Pakkomielteiselle opiskelijalle APUA!

Voisiko joku saada mun päänuppiin pikkasen järkeä. Opiskelen alaa, mutta tiedän, että haluan opiskelemaan vielä erästä toistakin alaa. Ongelmanani on se, että kasaan itselleni ihan tajuttomasti kursseja ja minulle ei sitten jää aikaa lukea enää toiseen pääsykokeeseen. Tää kuulostaa tosi tyhmältä, mutta mun vuosikurssilla on eräs toinen, jolla on ihan samat tulevaisuuden suunnitelmat kuin mulla. Opiskelee nyt samaa alaa kuin mä ja aikoo haluaa myös opiskelemaan yhtä toista tätä alaa tukevaa alaa lisäks. Me molemmat ollaan yritetty jo siihen kaksi kertaa, mutta kumpikaan ei ole vielä päässsyt sisään.Tiedän, että ahdistun joka ikinen kerta, kun kuulen sen puhuvan opintopistemääristään ja siitä kuinka se aikoo myös pyrkiä samalle linjalle kuin mä. Mulle tulee joka kerta ihan hirvee pakkomielle "pärjätä" sille. Kasaan kursseja tajuttomasti siis "sen takia" koska tunnen oloni huonommaksi. Sitten olen taas seuraavana keväänä pääsykokeiden alla ihan loppu. Miten tästä kilpailupakkomielteestä pääsee eroon. Tunnen oloni oikeasti ihan tajuttoman ahdistuneeksi luennoillakin kun se yks on mun lähellä. Mulla on jo ihan tarvittavat opintopistemäärät kahdelle vuodelle, mutta silti otan kursseja lisää. Lisäksi käyn töissäkin. Kolmannelle vuodelle mulla on ihan liian vähän jopa kursseja enkä tuu saamaan kaikkia opintotukia.

Nyt mulla oliski suunnitelmissa siirtää yks iso pakollista läsnäoloa vaativa kurssi seuraavalle syksylle 2011 keväästä 2011. Ajattelin että silloin mulla ois enemmän pääsykoelukuaikaa, mutta mua ahdistaa ihan kauheesti se että jään jälkeen muista opiskelijoista omalla vuosikurssilla. Tunnen itseni huonommaksi. Onko muilla samanlaisia tuntemuksia? Miten mä pääsen tästä huonommuuden tunteesta eroon ja pakonomaisesta opiskelukilpailusta. Joskus musta ois kivempi käydä vielä enemmän töissäkin ja valmistua sitten muita vanhempina eri aikaan. Haluaisin olla vapaa muiden mielipiteistä, mutta mitä mun oikeesti pitäis tehdä??!! Unohtaa muiden mielipiteet, valmistua nykyiseltä alalta vähän muita myöhemmin ja samalla pyrkiä kerrankin tosissani tähän toiseen paikkaan kun ois aikaa? Tai sitten yritän samaa kun tää toinenkin tyttö, että käyn töissä, opiskelen samalla ja luen pääsykokeisiin? Mä en oo mikään superihminen, mutta mua masentaa epäonnistua taas. Mitä teen?
0266
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


ahdistusta/kilpailua kirjoitti:

Voisiko joku saada mun päänuppiin pikkasen järkeä. Opiskelen alaa, mutta tiedän, että haluan opiskelemaan vielä erästä toistakin alaa. Ongelmanani on se, että kasaan itselleni ihan tajuttomasti kursseja ja minulle ei sitten jää aikaa lukea enää toiseen pääsykokeeseen. Tää kuulostaa tosi tyhmältä, mutta mun vuosikurssilla on eräs toinen, jolla on ihan samat tulevaisuuden suunnitelmat kuin mulla. Opiskelee nyt samaa alaa kuin mä ja aikoo haluaa myös opiskelemaan yhtä toista tätä alaa tukevaa alaa lisäks. Me molemmat ollaan yritetty jo siihen kaksi kertaa, mutta kumpikaan ei ole vielä päässsyt sisään.Tiedän, että ahdistun joka ikinen kerta, kun kuulen sen puhuvan opintopistemääristään ja siitä kuinka se aikoo myös pyrkiä samalle linjalle kuin mä. Mulle tulee joka kerta ihan hirvee pakkomielle "pärjätä" sille. Kasaan kursseja tajuttomasti siis "sen takia" koska tunnen oloni huonommaksi. Sitten olen taas seuraavana keväänä pääsykokeiden alla ihan loppu. Miten tästä kilpailupakkomielteestä pääsee eroon. Tunnen oloni oikeasti ihan tajuttoman ahdistuneeksi luennoillakin kun se yks on mun lähellä. Mulla on jo ihan tarvittavat opintopistemäärät kahdelle vuodelle, mutta silti otan kursseja lisää. Lisäksi käyn töissäkin. Kolmannelle vuodelle mulla on ihan liian vähän jopa kursseja enkä tuu saamaan kaikkia opintotukia.

Nyt mulla oliski suunnitelmissa siirtää yks iso pakollista läsnäoloa vaativa kurssi seuraavalle syksylle 2011 keväästä 2011. Ajattelin että silloin mulla ois enemmän pääsykoelukuaikaa, mutta mua ahdistaa ihan kauheesti se että jään jälkeen muista opiskelijoista omalla vuosikurssilla. Tunnen itseni huonommaksi. Onko muilla samanlaisia tuntemuksia? Miten mä pääsen tästä huonommuuden tunteesta eroon ja pakonomaisesta opiskelukilpailusta. Joskus musta ois kivempi käydä vielä enemmän töissäkin ja valmistua sitten muita vanhempina eri aikaan. Haluaisin olla vapaa muiden mielipiteistä, mutta mitä mun oikeesti pitäis tehdä??!! Unohtaa muiden mielipiteet, valmistua nykyiseltä alalta vähän muita myöhemmin ja samalla pyrkiä kerrankin tosissani tähän toiseen paikkaan kun ois aikaa? Tai sitten yritän samaa kun tää toinenkin tyttö, että käyn töissä, opiskelen samalla ja luen pääsykokeisiin? Mä en oo mikään superihminen, mutta mua masentaa epäonnistua taas. Mitä teen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu