Millainen huumorintaju on narsistisellä henkilöllä, vai onko sitä ollenkaan??
Pystyykö narsisti nauramaan "kippurassa"?
Tunnen vain aika tosikkoja narsisteja.
Pystyykö narsisti nauramaan "kippurassa"?
Tunnen vain aika tosikkoja narsisteja.
Huumorintaju
hihittäjä..
12374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
on niin itsensä lumoissa, että hänen lienee vaikea oikeasti nauraa millekään. Hänen huumorintajunsa on niin kieroutunutta, että hän nauraa vain toisen huonolle onnelle ja iloitsee omasta hyvästä onnestaan toisen kustannuksella. Siis on melkoinen tosikko ja keinottelija on narsisti.
Kyllä sillä jonkinlainen huumorintaju on. Ainakin esittää omia juttujaan, joille muitten pitäisi nauraa nauratti sitten tai ei. Esittää näitä juttujaan toisen miellyttämismielessä silloin, kun laskee saavansa siitä sillä tavalla itselleen jotain hyötyä. Esimiehensä miellyttämismielessä meneekin usein perille - ei kuitenkaan ns. fiksummille ihmisille.
Vai vaatiiko se pitkäaikaista tutustumista, ennenkuin voi päättää, onko joku narsisti, hihittäjä, sitruuna vai vilijonkkari?
hihihih, ei niitä narsisteja onneksi hyvin runsaasti ole. Itsellä meni puoli vuotta ennenkuin ymmärsin mistä on kysymys, tavatessani narsistin.
Nyt luulen tapauksen narsisti tunnistavani.
Vilijonkkari ja sitruuna on helppo tunnistaa.
Kummankin tunnistin vasta jälkeenpäin päästyäni heistä eroon. Narsistin kanssa olin työparina 25 vuotta ja psykopaatin kanssa naimisissa 15 vuotta. Ihmettelin molemmista määrättyjä asioita, mutta kirjallisuuteen sattumalta tutustuttuani löytyi oireisiin sopivat nimikkeet. Apuna esimerkiksi Raimo Mäkelän kirja "Naamiona terve mieli".
tuon Mäkelän kirjan, johon sitroen viittaa. En ole lukenut sitä vielä, mutta olen kuunnellut Mäkelän luennon aiheesta. Itse en kyllä osaa erottaa "narsistia" henkilöstä, jolla on narsistisia piirteitä. Kai se erokin
on hiuksenhieno. Tai no. Voi minulla pari tuttua olla, jotka ovat "täynnä itseään", mutta kyllä heillä huumorintajua on, eikä se välttämättä ole ivaakaan. Olenkohan ollut elämässäni niin onnekas, etten
ole törmännyt oikein puhdasveriseen narsistiin ? Vai olenkohan sellainen itse, kun en tunnista ?
Narsistin huumorintaju on huono,ei hän jaksa keskittyä muiden iloihin,hän ei osaa nauraa itselleenkään.
Myöskin keskittymiskyky on olematon,loukkaantuu häneen kohdistetusta mielipiteestä,se on arvostelua.
Jatkuvasti toitottaa oikeassa ja väärässä olemista,ei kestä häviötä ja että toisenkin mielipiteet pitäisi ottaa huomioon.On kaksinaamainen luikuri,edessäpäin teeskennellyn miellyttävä,ja puukottaa heti selkään kohteen poistuessa.Haluaa omistaa,hallita. Tittelinkipeä,näitä vois jatkaa vaikka kuinka paljon.
Olen myös lukenut kirjan.
Erosta reilu pari vuotta ja tunnen suurta vapautta päästessäni hänestä ja nyt jälkeenpäin vasta tajuaa,mikä meidänkin tilanteessa oli hullusti.Yhteiselo oli kaikenaikaa luonnotonta,jähmettynyttä tms.
Olen niin helpottunut,nyt.
Allekirjoitan kaiken tuon. Näin se juuri on.
...ja älyllä on jotain yhteyttä. Narsisteista en tiä.
omat versiot siitä - eikö se sovi kaikille.
ja nauroinkin makeasti maha kippuralla.
Veikkaisin että olet!
Odotonkin jo vastaustasi