Kyllä tää hintakeskustelu sitten herättää kuumia tunteita.
Toiset ovat vakuuttuneita hintojen pikaisesta romahduksesta ja toiset siitä, että hinnat nousevat ikuisesti. Ja omia näkökantoja toitotetaan sen verran tiuhaan, että varmaa on ainakin se, etteivät ko. kirjailijat ehdi töissä käydä.
Itse hinta-asia on kuitenkin varsin yksinkertainen, eikä sen pitäisi herättää noin kuumia tunteita. Välillä hinnat nousevat ja välillä ne laskevat.
Takana on varsin pitkä nousujakso, joten on luultavaa, että piakkoin tulee laskujakso. Pääkaupunkiseudulla (joka oli nousukaudella muuta maata etuajassa) se saattaa olla jo käsillä, koska hinnat eivät enää nousseet ja joillakin alueilla jopa laskivat voimakkaasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka ihmisten luottamus talouteensa on huipussaan, korot minimissä, pankkien marginaalit olemattomia ja lisäksi välittäjät rummuttaneet hintojen nousua kovaan ääneen.
Onhan selvää, etteivät hinnat voi nousta loputtomiin nopeammin kuin ihmisten ansiotaso edes Helsingissä, koska jollain hintatasolla kaupunki alkaa tyhjentyä niin kuin nyt on jo käynytkin.
Tämä hintakatto on nyt ehkä käsillä. Hintojen lasku on helposti itseään ruokkiva kierre, koska aina kannattaa odottaa vielä kuukausi, koska silloin on halvempaa ja myyjät tyrkyttävät asuntonsa halvemmalla "vielä kun jotain saa" ja taas tilastot kertovat hintojen laskeneen ja spekulantit odottavat vielä kuukauden..
Toisaalta eivät hinnat puoleen romahda, niin kuin osa porukasta uskoo. Tietyllä hintatasolla asunnot alkavat taas houkutella, kauppa vilkastuu ja hinnat lähtevät nousuun.
Näin tämä on aina mennyt. Ennen vanhaan vain Suomen inflaatio oli niin nopeaa, että nimellishintatason pysyminen paikallaankin söi reaaliarvoa nopeasti, ja asunnoista tuli palkkapussiin verrattuna tarpeeksi halpoja ja taas hinnat lähtivät nousuun. Nykyään inflaatio on olematonta, joten reaalihintojen lasku tarkoittaa myös nimellishintojen laskua.
Yksinkertaista. Ei tämän luulisi näin kuumia tunteita herättävän.
Toiset ovat vakuuttuneita hintojen pikaisesta romahduksesta ja toiset siitä, että hinnat nousevat ikuisesti. Ja omia näkökantoja toitotetaan sen verran tiuhaan, että varmaa on ainakin se, etteivät ko. kirjailijat ehdi töissä käydä.
Itse hinta-asia on kuitenkin varsin yksinkertainen, eikä sen pitäisi herättää noin kuumia tunteita. Välillä hinnat nousevat ja välillä ne laskevat.
Takana on varsin pitkä nousujakso, joten on luultavaa, että piakkoin tulee laskujakso. Pääkaupunkiseudulla (joka oli nousukaudella muuta maata etuajassa) se saattaa olla jo käsillä, koska hinnat eivät enää nousseet ja joillakin alueilla jopa laskivat voimakkaasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka ihmisten luottamus talouteensa on huipussaan, korot minimissä, pankkien marginaalit olemattomia ja lisäksi välittäjät rummuttaneet hintojen nousua kovaan ääneen.
Onhan selvää, etteivät hinnat voi nousta loputtomiin nopeammin kuin ihmisten ansiotaso edes Helsingissä, koska jollain hintatasolla kaupunki alkaa tyhjentyä niin kuin nyt on jo käynytkin.
Tämä hintakatto on nyt ehkä käsillä. Hintojen lasku on helposti itseään ruokkiva kierre, koska aina kannattaa odottaa vielä kuukausi, koska silloin on halvempaa ja myyjät tyrkyttävät asuntonsa halvemmalla "vielä kun jotain saa" ja taas tilastot kertovat hintojen laskeneen ja spekulantit odottavat vielä kuukauden..
Toisaalta eivät hinnat puoleen romahda, niin kuin osa porukasta uskoo. Tietyllä hintatasolla asunnot alkavat taas houkutella, kauppa vilkastuu ja hinnat lähtevät nousuun.
Näin tämä on aina mennyt. Ennen vanhaan vain Suomen inflaatio oli niin nopeaa, että nimellishintatason pysyminen paikallaankin söi reaaliarvoa nopeasti, ja asunnoista tuli palkkapussiin verrattuna tarpeeksi halpoja ja taas hinnat lähtivät nousuun. Nykyään inflaatio on olematonta, joten reaalihintojen lasku tarkoittaa myös nimellishintojen laskua.
Yksinkertaista. Ei tämän luulisi näin kuumia tunteita herättävän.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sekä vuokrat että asuntojen hinnat nousevat pitkällä tähtäyksellä varmasti. Asuminen senkun kallistuu. Onneksi nousevat keskimäärin palkatkin ;)
Oma veikkaukseni on, että hinnat jumittavat suunnilleen nykytasolle (+/-10%) kenties pitkäksikin aikaa.
Kun nyt hinnat ovat nousseet 60%, veikkaan 50%:n alea.
Saahan sitä fantasioida, mutta enpä laskisi tuon varaan...
90-luvun alkupuolen taloustilanne hintoineen päivineen (mihin "kuplaasi" ilmeisesti vertaat) oli mielestäsi kaikin puolin normaali ja optimaalinen, ja kaikki kasvu sen päälle pelkää hypetystä? Eli 90-luvulla ei siis mitään lamaa ollutkaan, niinkö?
Jos kylmästi vertaa ulkomaihin niin vois sanoa että Helsingissä keskusta-alueella kämpät ovat aivan liian halpoja ja lähiöissä ja ympäryskunnissa raskaasti ylihintaisia.
Tämä johtuu kaupunkien asuntopolitiikasta. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Prosenttilasku on mielenkiintoista. Jos hinnat ovat alhaisimmalta tasoltaan nousseet 60 %, niin riittää 37,5 % lasku että päästään takaisin samalle alhaisimmalle tasolle. Jos joku odottaa 50 % laskua niin silloin 90-luvun alun lama oli pientä...
Saksassa akateemiset tienaavat 2-3 kertaa enemmän kuin Suomessa, joten ei ihme, että Munchenin keskustakämpät maksavat maltaita.
Se riittänee aluksi.