Eli siis mulla on ongelma. Haluaisin ihanan labbiksen, mutta tiibetinspanieli vaikuttaa varmemmalta rodulta. Labbis ois ihana mutta suhteellisen sairas rotu. Tiibetinspanielin hoito ois helppoa ja se on myös aika terve rotu ja sitä nyt kauemmin oon halunnu mutta nyt toi labbis innostaisi. Eli jos joku labbiksen omistaja vois kertoo onko se nyt niiiin sairas rotu kun luulen vai riippuuko se enemmän ruokinnasta tai jos joku tipsun omistaja vois kertoo tipsun hoidosta, sairauksista tai ihanasta luonteesta oisin kiitollinen niin se vois ehkä vähän auttaa. Asun muute maalla isolla pihalla ja mulla on myös aika paljon vapaa-aikaakin ja oon suunnilleen 15-vuotias.
Labradorinnoutaja vai Tiibetinspanieli?
jehajenna-
5870
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Huomioinut et labbis erityisen sairas olisi villi se on pentuna ja huonotapainen aikuisenakin jos ei opeta.Labbis vaatii paljon toimintaa myös kunnollisen perusopetuksen.
Tipsuilla on myös perinnöllisiä sairauksia. Koskaan ei voi olla varma mistään. Toivottavasti saat terveen koiran valitset sitten tipsun tai labbiksen.
Valitse rekisteröity koira terveistä sukulinjoista! Se on A ja O koko hommaan! Mulla on 1,5 vuotias labbis, jolla on tähän mennessä ollut vain 1 korvatulehdus. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0 eli parhaat mahdolliset = täysin terveet. Kaikissa roduissa on sairaita koiria. Pennun vanhempien ja sukutaulun koirien terveystulosten tutkiminen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä on ensisijaisen tärkeää.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx
Mietit nyt kahta aivan erityyppistä rotua. Tiedätkö itsekkään, mitä koiralta haluat? Tipsu on pieni seurakoira, joka on hyvin itsetietoinen ja itsepäinen rotu, kuin taas labbis puolestaan taas on kookas käyttökoira metsästykseen, joka on taas miellyttämisen haluinen ja paljon liikuntaa vaativa.
Ehkä nyt kannattaisi miettiä ensin, haluatko pienen vai ison koiran. Aloita siitä. Luonne, turkki, käyttöominaisuudet, koko, jne.
Meillä on kolmevuotias näyttely/metsästyslinjainen labbis, terve kuin pukki. Asumme maalla ja koira saa olla irti tontilla, josta se ei lähde ilman lupaa rajojen ulkopuolelle. Rauhallinen kaveri, joskus vähän mylvähtää kun jotain kuvittelee näkevänsä. Liikuntaa kaipaa ja tarvitsee paljon, ja nimenomaan vapaana. Ei lähde litomaan kauemmaksi minkään perään ilman lupaa, joten kesälläkin voi lenkittää ilman talutinta.
Muuta: Kävelevä ruokahalu, syö vaikka napusäkin päivässä, jos vaan tilanne sen sallii. Kerjäämisessä päihittää jopa Romanialaiset kolleekansa.
Varmasti yksi helppohoitoisimmista roduista. Pesureissu luontuu parhaiten kävelemällä veden ääreen, siellä se jo jorpakossa kahlailee. Näyttelytrimmiksi riittää yleesä hännänpään karvojen pyöristäminen.
Älykäs koira, kaikin puolin kelpo kaveri.