Moro!
Elikkäs kiinostuin taas tuosta kuvauksesta viikko sitten. Aloin otella nikolla kuvia mutta huomasin että kuvien laatu oli aivan karmeata. Eli kuvassa tuntuu olevan pieniä pisteitä. Tai siis tuntuu kaikki kuvat hirveän epäskarpeilta eikä niin pehmeiltä.
Toivottavasti kuvat ovat vain kuvaajasta kiinnii. Mutta jos näin ei ole niin onko jotain säätöjä tai muuta mitä pitäisi muuttaa?
Nikon D80 on ostettu valmiina pakettina ja objektiivista huolehtii NIKKOR AF-S 18-200mm DX
Elikkäs kiinostuin taas tuosta kuvauksesta viikko sitten. Aloin otella nikolla kuvia mutta huomasin että kuvien laatu oli aivan karmeata. Eli kuvassa tuntuu olevan pieniä pisteitä. Tai siis tuntuu kaikki kuvat hirveän epäskarpeilta eikä niin pehmeiltä.
Toivottavasti kuvat ovat vain kuvaajasta kiinnii. Mutta jos näin ei ole niin onko jotain säätöjä tai muuta mitä pitäisi muuttaa?
Nikon D80 on ostettu valmiina pakettina ja objektiivista huolehtii NIKKOR AF-S 18-200mm DX
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eli esimerkki -> http://img121.imageshack.us/img121/6913/dsc0282us.jpg
ISO arvo, latasin kuvan koneelle mutta exif tiedoista puuttui ISO arvo. Saatan kuvitella sen olevan varsin suuri kohinasta päätellen, oma D90 runkoni syyllistyy moiseen jos käytän ISO arvoja yli 2000:n verran. Saat lisäksi lisää terävyysaluetta käyttämällä A asentoa kuvaustyyppinä ja aseta aukoksi esim. F13 nythän se oli varsin suuri. Jos taas ajat tuppaavat tulemaan pitkiksi käytä tripodia (kolmijalka) ja homma hoituu. Noita suuria herkkyyksiä (iso ISO) tarvitset vain käsivaralta hämärässä kuvatessa, normaalisti kannattaa tyytyä ISO400 tai alle arvoihin.
Käytän tuota mainitsemaasi linssiä yleislinssinä ja sillä saa varsin kohtuullista jälkeä aikaan, enkä usko tuon rungonkaan olevan mikään tumpelo.
iso lukema ja aukko
Kiitos!
– digikuvassa nimitämme noita pienä kuvapisteitä pikseleiksi, haluaisitko poistaa pikselit kuvasta?
– tuo ns. kohina kuvassasi johtunee käyttämästäsi ISO-arvosta
1/4000 s, f/6,7,
miksi kuvasit tuollaisilla valotusarvoilla?
– eikö käynyt edes mielessäsi kokeilla pienemppää isoarvoa (esim. ISO 200)
Kiitos vastauksista. Näitä säätelemällä sain jo huomattavasti tarkempia kuvia. Etenkin tuon A kuvautyypin laittaminen toi paljon paremman laadun. Vaikka säätelin ISOA ja AUKKOA moneen kertaan niin en silti tiedä mitä kannattaa tehdä milloinkin tai oikeastaan milloin aukko isona milloin pienenä milloin ISO:n luku suurena milloin pienenä? Jos joku haluaisi avata nuo käsiteet niin olisi aivan mahtavaa!
aukolla säädellään terävyysaluetta kuvassa ja kennolle tulevan valon määrää/aikayksikkö
– suuri aukko = pieni syvyysterävyys kuvassa ja päinvastoin
– aukko vaikuttaa myös kuvan terävyyteen, yleensä objektiivi piirtää parhaiten n. 2 -aukkoarvoa himmennettynä
– objektiivin suurin mahdollinen aukko (= valovoima) vaikuttaa myös tähtäinkuvan kirkkauteen
ISO-arvolla taas säädetään kennolta tulevan signaalin vahvistusta = jännitettä (vastaa filmin herkkyyttä)
- arvoa kannattaa nostaa (yli 200:n) vain silloin kun valo ei muuten riitä
– mitä suurempi arvo sitä vähemmän valoa kennolle tarvitaan ja sitä enemmän kohinaa kuvassa
kysy lisää jos …
huomiota kannattaa aukon lisäksi kiinnittää aikaan.
Sinullahan oli se 18 - 200 mm putki joten vanhan säännän mukaan ajan tulee olle korkeintaan 1/mm luku eli 200 mm asetuksella 1/200 sek. Tänä pätee hyvinkin jos käytät VR ominaisuutta ja hieman hitaammallakin jos kätesi on vakaa. Se selviää vain kokeilemalla.
Aikahan voi muutoin olla aika vapaasti valittu ja kuvan onnistumiseen vaikuttaa aukko enemmän syvyysterävyyden ansiosta. Nopeita tapahtumia varten kuitenkin on syytä valita S-mode ja asettaa ajaksi joku sopiva vaikka 1/1000 sek jolloin varsin nopeakin liike pysähtyy.
Jos asetat sen moden P-asentoon niin voinet säätää aukon ja ajan suhdetta siitä taemmasta säätöpyörästä, ainakin D90 toimii siten. Se pitää valotuksen vakiona ja aikaa lyhennettäessä kasvattaa vastaavasti aukkoa. Jos sillä ei saa sopivaa yhdistelmää aikaan niin pitää puuttua herkkyyteen ja kohinan uhallakin nostaa vahvistuksen määrää (esim. ISO200 -> ISO400), jos siis aika tuppaa tulemaan liian pitkäksi tai aukko liian suureksi.
Nyt on tullut hieman peruskamaa, ei kun testaamaan.
Kiitos vastauksesta. Täytyy mennä testailemaan!
parhaiten nuo asiat avautuvat kun testaat itse säätimien vaikutuksen.
Testaaminen hoituu muutamassa minuutissa
Aukkoarvon vaikutuksen testaaminen esim:
– aseta kamera valoisana päivänä sellaiseen paikaan jossa tähtäimessä näkyy eri etäisyyksillä olevia kohteita (esim n. 1m – ääretön)
– jalustalle (tai tue muuten liikkumattomaksi), HUOM! kytke kuvanvatkain pois käytöstä .
– säädä tarkennus kohteeseen joka on n. n. 3 metrin etäisyydellä
– aseta polttoväliksi n. 100 mm, ISO-arvoksi 200 ja valotustavaksi aukon esivalinta.
– ota kuva kaikilla eri aukkoarvoilla (huom. aika säätyy nyt automaattisesti)
älä muuta kuvien välillä muita säätöjä kuin aukkoarvoa
Kuvia (monitoilla) tarkastelemalla näet aukkoarvon vaikutuksen terävyysalueeseen (ja kuvan terävyyteen)
Mitä pitemmällä polttovälillä kuvaat, sitä jyrkemmin aukkoarvo vaikuttaa terävyysalueeseen, lyhyimmillä polttoväleillä syväterävyysalue on aina suuri.
Vastaavasti voit testata ISO-arvon vaikutuksen kohinaan
–tee muuten samoin kuin edellisessä, mutta käytä kaikissa kuvissa samaa aukkoarvoa esim f/8
– ota kuva kaikilla valittavissa olevilla ISO-arvoilla (huom valotusaika säätyy edelleen automaattisesti)
Kuvia tarkastelemalla näet ISO-arvon vaikutuksen kohinan määrään.
Parhaiten erot tulevat esille jos tarkastelet säätämättömiä RAW-kuvia
Valotusajan säätöä tarvitset ensisijassa liikkuvia kohteita kuvatessa, mitä nopeammin liikkuva kohde sitä lyhyempi aika.
Käsivaralta kuvatessa voi testata vain käsien/kameran tärinän vaikutusta kuviin.
– kokeile esim. 2 sek valotusajalla kuvata käsivaralla (vatkaimella ja ilman) ja jalustalla (ilman vatkainta)
ps.
”tämä häirikkö on saatava pois täältä,jos kaikki laitamme viestiä ylläpidolle niin saadaan varmasti pois”
”mitään asiallista-neuvoa/viestiä se ei anna mutta kokoajan muiden kimpussa,tätäkö ylläpito haluaa,eihän tänne voi enää kirjoittaa ettei joudu nälvinnän ja haukkumisen kohteeksi ?
—että näin—
Mikä on kohina? Tuo kuvan epäselvyys vai?
”Mikä on kohina?”
—kohinaa onmonen moista (esim. äänissä), mutta tässä tarkoitin digikuvan signaalissa esiintyvää kohinaa.
Kohina syntyy:
– kennon epätarkkuuksien,
– signaalin vahvistuksen,
– sähköisten häiriöiden,
– ja kennosta tulevien signaalien satunnaisia vaihtelun seurauksena
Kohina lisääntyy:
– suurilla ISO-herkkyyksillä
– pitkillä valotusajoilla
– kennon lämmetessä
Erikoistilanteissa kohinaa pyritään minimoimaan mm. jäähdyttämällä kennoa lähelle absoluuttista nollapistettä.
”Tuo kuvan epäselvyys vai?”
Kohina näkyyn varsinkin kuvan tummissa kohdisaa tasaisten väripintojen kirjavuutena.
Se tulee korostetusti näkyviin jos kontrastia lisätään tai/ja kuvaa terävöitetään.
Muistatko aikaa ennen digiteeveetä? Joskus kuva oli huono ja siinä oli lumisadetta eli kohinaa.