin tällöin viikonloppuisin, tekee työnsä ja nakkikioskinujakka oli yksi typerä tempaus, joka ei alkanut edes mieheni aloitteesta.
Olemme tavallinen työssäkäyvä ja onnellinen avopari.
Mutta pelko siitä, että sossuilla on taas syytä huolestua ja tarjota ensikotijaksoa minulle yksin on liian suuri.
Onko siis parempi tehdä abortti?
Kiitos kaikille asiallisista ja neuvoja antavista kommenteista, ainahan purnaajiakin joukkoon mahtuu...

aborttia! Teillä on oikeus saada yhteinen lapsi, kasvattaa hänet ja elää normaalia perhe-elämää ilman viranomaisten väliintuloa ja vuosien kyttäämistä ja kyyläämistä, mikä vie hermot molemmilta.

Olet ihan oikeassa tuossa arviossasi. Koska vanhempi lapsi on huostaanotettu, teillä on siis ls:n asiakkuus, jolloin sossu varmasti katsoo oikeudekseen aloittaa vainoamisen.

Aivan varmasti tähän hyökkää kirjoittajia, jotka arvostelevat teitä vaikka millä tavalla, mutta älä välitä!
Mitä vähemmän arvostelija tietää ls:n todellisuudesta, sitä törkeämpää hänen arvostelunsa on.
Teillä on oikeus omiin päätöksiinne omasta elämästänne, sanovat ymmärtämättömät ihmiset siitä mitä tahansa.

lapsi menetetty kirjoitti:

oikeasti, että jotkut "raittiin paperit" auttavat, kun lapsi on ollut jo vuosia huostassa? Mitä pienempänä hänet on ryöstetty, niin takaisin ei tule, vaikka miten todistaisi, että huostaanottoon ei syytä ole.

Jos selaat vähän, niin täältäkin löytyy eri ketjuista ja sivuilta tapauksia, joissa huostaanoton syyt on kumottu jo aikoja sitten, mutta lapsia ei lasketa kotiinsa.

Tästä kaikesta saa hyvin pitkälle kiittää ja kumartaa sijaishuoltoa, ennen kaikkea Perhehoitoliittoa.

Tarkoitan sitä, että raittiin paperit saattaisivat auttaa siinä, ettei kuopustakin huostaanoteta.

Kyllä paikkakunnalta poismuutto voi oikeasti auttaa. Tiedän, että lastensuojelun asiakkuus seuraa perässä, mutta on aivan selvää, että huostaanottokäytännöt vaihtelevat kovasti paikkakuntien välillä. Isoon kaupunkiin ei ehkä kannata muuttaa, mutta kerronpa nyt hyvän vinkin, minne ehkä kannattaa muuttaa: Sieviin. Tiedän, että siellä on kunnanjohtaja, joka on poikkeuksellisen hyvin perillä lastensuojelun mielettömyydestä Suomessa. Hän on perehtynyt asiaan.

Omassa verkostossani on ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisesti tavanneet ko. kunnanjohtajan ja keskustelleet pitkään ja syvällisesti hänen kanssaan huostaanotoista ja lastensuojelusta. En nyt hirveän tarkkaan selvitä tässä millä perusteella olen näin vakuuttunut. Kerron vain, että minulla on aika hyvät taustatiedot.

Sievissä saattaa olla sellainen hyvin proaktiivinen linja, jonka avulla huostaanotot pidetään nollassa.

No, miten on, löytyisikö teille töitä Sievistä?

Esimerkiksi Sieviin kirjoitti:

Tarkoitan sitä, että raittiin paperit saattaisivat auttaa siinä, ettei kuopustakin huostaanoteta.

Kyllä paikkakunnalta poismuutto voi oikeasti auttaa. Tiedän, että lastensuojelun asiakkuus seuraa perässä, mutta on aivan selvää, että huostaanottokäytännöt vaihtelevat kovasti paikkakuntien välillä. Isoon kaupunkiin ei ehkä kannata muuttaa, mutta kerronpa nyt hyvän vinkin, minne ehkä kannattaa muuttaa: Sieviin. Tiedän, että siellä on kunnanjohtaja, joka on poikkeuksellisen hyvin perillä lastensuojelun mielettömyydestä Suomessa. Hän on perehtynyt asiaan.

Omassa verkostossani on ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisesti tavanneet ko. kunnanjohtajan ja keskustelleet pitkään ja syvällisesti hänen kanssaan huostaanotoista ja lastensuojelusta. En nyt hirveän tarkkaan selvitä tässä millä perusteella olen näin vakuuttunut. Kerron vain, että minulla on aika hyvät taustatiedot.

Sievissä saattaa olla sellainen hyvin proaktiivinen linja, jonka avulla huostaanotot pidetään nollassa.

No, miten on, löytyisikö teille töitä Sievistä?

paranisi suunnattomasti, jos olisi mahdollista saada joka kunnasta ja jokaisen ison kunnan sossutoimistosta tuollainen etukäteistieto, että miten minkäkin kunnan ls. asiansa hoitaa. Voi jee!

Lakeja noudattavista kunnista tulisi äkkiä muuttoVOITTOkuntia :D

Raakaa todellisuutta kirjoitti:

asialla: "Jos tilanne on sama kuin viimeksi, niin miksi ihmeessä edes halusit raskaaksi. Missä on vastuusi lapsestasi?"

Lapsia huostaanotetaan hyvin puuttuvin ja jopa täysin laittomin perustein, jos et satu tietämään. Kun oma lapseni oli laittomasti huostaanotettuna, sain sinun tyylisiltä sossu-uskovaisilta mielettömiä haukkumisia niskaani. Onneksi lapsi palautettiin paljon alle suunnitellun ajan, paljon huonokuntoisempana tosin kuin oli huostaan mennessään.

Laittoman huostan aikana minullekin kirjoitettiin tuollaisia kommentteja, joten ei muuta kuin huostahulluille vain tiedoksi:
Ihmisillä on oikeus päättää, kenen kanssa he elävät vai elävätkö yksin, hankkivatko lapsia vai eivätkö hanki. Tämä on katkeraa kalkkia monille, mutta näin vain sattuvat ihmisoikeudet olemaan.

Jos olisi olemassa jokin kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelisi tämänkin ketjun huostaanoton, niin lapsi kotiutettaisiin ja Suomi saisi tuntuvat rapsut. Edes EIT ei puutu minkään maan viranomaisten tekemiin päätöksiin siinä mielessä, että arvostelisivat aiheetonta huostaanottoa. EIT:stäkin voi saada vain korkeintaan pienen sakon valtiolle, jolla ei ole laittomuutta vastaan lopulta mitään merkitystä.

Jos lapsi on pienenä huostaanotettu, on häntä Suomessa mahdoton saada takaisin, jos sijoitusaika on jo useita vuosia. Miten suhde omiin vanhempiin voi säilyä, jos VALVOTUT tapaamiset ovat kerran kuussa pari tuntia kerta? JOku kirjoitti, että lapsi on menetetty. Jos tilanne on tämä, niin menetetty hänet on minunkin mielestäni.

Mitä lakia sovelletaan, jos sossut "kaappaavat" lapsen?

iEkö kysymyksessä ole silloin lapsen "kaappaaminen / riisto"omilta vanhemmilta?

Tässä linkissä tietoa lapsikaappuksesta ja menettelystä.

http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Kansainvalinenlapsikaappaus/Lapsikaappaustenennaltaehkaisy

---

Lapsikaappaus. kirjoitti:

Mitä lakia sovelletaan, jos sossut "kaappaavat" lapsen?

iEkö kysymyksessä ole silloin lapsen "kaappaaminen / riisto"omilta vanhemmilta?

Tässä linkissä tietoa lapsikaappuksesta ja menettelystä.

http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Kansainvalinenlapsikaappaus/Lapsikaappaustenennaltaehkaisy

---

ainakaan ole kyse lapsikaappauksen suunnittelussa, ei ainakaan tuon antamasi linkin tarkoittamassa merkityksessä.

10 kirjoitti:

ainakaan ole kyse lapsikaappauksen suunnittelussa, ei ainakaan tuon antamasi linkin tarkoittamassa merkityksessä.

Nykyään jos ulkomailla asuva äiti lähtee lapsensa kanssa kotimaahansa, häntä kutsutaan lapsikaappaajaksi. Onko äiti myös lapsikaappaaja, jos hän lähtee lapsensa kanssa kotimaastaan ulkomaille.

23 kirjoitti:

Nykyään jos ulkomailla asuva äiti lähtee lapsensa kanssa kotimaahansa, häntä kutsutaan lapsikaappaajaksi. Onko äiti myös lapsikaappaaja, jos hän lähtee lapsensa kanssa kotimaastaan ulkomaille.

ja lapsen kanssa yksissä tuumin, ei ole kumpikaan vanhempi lapsikaappaaja.

17 kirjoitti:

ja lapsen kanssa yksissä tuumin, ei ole kumpikaan vanhempi lapsikaappaaja.

Ulkomaille muuttaminen lastensuojelun mielivaltaa karkuun ei ole mitenkään tavatonta. Ruotsista, jonka järkyttävästä 80 ja 90- luvun ls- systeemistä nykyinen oma systeemimme on kopioitu, lähti ihmisiä sankoin joukoin karkuun. Monet välimerenmaista muuttaneet siirtotyöläiset siirsivät lapsensa turvaan ja kouluun sukulaisilleen lähtömaahan, jonne sitten itse palasivat perässä.Myös kovista otteistaan tunnettua brittilastensuojelua on paettu ulkomaille.

Ulkomaille lähtö on ihan varteenotettava vaihtoehto ja nykyisin yhä useammin ainoa mahdollisuus.
Espanjassa ja Marokossa on paljon suomalaisia ja suomalaisia tarhoja ja kouluja. Ranskassa taas on erinomainen terveydenhoito- ja koulujärjestelmä. Joissain baltian maissa on halpa eläminen ja kohtuulliset yksityiset terveydenhoitopalvelut. Monissa eksoottisemmissa maissa taas on hyvät yksityiset sairaalat ja aivan kelvollisia kansainvälisiä kouluja ja halpaa kodinhoito- ja lastenhoitoapua saatavissa.

Myös kotikoulusysteemi on mahdollinen.

Meno täällä tulee vain pahenemaan, joten lähtekää ihmeessä jos ja kun siihen on mahdollisuus!

poispois kirjoitti:

Ulkomaille muuttaminen lastensuojelun mielivaltaa karkuun ei ole mitenkään tavatonta. Ruotsista, jonka järkyttävästä 80 ja 90- luvun ls- systeemistä nykyinen oma systeemimme on kopioitu, lähti ihmisiä sankoin joukoin karkuun. Monet välimerenmaista muuttaneet siirtotyöläiset siirsivät lapsensa turvaan ja kouluun sukulaisilleen lähtömaahan, jonne sitten itse palasivat perässä.Myös kovista otteistaan tunnettua brittilastensuojelua on paettu ulkomaille.

Ulkomaille lähtö on ihan varteenotettava vaihtoehto ja nykyisin yhä useammin ainoa mahdollisuus.
Espanjassa ja Marokossa on paljon suomalaisia ja suomalaisia tarhoja ja kouluja. Ranskassa taas on erinomainen terveydenhoito- ja koulujärjestelmä. Joissain baltian maissa on halpa eläminen ja kohtuulliset yksityiset terveydenhoitopalvelut. Monissa eksoottisemmissa maissa taas on hyvät yksityiset sairaalat ja aivan kelvollisia kansainvälisiä kouluja ja halpaa kodinhoito- ja lastenhoitoapua saatavissa.

Myös kotikoulusysteemi on mahdollinen.

Meno täällä tulee vain pahenemaan, joten lähtekää ihmeessä jos ja kun siihen on mahdollisuus!

"Espanjassa ja Marokossa on paljon suomalaisia ja suomalaisia tarhoja ja kouluja."


Montako suomenkielistä koulua tiedät Espanjassa? - Minä tiedän vain yhden, Fuengirolassa eli Aurinkorannikolla (Costa del Sol).

Ja tuo Marokko herättää vieläkin suurempia kysymysmerkkejä...

Oikeasti, ketjun on aloittanut kirjoittaja, jonka perhettä uhkaavasta huostaanotosta ei ole vielä kunnollista merkkiä olemassa. Ei voi vielä edes tietää, joutuuko hänen perheensä jälleen lastensuojelun mielivaltaisten toimien kohteeksi. Jos alkaa näyttää pahalta, suosittelen pakenemaan VASTA SITTEN. Ei aiemmin.

Kyllä ulkomaille lähtöön pitää olla ihan muut motiivit kuin oletusten pakeneminen. Ymmärrän paljon paremmin paon siinä tilanteessa, että kaappaat jo lastenkotiin vangitun lapsesi ja lähdet maanpakolaisuuteen pitääksesi perheesi koossa. Se on täysin selvää, että sijaishuoltoon jo kahlehdittua lasta on vaikea saada enää takaisin kotiin. Mutta pakene vasta sitten, ja juuri ennen kuin huostaanottajasossut alkavat höyryillä.

Muistutan, että ap:n lapsi on vielä syntymättä.

Osaat jo lukea lastensuojelua ja osaat varmasti olla tällä kerralla valppaampi kuin viimeksi, kun sosiaalityöntekijät veivät esikoisesi.

Ja koeta vapauttaa myös esikoinen. Älä anna sitä järjestelmälle! Purkuhakemus liikkeelle! Painosta ja pidä vireillä sitä, että saatte lapsenne takaisin kotiin. Se voi vaatia mieheltäsi jotain raittiusnäytöstä, raittiuden todistelua. Pelletouhuahan kaikki on. Kaiken pitää näyttää hyvältä paperilla.

Älä lähde kirjoitti:

"Espanjassa ja Marokossa on paljon suomalaisia ja suomalaisia tarhoja ja kouluja."


Montako suomenkielistä koulua tiedät Espanjassa? - Minä tiedän vain yhden, Fuengirolassa eli Aurinkorannikolla (Costa del Sol).

Ja tuo Marokko herättää vieläkin suurempia kysymysmerkkejä...

Oikeasti, ketjun on aloittanut kirjoittaja, jonka perhettä uhkaavasta huostaanotosta ei ole vielä kunnollista merkkiä olemassa. Ei voi vielä edes tietää, joutuuko hänen perheensä jälleen lastensuojelun mielivaltaisten toimien kohteeksi. Jos alkaa näyttää pahalta, suosittelen pakenemaan VASTA SITTEN. Ei aiemmin.

Kyllä ulkomaille lähtöön pitää olla ihan muut motiivit kuin oletusten pakeneminen. Ymmärrän paljon paremmin paon siinä tilanteessa, että kaappaat jo lastenkotiin vangitun lapsesi ja lähdet maanpakolaisuuteen pitääksesi perheesi koossa. Se on täysin selvää, että sijaishuoltoon jo kahlehdittua lasta on vaikea saada enää takaisin kotiin. Mutta pakene vasta sitten, ja juuri ennen kuin huostaanottajasossut alkavat höyryillä.

Muistutan, että ap:n lapsi on vielä syntymättä.

Osaat jo lukea lastensuojelua ja osaat varmasti olla tällä kerralla valppaampi kuin viimeksi, kun sosiaalityöntekijät veivät esikoisesi.

Ja koeta vapauttaa myös esikoinen. Älä anna sitä järjestelmälle! Purkuhakemus liikkeelle! Painosta ja pidä vireillä sitä, että saatte lapsenne takaisin kotiin. Se voi vaatia mieheltäsi jotain raittiusnäytöstä, raittiuden todistelua. Pelletouhuahan kaikki on. Kaiken pitää näyttää hyvältä paperilla.

Aloittajat päättävät varmasti tämän asian ihan itse, ei siihen tarvita älä-lähde tai mene-mene -hoputusta keneltäkään.

Itse ajattelen, että kun kerran sossu on papereihin kyhännyt SYYKSI oman kehitelmänsä isän kelvottomuudesta huoltajaksi, niin mihin ne sepustukset sieltä olisivat hävinneet. Nimenomaan sossun kirjauksethan ovat muuttumattomia, ne eivät muutu hakemuksestakaan, eivät minkään väärien tietojen osalta.

Jos jostain saa vuorenvarmaa tietoa, että jokin paikkakunta Suomessa olisi oikeudenmukaisempi ja turvallisempi siinä mielessä, niin totta kai sijoitetun lapsen takia kannattaisi ajatella muuttoa oman maan sisällä. Mutta jos muutto suomalaiselle "turvavyöhykkeelle" ei onnistu, niin minä lähtisin tuon perheen sijasta.

Miten muuten odotusajan pelko ja jännitys vaikuttaisi kehittyvään lapseen? Sekin on tärkeä seikka, jonka suomalainen lasten"suojelu" sivuuttaa täysin. Ja vaikka lasta ei heti huostaanotettaisikaan, niin sossun henkinen piina voi kestää vuosia, sellaisesta on ihan riittävästi näyttöä tästä maasta.

Kouluista vielä sen verran, että mitä ihmeen merkitystä suomenkielisellä opetuksella on lapselle, joka syntyisi esim. Espanjassa? Kai hän menisi ihan normaalisti paikalliseen kouluun. Muita mahdollisuuksia on ulkomaalaisille tarkoitettu englanninkielinen koulu. Suomenkielisiä kouluja on Espanjassa ainakin Fuengirolassa, Madridissa ja Torreviejan alueella. Costa Blancan alueella on Suomi-koulu, jossa opetetaan suomea muistaakseni parina päivänä viikossa.

31 kirjoitti:

Aloittajat päättävät varmasti tämän asian ihan itse, ei siihen tarvita älä-lähde tai mene-mene -hoputusta keneltäkään.

Itse ajattelen, että kun kerran sossu on papereihin kyhännyt SYYKSI oman kehitelmänsä isän kelvottomuudesta huoltajaksi, niin mihin ne sepustukset sieltä olisivat hävinneet. Nimenomaan sossun kirjauksethan ovat muuttumattomia, ne eivät muutu hakemuksestakaan, eivät minkään väärien tietojen osalta.

Jos jostain saa vuorenvarmaa tietoa, että jokin paikkakunta Suomessa olisi oikeudenmukaisempi ja turvallisempi siinä mielessä, niin totta kai sijoitetun lapsen takia kannattaisi ajatella muuttoa oman maan sisällä. Mutta jos muutto suomalaiselle "turvavyöhykkeelle" ei onnistu, niin minä lähtisin tuon perheen sijasta.

Miten muuten odotusajan pelko ja jännitys vaikuttaisi kehittyvään lapseen? Sekin on tärkeä seikka, jonka suomalainen lasten"suojelu" sivuuttaa täysin. Ja vaikka lasta ei heti huostaanotettaisikaan, niin sossun henkinen piina voi kestää vuosia, sellaisesta on ihan riittävästi näyttöä tästä maasta.

Kouluista vielä sen verran, että mitä ihmeen merkitystä suomenkielisellä opetuksella on lapselle, joka syntyisi esim. Espanjassa? Kai hän menisi ihan normaalisti paikalliseen kouluun. Muita mahdollisuuksia on ulkomaalaisille tarkoitettu englanninkielinen koulu. Suomenkielisiä kouluja on Espanjassa ainakin Fuengirolassa, Madridissa ja Torreviejan alueella. Costa Blancan alueella on Suomi-koulu, jossa opetetaan suomea muistaakseni parina päivänä viikossa.

miksi äiti sotkeentuu miehensä humalakäyttäytymiseen. Miehen viikonloppujuomiset eivät lupaa parempaa elämää. Koska mies kieltäytyy menemästä päihdeongelmansa vuoksi avun piiriin niin miten hän pystyisi huolehtimaan lapsista. Miehen pitäisi näyttää pystyvänsä huolehtimaan ensin itsestään ottamalla tarjottu apu vastaan. Raskaana oleva äiti ei ole miehen terapeutti, tuollainen ei ole oikeaa rakkautta äidin puolelta vaan jotakin muuta. Minä äänestän ulkomaille muuton puolesta.

Ihmetyttää kirjoitti:

miksi äiti sotkeentuu miehensä humalakäyttäytymiseen. Miehen viikonloppujuomiset eivät lupaa parempaa elämää. Koska mies kieltäytyy menemästä päihdeongelmansa vuoksi avun piiriin niin miten hän pystyisi huolehtimaan lapsista. Miehen pitäisi näyttää pystyvänsä huolehtimaan ensin itsestään ottamalla tarjottu apu vastaan. Raskaana oleva äiti ei ole miehen terapeutti, tuollainen ei ole oikeaa rakkautta äidin puolelta vaan jotakin muuta. Minä äänestän ulkomaille muuton puolesta.

ottavan silloin tällöin viikonloppuisin, EI siis joka viikonloppu, kuten sinä heti asian käänsit.

Onko se päihdeongelma? Tarvitaanko siihen hoitoa?

20 kirjoitti:

ottavan silloin tällöin viikonloppuisin, EI siis joka viikonloppu, kuten sinä heti asian käänsit.

Onko se päihdeongelma? Tarvitaanko siihen hoitoa?

Espanja. org Rantuu ja Ole- sivustot auttavat

aurinkoonko kirjoitti:

Espanja. org Rantuu ja Ole- sivustot auttavat

ihmetyttää kirjoittaa: miksi äiti sotkeentuu miehensä humalakäyttäytymiseen. Miehen viikonloppujuomiset eivät lupaa parempaa elämää. Koska mies kieltäytyy menemästä päihdeongelmansa vuoksi avun piiriin niin miten hän pystyisi huolehtimaan lapsista. Miehen pitäisi näyttää pystyvänsä huolehtimaan ensin itsestään ottamalla tarjottu apu vastaan. Raskaana oleva äiti ei ole miehen terapeutti, tuollainen ei ole oikeaa rakkautta äidin puolelta vaan jotakin muuta. Minä äänestän ulkomaille muuton puolesta.

Minä en ole sotkeutunut mieheni juomiseen, vaan minut vedettiin siihen sossussa mukaan niin, että kun mies on kerta kännipäissään rähinöinyt nakkikioskilla baarin jälkeen, hän on sekä VÄKIVALTAINEN että JUOPPO ja sen vuoksi sitten minä sossun mielestä tarvitsen eroa ja vanhemmuudenarviontia ensikodilla.
Miehellä ei ole (mielestäni) mitään päihdeongelmaa, normaalia kolmekymppisen työssäkäyvän miehen satunnaista viikonloppuottamista, mikä ei minua ole millään tavalla häirinnyt.
Mies ottaa perjantaina tai lauantaina muutaman oluen saunan jälkeen, saattaapi käydä lähipubissa, mutta sieltä palautuu kotiin, eikä jatka juomista enää seuraavana päivänä.
Maksakokeissa mies kävikin, ja ne olivat ok, mutta kun sossuilla on HUOLI.
Miehellä on nuoruusvuosilta kertynyt rikosrekisteriin pari pientä tuomiota lievistä rikkeistä (sakkoja ja yksi ehdonalainen), tämä vaikuttaa myös asiaan..hänhän on myös RIKOLLINEN.
Kiitos kaikille vinkeistä, paljon hyviä neuvoja on tullut.
Googletan tässä vielä linkkejänne ja me mietiskellään. Sievi oli hyvä ehdotus, mutta ainakaan työkkärin sivuilta ei oikein meille sopivia työpaikkoja löytynyt..ja kukapa raskaana olevaa töihin ottaisikaan :(
Lisävihjeet ja mielipiteet ovat enemmän kuin tervetulleita edelleen!

mental hospital kirjoitti:

ihmetyttää kirjoittaa: miksi äiti sotkeentuu miehensä humalakäyttäytymiseen. Miehen viikonloppujuomiset eivät lupaa parempaa elämää. Koska mies kieltäytyy menemästä päihdeongelmansa vuoksi avun piiriin niin miten hän pystyisi huolehtimaan lapsista. Miehen pitäisi näyttää pystyvänsä huolehtimaan ensin itsestään ottamalla tarjottu apu vastaan. Raskaana oleva äiti ei ole miehen terapeutti, tuollainen ei ole oikeaa rakkautta äidin puolelta vaan jotakin muuta. Minä äänestän ulkomaille muuton puolesta.

Minä en ole sotkeutunut mieheni juomiseen, vaan minut vedettiin siihen sossussa mukaan niin, että kun mies on kerta kännipäissään rähinöinyt nakkikioskilla baarin jälkeen, hän on sekä VÄKIVALTAINEN että JUOPPO ja sen vuoksi sitten minä sossun mielestä tarvitsen eroa ja vanhemmuudenarviontia ensikodilla.
Miehellä ei ole (mielestäni) mitään päihdeongelmaa, normaalia kolmekymppisen työssäkäyvän miehen satunnaista viikonloppuottamista, mikä ei minua ole millään tavalla häirinnyt.
Mies ottaa perjantaina tai lauantaina muutaman oluen saunan jälkeen, saattaapi käydä lähipubissa, mutta sieltä palautuu kotiin, eikä jatka juomista enää seuraavana päivänä.
Maksakokeissa mies kävikin, ja ne olivat ok, mutta kun sossuilla on HUOLI.
Miehellä on nuoruusvuosilta kertynyt rikosrekisteriin pari pientä tuomiota lievistä rikkeistä (sakkoja ja yksi ehdonalainen), tämä vaikuttaa myös asiaan..hänhän on myös RIKOLLINEN.
Kiitos kaikille vinkeistä, paljon hyviä neuvoja on tullut.
Googletan tässä vielä linkkejänne ja me mietiskellään. Sievi oli hyvä ehdotus, mutta ainakaan työkkärin sivuilta ei oikein meille sopivia työpaikkoja löytynyt..ja kukapa raskaana olevaa töihin ottaisikaan :(
Lisävihjeet ja mielipiteet ovat enemmän kuin tervetulleita edelleen!

Jääkää eläkkeelle, muuttakaa pois ja antakaa sossujen huolehtia keskenään.

irti huolista kirjoitti:

Jääkää eläkkeelle, muuttakaa pois ja antakaa sossujen huolehtia keskenään.

"se lapsi on jo menetetty kuitenkin" Näinkö? Siis kieltäydyt laittamasta kotisi asioita kuntoon sille lapselle, joka on jo huostaanotettu, jotta saisit hänet takaisin? Jos kerran sossu ei hyväksy miestäsi kelvolliseksi isäksi lapselle, niin sinun on jätettävä hänet. Vai että vielä ulkomaille? Lapsi parka, odottaa ja odottaa laitoksessa, että äiti hakisi hänet rauhalliseen, turvalliseen, raittiiseen kotiin , se ikävä on varmasti suunnaton, ja sinä täällä vielä roikut juoppo-ukossa, ja oot lähdössä vielä kauemmaksi lapsestasi. Uskomatonta, enpä ole ennen kuullut kenenkään kelvollisen vanhemman suusta tuollaista.

LAPSEN IKÄVÄ kirjoitti:

"se lapsi on jo menetetty kuitenkin" Näinkö? Siis kieltäydyt laittamasta kotisi asioita kuntoon sille lapselle, joka on jo huostaanotettu, jotta saisit hänet takaisin? Jos kerran sossu ei hyväksy miestäsi kelvolliseksi isäksi lapselle, niin sinun on jätettävä hänet. Vai että vielä ulkomaille? Lapsi parka, odottaa ja odottaa laitoksessa, että äiti hakisi hänet rauhalliseen, turvalliseen, raittiiseen kotiin , se ikävä on varmasti suunnaton, ja sinä täällä vielä roikut juoppo-ukossa, ja oot lähdössä vielä kauemmaksi lapsestasi. Uskomatonta, enpä ole ennen kuullut kenenkään kelvollisen vanhemman suusta tuollaista.

olet? En minäkään yhdenkään kelvollisen suusta ole ikinä tuollaista kuullut, mitä sinä sieltä laskettelet.

Katsos pieni ystäväiseni, kun sossulla ei ole oikeutta tässäkään maassa sanella, kenen kanssa kukakin saa asua ja elää tai lapsia saada. Huono sossu tietysti ottaa oikeudekseen leimata ihmisiä väärin perustein ja aina joku tallukka löytyy, joka lähtee siihen mukaan innoissaan ja omaa typeryyttään.

Tässä tapauksessa mies on ihan tavallinen vähintään keskiverto perheen isä, pidä tämä mielessäsi. Tuon perheen kohdalla on enemmän kuin tragedia, että sossulla on vielä toistaiseksi mahdollisuus tuollaiseen mielivaltaan, mutta kenenkään ei ole pakko alistua sossun vaatimaan sairaaseen "perhesuunnitteluun", jos eivät halua. Heillä olisi täysi oikeus saada lapsensa takaisin kotiin koska tahansa, mutta todennäköisesti pienenä huostaanotettu on sossun mielestä jo juurtunut sijaispaikkaan, joten hänen kotiuttamisensa on hyvin epätodennäköistä.

Tätä sanotaan raiteiltaan mennessä ls:ssa "lapsen eduksi", että turhaankin huostaanotetulla on mahdollisuus "pysyvään sijoitukseen". Perhehoitoliiton puheenjohtaja on yksi heistä, jotka näkyvästi ajavat tällaisia "oikeuksia", vaikka ne ovat enemmän sijaishuollon kuin kenenkään muun oikeuksia. Hallinto-oikeus käänteisine todistustaakkoineen ei lapselle oikeutta takaa, vaikka asioita tarkemmin tuntematta niin uskotaan.

Ruikuttavan pateettisuutesi sijaan voisit miettiä, onko lapsi enää aikoihin muistanut vanhempiaan ja milloin hän on viimeksi vielä osannut kaivata heitä? Kun lapsi huostaanotetaan vauvana, ovat tapaamiset yleisen käytännön mukaan kerran kuussa kaksi tuntia kerrallaan. 2-3 -vuotiaana kotoaan riistetty voi kaivata rajusti kotiin vielä monen monta vuotta, vähän vanhempi kaipaa kaikki tulevat vuodet, vaikka hänen ei olisikaan sallittua näyttää kaipaustaan. Mutta mitä pienempänä lapsi on kotoa pois joutunut, sitä helpompi kohde hän on vieraannuttajille.

10 kirjoitti:

olet? En minäkään yhdenkään kelvollisen suusta ole ikinä tuollaista kuullut, mitä sinä sieltä laskettelet.

Katsos pieni ystäväiseni, kun sossulla ei ole oikeutta tässäkään maassa sanella, kenen kanssa kukakin saa asua ja elää tai lapsia saada. Huono sossu tietysti ottaa oikeudekseen leimata ihmisiä väärin perustein ja aina joku tallukka löytyy, joka lähtee siihen mukaan innoissaan ja omaa typeryyttään.

Tässä tapauksessa mies on ihan tavallinen vähintään keskiverto perheen isä, pidä tämä mielessäsi. Tuon perheen kohdalla on enemmän kuin tragedia, että sossulla on vielä toistaiseksi mahdollisuus tuollaiseen mielivaltaan, mutta kenenkään ei ole pakko alistua sossun vaatimaan sairaaseen "perhesuunnitteluun", jos eivät halua. Heillä olisi täysi oikeus saada lapsensa takaisin kotiin koska tahansa, mutta todennäköisesti pienenä huostaanotettu on sossun mielestä jo juurtunut sijaispaikkaan, joten hänen kotiuttamisensa on hyvin epätodennäköistä.

Tätä sanotaan raiteiltaan mennessä ls:ssa "lapsen eduksi", että turhaankin huostaanotetulla on mahdollisuus "pysyvään sijoitukseen". Perhehoitoliiton puheenjohtaja on yksi heistä, jotka näkyvästi ajavat tällaisia "oikeuksia", vaikka ne ovat enemmän sijaishuollon kuin kenenkään muun oikeuksia. Hallinto-oikeus käänteisine todistustaakkoineen ei lapselle oikeutta takaa, vaikka asioita tarkemmin tuntematta niin uskotaan.

Ruikuttavan pateettisuutesi sijaan voisit miettiä, onko lapsi enää aikoihin muistanut vanhempiaan ja milloin hän on viimeksi vielä osannut kaivata heitä? Kun lapsi huostaanotetaan vauvana, ovat tapaamiset yleisen käytännön mukaan kerran kuussa kaksi tuntia kerrallaan. 2-3 -vuotiaana kotoaan riistetty voi kaivata rajusti kotiin vielä monen monta vuotta, vähän vanhempi kaipaa kaikki tulevat vuodet, vaikka hänen ei olisikaan sallittua näyttää kaipaustaan. Mutta mitä pienempänä lapsi on kotoa pois joutunut, sitä helpompi kohde hän on vieraannuttajille.

10 kirjoittaa juuri niinkuin asia on. Sossun perhesuunnitteluun ei tarvitse alistua vaikka he uhkailisivat mitä. Meilläkin kävi yhdessä vaiheessa niin, että perhetyöntekijän manipulointi lopulta sai perheemme hajoamaan. Yhdistyimme jälleen ja enää koskaan ei sossusta kukaan tule kertomaan että toisen vanhemman pitäisi ottaa ja lähteä ja viedä lapset mukanaan.
Aloittajan tapaus kuulostaa tyrmistyttävän typerältä, mutta ah niin tutulta sossutyrannialta.
Ulkomaille muutto taitaa olla ainoa vaihtoehto lastensuojeluasiakkaan tulevaisuutta ajatellen. Kun kerran siihen rumbaan on joutunut voiko sitä koskaan olla enää vapaa elämään ilman pelkoa? En näe siihen mahdollisuutta Suomessa mikäli tämä sama ls-hysteria täällä vielä vaikuttaa pitkäänkin.
Tietysti säälittää tuo huostaanotettu lapsi, hän tulee jossain vaiheessa kuitenkin kaipaamaan biologista perhettään vaikkei sitä vielä tajuaisikaan.

LAPSEN IKÄVÄ kirjoitti:

"se lapsi on jo menetetty kuitenkin" Näinkö? Siis kieltäydyt laittamasta kotisi asioita kuntoon sille lapselle, joka on jo huostaanotettu, jotta saisit hänet takaisin? Jos kerran sossu ei hyväksy miestäsi kelvolliseksi isäksi lapselle, niin sinun on jätettävä hänet. Vai että vielä ulkomaille? Lapsi parka, odottaa ja odottaa laitoksessa, että äiti hakisi hänet rauhalliseen, turvalliseen, raittiiseen kotiin , se ikävä on varmasti suunnaton, ja sinä täällä vielä roikut juoppo-ukossa, ja oot lähdössä vielä kauemmaksi lapsestasi. Uskomatonta, enpä ole ennen kuullut kenenkään kelvollisen vanhemman suusta tuollaista.

nuttajan tekstiä tuo "Jättäisit siis lapsesi", paloniemeläisyyttä pahimmillaan.

Kun vanhemmat pitävät sitkeästi kiinni olemattomista oikeuksistaan, hakevat purkua jatkuvasti, niin tuollainen sadisti haukkuu, miten "lapsen ei anneta juurtua turvalliseen ympäristöön, suurinta rakkautta olisi luopua lapsestaan". Huudetaan, miten suurta epävarmuutta muka tuo lapselle, kun ei tiedä, missä joutuu tulevaisuudessa olemaan. Se ei tietenkään pidä paikkaansa ja viisaan kasvattajan tehtävähän on varjella lasta turhalta epävarmuudelta. Miksi siis kertoa edes lapselle jokaisesta vireillä olevasta hakemuksesta? Mutta tämä osoittaa vain sen, että mikään ei kelpaa noille sadisteille, ja ilmeisesti itse niitä kaikkein huonoimpia kasvattajia ovatkin.

Kun vanhemmat luovuttavat jo menettämänsä lapsen, niin sitten alkaakin haukkuminen, miten lapsi on hylätty. On enemmän kuin pohtimisen arvoinen asia, pitääkö tuollaisen ls:n uhripariskunnan tyytyä osaansa ja pitäytyä lapsettomuuteen koko lopuksi ikäänsä. On niin helppo sanoa, että isän on todistettava raittiutensa, koska tuhansia kertoja on nähty sossun mielivalta, että kun yksi syy poistuu, niin sijalle keksitään kaksi uutta lisää.

Voi miten helppo tuostakin on kelvottoman sossun repiä kirjauksia "isän väkivaltaisesta taustasta", jos siellä ulkona aikanaan oli jonkinlainen nujakka. Tiedän tämän tasan tarkkaan yhden liian rehellisen äidin tapauksesta, joka kertoi sossulle käyttäneensä nuoruutensa kapinavuosina alkoholia melko reippaastikin. Hän joutui kolmikymppisenä sossun asiakkaaksi erityislapsensa takia ja osoituksena täysin vakaasta elämäntyylistä oli esim. sama työpaikka viimeiset toistakymmentä vuotta. Mutta aina kun sossun keksimät monet huostassapidon syyt kumottiin, niin aina viimeisenä jäi käteen kirjaus "äidillä on esiintynyt myös runsasta alkoholinkäyttöä". Ei siihen mitkään todisteet raittiudesta riittäneet, se merkintä oli jo pysyi, sossuille se oli ikuinen todiste kausijuoppoudesta, vaikka sellaisesta ei ollut koskaan ollut kysymys.

Mutta sadisteille ei riitä mikään. Vanhempien pitäisi ilmeisesti jäädä surkeilemaan tilannettaan ja kirjoittaa siitä tänne mahdollisimman tunteisiin vetoavasti. Sitten sadisti pääseekin irvailemaan, että "olettepa te huvittavia tuossa surkeudessanne", niinhän luonnevammaiset palstoilla esiintyvät.

Jos pieninkin mahdollisuus on olemassa lapsen kotiin saamiseksi, niin sitten tietysti tilanne muuttuu. Mutta on suhtauduttava realistisesti, turhalla toivolla ei kannata itseään kiduttaa. Joskus on parempi luovuttaa, niin ei jää oma hyvä elämä elämättä. Siihen on tosiaan oikeus, suomalaisen ls:n virheistä huolimatta.

15 kirjoitti:

nuttajan tekstiä tuo "Jättäisit siis lapsesi", paloniemeläisyyttä pahimmillaan.

Kun vanhemmat pitävät sitkeästi kiinni olemattomista oikeuksistaan, hakevat purkua jatkuvasti, niin tuollainen sadisti haukkuu, miten "lapsen ei anneta juurtua turvalliseen ympäristöön, suurinta rakkautta olisi luopua lapsestaan". Huudetaan, miten suurta epävarmuutta muka tuo lapselle, kun ei tiedä, missä joutuu tulevaisuudessa olemaan. Se ei tietenkään pidä paikkaansa ja viisaan kasvattajan tehtävähän on varjella lasta turhalta epävarmuudelta. Miksi siis kertoa edes lapselle jokaisesta vireillä olevasta hakemuksesta? Mutta tämä osoittaa vain sen, että mikään ei kelpaa noille sadisteille, ja ilmeisesti itse niitä kaikkein huonoimpia kasvattajia ovatkin.

Kun vanhemmat luovuttavat jo menettämänsä lapsen, niin sitten alkaakin haukkuminen, miten lapsi on hylätty. On enemmän kuin pohtimisen arvoinen asia, pitääkö tuollaisen ls:n uhripariskunnan tyytyä osaansa ja pitäytyä lapsettomuuteen koko lopuksi ikäänsä. On niin helppo sanoa, että isän on todistettava raittiutensa, koska tuhansia kertoja on nähty sossun mielivalta, että kun yksi syy poistuu, niin sijalle keksitään kaksi uutta lisää.

Voi miten helppo tuostakin on kelvottoman sossun repiä kirjauksia "isän väkivaltaisesta taustasta", jos siellä ulkona aikanaan oli jonkinlainen nujakka. Tiedän tämän tasan tarkkaan yhden liian rehellisen äidin tapauksesta, joka kertoi sossulle käyttäneensä nuoruutensa kapinavuosina alkoholia melko reippaastikin. Hän joutui kolmikymppisenä sossun asiakkaaksi erityislapsensa takia ja osoituksena täysin vakaasta elämäntyylistä oli esim. sama työpaikka viimeiset toistakymmentä vuotta. Mutta aina kun sossun keksimät monet huostassapidon syyt kumottiin, niin aina viimeisenä jäi käteen kirjaus "äidillä on esiintynyt myös runsasta alkoholinkäyttöä". Ei siihen mitkään todisteet raittiudesta riittäneet, se merkintä oli jo pysyi, sossuille se oli ikuinen todiste kausijuoppoudesta, vaikka sellaisesta ei ollut koskaan ollut kysymys.

Mutta sadisteille ei riitä mikään. Vanhempien pitäisi ilmeisesti jäädä surkeilemaan tilannettaan ja kirjoittaa siitä tänne mahdollisimman tunteisiin vetoavasti. Sitten sadisti pääseekin irvailemaan, että "olettepa te huvittavia tuossa surkeudessanne", niinhän luonnevammaiset palstoilla esiintyvät.

Jos pieninkin mahdollisuus on olemassa lapsen kotiin saamiseksi, niin sitten tietysti tilanne muuttuu. Mutta on suhtauduttava realistisesti, turhalla toivolla ei kannata itseään kiduttaa. Joskus on parempi luovuttaa, niin ei jää oma hyvä elämä elämättä. Siihen on tosiaan oikeus, suomalaisen ls:n virheistä huolimatta.

Joku kyseli jossakin kekustelussa kuka on vasstuussa sosiaalityöntekijöiden päätöksisistä.

Täsä linkissä tietoa sosiaaliasismiesten tehtävistä.

Googlaamalla > sosiaaliasiamies oman paikkakunnan nimi loydät oman kunta-alueesi sosiaaliasiamiehen yhteystiedot.

Tämä linkki on Kainuun sosiaaliasiamiehen Kainuun alueelle.

http://maakunta.kainuu.fi/sosiaaliasiamies

---

15 kirjoitti:

nuttajan tekstiä tuo "Jättäisit siis lapsesi", paloniemeläisyyttä pahimmillaan.

Kun vanhemmat pitävät sitkeästi kiinni olemattomista oikeuksistaan, hakevat purkua jatkuvasti, niin tuollainen sadisti haukkuu, miten "lapsen ei anneta juurtua turvalliseen ympäristöön, suurinta rakkautta olisi luopua lapsestaan". Huudetaan, miten suurta epävarmuutta muka tuo lapselle, kun ei tiedä, missä joutuu tulevaisuudessa olemaan. Se ei tietenkään pidä paikkaansa ja viisaan kasvattajan tehtävähän on varjella lasta turhalta epävarmuudelta. Miksi siis kertoa edes lapselle jokaisesta vireillä olevasta hakemuksesta? Mutta tämä osoittaa vain sen, että mikään ei kelpaa noille sadisteille, ja ilmeisesti itse niitä kaikkein huonoimpia kasvattajia ovatkin.

Kun vanhemmat luovuttavat jo menettämänsä lapsen, niin sitten alkaakin haukkuminen, miten lapsi on hylätty. On enemmän kuin pohtimisen arvoinen asia, pitääkö tuollaisen ls:n uhripariskunnan tyytyä osaansa ja pitäytyä lapsettomuuteen koko lopuksi ikäänsä. On niin helppo sanoa, että isän on todistettava raittiutensa, koska tuhansia kertoja on nähty sossun mielivalta, että kun yksi syy poistuu, niin sijalle keksitään kaksi uutta lisää.

Voi miten helppo tuostakin on kelvottoman sossun repiä kirjauksia "isän väkivaltaisesta taustasta", jos siellä ulkona aikanaan oli jonkinlainen nujakka. Tiedän tämän tasan tarkkaan yhden liian rehellisen äidin tapauksesta, joka kertoi sossulle käyttäneensä nuoruutensa kapinavuosina alkoholia melko reippaastikin. Hän joutui kolmikymppisenä sossun asiakkaaksi erityislapsensa takia ja osoituksena täysin vakaasta elämäntyylistä oli esim. sama työpaikka viimeiset toistakymmentä vuotta. Mutta aina kun sossun keksimät monet huostassapidon syyt kumottiin, niin aina viimeisenä jäi käteen kirjaus "äidillä on esiintynyt myös runsasta alkoholinkäyttöä". Ei siihen mitkään todisteet raittiudesta riittäneet, se merkintä oli jo pysyi, sossuille se oli ikuinen todiste kausijuoppoudesta, vaikka sellaisesta ei ollut koskaan ollut kysymys.

Mutta sadisteille ei riitä mikään. Vanhempien pitäisi ilmeisesti jäädä surkeilemaan tilannettaan ja kirjoittaa siitä tänne mahdollisimman tunteisiin vetoavasti. Sitten sadisti pääseekin irvailemaan, että "olettepa te huvittavia tuossa surkeudessanne", niinhän luonnevammaiset palstoilla esiintyvät.

Jos pieninkin mahdollisuus on olemassa lapsen kotiin saamiseksi, niin sitten tietysti tilanne muuttuu. Mutta on suhtauduttava realistisesti, turhalla toivolla ei kannata itseään kiduttaa. Joskus on parempi luovuttaa, niin ei jää oma hyvä elämä elämättä. Siihen on tosiaan oikeus, suomalaisen ls:n virheistä huolimatta.

käsittääkseni aina on lapsen palauttaminen takaisin kotiin niin pian, kun vanhemmat ovat muuttaneet tilenteensa lapsiperhemäiseksi/ lapselle turvalliseksi. Tämähän on perusjuttu. Huostaanottohan on tarkoitettu vain tilapäiseksi, ei koko loppuelämäksi, mutta tietysti on aina niitä isiä ja äitejä, jotka mielummin valitsevat elää samaa rataa kuin ennenkin, eivätkä "suostu sossun hirvittävälle mielivallalle" ja laittamaan asioitaan kuntoon, osallistumalla vaikka aa:han, ja sitä kautta parantamaan elämäntapaansa.Se on valinta, jonka he ovat suorittaneet: mielummin viina, kuin turvallinen lapsuus lapselle.
Ja sitten tiedoksi: KYLLÄ; tässä suomen maassa ON vain se tosi asia (ja kaikissa muissakin maissa) että yhteiskunta SANELEE säännöt, kuinka lapsiperheiden tulee elää, ja kaikkien muidenkin.. Niin se vaan on! Deal with it.

mental hospital kirjoitti:

jotain järkeä kirjoittaa: Aivan naurettava idea. Luuletko todella että pystyisit hoitamaan lapsesi paremmin vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa, aivan yksin. Ongelmia tulee varmasti ja lapsi kärsii, vai etkö välitä siitä?? Ainoa poikkeus tästä on, jos olet sellaisessa ammatissa, että voit saada järkeviä/hyvinpalkattuja töitä ja osaat maan kielen entuudestaan. Tuuliajolle ei kannata lähteä!!

Mitäpä jos ryhdistyisit ja toimisit niin, että lasta ei huostaanoteta? Jos tilanne on sama kuin viimeksi, niin miksi ihmeessä edes halusit raskaaksi. Missä on vastuusi lapsestasi?

Olisimme pystyneet hoitamaan aiemman lapsemme aivan hyvin itsekin, huostaanoton perusteena oli miehen eräs typerä kännipäissään sekoilu nakkikioskin jonossa, josta hän joutui putkaan.
Kyseessä oli siis yksittäinen tapaus, miehen maksakokeissa ei ollut mitään suurempaa alkoholin käyttöön viittaavaa.
Minä olisin saanut lapsen pitää, mutta edellytettiin eroa miehestäni ja ensikodin vanhemmuuden arviointijaksoa, mihin en suostunut.
Mieheni ja minä olemme ammatissa, jolla tulee etelässä hyvin toimeen, raha ei muutenkaan ole este lähdölle ja perusenglannilla pärjää hyvin.
Pelkään vain, että sossu taatusti vetää miehen nakkikioskitappelun edelleenkin tähän mukaan, ja vaatii taas jaksolle.
En halua erota rakkaastani, vaan elää normaalia elämää ilman kuukausikaupalla kestävää ensikotijaksoa.

Äitinä minua hämmästyttää se, että annat lapsesi mieluummin huostaanottoon kuin menet esikotiin vanhemmuuden arviointijaksolle. Miksi mies ei pistä korkkia kiinni niin pitkäksi aikaa, että lapsi saadaan takaisin kotiin ja tue sinua ensikotijaksossa ? Tärkeintähän teillä on saada perhe kokonaiseksi ? Lapsi on tärkein. Tehkää ne temput mitä siihen vaaditaan.

valitse lapsesi! kirjoitti:

käsittääkseni aina on lapsen palauttaminen takaisin kotiin niin pian, kun vanhemmat ovat muuttaneet tilenteensa lapsiperhemäiseksi/ lapselle turvalliseksi. Tämähän on perusjuttu. Huostaanottohan on tarkoitettu vain tilapäiseksi, ei koko loppuelämäksi, mutta tietysti on aina niitä isiä ja äitejä, jotka mielummin valitsevat elää samaa rataa kuin ennenkin, eivätkä "suostu sossun hirvittävälle mielivallalle" ja laittamaan asioitaan kuntoon, osallistumalla vaikka aa:han, ja sitä kautta parantamaan elämäntapaansa.Se on valinta, jonka he ovat suorittaneet: mielummin viina, kuin turvallinen lapsuus lapselle.
Ja sitten tiedoksi: KYLLÄ; tässä suomen maassa ON vain se tosi asia (ja kaikissa muissakin maissa) että yhteiskunta SANELEE säännöt, kuinka lapsiperheiden tulee elää, ja kaikkien muidenkin.. Niin se vaan on! Deal with it.

Sinä, jonka teksti alkaa "kaiken huostaanoton tavoitteena", oletko tosiaan noin tyhmä vai tietämätön, vai ihanko vain oman etusi nimissä puolustat ls:n laittomuutta? Sinä puhut niitä julkisia ihanteita, joiden mukaan ls:a TULISI toteuttaa, mutta käytännöt ovat kaukana ihanteista.

Ei voi kuin nauraa likaisen naurun tällekään väitteelle:
"aina on lapsen palauttaminen takaisin kotiin niin pian, kun vanhemmat ovat muuttaneet tilenteensa "

Muuttaneet mitä? Ei minunkaan tilanteessani kotona muuttunut yhtään mitään, mutta sattui vain kohdalle niin rohkeat sossut, että palauttivat lapsen kotiin, kun laittoman huostaanoton jälkeeni ilmeni, miten törkeästi lasta sijaishuollossa kohdeltiin. MINÄKIN ELIN TÄYSIN SAMAA RATAA KUIN ENNENKIN ja lapsi on saanut olla kotona siitä lähtien.

Minkä ihmeen takia kukaan järkevä ihminen menisi AA:han, kun ei ole siihen tarvetta?
Onko sinunulla muitakin "hyviä ideoita" tarjolla? Kerro ihmeessä lisää!

"Ja sitten tiedoksi: KYLLÄ; tässä suomen maassa ON vain se tosi asia (ja kaikissa muissakin maissa) että yhteiskunta SANELEE säännöt, kuinka lapsiperheiden tulee elää, ja kaikkien muidenkin.. Niin se vaan on!"

EI varmasti ole oikeutta puuttua hyvien perheiden elämään, eikä sanella YHTÄÄN MITÄÄN SÄÄNTÖJÄ! Mutta mielivalta ja laittomuus tulee just siitä, että sossulla on oikeus toimia juuri noin, kuten sinäkin teet. Eli leimata alkoholistiksi kuka tahansa, joka ei sitä ole.

Jos sinun mielestäsi on hoitoa tarvitseva alkoholisti jokainen, joka juo kerran kuussa, niin ole hyvä vain. Pidä typerä mielipiteesi! Mutta pidä se mieluiten omana tietonasi, että et leimaa itseäsi vielä idiootimmaksi kuin nyt jo teit.

ihmettelijä... kirjoitti:

Äitinä minua hämmästyttää se, että annat lapsesi mieluummin huostaanottoon kuin menet esikotiin vanhemmuuden arviointijaksolle. Miksi mies ei pistä korkkia kiinni niin pitkäksi aikaa, että lapsi saadaan takaisin kotiin ja tue sinua ensikotijaksossa ? Tärkeintähän teillä on saada perhe kokonaiseksi ? Lapsi on tärkein. Tehkää ne temput mitä siihen vaaditaan.

Siellä taas yksi kusipääpaasaaja, sokea viranomaisuskovainen, joka luulee lapsen kotiin saamiseksi riittävän sen, että hyppää kun sossu napsauttaa. Voi hitto, että meitä on joka lähtöön :)

Tuollaisen kanssa on turha edes keskustella, koska asia maalataan täysin musta-valkoiseksi.
Vanhempi muka rapajuoppo, jonka pitäisi todistella raittiuttaan. Luuletko idiootti ihan tosiaan, että se riittäisi!
Mitä typerämpi tyyppi päätään aukomassa, sen tyypillisempää sellaiselle tuollainen.

valitse lapsesi! kirjoitti:

käsittääkseni aina on lapsen palauttaminen takaisin kotiin niin pian, kun vanhemmat ovat muuttaneet tilenteensa lapsiperhemäiseksi/ lapselle turvalliseksi. Tämähän on perusjuttu. Huostaanottohan on tarkoitettu vain tilapäiseksi, ei koko loppuelämäksi, mutta tietysti on aina niitä isiä ja äitejä, jotka mielummin valitsevat elää samaa rataa kuin ennenkin, eivätkä "suostu sossun hirvittävälle mielivallalle" ja laittamaan asioitaan kuntoon, osallistumalla vaikka aa:han, ja sitä kautta parantamaan elämäntapaansa.Se on valinta, jonka he ovat suorittaneet: mielummin viina, kuin turvallinen lapsuus lapselle.
Ja sitten tiedoksi: KYLLÄ; tässä suomen maassa ON vain se tosi asia (ja kaikissa muissakin maissa) että yhteiskunta SANELEE säännöt, kuinka lapsiperheiden tulee elää, ja kaikkien muidenkin.. Niin se vaan on! Deal with it.

Tässä yhteiskunnassa kansanedustuslaitos säätää lait, joita muiden kansalaisten on noudatettava, mutta ei poliitikkojen itsensä. Eli kun eduskunta sallii kuntapoliitikkojen ja viranomaisten lainrikkomukset, niin kauan lapsiperheetkin joutuvat kärsimään mielivaltaa ja se on todellista mielivaltaa ja laittomuutta lapsia kohtaan se!

Sinä voit raivota täällä omaa typeryyttäsi ja tietämättömyyttäsi hamaan hautaasi asti, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että moni hyvä perhe on joutunut lähtemään karkuun suomalaisen lastensuojelun laittomuutta ja mielivaltaa tästä maasta.

Ihan turha irvistellä niiden lasten kärsimyksellä, jotka on laitettu todella kärsimään viranomaisten lakien vastaisesta toiminnasta. Vai niin sairasko olet, että sitä peitelläksesi et ole siitä tietävinäsi?

valitse lapsesi! kirjoitti:

käsittääkseni aina on lapsen palauttaminen takaisin kotiin niin pian, kun vanhemmat ovat muuttaneet tilenteensa lapsiperhemäiseksi/ lapselle turvalliseksi. Tämähän on perusjuttu. Huostaanottohan on tarkoitettu vain tilapäiseksi, ei koko loppuelämäksi, mutta tietysti on aina niitä isiä ja äitejä, jotka mielummin valitsevat elää samaa rataa kuin ennenkin, eivätkä "suostu sossun hirvittävälle mielivallalle" ja laittamaan asioitaan kuntoon, osallistumalla vaikka aa:han, ja sitä kautta parantamaan elämäntapaansa.Se on valinta, jonka he ovat suorittaneet: mielummin viina, kuin turvallinen lapsuus lapselle.
Ja sitten tiedoksi: KYLLÄ; tässä suomen maassa ON vain se tosi asia (ja kaikissa muissakin maissa) että yhteiskunta SANELEE säännöt, kuinka lapsiperheiden tulee elää, ja kaikkien muidenkin.. Niin se vaan on! Deal with it.

sama luonnevammainen raivopää, joka aikanaan kirjoitteli tänne jollain nimimerkillä. Hän ivasi ja pilkkasi useinkin sitä lasten kärsimystä, jota heille laittomilla huostaanotoilla aiheutetaan.

Tuollaiset edustavat paloniemeläisyyttä, jonka mukaan kaikki ls:n asiakasvanhemmat ovat kieroja ja peittelevät vain omia virheitään. Viranomainen on heille puolijumala ja he ovat myös itse omasta mielestään lähellä sitä. Nimenomaan heille ei kelpaa mikään, kuten edellä kirjoitettiin. Jos vanhempi haluaa saada lapsen kotiin, on se paha, jos luopuu yrittämisestä, ei ole hyvä sekään. Sadismia tuo on vanhempia kohtaan siksikin, että he lopulta kannattavat laitonta adoptiota joka tapauksessa.

Viranomainen on heille aina väitteissään oikeassa, vaikka niitä ei olisi oikeiksi todistettukaan. Laittomia huostaanottoja he eivät myönnä olevan olemassa, koska myöntäminen veisi pohjan pois heidän sadismiltaan.

Onneksi joku varoitti jo ap:aa, tuollaisia kun palstoille riittää.

koettakaa kestää kirjoitti:

sama luonnevammainen raivopää, joka aikanaan kirjoitteli tänne jollain nimimerkillä. Hän ivasi ja pilkkasi useinkin sitä lasten kärsimystä, jota heille laittomilla huostaanotoilla aiheutetaan.

Tuollaiset edustavat paloniemeläisyyttä, jonka mukaan kaikki ls:n asiakasvanhemmat ovat kieroja ja peittelevät vain omia virheitään. Viranomainen on heille puolijumala ja he ovat myös itse omasta mielestään lähellä sitä. Nimenomaan heille ei kelpaa mikään, kuten edellä kirjoitettiin. Jos vanhempi haluaa saada lapsen kotiin, on se paha, jos luopuu yrittämisestä, ei ole hyvä sekään. Sadismia tuo on vanhempia kohtaan siksikin, että he lopulta kannattavat laitonta adoptiota joka tapauksessa.

Viranomainen on heille aina väitteissään oikeassa, vaikka niitä ei olisi oikeiksi todistettukaan. Laittomia huostaanottoja he eivät myönnä olevan olemassa, koska myöntäminen veisi pohjan pois heidän sadismiltaan.

Onneksi joku varoitti jo ap:aa, tuollaisia kun palstoille riittää.

paloniemeläisiä ole. Kun perheen isä ottaa alkoholia sillä tavalla että riitelee nakkikioskilla, oli riidan aloittaja tai ei niin aihetta huoleen on. Mies ei pysty kontrolloimaan itseään alkoholin vaikutuksen alaisena ollessaan. Hänenlaisensa olisi parasta olla kokonaan ottamatta. Eihän raskaana oleva äiti voi olla varma milloin isällä palaa hihat lapsiin tai äitiin jos ei saa nakkikioskilla purkaa agressioitaan. Raskaana oleva vaimo saattaa varsinkin ärsyttää miestä. Aloittajalla ehkä on tarve roikkua miehessä, mistä tarve sitten tuleekaan. Uhkaileeko mies tai onko lapsuuden traumat molemmilla. Tulipahan mieleeni onko ensimmäisen lapsen isä sama mies kuin tulevan. Jotain outoa jutussa on. Samaa outoa on puolustuskannanotoissa, läksytetään ja lässytetään eri mieltä oleville kuin pikkulapselle ikään. Loppupeleissä aloittaja on ihan itse vastuussa valinnoistaan. Ei luulisi oleva vaikea valita juopon ukon ja lasten välillä, mutta näyttää jollekin olevan.

Tässä mitään kirjoitti:

paloniemeläisiä ole. Kun perheen isä ottaa alkoholia sillä tavalla että riitelee nakkikioskilla, oli riidan aloittaja tai ei niin aihetta huoleen on. Mies ei pysty kontrolloimaan itseään alkoholin vaikutuksen alaisena ollessaan. Hänenlaisensa olisi parasta olla kokonaan ottamatta. Eihän raskaana oleva äiti voi olla varma milloin isällä palaa hihat lapsiin tai äitiin jos ei saa nakkikioskilla purkaa agressioitaan. Raskaana oleva vaimo saattaa varsinkin ärsyttää miestä. Aloittajalla ehkä on tarve roikkua miehessä, mistä tarve sitten tuleekaan. Uhkaileeko mies tai onko lapsuuden traumat molemmilla. Tulipahan mieleeni onko ensimmäisen lapsen isä sama mies kuin tulevan. Jotain outoa jutussa on. Samaa outoa on puolustuskannanotoissa, läksytetään ja lässytetään eri mieltä oleville kuin pikkulapselle ikään. Loppupeleissä aloittaja on ihan itse vastuussa valinnoistaan. Ei luulisi oleva vaikea valita juopon ukon ja lasten välillä, mutta näyttää jollekin olevan.

"läksytetään ja lässytetään eri mieltä oleville kuin pikkulapselle ikään. "
Katsopa omaa tyyliäsi, leimaat ja maalailet piruja seinille ja olet niin saakelin varma omista harhakuvitelmistasi, että ihan tyhjää edes leikkiä tuollaisen kanssa "keskustelua".

Eli kun sinä päätät puhelinpylvään juopoksi, niin se on sitä ja pysyy, ihan turha mitä toinen sinulle omista asioistaan sanoo.

Sama oli kun suomalais-venäläisen pojan laittomasta huostaanotosta yritti keskustella. Huostahullut hyökkäsivät raivoamaan ja väittämään, että jos lasta ei olisi huostaanotettu, niin vanhemmat olisivat VARMASTI TAPPANEET LAPSEN. Hohhoijaa... Mitään ei oltu todistettu todeksi, rikostutkimusta ei oltu edes aloitettu jne.

20 kirjoitti:

"läksytetään ja lässytetään eri mieltä oleville kuin pikkulapselle ikään. "
Katsopa omaa tyyliäsi, leimaat ja maalailet piruja seinille ja olet niin saakelin varma omista harhakuvitelmistasi, että ihan tyhjää edes leikkiä tuollaisen kanssa "keskustelua".

Eli kun sinä päätät puhelinpylvään juopoksi, niin se on sitä ja pysyy, ihan turha mitä toinen sinulle omista asioistaan sanoo.

Sama oli kun suomalais-venäläisen pojan laittomasta huostaanotosta yritti keskustella. Huostahullut hyökkäsivät raivoamaan ja väittämään, että jos lasta ei olisi huostaanotettu, niin vanhemmat olisivat VARMASTI TAPPANEET LAPSEN. Hohhoijaa... Mitään ei oltu todistettu todeksi, rikostutkimusta ei oltu edes aloitettu jne.

Ei puhuta puhelinpylväästä vaan juoposta.

Tässä nyt on yritystä käyttää hyväksi aiheettomia huostaanottoja sellaisiin, joiden huostaan otot ovat aiheellisia. Syystä jos toisesta.

Tällaisten julkisuuteen tuominen vahvistaa ihmisten käsitystä huostaan ottojen aiheellisuudesta. Aiheettomia on murto-osa ja harmaalla alueella enemmän. Aiheellisia on suurin osa millaiseksi tämä kyseinen tapaus vahvistuu.

Miestä ei kukaan täysipäinen äiti laita lastensa edelle, ei kukaan. Miehet ovat kivoja, mutta toisen varaan ei elämäänsä voi rakentaa, lapsistaan kuitenkin on vastuussa. Miesten tehtävä on siittää mahdollisimman monta jälkeläistä ja niistä vastuuseen jää äiti.

Ota lääkkeesi kirjoitti:

Ei puhuta puhelinpylväästä vaan juoposta.

Tässä nyt on yritystä käyttää hyväksi aiheettomia huostaanottoja sellaisiin, joiden huostaan otot ovat aiheellisia. Syystä jos toisesta.

Tällaisten julkisuuteen tuominen vahvistaa ihmisten käsitystä huostaan ottojen aiheellisuudesta. Aiheettomia on murto-osa ja harmaalla alueella enemmän. Aiheellisia on suurin osa millaiseksi tämä kyseinen tapaus vahvistuu.

Miestä ei kukaan täysipäinen äiti laita lastensa edelle, ei kukaan. Miehet ovat kivoja, mutta toisen varaan ei elämäänsä voi rakentaa, lapsistaan kuitenkin on vastuussa. Miesten tehtävä on siittää mahdollisimman monta jälkeläistä ja niistä vastuuseen jää äiti.

Minusta täällä ei ole tätä tapausta leimattu aiheettomaksi tai aiheelliseksi, joten älä sinäkään sitä tee. Onko se edes olennaista sen suhteen, mistä tässä nyt on kysymys?

Sinua edellinen oli kyllä oikeassa siinä, että ei kerran kuussa alkoholia ottava ole alkoholisti.
Tarkistapa vähän periaatteitasi tuossa asiassa! Täällä on paljonkin ollut esillä se, että ls-asiakkailta JOTKUT SOSSUT vaativat absolutismia, kun taas jotkut eivät. Sinä näytät kuuluvan edellisen kannattajiin, onko se sitten oikeudenmukaista lapsiperheitä kohtaan, siitä en ala kanssasi kiistelemään. Lain pitäisi olla niin selkeästi laadittu, että tulkinnanvaraisia tilanteita ei tule. Nyt sen sijaan laki on niin väljä, että se sallii sosiaalitoimelta samasta tilanteesta hyvin erilaisia tulkintoja.

Äläkä yhtään vähättele todella laittomien huostaanottojen määrää tässä maassa, koska et tunnu paljon tietävän, mistä puhut. Esim. minä sen sijaan tiedän niistä sitäkin enemmän, eikä kyse ole edes laista ja sen tulkinnasta, vaan todella monia lakeja rikkovista huostaanotoista.

Tässä mitään kirjoitti:

paloniemeläisiä ole. Kun perheen isä ottaa alkoholia sillä tavalla että riitelee nakkikioskilla, oli riidan aloittaja tai ei niin aihetta huoleen on. Mies ei pysty kontrolloimaan itseään alkoholin vaikutuksen alaisena ollessaan. Hänenlaisensa olisi parasta olla kokonaan ottamatta. Eihän raskaana oleva äiti voi olla varma milloin isällä palaa hihat lapsiin tai äitiin jos ei saa nakkikioskilla purkaa agressioitaan. Raskaana oleva vaimo saattaa varsinkin ärsyttää miestä. Aloittajalla ehkä on tarve roikkua miehessä, mistä tarve sitten tuleekaan. Uhkaileeko mies tai onko lapsuuden traumat molemmilla. Tulipahan mieleeni onko ensimmäisen lapsen isä sama mies kuin tulevan. Jotain outoa jutussa on. Samaa outoa on puolustuskannanotoissa, läksytetään ja lässytetään eri mieltä oleville kuin pikkulapselle ikään. Loppupeleissä aloittaja on ihan itse vastuussa valinnoistaan. Ei luulisi oleva vaikea valita juopon ukon ja lasten välillä, mutta näyttää jollekin olevan.

oletko tosissaan sitä mieltä, että nakkikioskijonossa "riehuminen" voi ennakoida väkivaltaa perhettä kohtaan. Menepäs joskus viikonloppuna grillijonoon niin alkaa sullekin totuus paljastua. Voit jopa tahtomattaan joutua keskelle riitaa ja sossuhan ei tutki kenen vika mikäkin grillitappelu on. Toisekseen jos on totta että sossu vetoaa tämmöiseen grillitappeluun niin lsasiat ovat Suomessa todella hälyttävässä tilassa

huostasossut alas kirjoitti:

10 kirjoittaa juuri niinkuin asia on. Sossun perhesuunnitteluun ei tarvitse alistua vaikka he uhkailisivat mitä. Meilläkin kävi yhdessä vaiheessa niin, että perhetyöntekijän manipulointi lopulta sai perheemme hajoamaan. Yhdistyimme jälleen ja enää koskaan ei sossusta kukaan tule kertomaan että toisen vanhemman pitäisi ottaa ja lähteä ja viedä lapset mukanaan.
Aloittajan tapaus kuulostaa tyrmistyttävän typerältä, mutta ah niin tutulta sossutyrannialta.
Ulkomaille muutto taitaa olla ainoa vaihtoehto lastensuojeluasiakkaan tulevaisuutta ajatellen. Kun kerran siihen rumbaan on joutunut voiko sitä koskaan olla enää vapaa elämään ilman pelkoa? En näe siihen mahdollisuutta Suomessa mikäli tämä sama ls-hysteria täällä vielä vaikuttaa pitkäänkin.
Tietysti säälittää tuo huostaanotettu lapsi, hän tulee jossain vaiheessa kuitenkin kaipaamaan biologista perhettään vaikkei sitä vielä tajuaisikaan.

Sossut Eivät jätä rauhaan koskaan, kun ovat kerran saaneet napattua kohteekseen.

Meillä esimerkiksi on kaikki kunnossa ja ovat sen myös myöntäneet, silti
on kova hinku jatkaa niskaanhengittämistä.

Mitään huomautettavaa ei viimeksikään löytynyt, ei siis mitään.
Silti kuulemma asiakkuus jatkuu.

Nyt on sitten kova hinku kotiin kyyläyskäynnille, taas.
Ovi ei aukea.





Katsotaan nyt tuleeko Poliisi taas potkimaan ovet palasiksi.
Joskus kun Poliisi teki niin, kysyin poliisita että mitäs jos lapsi olisi
seissyt oven takana?
Poliisi vastasi nauraen: Heh-heh, sitten olis varmaan sattunut!

Mitä vittua me voidaan oikeasti enää tehdä, missään ei ole turvassa viranomaisen hulluudelta ja mielivallalta, oma koti tuntuu olevan se
kaikkein turvattomin paikka.

Kait täältä pitäisi kiireesti lähteä toiseen maahan.

Sitten takaisin kun omat ovat täysi-ikäisiä.

Takaisin tänne, vainoamaan sossuja kolmessa polvessa.
Lsd-tikkarit niiden lapsenlapsille suukkuun koulumatkalla:D


Tätäkö on se yhteistyö jota he haluavat, sopii minulle.
Tervetuloa, minä kostan aina.

Jättäisit siis lapsesi kirjoittaa: "se lapsi on jo menetetty kuitenkin" Näinkö? Siis kieltäydyt laittamasta kotisi asioita kuntoon sille lapselle, joka on jo huostaanotettu, jotta saisit hänet takaisin? Jos kerran sossu ei hyväksy miestäsi kelvolliseksi isäksi lapselle, niin sinun on jätettävä hänet. Vai että vielä ulkomaille? Lapsi parka, odottaa ja odottaa laitoksessa, että äiti hakisi hänet rauhalliseen, turvalliseen, raittiiseen kotiin , se ikävä on varmasti suunnaton, ja sinä täällä vielä roikut juoppo-ukossa, ja oot lähdössä vielä kauemmaksi lapsestasi. Uskomatonta, enpä ole ennen kuullut kenenkään kelvollisen vanhemman suusta tuollaista.

Kodissani ei ole mitään vikaa. Mielestäni se ei ole sossun tehtävä arvioida, kuinka meillä menee mieheni kanssa ja vaatia eroa.
Hän on kelvollinen isä ja hyvä puoliso, en minä mitään juoppoa edes kattelisi.
Esikoinen ei ole laitoksessa, vaan ihan asiallisessa sijaisperheessä, onneksi., mutta on useamman kuukauden työ saada hänet kotilomalle ja siten "paeta" lapsen kanssa pois.
En missään tapauksessa halua lastani jättää, pelkäänpä vaan, ettei huostaanottoa pureta, ei ainakaan helpolla.
Onko mielestäsi oikein sitten tehdä abortti ja miettiä loppuelämä, millaista elo olisi ihanan vauvan kanssa ollut (varsinkin kun sen saisi pitää kotona alusta alkaen)..?
Kirjoituksesi oli varmaan provo, vaivauduin nyt kuitenkin vastaamaan :)

Ja muuten, kyse on ihan todellisesta tilanteesta, ihan kaikkia yksityiskohtia en viitsi paljastaa, mutta ongelmat ovat (sossun mielestä)juuri ne mistä olen kirjoittanut.

mental hospital kirjoitti:

Jättäisit siis lapsesi kirjoittaa: "se lapsi on jo menetetty kuitenkin" Näinkö? Siis kieltäydyt laittamasta kotisi asioita kuntoon sille lapselle, joka on jo huostaanotettu, jotta saisit hänet takaisin? Jos kerran sossu ei hyväksy miestäsi kelvolliseksi isäksi lapselle, niin sinun on jätettävä hänet. Vai että vielä ulkomaille? Lapsi parka, odottaa ja odottaa laitoksessa, että äiti hakisi hänet rauhalliseen, turvalliseen, raittiiseen kotiin , se ikävä on varmasti suunnaton, ja sinä täällä vielä roikut juoppo-ukossa, ja oot lähdössä vielä kauemmaksi lapsestasi. Uskomatonta, enpä ole ennen kuullut kenenkään kelvollisen vanhemman suusta tuollaista.

Kodissani ei ole mitään vikaa. Mielestäni se ei ole sossun tehtävä arvioida, kuinka meillä menee mieheni kanssa ja vaatia eroa.
Hän on kelvollinen isä ja hyvä puoliso, en minä mitään juoppoa edes kattelisi.
Esikoinen ei ole laitoksessa, vaan ihan asiallisessa sijaisperheessä, onneksi., mutta on useamman kuukauden työ saada hänet kotilomalle ja siten "paeta" lapsen kanssa pois.
En missään tapauksessa halua lastani jättää, pelkäänpä vaan, ettei huostaanottoa pureta, ei ainakaan helpolla.
Onko mielestäsi oikein sitten tehdä abortti ja miettiä loppuelämä, millaista elo olisi ihanan vauvan kanssa ollut (varsinkin kun sen saisi pitää kotona alusta alkaen)..?
Kirjoituksesi oli varmaan provo, vaivauduin nyt kuitenkin vastaamaan :)

Ja muuten, kyse on ihan todellisesta tilanteesta, ihan kaikkia yksityiskohtia en viitsi paljastaa, mutta ongelmat ovat (sossun mielestä)juuri ne mistä olen kirjoittanut.

Miten saan tietoa muutosta Australiaan? Tarvitseeko viisumin?

pois, pois kirjoitti:

Miten saan tietoa muutosta Australiaan? Tarvitseeko viisumin?

suomalaisilta öykkäri-sossuilta turvassa :) Tällainen löytyi: http://www.dundernews.com/viestitaulu/index.php?topic=214.0

"Kannattaa aloittaa sen miettimisellä, missä viisumiluokassa voi tai kannattaa viisumia hakea.
Jos ajattelitte olla Australiassa pidemmän aikaa ja jos työpaikan aikoo hakea itse, kyseeseen tulee lähinnä pysyvä oleskelulupa-tyyppinen viisumi eli Permanent Resident Visa.

Viisumiluokista ja kunkin luokan vaatimuksista lisää Australian maahanmuuttoviraston (DIMIA) sivuilla http://www.immi.gov.au/. Sieltä kannattaa aloittaa.

Käytännössä jos haet viisumia australialaisen työtarjouksen perusteella (Employer sponsored migration), työnantaja joutuu osoittamaan DIMIA:lle, että vastaavaa henkilöä ei löydy Aus työmarkkinoilta. Se voi olla käytännössä hankalaa ellei työtehtävä ole jollain tavalla erikoinen.

Koulutukseen perustuvaa itsenäistä viisumia (Skilled Independent visa) hakiessa pitää täyttää perusvaatimukset, joista yksi on, että Sinun on saatava hyväksytty ammattitaitoarviointi (skills assessment) ammattiluokkaasi vastaavalta organisaatiolta Australiassa. Tämä lienee kohdallasi Australian Computer Society (ACS), http://www.acs.org.au/. ACS todennäköisesti vaatii työkokemusta hyväksyttävää ammattiataitoarvointia varten. Toinen skilled independent luokan perusvaatimus on, että hakijalla on oltava viimeaikaista työkokemusta vähintäin 12kk viimeisen 18 k:n aikana. Näihin vaatimuksiin perustuen ilman työkokemusta skilled independent luokassa ei voi hakea.

Vastavalmistuneena ja ilman työkokemusta omaavalla on kuitenkin mahdollisuus saada viisumi, jos hakee ja saa opiskelupaikan Austaliasta.

Asian selvittämiseksi kannattaa tutkia DIMIAn sivut, käyttää uutisryhmiä (esim. britishexpats.com -> forums -> immigration) jne. On myös mahdollista nimittää ns. migration agent, jonka palvelut maksavat mutta joka arvioi mahdollisuutenne saada viisumin ja opastaa sen hakemisessa"

Harkintaan kirjoitti:

suomalaisilta öykkäri-sossuilta turvassa :) Tällainen löytyi: http://www.dundernews.com/viestitaulu/index.php?topic=214.0

"Kannattaa aloittaa sen miettimisellä, missä viisumiluokassa voi tai kannattaa viisumia hakea.
Jos ajattelitte olla Australiassa pidemmän aikaa ja jos työpaikan aikoo hakea itse, kyseeseen tulee lähinnä pysyvä oleskelulupa-tyyppinen viisumi eli Permanent Resident Visa.

Viisumiluokista ja kunkin luokan vaatimuksista lisää Australian maahanmuuttoviraston (DIMIA) sivuilla http://www.immi.gov.au/. Sieltä kannattaa aloittaa.

Käytännössä jos haet viisumia australialaisen työtarjouksen perusteella (Employer sponsored migration), työnantaja joutuu osoittamaan DIMIA:lle, että vastaavaa henkilöä ei löydy Aus työmarkkinoilta. Se voi olla käytännössä hankalaa ellei työtehtävä ole jollain tavalla erikoinen.

Koulutukseen perustuvaa itsenäistä viisumia (Skilled Independent visa) hakiessa pitää täyttää perusvaatimukset, joista yksi on, että Sinun on saatava hyväksytty ammattitaitoarviointi (skills assessment) ammattiluokkaasi vastaavalta organisaatiolta Australiassa. Tämä lienee kohdallasi Australian Computer Society (ACS), http://www.acs.org.au/. ACS todennäköisesti vaatii työkokemusta hyväksyttävää ammattiataitoarvointia varten. Toinen skilled independent luokan perusvaatimus on, että hakijalla on oltava viimeaikaista työkokemusta vähintäin 12kk viimeisen 18 k:n aikana. Näihin vaatimuksiin perustuen ilman työkokemusta skilled independent luokassa ei voi hakea.

Vastavalmistuneena ja ilman työkokemusta omaavalla on kuitenkin mahdollisuus saada viisumi, jos hakee ja saa opiskelupaikan Austaliasta.

Asian selvittämiseksi kannattaa tutkia DIMIAn sivut, käyttää uutisryhmiä (esim. britishexpats.com -> forums -> immigration) jne. On myös mahdollista nimittää ns. migration agent, jonka palvelut maksavat mutta joka arvioi mahdollisuutenne saada viisumin ja opastaa sen hakemisessa"

paljon suomalaisia sairaanhoitajia ja muuta terv.huollon henkilökuntaa, kuten esim. Englantiinkin.

mental hospital kirjoitti:

Jättäisit siis lapsesi kirjoittaa: "se lapsi on jo menetetty kuitenkin" Näinkö? Siis kieltäydyt laittamasta kotisi asioita kuntoon sille lapselle, joka on jo huostaanotettu, jotta saisit hänet takaisin? Jos kerran sossu ei hyväksy miestäsi kelvolliseksi isäksi lapselle, niin sinun on jätettävä hänet. Vai että vielä ulkomaille? Lapsi parka, odottaa ja odottaa laitoksessa, että äiti hakisi hänet rauhalliseen, turvalliseen, raittiiseen kotiin , se ikävä on varmasti suunnaton, ja sinä täällä vielä roikut juoppo-ukossa, ja oot lähdössä vielä kauemmaksi lapsestasi. Uskomatonta, enpä ole ennen kuullut kenenkään kelvollisen vanhemman suusta tuollaista.

Kodissani ei ole mitään vikaa. Mielestäni se ei ole sossun tehtävä arvioida, kuinka meillä menee mieheni kanssa ja vaatia eroa.
Hän on kelvollinen isä ja hyvä puoliso, en minä mitään juoppoa edes kattelisi.
Esikoinen ei ole laitoksessa, vaan ihan asiallisessa sijaisperheessä, onneksi., mutta on useamman kuukauden työ saada hänet kotilomalle ja siten "paeta" lapsen kanssa pois.
En missään tapauksessa halua lastani jättää, pelkäänpä vaan, ettei huostaanottoa pureta, ei ainakaan helpolla.
Onko mielestäsi oikein sitten tehdä abortti ja miettiä loppuelämä, millaista elo olisi ihanan vauvan kanssa ollut (varsinkin kun sen saisi pitää kotona alusta alkaen)..?
Kirjoituksesi oli varmaan provo, vaivauduin nyt kuitenkin vastaamaan :)

Ja muuten, kyse on ihan todellisesta tilanteesta, ihan kaikkia yksityiskohtia en viitsi paljastaa, mutta ongelmat ovat (sossun mielestä)juuri ne mistä olen kirjoittanut.

Vaikka et uskoisi vähääkään, että huostaanotto purettaisiin, niin mielestäni olet moraalisesti velvollinen tekemään purkuhakemuksen. Koeta saada lapsi takaisin, vaikka häntä ei sinulle ja miehellesi annettaisikaan.

Olisiko sinulla paremmat mahikset saada lapsi takaisin, jos eroat miehestäsi? Tiedän jo ainakin parissa tapauksessa näin tehdyn. Pariskunnat ovat eronneet. Tavallaan. Mutta elämä on jatkunut kuitenkin samoissa uomissa. Yhdessä perheenä.

Minusta sinun ei kannata kovin kynsin hampain pitää kiinni miehestäsi, tehkää vaikka tekoero, jos se auttaa. Kaikkea kannatta yrittää. On hyvä, jos osaa olla ovela ja pystyy sopivasti joustamaan, pitäen kuitenkin periaatteista ja päämääristä kiinni. Mutta päämäärää voi tavoitella montaa reittiä, sitä koetan tässä sanoa. Ei kannata jumittautua hokemaan, että en halua luopua miehestäni. Et kai sinä hänestä joudu luopumaan, vaikka vähän pelailisittekin.

Ja muista se seikka, että MIEHESI on tämän sotkun syypää. Älä siis jousta liikaa siinä, että puolustat uhrautuvasti miestäsi, niin kohtuuttomasti kuin häntä onkin leimattu.

Siis huostaanoton purkuhakemus liikkeelle. Olet mielestäni sen ehdottomasti velkaa lapsellesi. Mikään muu ei ole niin tärkeää kuin tuo ja työskentely huostaanoton lopettamiseksi. Piste.

Pura huostaanotto kirjoitti:

Vaikka et uskoisi vähääkään, että huostaanotto purettaisiin, niin mielestäni olet moraalisesti velvollinen tekemään purkuhakemuksen. Koeta saada lapsi takaisin, vaikka häntä ei sinulle ja miehellesi annettaisikaan.

Olisiko sinulla paremmat mahikset saada lapsi takaisin, jos eroat miehestäsi? Tiedän jo ainakin parissa tapauksessa näin tehdyn. Pariskunnat ovat eronneet. Tavallaan. Mutta elämä on jatkunut kuitenkin samoissa uomissa. Yhdessä perheenä.

Minusta sinun ei kannata kovin kynsin hampain pitää kiinni miehestäsi, tehkää vaikka tekoero, jos se auttaa. Kaikkea kannatta yrittää. On hyvä, jos osaa olla ovela ja pystyy sopivasti joustamaan, pitäen kuitenkin periaatteista ja päämääristä kiinni. Mutta päämäärää voi tavoitella montaa reittiä, sitä koetan tässä sanoa. Ei kannata jumittautua hokemaan, että en halua luopua miehestäni. Et kai sinä hänestä joudu luopumaan, vaikka vähän pelailisittekin.

Ja muista se seikka, että MIEHESI on tämän sotkun syypää. Älä siis jousta liikaa siinä, että puolustat uhrautuvasti miestäsi, niin kohtuuttomasti kuin häntä onkin leimattu.

Siis huostaanoton purkuhakemus liikkeelle. Olet mielestäni sen ehdottomasti velkaa lapsellesi. Mikään muu ei ole niin tärkeää kuin tuo ja työskentely huostaanoton lopettamiseksi. Piste.

Kyllähän se tuntuu hirveälle, kun joku sanoo asiat niin kuin ne ovat.
Jos ap on ensin muuttanut asumaan yksin, ja valmistanut huostaanotetulle lapselle hyvän ja turvallisen kodin, ja aloittanut yhteistyön sossun kanssa, tehden täsmälleen kuin he vaativat, ja siltikään sossu ei anna lasta takaisin, niin VASTA sen jälkeen voi aloittaa syyttämään sossua vääryydestä. SE olisikin lapsen vaarastamista äidiltä.
Mutta jos mitään tätä ei ole suostunut tekemään, niin sitten valinta on tehty: mies on rakkaampi kuin oma lapsi. Kerrohan ihan mielenkiinnon vuoksi, mikä siinä miehessä on niin erikoista ja ihanaa ? Täytyy olla aikamoinen adonis, kun vie oman pienen lapsen paikan sydämmessäsi. Lapsi itkee ja itkee . "Missä on äiti? Miksi hylkäsit minut tänne? Miksi? Hän kysyy koko loppuelämänsä" Siksi, kun mies oli niin upea, ja meillä oli niin hauskaa yhdessä! Siksi, siksi en välittänyt sinusta, pienokaiseni. Sinulla on varmaan parempi siellä muiden luona kun olet jo "menetetty".

valitse lapsesi! kirjoitti:

Kyllähän se tuntuu hirveälle, kun joku sanoo asiat niin kuin ne ovat.
Jos ap on ensin muuttanut asumaan yksin, ja valmistanut huostaanotetulle lapselle hyvän ja turvallisen kodin, ja aloittanut yhteistyön sossun kanssa, tehden täsmälleen kuin he vaativat, ja siltikään sossu ei anna lasta takaisin, niin VASTA sen jälkeen voi aloittaa syyttämään sossua vääryydestä. SE olisikin lapsen vaarastamista äidiltä.
Mutta jos mitään tätä ei ole suostunut tekemään, niin sitten valinta on tehty: mies on rakkaampi kuin oma lapsi. Kerrohan ihan mielenkiinnon vuoksi, mikä siinä miehessä on niin erikoista ja ihanaa ? Täytyy olla aikamoinen adonis, kun vie oman pienen lapsen paikan sydämmessäsi. Lapsi itkee ja itkee . "Missä on äiti? Miksi hylkäsit minut tänne? Miksi? Hän kysyy koko loppuelämänsä" Siksi, kun mies oli niin upea, ja meillä oli niin hauskaa yhdessä! Siksi, siksi en välittänyt sinusta, pienokaiseni. Sinulla on varmaan parempi siellä muiden luona kun olet jo "menetetty".

Olen samaa mieltä kanssasi, nimimerkki Valitse lapsesi! Yleislinjasta.

Sen sijaan huostaanottopurkua haettaessa mielestäni vanhemmalla on aina käsitys siitä, että sosiaalityöntekijät ovat menetelleet väärin. Niin voi ajatella ap:n tapauksessakin käyneen. Jo nyt, tässä vaiheessa, ap:n on mielestäni lupa ajatella, että lapsi on varastettu.

Ja tosiaan, ap on mielestäni liian joustava, venyvä suhteessaan mieheensä, eli päämäärä on mies. Päämääräksi pitää vaihtaa lapsi, tietysti. Tämä on strateginen neuvo. Ei projektia voi mitenkään lähteä hoitamaan huolehtimalla miehen turvallisuuden tunteesta. Hän on aikuinen. Lapsestaan vanhempi on ensisijaisesti vastuussa, ei muiden aikuisten hyvinvoinnista.

valitse lapsesi! kirjoitti:

Kyllähän se tuntuu hirveälle, kun joku sanoo asiat niin kuin ne ovat.
Jos ap on ensin muuttanut asumaan yksin, ja valmistanut huostaanotetulle lapselle hyvän ja turvallisen kodin, ja aloittanut yhteistyön sossun kanssa, tehden täsmälleen kuin he vaativat, ja siltikään sossu ei anna lasta takaisin, niin VASTA sen jälkeen voi aloittaa syyttämään sossua vääryydestä. SE olisikin lapsen vaarastamista äidiltä.
Mutta jos mitään tätä ei ole suostunut tekemään, niin sitten valinta on tehty: mies on rakkaampi kuin oma lapsi. Kerrohan ihan mielenkiinnon vuoksi, mikä siinä miehessä on niin erikoista ja ihanaa ? Täytyy olla aikamoinen adonis, kun vie oman pienen lapsen paikan sydämmessäsi. Lapsi itkee ja itkee . "Missä on äiti? Miksi hylkäsit minut tänne? Miksi? Hän kysyy koko loppuelämänsä" Siksi, kun mies oli niin upea, ja meillä oli niin hauskaa yhdessä! Siksi, siksi en välittänyt sinusta, pienokaiseni. Sinulla on varmaan parempi siellä muiden luona kun olet jo "menetetty".

Jos pelkän kotiloman saamiseen vaaditaan kuukausien taistelu, niin kyllä aika toivottomalle vaikuttaa. Kun purun haun aloittaa nyt, kestää hallinto-oikeuskäsittelyn odottelu vuoden eli lapsi on jo syntynyt, ennen kuin asia on niin pitkällä. Mitä sitten sanot ap:lle, jos tämäkin lapsi menetetään heti vatiolle? Miten monta raskautta äidin psyyke kestää läpikäydä niin, että lapsi ryöstetään joka kerran?

Jotain kai sinunkin persoonastasi osoittaa se, että täysin ulkopuolisena luulet sanovasi ja näkeväsi "asiat niin kuin ne on". Mieti vähän.

Sinua edellinen sen sijaan näki asian jo paljon järkevämmin. Eli kehotti niin sanotusti teeskentelemään eroa. Mitenkähän se käytännössä onnistuu... Molemmilla pitäisi olla nimellisesti eri asunnot, vaikka asuukin yhdessä. Pitää olla aika hyvät tulot, että pystyy pitämään silmän lumeeksi toista asuntoa. Ihanneratkaisu koko tilanteeseen olisi kun olla niin varakas, että voisi asua jossain aika lähellä ulkomailla, mutta silti pitää asuntoa Suomessa ja käydä täällä hyvin usein.

Päämääräksi lapsi kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi, nimimerkki Valitse lapsesi! Yleislinjasta.

Sen sijaan huostaanottopurkua haettaessa mielestäni vanhemmalla on aina käsitys siitä, että sosiaalityöntekijät ovat menetelleet väärin. Niin voi ajatella ap:n tapauksessakin käyneen. Jo nyt, tässä vaiheessa, ap:n on mielestäni lupa ajatella, että lapsi on varastettu.

Ja tosiaan, ap on mielestäni liian joustava, venyvä suhteessaan mieheensä, eli päämäärä on mies. Päämääräksi pitää vaihtaa lapsi, tietysti. Tämä on strateginen neuvo. Ei projektia voi mitenkään lähteä hoitamaan huolehtimalla miehen turvallisuuden tunteesta. Hän on aikuinen. Lapsestaan vanhempi on ensisijaisesti vastuussa, ei muiden aikuisten hyvinvoinnista.

Et kai vain nyt unohda, että tässä on jo itse asiassa kyse kahdesta lapsesta?
Olennaista on miettiä, miten välttyä siltä tragedialta, että heitä ei kohta ole kumpaakaan?

Purkukäsittely kestää vuoden ja on hyvin epätodennäköistä, että menee läpi, koska pelkät kotilomaneuvottelut kestävät kuukausia. Eli jos aloittaa purun haun nyt, se tarkoittaa sitä, että toinen lapsi on jo syntynyt, ennen kuin asian käsittely on ohi. Samalla on saatu taas vuosi lisää vanhemman lapsen huostassa oloaikaan, mikä edelleen vähentää kotiuttamismahdollisuutta.

Entä syntyvä lapsi? Ne jotka kehottavat eroamaan, te olette vaatimassa taas uutta lasta rikkinäiseen perheeseen. Onko teillä moraalisesti oikeus riistää lapselta isä jo ennen hänen syntymäänsä?

valitse lapsesi! kirjoitti:

Kyllähän se tuntuu hirveälle, kun joku sanoo asiat niin kuin ne ovat.
Jos ap on ensin muuttanut asumaan yksin, ja valmistanut huostaanotetulle lapselle hyvän ja turvallisen kodin, ja aloittanut yhteistyön sossun kanssa, tehden täsmälleen kuin he vaativat, ja siltikään sossu ei anna lasta takaisin, niin VASTA sen jälkeen voi aloittaa syyttämään sossua vääryydestä. SE olisikin lapsen vaarastamista äidiltä.
Mutta jos mitään tätä ei ole suostunut tekemään, niin sitten valinta on tehty: mies on rakkaampi kuin oma lapsi. Kerrohan ihan mielenkiinnon vuoksi, mikä siinä miehessä on niin erikoista ja ihanaa ? Täytyy olla aikamoinen adonis, kun vie oman pienen lapsen paikan sydämmessäsi. Lapsi itkee ja itkee . "Missä on äiti? Miksi hylkäsit minut tänne? Miksi? Hän kysyy koko loppuelämänsä" Siksi, kun mies oli niin upea, ja meillä oli niin hauskaa yhdessä! Siksi, siksi en välittänyt sinusta, pienokaiseni. Sinulla on varmaan parempi siellä muiden luona kun olet jo "menetetty".

Niinpä, sitä ihmetten ettet ole taistellut lapsestasi! Tuo nakkikioskijupakka ei ole syy huostaanottoon!!! Jotain muuta tässä on taustalla.

vain koko totuus kirjoitti:

Niinpä, sitä ihmetten ettet ole taistellut lapsestasi! Tuo nakkikioskijupakka ei ole syy huostaanottoon!!! Jotain muuta tässä on taustalla.

Aiheettomia ls-ilmoituksia ex:n taholta tai jonkun muun ilkeilijän.

vain koko totuus kirjoitti:

Niinpä, sitä ihmetten ettet ole taistellut lapsestasi! Tuo nakkikioskijupakka ei ole syy huostaanottoon!!! Jotain muuta tässä on taustalla.

Mitä merkitystä syillä on tämän hetkiseen tilanteeseen?
Eivätkö lapset ole aina kaikkein tärkeimmät?
Kun kerran toinen on jo menetetty, eivät vanhemmat voi tehdä tässä tilanteessa kovin paljon muuta kuin syntymättömän eteen.

Voi kun asiat olisivatkin suomalaisessa lastensuojelussa niin yksinkertaisia, että "kun vain vanhemmat poistavat SYYT, niin saavat lapsen takaisin". Voi hyvänen aika sentään, ei kai koko tätäkään palstaa olisi olemassakaan, jos tuo väittämä pitäisi paikkansa!

Kaksi lasta kirjoitti:

Et kai vain nyt unohda, että tässä on jo itse asiassa kyse kahdesta lapsesta?
Olennaista on miettiä, miten välttyä siltä tragedialta, että heitä ei kohta ole kumpaakaan?

Purkukäsittely kestää vuoden ja on hyvin epätodennäköistä, että menee läpi, koska pelkät kotilomaneuvottelut kestävät kuukausia. Eli jos aloittaa purun haun nyt, se tarkoittaa sitä, että toinen lapsi on jo syntynyt, ennen kuin asian käsittely on ohi. Samalla on saatu taas vuosi lisää vanhemman lapsen huostassa oloaikaan, mikä edelleen vähentää kotiuttamismahdollisuutta.

Entä syntyvä lapsi? Ne jotka kehottavat eroamaan, te olette vaatimassa taas uutta lasta rikkinäiseen perheeseen. Onko teillä moraalisesti oikeus riistää lapselta isä jo ennen hänen syntymäänsä?

"Et kai vain nyt unohda, että tässä on jo itse asiassa kyse kahdesta lapsesta?"


Ei tässä näytä olevan kyse kahdesta lapsesta, vaan yhdestä lapsesta (joka ei ole vielä edes syntynyt) ja MIEHESTÄ. Aikuisesta.

En suosittele hysterisoitumaan syntymättömän puolesta. Vanhojen rikkeiden takia teiltä ei häntä vielä. Hysteria ja liioittelu vievät elämän todella kummalliselle uralle.

Vältä hysteriaa kirjoitti:

"Et kai vain nyt unohda, että tässä on jo itse asiassa kyse kahdesta lapsesta?"


Ei tässä näytä olevan kyse kahdesta lapsesta, vaan yhdestä lapsesta (joka ei ole vielä edes syntynyt) ja MIEHESTÄ. Aikuisesta.

En suosittele hysterisoitumaan syntymättömän puolesta. Vanhojen rikkeiden takia teiltä ei häntä vielä. Hysteria ja liioittelu vievät elämän todella kummalliselle uralle.

Siis vanhojen rikkeiden takia teiltä ei uutta, syntymässä olevaa, viedä. Se oli tarkoitukseni sanoa. Tuli kirjoitusvirhe.


Oletteko muuten tilanneet asiakaspaperinne luettavaksi ja lukeneet ne? Se kannattaa ehdottomasti tehdä. Ja sitten sitä huostaanoton purkuhakemusta vääntämään.

Takaan ja vannon, että lapsesi, MOLEMMAT, ihmettelevät myöhemmin aivoituksiasi ja toimintaasi, jos et yritä purkaa huostaanottoa.

vain koko totuus kirjoitti:

Niinpä, sitä ihmetten ettet ole taistellut lapsestasi! Tuo nakkikioskijupakka ei ole syy huostaanottoon!!! Jotain muuta tässä on taustalla.

Raskaus on melkoinen rasitus niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Kuinka monta raskautta naisen on mahdollista kestää, että aina menettää lapsensa pian sen syntymän jälkeen? Jos me kirjoittajat haluamme ajatella tuota syntymätöntä lasta, meistä yksikään ei ivaile tai tuomitse äitiä tässä tilanteessa mistään asiasta, koska ensinnäkään siitä ei ole mitään hyötyä, ja sikiöasteella olevaa lasta se auttaa kaikkein vähiten. On aivan sama tämän lapsen ja monen muunkin asian kannalta, minkä takia vanhempi lapsi sosiaalitoimen mielestä on otettu huostaan. Paineiden lisääminen äidille lisää paineita myös syntymättömälle lapselle.

Jos äiti saisi vapaasti valita, hän varmasti pitäisi molemmat lapsensa. Kummalle lapselle äidin on tässä nyt tärkeämpi uhrata enemmän aikaa ja voimia? Sille, jonka hyväksi hän voi tehdä kaiken mahdollisen, vai vanhemmalle, jonka puolesta taistelu saattaa vain kuluttaa suotta hänen voimiaan?

Eikö huostaanoton purkua voi tehdä ulkomailla asuessaan? Miksi vanhemmat eivät voisi muuttaa ulkomaille ja pelastaa näin toisen lapsen itselleen ja hakea purkua myöhemmin, kun tilanne on uuden lapsen syntymän jälkeen vakiintunut? Tai voisivatko he laittaa purun vireille ja muuttaa siitä huolimatta?

Miksi äidin pitäisi jäädä yksin raskausaikana, jolloin isän antama tuki on hyvin tärkeää? Eivät asiat niin yksinkertaisia ole kuin moni näyttää ensi hätään ajattelevan.

vain koko totuus kirjoitti:

Niinpä, sitä ihmetten ettet ole taistellut lapsestasi! Tuo nakkikioskijupakka ei ole syy huostaanottoon!!! Jotain muuta tässä on taustalla.

Ap ei ole kertonut, onko isä sama molemmilla lapsilla, mutta ei sillä oikeastaan ole merkitystä. Minusta on oikeudenmukaista katsoa tilannetta myös syntymättömän lapsen isän kannalta. Täällä aina niin kauniisti puhutaan, miten lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa...

Miksi kuitenkin niin moni ensimmäisenä vaatii vanhempia eroamaan? Tässä on kyse neljästä ihmisestä ja yhtäkkiä keskustellaan kuin lapsella ei isää olisi olemassakaan, vaikka hän elää onnellisessa parisuhteessa lapsen äidin kanssa.
Pitääkö kaikki muut perheenjäsenet uhrata nyt sen takia, että äiti jäisi yksin taistelemaan huostassa olevasta lapsestaan? Eikö syntymättömällä lapsella ja isällä ole oikeuksia kokonaiseen perheeseen ja toisiin perheenjäseniin ollenkaan?

Pura huostaanotto kirjoitti:

Vaikka et uskoisi vähääkään, että huostaanotto purettaisiin, niin mielestäni olet moraalisesti velvollinen tekemään purkuhakemuksen. Koeta saada lapsi takaisin, vaikka häntä ei sinulle ja miehellesi annettaisikaan.

Olisiko sinulla paremmat mahikset saada lapsi takaisin, jos eroat miehestäsi? Tiedän jo ainakin parissa tapauksessa näin tehdyn. Pariskunnat ovat eronneet. Tavallaan. Mutta elämä on jatkunut kuitenkin samoissa uomissa. Yhdessä perheenä.

Minusta sinun ei kannata kovin kynsin hampain pitää kiinni miehestäsi, tehkää vaikka tekoero, jos se auttaa. Kaikkea kannatta yrittää. On hyvä, jos osaa olla ovela ja pystyy sopivasti joustamaan, pitäen kuitenkin periaatteista ja päämääristä kiinni. Mutta päämäärää voi tavoitella montaa reittiä, sitä koetan tässä sanoa. Ei kannata jumittautua hokemaan, että en halua luopua miehestäni. Et kai sinä hänestä joudu luopumaan, vaikka vähän pelailisittekin.

Ja muista se seikka, että MIEHESI on tämän sotkun syypää. Älä siis jousta liikaa siinä, että puolustat uhrautuvasti miestäsi, niin kohtuuttomasti kuin häntä onkin leimattu.

Siis huostaanoton purkuhakemus liikkeelle. Olet mielestäni sen ehdottomasti velkaa lapsellesi. Mikään muu ei ole niin tärkeää kuin tuo ja työskentely huostaanoton lopettamiseksi. Piste.

mutta seuraava syy lienee: Äiti on vastikään eronnut meihestä ja on raskaana. Tässä elämäntilanteessa lapsen palauttaminen kotiin olisi lapsen edun vastaista.

En tiedä, vaikea on ap:n tilanne ja myötätuntoni hänelle.

sossu etsii lasta ulkomailta? Jos nuoren lähettää sukulaisten luo.

kaikki keinot käytän kirjoitti:

sossu etsii lasta ulkomailta? Jos nuoren lähettää sukulaisten luo.

Täällä käsiteltiin noin pari vuotta sitten tapausta, jossa narkomaani äiti sai lapsensa kotilomalle ja kaappasi hänet Norjaan. Sossut eivät laittaneet tikkua ristiin, että olisivat olleet Norjaan yhteydessä ja vaatineet lasta tai äitiä Suomeen palautettavaksi, vaikka lapsi siis virallisesti oli sosiaalitoimen vastuulla.

Sossua ei kiinnosta kirjoitti:

Täällä käsiteltiin noin pari vuotta sitten tapausta, jossa narkomaani äiti sai lapsensa kotilomalle ja kaappasi hänet Norjaan. Sossut eivät laittaneet tikkua ristiin, että olisivat olleet Norjaan yhteydessä ja vaatineet lasta tai äitiä Suomeen palautettavaksi, vaikka lapsi siis virallisesti oli sosiaalitoimen vastuulla.

että sossuilla olisi pitänyt olla aihetta ihan todelliseen huoleen lapsen puolesta. Äiti nimittäin todistetusti käytti huumeita, se ei ollut vain sossun kuvitelmaa. En tiedä, minkä verran raittiutta oli takana, että hän sai lapsen kotilomalle, mutta myöhemmin lapsi otettiin huostaan Norjan viranomaisten toimesta. Äiti palasi Suomeen ja juttu nousi tälle palstalle siinä vaiheessa, kun lapsen isä yritti taistella lasta itselleen. Ei tietääkseni onnistunut, hän ei juurikaan saanut mitään tukea ja apua Suomesta Norjassa tapahtuneisiin oikeudenkäynteihin tai mihinkään.

Siis olisi luullut sossujen huolestuvan äidin taustan tuntien, koska sosiaalitoimeen meni tieto muistaakseni hyvin nopeasti siitä, että lapsi oli viety ulkomaille. Mutta asia ei kiinnostanut heitä sentin vertaa.

Ei siis tämän ketjun tapauksessa olisi mitään huolta siitä, että sossu jotenkin "etsiskelisi" lasta, jota se ei ole ehtinyt vielä edes huostaanottaa. Mutta voiko silti ottaa riskin, että sossu ei päädy joka tapauksessa johonkin hiton ennakoivaan huostaan, jos lapsi syntyy Suomessa?

Esim. Lue!-lehdestä saa lukea, miten sossu huostasi perheen nuorimman ihan vain siksi, koska muutkin ovat jo huostaanotettuja. Silti jopa kehno hallinto-oikeus palautti pari lapsista kotiinsa. Sossun vakaa usko kuitenkin on, että äiti ei ole ollut riittävän "jämäkkä" vanhempi, vaikka perheessä ei käytetä huumeita, ei tapella jne. Äidillä on miehensä omaishoitajuus, mikä sekin todistanee hänen kelvollisuuttaan huolehtia perheestään. Mutta sossulla oli silti mielestään oikeus hajottaa tuokin perhe.

31 kirjoitti:

että sossuilla olisi pitänyt olla aihetta ihan todelliseen huoleen lapsen puolesta. Äiti nimittäin todistetusti käytti huumeita, se ei ollut vain sossun kuvitelmaa. En tiedä, minkä verran raittiutta oli takana, että hän sai lapsen kotilomalle, mutta myöhemmin lapsi otettiin huostaan Norjan viranomaisten toimesta. Äiti palasi Suomeen ja juttu nousi tälle palstalle siinä vaiheessa, kun lapsen isä yritti taistella lasta itselleen. Ei tietääkseni onnistunut, hän ei juurikaan saanut mitään tukea ja apua Suomesta Norjassa tapahtuneisiin oikeudenkäynteihin tai mihinkään.

Siis olisi luullut sossujen huolestuvan äidin taustan tuntien, koska sosiaalitoimeen meni tieto muistaakseni hyvin nopeasti siitä, että lapsi oli viety ulkomaille. Mutta asia ei kiinnostanut heitä sentin vertaa.

Ei siis tämän ketjun tapauksessa olisi mitään huolta siitä, että sossu jotenkin "etsiskelisi" lasta, jota se ei ole ehtinyt vielä edes huostaanottaa. Mutta voiko silti ottaa riskin, että sossu ei päädy joka tapauksessa johonkin hiton ennakoivaan huostaan, jos lapsi syntyy Suomessa?

Esim. Lue!-lehdestä saa lukea, miten sossu huostasi perheen nuorimman ihan vain siksi, koska muutkin ovat jo huostaanotettuja. Silti jopa kehno hallinto-oikeus palautti pari lapsista kotiinsa. Sossun vakaa usko kuitenkin on, että äiti ei ole ollut riittävän "jämäkkä" vanhempi, vaikka perheessä ei käytetä huumeita, ei tapella jne. Äidillä on miehensä omaishoitajuus, mikä sekin todistanee hänen kelvollisuuttaan huolehtia perheestään. Mutta sossulla oli silti mielestään oikeus hajottaa tuokin perhe.

Kuinka kauan lapsen pitää olla piilossa ennenkuin sijoitus lakkaa? Lapsi lähti pois sijoituspaikasta ja ilmoitti ettei halua sinne. Pitääkö piileskellä täysi-ikäiseksi asti? Voiko asianajaja auttaa purkamaan sijoituksen?

kaikki keinot käytän kirjoitti:

sossu etsii lasta ulkomailta? Jos nuoren lähettää sukulaisten luo.

Ainakin Jyväskylän kaupunki on lähettänyt pyynnön Interpolille eräässä tuoreessa (viime vuodelta) tapauksessa, jossa vanhempi onnistui pakenemaan lapsensa kanssa ulkomaille. Ovat siellä yhä. Heillä oli jo entuudessaan VAHVAT SUHTEET kyseiseen maahan.

Interpol oli kuitenkin vain Jyväskylän kaupungin pelottelua ja ilmaisu kaupungin sosiaaityöntekijöiden narsistisesta loukkaantuneisuudesta. Itseterapiaa.

Mutta tapaukset ovat sikäli hankalia, ettei juristillakaan ole yleensä heti mitää varmaa neuvoa.

Lapsikaappauksesta vanhempaa voidaan maasta paon vuoksi syyttää, kun lapsi on määrätty hallinto-oikeuden voimassaolevalla päätöksellä huostaan. Kyseisessä Jyväskylän tapauksessa lapselta puuttui huostaanotolleen ja sijoitukselleen hallinto-oikeuden väliaikaispäätös, jota Jyväskylän kaupungin sosiaalityöntekijät eivät olleet tajunneet hakea. Se helpotti maasta pakoa, jos olen oikein ymmärtänyt.

Lapsen huostaanotto oli vasta menossa hallinto-oikeuteen lopullisesti päätettäväksi. Lapsi oli ollut siihen saakka ängettynä Mattilan perhetukikotiin eli Mattilan lastenkotiin "väliaikaisesti". Sitähän esimerkiksi kiireellinen huostaanotto on.

Mutta lapsen asuminen Mattilassa venyi puolen vuoden mittaiseksi, vaikka oikeasti viranomaisilla ei ollut siihen edes asianmukaista lupaa (voimassaolevaa päätöstä hallinto-oikeudelta). Se selvisi perheelle jo silloin, kun lapsi asui vielä Mattilassa, mutta perhe pysyi siitä visusti hiljaa.

Myös kohdemaan viranomaisten oma suhtautumistapa suomalaiseen lastensuojeluun saattaa olla merkittävä. Tässä tapauksessa kohdemaan viranomaisilla oli kyllä herkulliset asenteet suomalaisten viranomaisten toimitaa vastaan. Siitäkin oli perheelle hyötyä.

Lapsikaappaus kirjoitti:

Ainakin Jyväskylän kaupunki on lähettänyt pyynnön Interpolille eräässä tuoreessa (viime vuodelta) tapauksessa, jossa vanhempi onnistui pakenemaan lapsensa kanssa ulkomaille. Ovat siellä yhä. Heillä oli jo entuudessaan VAHVAT SUHTEET kyseiseen maahan.

Interpol oli kuitenkin vain Jyväskylän kaupungin pelottelua ja ilmaisu kaupungin sosiaaityöntekijöiden narsistisesta loukkaantuneisuudesta. Itseterapiaa.

Mutta tapaukset ovat sikäli hankalia, ettei juristillakaan ole yleensä heti mitää varmaa neuvoa.

Lapsikaappauksesta vanhempaa voidaan maasta paon vuoksi syyttää, kun lapsi on määrätty hallinto-oikeuden voimassaolevalla päätöksellä huostaan. Kyseisessä Jyväskylän tapauksessa lapselta puuttui huostaanotolleen ja sijoitukselleen hallinto-oikeuden väliaikaispäätös, jota Jyväskylän kaupungin sosiaalityöntekijät eivät olleet tajunneet hakea. Se helpotti maasta pakoa, jos olen oikein ymmärtänyt.

Lapsen huostaanotto oli vasta menossa hallinto-oikeuteen lopullisesti päätettäväksi. Lapsi oli ollut siihen saakka ängettynä Mattilan perhetukikotiin eli Mattilan lastenkotiin "väliaikaisesti". Sitähän esimerkiksi kiireellinen huostaanotto on.

Mutta lapsen asuminen Mattilassa venyi puolen vuoden mittaiseksi, vaikka oikeasti viranomaisilla ei ollut siihen edes asianmukaista lupaa (voimassaolevaa päätöstä hallinto-oikeudelta). Se selvisi perheelle jo silloin, kun lapsi asui vielä Mattilassa, mutta perhe pysyi siitä visusti hiljaa.

Myös kohdemaan viranomaisten oma suhtautumistapa suomalaiseen lastensuojeluun saattaa olla merkittävä. Tässä tapauksessa kohdemaan viranomaisilla oli kyllä herkulliset asenteet suomalaisten viranomaisten toimitaa vastaan. Siitäkin oli perheelle hyötyä.

Lapsi ei ole huostassa, vaan kiireellisesti sijoitettu. Suunnitteleekohan sossu nyt huostaanottoa ja voinko sitä vastustaa? Vai auttaako se mitään?

jemmassa kirjoitti:

Kuinka kauan lapsen pitää olla piilossa ennenkuin sijoitus lakkaa? Lapsi lähti pois sijoituspaikasta ja ilmoitti ettei halua sinne. Pitääkö piileskellä täysi-ikäiseksi asti? Voiko asianajaja auttaa purkamaan sijoituksen?

sossuilta piileskely onnistui täysi-ikäisyyteen asti. Sillä on mahdollisuus onnistua, jos ei ole enää oppivelvollisuusikäinen.

Totta kai asianajaja voi auttaa, mutta jos sossu vastustaa, niin asia ratkaistaan oikeudessa.

jemmassa kirjoitti:

Lapsi ei ole huostassa, vaan kiireellisesti sijoitettu. Suunnitteleekohan sossu nyt huostaanottoa ja voinko sitä vastustaa? Vai auttaako se mitään?

sitä valmistetaan.

Vaikka julkisuudessa valehdellaan tietysti muuta, mutta kiireellinen huostaanotto on sossulle oikopolku, se antaa hänelle mahdollisuuden lintsata monesta aikaavievästä työvaiheesta. Esim. asiakassuunnitelmaa ei tarvitse palaveerata ja laatia, sen voi ohittaa kun hypätään kiireelliseen, silloin ohitetaan monia työvaiheita.

Siis jos ihan lakien mukaan haluttaisiin mennä, niin TOTTA KAI as.suunnitelma pitäisi laatia sitten myöhemmin, mutta sen on niin helppo antaa "unohtua" enää siinä vaiheessa.

11 kirjoitti:

sitä valmistetaan.

Vaikka julkisuudessa valehdellaan tietysti muuta, mutta kiireellinen huostaanotto on sossulle oikopolku, se antaa hänelle mahdollisuuden lintsata monesta aikaavievästä työvaiheesta. Esim. asiakassuunnitelmaa ei tarvitse palaveerata ja laatia, sen voi ohittaa kun hypätään kiireelliseen, silloin ohitetaan monia työvaiheita.

Siis jos ihan lakien mukaan haluttaisiin mennä, niin TOTTA KAI as.suunnitelma pitäisi laatia sitten myöhemmin, mutta sen on niin helppo antaa "unohtua" enää siinä vaiheessa.

As. suunnitelma on laadittu, en ole sitä vielä saanut. Kauankohan siinä menee ennekuin tulee postissa?

19 kirjoitti:

sossuilta piileskely onnistui täysi-ikäisyyteen asti. Sillä on mahdollisuus onnistua, jos ei ole enää oppivelvollisuusikäinen.

Totta kai asianajaja voi auttaa, mutta jos sossu vastustaa, niin asia ratkaistaan oikeudessa.

Oppivelvollisuus on suoritettu. Mikä mahtaa olla oikeuden päätös, jos sinne asti joutuu menemään? Nuori ei varmasti halua mennä, sieltähän vietäisiin suoraan sijoituspaikkaan.

Kyllä noista muuttoon liittyvistä asioista selviävät kymmenet tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa tänäkin päivänä. Maassa maan tavalla, kyllä se ymmärretään!

"Jos jo entuudestaan kokee viranomaiset uhaksi - niin ulkomailla ulkomaalaisuus on leima, joka jo lähtökohtaisesti saattaa heijastua perunegatiivisena kohteluna. "

Ei tässä viranomaisia koeta miksikään uhaksi, jos he noudattaisivat edes maan lakeja, eikä esim. LsL:a tulkittaisi miten sattuu! Monessa maassa on raskasta byrokratiaa, se tiedetään, mutta kyllä aikuinen siitä selviää, byrokratia ei kuitenkaan ryöstä lapsia mielivaltaisesti keneltäkään.

Hyviä ja huonoja ihmiskohtaloita löytyy joka puolelta, ei siihen erikseen tarvitse muuttajia mitenkään sotkea, eivät he ole mikään riskiryhmä siinä mielessä. Tässä tapauksessa tuntuu aikuisilla kielitaitoakin riittävän. En muuten ymmärrä, miten kukaan lähtee kielitaidottomana mihinkään, en yhtään ihmettele, jos sinulla on alku ollut noin vaikeaa, jos kielitaitosi oli tuota luokkaa. Mutta alku aina hankala, joka asiassa, sitkeydellä selvitään.

Mutta yksi asia on varma ja siitä sinulla näyttää tietoa puuttuvan:
Missään muussa maassa, ehkä Ruotsia lukuunottamatta, ei lastensuojelu toimi niin mielivaltaisesti kuin Suomessa. Eikä todellakaan ole kyse siitä, että aikuiset eivät ymmärrä tai halua myöntää ls-toimien aiheellisuutta! Meillä lapset ovat kauppatavaraa, joilla kunnat yrittävät paikkailla talouttaan. Lue ketju sananvapaudesta tai tuo uusin veroaukon aloittama ketju, jos se avaisi asiaa vähän paremmin.

22 kirjoitti:

Kyllä noista muuttoon liittyvistä asioista selviävät kymmenet tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa tänäkin päivänä. Maassa maan tavalla, kyllä se ymmärretään!

"Jos jo entuudestaan kokee viranomaiset uhaksi - niin ulkomailla ulkomaalaisuus on leima, joka jo lähtökohtaisesti saattaa heijastua perunegatiivisena kohteluna. "

Ei tässä viranomaisia koeta miksikään uhaksi, jos he noudattaisivat edes maan lakeja, eikä esim. LsL:a tulkittaisi miten sattuu! Monessa maassa on raskasta byrokratiaa, se tiedetään, mutta kyllä aikuinen siitä selviää, byrokratia ei kuitenkaan ryöstä lapsia mielivaltaisesti keneltäkään.

Hyviä ja huonoja ihmiskohtaloita löytyy joka puolelta, ei siihen erikseen tarvitse muuttajia mitenkään sotkea, eivät he ole mikään riskiryhmä siinä mielessä. Tässä tapauksessa tuntuu aikuisilla kielitaitoakin riittävän. En muuten ymmärrä, miten kukaan lähtee kielitaidottomana mihinkään, en yhtään ihmettele, jos sinulla on alku ollut noin vaikeaa, jos kielitaitosi oli tuota luokkaa. Mutta alku aina hankala, joka asiassa, sitkeydellä selvitään.

Mutta yksi asia on varma ja siitä sinulla näyttää tietoa puuttuvan:
Missään muussa maassa, ehkä Ruotsia lukuunottamatta, ei lastensuojelu toimi niin mielivaltaisesti kuin Suomessa. Eikä todellakaan ole kyse siitä, että aikuiset eivät ymmärrä tai halua myöntää ls-toimien aiheellisuutta! Meillä lapset ovat kauppatavaraa, joilla kunnat yrittävät paikkailla talouttaan. Lue ketju sananvapaudesta tai tuo uusin veroaukon aloittama ketju, jos se avaisi asiaa vähän paremmin.

Periaatteessa, ulkomaille muutosta "selviää" kuka tahansa - vähän erilaisin lopputuloksin itse kukin. Mutta kyseessä on kuitenkin aika raskas prosessi, jossa on piirteitä, joita ei tiennyt kohtaavansa ennen kuin tänne lähtee. Ongelmat eivät katoa täällä - pääset ehkä eroon suomalaisesta lastensuojelu systeemistä - mutta saat tilalle kasan muuta selviteltävää. Ja itse laskiskelisin aika tarkkaan, että jos ainoa syy on lastensuojelua pakeneminen - niin onko ulkomaille lähteminen paras ratkaisu?
Voi olla, että jollekkin on - ja toiselle ulkomailla lähteminen voi olla lopun alkua kaikelle.
Kielitaito on asia, jonka tasoa ei tiedä vasta kuin kokeilemalla. Vaikka itsellä olisi kuinka tasokas englanti hallussa - niin sieltä vastapuolen suusta voip tulla sitten ihan mitä tahansa - huomaa, jos maassa esimerkiksi dubataan ohjelmat niin paikallinen englanti saattaa olla aika mielenkiintoista. Ja se oma "tasokaskin" saattaa olla sellaista, etteivät paikalliset sitä ymmärrä. Suomalaiset kun painottavat sanan ensimmäistä tavua - ja täällä toisalla kun paino sanoissa on liikkuva - niin ymmärryksen kanssa saattaa tulla kitkaa. Lisäksi - englanti ei auta paikalliskaupassa - kun purkin kyljessä lukee paikalliskielellä "jotain". Mutta nuokin ovat asioita, joista selvitään - mutta jotka aiheuttavat aluksi pientä/suurta kitkaa peruselämässä.
Paikallisesta (nykyisen asuinmaani) lastensuojelusta en tiedä mitään, mutta sen tiedän, että ulkomaille lähtö on raskas prosessi myös vapaaehtoisesti tehtynä. Siksi sitä kannattanee pohtia tarkkaan - pistääkö saman energiarykäyksen Suomen tilanteen selvittelyyn vaiko uuden elämän aloittamiseen täällä toisaalla? Tähän minä en osaa sanoa suoraa vastausta - jokainen tekee nämä päätökset itse.

Beeaata kirjoitti:

Periaatteessa, ulkomaille muutosta "selviää" kuka tahansa - vähän erilaisin lopputuloksin itse kukin. Mutta kyseessä on kuitenkin aika raskas prosessi, jossa on piirteitä, joita ei tiennyt kohtaavansa ennen kuin tänne lähtee. Ongelmat eivät katoa täällä - pääset ehkä eroon suomalaisesta lastensuojelu systeemistä - mutta saat tilalle kasan muuta selviteltävää. Ja itse laskiskelisin aika tarkkaan, että jos ainoa syy on lastensuojelua pakeneminen - niin onko ulkomaille lähteminen paras ratkaisu?
Voi olla, että jollekkin on - ja toiselle ulkomailla lähteminen voi olla lopun alkua kaikelle.
Kielitaito on asia, jonka tasoa ei tiedä vasta kuin kokeilemalla. Vaikka itsellä olisi kuinka tasokas englanti hallussa - niin sieltä vastapuolen suusta voip tulla sitten ihan mitä tahansa - huomaa, jos maassa esimerkiksi dubataan ohjelmat niin paikallinen englanti saattaa olla aika mielenkiintoista. Ja se oma "tasokaskin" saattaa olla sellaista, etteivät paikalliset sitä ymmärrä. Suomalaiset kun painottavat sanan ensimmäistä tavua - ja täällä toisalla kun paino sanoissa on liikkuva - niin ymmärryksen kanssa saattaa tulla kitkaa. Lisäksi - englanti ei auta paikalliskaupassa - kun purkin kyljessä lukee paikalliskielellä "jotain". Mutta nuokin ovat asioita, joista selvitään - mutta jotka aiheuttavat aluksi pientä/suurta kitkaa peruselämässä.
Paikallisesta (nykyisen asuinmaani) lastensuojelusta en tiedä mitään, mutta sen tiedän, että ulkomaille lähtö on raskas prosessi myös vapaaehtoisesti tehtynä. Siksi sitä kannattanee pohtia tarkkaan - pistääkö saman energiarykäyksen Suomen tilanteen selvittelyyn vaiko uuden elämän aloittamiseen täällä toisaalla? Tähän minä en osaa sanoa suoraa vastausta - jokainen tekee nämä päätökset itse.

pura huostaanotto kirjoittaa: Olisiko sinulla paremmat mahikset saada lapsi takaisin, jos eroat miehestäsi? Tiedän jo ainakin parissa tapauksessa näin tehdyn. Pariskunnat ovat eronneet. Tavallaan. Mutta elämä on jatkunut kuitenkin samoissa uomissa. Yhdessä perheenä.

Minusta sinun ei kannata kovin kynsin hampain pitää kiinni miehestäsi, tehkää vaikka tekoero, jos se auttaa. Kaikkea kannatta yrittää. On hyvä, jos osaa olla ovela ja pystyy sopivasti joustamaan, pitäen kuitenkin periaatteista ja päämääristä kiinni. Mutta päämäärää voi tavoitella montaa reittiä, sitä koetan tässä sanoa. Ei kannata jumittautua hokemaan, että en halua luopua miehestäni. Et kai sinä hänestä joudu luopumaan, vaikka vähän pelailisittekin.

Tätähän on jo kokeiltu, eikä se onnistu millään.
Sossut pakottavat minut ensikotiin arviointijaksolle "jotta erosta saadaan varmuus".
Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi?
Molemmilla lapsilla on sama isä.
Esikoinen on vielä niin pieni, ettei purkua ole vielä haettu, seuraavan puolivuotispalaverin jälkeen olisi tarkoitus yrittää, ellei sitten päästä tästä hiton maasta pois.
Minulla oli paha raskaudenaikainen masennus, olin muutenkin kipeä koko ajan ja miehen sisko sitten huolestui ja otti yhteyttä sossuun.
Hän ei osannut arvata, että homma paisuu tälläisiin mittasuhteisiin, vaan vilpittömästi kuvitteli meidän saavan sossusta apua.
No niin saimmekin, perhetyöntekijän, joka kävi luonani muutaman kerran ennen synnytystä., ja rustaili papereihinsa sellaista tekstiä että loppu onkin historiaa.
En minäkään tiennyt lastensuojelun olevan tälläistä ja avoimena ihmisenä kerroin ptt:lle lähes kaiken elämästäni, niin hyvät kuin huonotkin asiat.
Tähän vielä lisättynä miehen nakkikioskitappelu ja menneisyys, niin johan vauva lähti!
Ilmeisesti tappelun aloittaja oli tehnyt vielä nimettömän ilmoituksen, jossa väitti miehen pahoinpidelleen myös minua.
Näin ei kuitenkaan koskaan ole tapahtunut, mies ei tekisi pahaa kärpäsellekään, ei varsinkaan minulle tai lapsille.
Kiitos kaikille kommenteista, lisää saa kirjoittaa!

mental hospital kirjoitti:

pura huostaanotto kirjoittaa: Olisiko sinulla paremmat mahikset saada lapsi takaisin, jos eroat miehestäsi? Tiedän jo ainakin parissa tapauksessa näin tehdyn. Pariskunnat ovat eronneet. Tavallaan. Mutta elämä on jatkunut kuitenkin samoissa uomissa. Yhdessä perheenä.

Minusta sinun ei kannata kovin kynsin hampain pitää kiinni miehestäsi, tehkää vaikka tekoero, jos se auttaa. Kaikkea kannatta yrittää. On hyvä, jos osaa olla ovela ja pystyy sopivasti joustamaan, pitäen kuitenkin periaatteista ja päämääristä kiinni. Mutta päämäärää voi tavoitella montaa reittiä, sitä koetan tässä sanoa. Ei kannata jumittautua hokemaan, että en halua luopua miehestäni. Et kai sinä hänestä joudu luopumaan, vaikka vähän pelailisittekin.

Tätähän on jo kokeiltu, eikä se onnistu millään.
Sossut pakottavat minut ensikotiin arviointijaksolle "jotta erosta saadaan varmuus".
Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi?
Molemmilla lapsilla on sama isä.
Esikoinen on vielä niin pieni, ettei purkua ole vielä haettu, seuraavan puolivuotispalaverin jälkeen olisi tarkoitus yrittää, ellei sitten päästä tästä hiton maasta pois.
Minulla oli paha raskaudenaikainen masennus, olin muutenkin kipeä koko ajan ja miehen sisko sitten huolestui ja otti yhteyttä sossuun.
Hän ei osannut arvata, että homma paisuu tälläisiin mittasuhteisiin, vaan vilpittömästi kuvitteli meidän saavan sossusta apua.
No niin saimmekin, perhetyöntekijän, joka kävi luonani muutaman kerran ennen synnytystä., ja rustaili papereihinsa sellaista tekstiä että loppu onkin historiaa.
En minäkään tiennyt lastensuojelun olevan tälläistä ja avoimena ihmisenä kerroin ptt:lle lähes kaiken elämästäni, niin hyvät kuin huonotkin asiat.
Tähän vielä lisättynä miehen nakkikioskitappelu ja menneisyys, niin johan vauva lähti!
Ilmeisesti tappelun aloittaja oli tehnyt vielä nimettömän ilmoituksen, jossa väitti miehen pahoinpidelleen myös minua.
Näin ei kuitenkaan koskaan ole tapahtunut, mies ei tekisi pahaa kärpäsellekään, ei varsinkaan minulle tai lapsille.
Kiitos kaikille kommenteista, lisää saa kirjoittaa!

asiaanne mukaan. Lakikirja opiskelun alle ja sieltä pykälät esiin miten asiassanne viranomaisten pitäisi toimia ja menetellä.
Lastensuojelun viranomaisena esiintyvistä selville millä pätevyydellä asioitanne hoitavat
ja kaikkien muiden hallinnonalojen viranomaisten toimet ja keinot asiassanne mukaan tähän lastensuojelun peliin.

Vaikeaa ja monimutkaista ja helvetillistäkin takuuvarmasti. Mutta
lastensuojelu ei ole tässä maassa jumala
vaikka niin suuruudenhulluudessaan kuvittelevatkin.

mental hospital kirjoitti:

pura huostaanotto kirjoittaa: Olisiko sinulla paremmat mahikset saada lapsi takaisin, jos eroat miehestäsi? Tiedän jo ainakin parissa tapauksessa näin tehdyn. Pariskunnat ovat eronneet. Tavallaan. Mutta elämä on jatkunut kuitenkin samoissa uomissa. Yhdessä perheenä.

Minusta sinun ei kannata kovin kynsin hampain pitää kiinni miehestäsi, tehkää vaikka tekoero, jos se auttaa. Kaikkea kannatta yrittää. On hyvä, jos osaa olla ovela ja pystyy sopivasti joustamaan, pitäen kuitenkin periaatteista ja päämääristä kiinni. Mutta päämäärää voi tavoitella montaa reittiä, sitä koetan tässä sanoa. Ei kannata jumittautua hokemaan, että en halua luopua miehestäni. Et kai sinä hänestä joudu luopumaan, vaikka vähän pelailisittekin.

Tätähän on jo kokeiltu, eikä se onnistu millään.
Sossut pakottavat minut ensikotiin arviointijaksolle "jotta erosta saadaan varmuus".
Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi?
Molemmilla lapsilla on sama isä.
Esikoinen on vielä niin pieni, ettei purkua ole vielä haettu, seuraavan puolivuotispalaverin jälkeen olisi tarkoitus yrittää, ellei sitten päästä tästä hiton maasta pois.
Minulla oli paha raskaudenaikainen masennus, olin muutenkin kipeä koko ajan ja miehen sisko sitten huolestui ja otti yhteyttä sossuun.
Hän ei osannut arvata, että homma paisuu tälläisiin mittasuhteisiin, vaan vilpittömästi kuvitteli meidän saavan sossusta apua.
No niin saimmekin, perhetyöntekijän, joka kävi luonani muutaman kerran ennen synnytystä., ja rustaili papereihinsa sellaista tekstiä että loppu onkin historiaa.
En minäkään tiennyt lastensuojelun olevan tälläistä ja avoimena ihmisenä kerroin ptt:lle lähes kaiken elämästäni, niin hyvät kuin huonotkin asiat.
Tähän vielä lisättynä miehen nakkikioskitappelu ja menneisyys, niin johan vauva lähti!
Ilmeisesti tappelun aloittaja oli tehnyt vielä nimettömän ilmoituksen, jossa väitti miehen pahoinpidelleen myös minua.
Näin ei kuitenkaan koskaan ole tapahtunut, mies ei tekisi pahaa kärpäsellekään, ei varsinkaan minulle tai lapsille.
Kiitos kaikille kommenteista, lisää saa kirjoittaa!

AP kirjoittaa:


"No niin saimmekin, perhetyöntekijän, joka kävi luonani muutaman kerran ennen synnytystä., ja rustaili papereihinsa sellaista tekstiä että loppu onkin historiaa.
En minäkään tiennyt lastensuojelun olevan tälläistä ja avoimena ihmisenä kerroin ptt:lle lähes kaiken elämästäni, niin hyvät kuin huonotkin asiat."


Oletko lukenut asiakaspaperisi, tilannut ne itsellesi, kaikki, liitteineen? Tee se.

Varmasti teidänkin tapauksenne on melkoinen paperitiikeri, joka elää asiakirjoissa ihan omaa elämäänsä. Yhtymäkohtia todellisuuteen ei paljon ole.

Herran jestas, olet siis avautunut arjen asioistasi PERHETYÖNTEKIJÄLLE?

mental hospital kirjoitti:

pura huostaanotto kirjoittaa: Olisiko sinulla paremmat mahikset saada lapsi takaisin, jos eroat miehestäsi? Tiedän jo ainakin parissa tapauksessa näin tehdyn. Pariskunnat ovat eronneet. Tavallaan. Mutta elämä on jatkunut kuitenkin samoissa uomissa. Yhdessä perheenä.

Minusta sinun ei kannata kovin kynsin hampain pitää kiinni miehestäsi, tehkää vaikka tekoero, jos se auttaa. Kaikkea kannatta yrittää. On hyvä, jos osaa olla ovela ja pystyy sopivasti joustamaan, pitäen kuitenkin periaatteista ja päämääristä kiinni. Mutta päämäärää voi tavoitella montaa reittiä, sitä koetan tässä sanoa. Ei kannata jumittautua hokemaan, että en halua luopua miehestäni. Et kai sinä hänestä joudu luopumaan, vaikka vähän pelailisittekin.

Tätähän on jo kokeiltu, eikä se onnistu millään.
Sossut pakottavat minut ensikotiin arviointijaksolle "jotta erosta saadaan varmuus".
Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi?
Molemmilla lapsilla on sama isä.
Esikoinen on vielä niin pieni, ettei purkua ole vielä haettu, seuraavan puolivuotispalaverin jälkeen olisi tarkoitus yrittää, ellei sitten päästä tästä hiton maasta pois.
Minulla oli paha raskaudenaikainen masennus, olin muutenkin kipeä koko ajan ja miehen sisko sitten huolestui ja otti yhteyttä sossuun.
Hän ei osannut arvata, että homma paisuu tälläisiin mittasuhteisiin, vaan vilpittömästi kuvitteli meidän saavan sossusta apua.
No niin saimmekin, perhetyöntekijän, joka kävi luonani muutaman kerran ennen synnytystä., ja rustaili papereihinsa sellaista tekstiä että loppu onkin historiaa.
En minäkään tiennyt lastensuojelun olevan tälläistä ja avoimena ihmisenä kerroin ptt:lle lähes kaiken elämästäni, niin hyvät kuin huonotkin asiat.
Tähän vielä lisättynä miehen nakkikioskitappelu ja menneisyys, niin johan vauva lähti!
Ilmeisesti tappelun aloittaja oli tehnyt vielä nimettömän ilmoituksen, jossa väitti miehen pahoinpidelleen myös minua.
Näin ei kuitenkaan koskaan ole tapahtunut, mies ei tekisi pahaa kärpäsellekään, ei varsinkaan minulle tai lapsille.
Kiitos kaikille kommenteista, lisää saa kirjoittaa!

mitä lasten"suojelu" nykyään on! Mutta huostahullut ja ilkeilijät tekevät tietysti kaikkensa, että väärää mainosta levitetään niin, että uhreilta ei voi välttyä. Valehtelulla kun ei ketään todellisuudessa auteta, ei lasten"suojelun" hyvällä valhemaineellakaan.

Ei ls:sta OIKEAA apua saa masennukseen, eikä mihinkään muuhunkaan.

ei oikeaa apua kirjoitti:

mitä lasten"suojelu" nykyään on! Mutta huostahullut ja ilkeilijät tekevät tietysti kaikkensa, että väärää mainosta levitetään niin, että uhreilta ei voi välttyä. Valehtelulla kun ei ketään todellisuudessa auteta, ei lasten"suojelun" hyvällä valhemaineellakaan.

Ei ls:sta OIKEAA apua saa masennukseen, eikä mihinkään muuhunkaan.

Sanot:"Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi? "
-Siksi että saisit lapsesi takaisin, ja toteuttaist elämäsi tärkeimmän velvollisuuden nro1.
No miksi lapsen hoidosta ei tulisi yhtään mitään? Pahoittelen ,mutta nyt alkaa kyllä kuulostaa siltä, että sinulla saattaa olla joitain todella suuria ongelmia yleensäkin elämästä yksin selviämisessä, jos et ilman miestä kykene hoitamaan lastasi.? Jotain isoja ratkaisevia asioita jätät kertomatta.
Ettehän ole edes naimisissa, joten mistään virallisesta erosta ei edes voida puhua.

sorrynn kirjoitti:

Sanot:"Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi? "
-Siksi että saisit lapsesi takaisin, ja toteuttaist elämäsi tärkeimmän velvollisuuden nro1.
No miksi lapsen hoidosta ei tulisi yhtään mitään? Pahoittelen ,mutta nyt alkaa kyllä kuulostaa siltä, että sinulla saattaa olla joitain todella suuria ongelmia yleensäkin elämästä yksin selviämisessä, jos et ilman miestä kykene hoitamaan lastasi.? Jotain isoja ratkaisevia asioita jätät kertomatta.
Ettehän ole edes naimisissa, joten mistään virallisesta erosta ei edes voida puhua.

Edellinen kirjoittaja puhuu pötyä. Ensi- ja turvakotijakso ei todennäköisesti auttaisi lapsen sijoituksen estämisessä/purkamisessa vaan päinvastoin huostavaaraa lisäävästi.
Ensi- ja turvakotijaksolla tehtäisiin vuorenvarmasti sinulle kertomatta vanhemmuutesi arviointi, jonka lähtökohtainen tarkoitus on vikojen etsiminen sinusta,vanhemmuudestasi ja lapsestasi. Todennäköisesti arviointiin vaikuttaisivat tähänastiset elämästäsi tehdyt kirjaukset, vaikka olisivat miten vääriä ja asenteellisia. Sinulle tuskin edes näytetään perheestäsi tehtyjä merkintöjä saati että annettaisiin lupa virheiden oikaisuun. Eli arviointia ei tehtäisi oikeudenmukaisesta tai puhtaalta pöydältä.
Vaikka selviäisit ensi- ja turvakodista huostaamatta, mikä on epätodennäköistä, vaikeudet alkavat taas seuraavassa vaiheessa. Sinut pakotettaisiin ottamaan kotiisi perhetyöntekijä, joka tulisi nyt kaksikertaisilla ennakkotiedoilla( sossu ensikoti) varustettuna etsimään sinusta virheitä huostan käynnistämiseksi. Tämän jälkeen olisi luvassa päiväkotikyttäys.
Sinua siis tullaan seulomaan tarkkailemaan arvioimaan ja huoliluokittamaan joka vaiheessa ja ainoastaan negatiivisena pidetyt asiat huomioidaan ja kirjataan.
Ja mikä pahinta, vaikka eläisit miten kunnolla, vanhat merkinnät seuraavat perhettäsi ja lastasi ikuisesti ja niitä käytetään taas aikanaan lapsesi lapsen arviontiin ja huostaamiseen.

loputon noidankehä kirjoitti:

Edellinen kirjoittaja puhuu pötyä. Ensi- ja turvakotijakso ei todennäköisesti auttaisi lapsen sijoituksen estämisessä/purkamisessa vaan päinvastoin huostavaaraa lisäävästi.
Ensi- ja turvakotijaksolla tehtäisiin vuorenvarmasti sinulle kertomatta vanhemmuutesi arviointi, jonka lähtökohtainen tarkoitus on vikojen etsiminen sinusta,vanhemmuudestasi ja lapsestasi. Todennäköisesti arviointiin vaikuttaisivat tähänastiset elämästäsi tehdyt kirjaukset, vaikka olisivat miten vääriä ja asenteellisia. Sinulle tuskin edes näytetään perheestäsi tehtyjä merkintöjä saati että annettaisiin lupa virheiden oikaisuun. Eli arviointia ei tehtäisi oikeudenmukaisesta tai puhtaalta pöydältä.
Vaikka selviäisit ensi- ja turvakodista huostaamatta, mikä on epätodennäköistä, vaikeudet alkavat taas seuraavassa vaiheessa. Sinut pakotettaisiin ottamaan kotiisi perhetyöntekijä, joka tulisi nyt kaksikertaisilla ennakkotiedoilla( sossu ensikoti) varustettuna etsimään sinusta virheitä huostan käynnistämiseksi. Tämän jälkeen olisi luvassa päiväkotikyttäys.
Sinua siis tullaan seulomaan tarkkailemaan arvioimaan ja huoliluokittamaan joka vaiheessa ja ainoastaan negatiivisena pidetyt asiat huomioidaan ja kirjataan.
Ja mikä pahinta, vaikka eläisit miten kunnolla, vanhat merkinnät seuraavat perhettäsi ja lastasi ikuisesti ja niitä käytetään taas aikanaan lapsesi lapsen arviontiin ja huostaamiseen.

Edellisestä noidankehästä pääsemiseksi on häviävän pieni tilastopoikkeus: että kohtaat oikeamielisen sosiaalityöntekijän ja auttajaryhmän, jotka kuuntelevat sinua, antavat tarvitsemaasi apua ja toimivat laillisesti ja rehellisesti esim. näyttäen sinulle tekemäsi merkinnät ja korjaten virheet. Niitä vain on todella harvassa. Koko elämäni aikana olen kuullut kolmesta tapauksesta, joissa lastensuojelu oikeasti auttoi perhettä. Mielivallasta, laittomuuksista ja tahallisesta haitanteosta perheille taas on satoja esimerkkejä.

sorrynn kirjoitti:

Sanot:"Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi? "
-Siksi että saisit lapsesi takaisin, ja toteuttaist elämäsi tärkeimmän velvollisuuden nro1.
No miksi lapsen hoidosta ei tulisi yhtään mitään? Pahoittelen ,mutta nyt alkaa kyllä kuulostaa siltä, että sinulla saattaa olla joitain todella suuria ongelmia yleensäkin elämästä yksin selviämisessä, jos et ilman miestä kykene hoitamaan lastasi.? Jotain isoja ratkaisevia asioita jätät kertomatta.
Ettehän ole edes naimisissa, joten mistään virallisesta erosta ei edes voida puhua.

pelkkää lastenhoitoa numero 1.
Elämä on koko paketti kaikkine perkeleineen ja muine helvetillisine elämän mukanaan tuomaan vikoineen. Jos joku urpoturpo kehtaa väittää ettei elämässä ole mitään negatiivista, surua, murhetta eikä alamäkiä ja jopa syviä upottavia ojia ja soitakin niin suksikoon itse rakentamine silmälappuineen vaikka kuuseen.

Vaikka kuinka suojelee ja varjelee lapsiaan ja omaakin elämää
niin ei ole kenenkään mahdollista estää mikä suru ja murhe ja tieltä suistava järkytys
voi olla seuraavan mutkan takana perheen elämää odottamassa ja katkaisemassa.
Jos näin kuvittelee on kietonut itsensä pumpulipakettiin valheellisilla kuvitelmilla
ja vainoharhaisessa kaikkitietävyydessään ja suuruudenhulluudessaan voi luulla ja kuvitella
että kaikki elämä ja elämän kulku on omissa käsissä ja etukäteen ohjattavissa.

Mikä ihme hinku ja tahto sosiaaliviranomaisilla ja lastensuojeluviranomaisilla
on rikkoa ja hajottaa VEROVAVAROILLA PALKATTUINA VIRANOMAISINA ja vielä tietoisesti perheitä ja koteja.
Kun sosiaalityö pohjimmiltaan ja peruselementeiltään nimenomaan tähtää aivan päinvastaiseen.
Että perheet pysyisivät kasassa ja perheitä autettaisiin kokonaisuutena ja jokaista apua ja tukea tarvitsevaa myös yksilötasolla.
Jostain .... stä ajatuksesta on tullut tämän maan viranomaisten ykkösajatus
että perhe rikki ja riekaleiksi ja sitten kaikki ja kaikkien asiat ovat hyvin.
Unohtamatta tietenkään sitä ideaa ja pääajatusta tämän maan viranomaisissa
että lapset on mieluusti viranomaisten toimilla viety omilta vanhemmiltaan ja omasta kodistaan.

_____________________________

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/11/aitiys_on_yha_ristiriitaisempi_tehtava_365636.html

Lastensuojelu ja media ovat kaksi keskeistä tahoa, jotka määrittelevät hyvää äitiyttä. Lastensuojelu tarkastelee äitiyttä lapsen parhaan näkökulmasta ja media tuottaa ajan henkeen sopivia malleja äitiydestä, selviää Kristiina Bergin väitöstutkimuksesta.
Berg tarkastelee väitöstutkimuksessaan sekä lastensuojelun ammattilaisten että naisten- ja perhelehtien puhetta äitiydestä.
Tutkimus osoittaa mallien erilaisuuden ja pohtii, mitä seurauksia tulkinnoilla on käytännön lastensuojelutyössä.
Kulttuuriset uskomukset, normit ja odotukset määrittävät käsitystä hyvästä äidistä.
Nykyisin odotuksia on paljon ja ne ovat entistä ristiriitaisempia.
Tutkimuksen mukaan äidit joutuvat tasapainoilemaan erityisesti äitiyden ja nykynaiseuden ihanteiden välillä.
Epäonnistumisen tunne jommassakummassa roolissa saattaa turhauttaa, heikentää itsetuntoa tai yllyttää ylisuorittamiseen.

Naisesta jäi jäljelle äiti
Bergin mukaan media puhuu äidin ja lapsen erillisyydestä, äidin omasta ajasta sekä tarpeiden toteuttamisesta, eli asioista joista lastensuojelun ammattilaiset ovat tyypillisesti huolissaan. Ammattilaisten näkemyksissä hyvästä äitiydestä korostuvat kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen asettaminen etusijalle.
Lastensuojelun asiakkaina olevia äitejä tarkastellaan vain perheodotusten kautta.
Heitä ei huomioida naisina, joiden muut elämänalueet olisivat äitiyden kannalta merkittäviä.
Sekä perhetyöntekijät että naistenlehdet katsovat äitiydessä onnistumisen tai epäonnistumisen johtuvan äidin ominaisuuksista ja valinnoista.
Bergin mukaan näkemys voi syyllistää kohtuuttomasti vaikeuksissa olevia äitejä.

Tutkimuksen suosittaa, että
lastensuojelun perhetyön ohessa naiset huomioitaisiin kokonaisvaltaisemmin.
Äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää herkistymistä
ajan äitiyden ja naiseuden odotuksille, tutkimus summaa.

Valtiotieteiden maisteri Pia-Kristiina Bergin väitöstutkimus tarkistetaan lauantaina Turun yliopistossa.

sorrynn kirjoitti:

Sanot:"Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi? "
-Siksi että saisit lapsesi takaisin, ja toteuttaist elämäsi tärkeimmän velvollisuuden nro1.
No miksi lapsen hoidosta ei tulisi yhtään mitään? Pahoittelen ,mutta nyt alkaa kyllä kuulostaa siltä, että sinulla saattaa olla joitain todella suuria ongelmia yleensäkin elämästä yksin selviämisessä, jos et ilman miestä kykene hoitamaan lastasi.? Jotain isoja ratkaisevia asioita jätät kertomatta.
Ettehän ole edes naimisissa, joten mistään virallisesta erosta ei edes voida puhua.

Ai kun nainen ei suostu eroamaan ennen lapsen syntymää rakastamastaan miehestä, jonka lasta hän odottaa, niin se todistaa mielestäsi, että äidillä on jotain tosi pahoja ongelmia!!!!!!!!!!!!

Mitähän ongelmia itselläsi on?
Ja väität vielä, että VIRALLISESTA erosta ei edes voi puhua, jos on avopari!!!!!

Mitähän isoja, ratkaisevia ongelmia SINULLA MAHTAA OLLA ELÄMÄSSÄSI?

sorrynn kirjoitti:

Sanot:"Eli olisin siis viikkokausia tai jopa kuukausia ensikodissa pitämättä mitään yhteyttä mieheeni?
Ei missään tapauksessa, se olisi aivan kamalaa eikä lapsen/lasten hoidosta tulisi sitten mitään.
Yhdessä ne lapset on haluttu tehdä, niin miksi ihmeessä minun piitäisi edes leikisti alkaa yksinhuoltajaksi? "
-Siksi että saisit lapsesi takaisin, ja toteuttaist elämäsi tärkeimmän velvollisuuden nro1.
No miksi lapsen hoidosta ei tulisi yhtään mitään? Pahoittelen ,mutta nyt alkaa kyllä kuulostaa siltä, että sinulla saattaa olla joitain todella suuria ongelmia yleensäkin elämästä yksin selviämisessä, jos et ilman miestä kykene hoitamaan lastasi.? Jotain isoja ratkaisevia asioita jätät kertomatta.
Ettehän ole edes naimisissa, joten mistään virallisesta erosta ei edes voida puhua.

että semmoista.

jjkii kirjoitti:

että semmoista.

suurinta mahdollista valehtelua lastensuojelusta kuin olla voi. Mistä se johtuu?

Onko sijaishuolto hulluine kätyreineen iskenyt erityisesti sinne, että oikea tieto ei tavoittaisi vauva-perheitä ja näin he olisivat helppo saalis lastensuojelulle?

Vai ovatko vain ammattivalehtelijat liikkeellä suoltamassa ls:n valhepropagandaa, että "ei suotta peloteltaisi tällaisella asialla, kun ls on TARKOITETTU PELKÄSTÄÄN AUTTAMAAN perheitä." Yök, yök, yök!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Säälittävää, saatanan säälittävää ihmisten pettämistä ja suoranaista valehtelua koko kansalle,
sitä sanotaan lasten"suojeluksi", vaikka lapsi joutuisi vuosia kulkemaan terapiassa kotiutumisen jälkeen, kun yritetään paikkailla hänestä laittomien ls-toimien aikaansaamia tuhoja.