Jos en kertakaikkiaan katso itseäni sopivaksi tapaamaan lapsiani, niin miten hoidetaan asia, jossa vapaasti sovittava (huoltajan sopima tähän asti) tapaamisoikeus poistetaan?
Riittääkö että ilmoitan lasteni kotikunnan lastenvalvojalle, joka sitten istuttaa vanhemmat kirjoittamaan kyseiset paperit alle.
Lähivanhemmalla on elämä kunnossa, parisuhdetta myöten, joten lapsille on kumpaakin sukupuolta oleva järkevä, vastuullinen elämisen malli saatavilla.
Haittaako tällaisessa lasten oikeudet, joita itse ja lapset sanovat ihan muuksi, kun eivät halua tavata minua, vaan lähivanhempi pakottaa. minä itse toivoisin lapsilleni ehjää perhettä, enkä sitä että heidän on säntäiltävä sinne-tänne, kun vanhempi komentaa.
Ja millä todennan, etten kelpaa tapaamaan lapsia?
Riittääkö siihen perusteluksi alkoholismi, tai elämäntavan epävakaus?
Riittääkö että ilmoitan lasteni kotikunnan lastenvalvojalle, joka sitten istuttaa vanhemmat kirjoittamaan kyseiset paperit alle.
Lähivanhemmalla on elämä kunnossa, parisuhdetta myöten, joten lapsille on kumpaakin sukupuolta oleva järkevä, vastuullinen elämisen malli saatavilla.
Haittaako tällaisessa lasten oikeudet, joita itse ja lapset sanovat ihan muuksi, kun eivät halua tavata minua, vaan lähivanhempi pakottaa. minä itse toivoisin lapsilleni ehjää perhettä, enkä sitä että heidän on säntäiltävä sinne-tänne, kun vanhempi komentaa.
Ja millä todennan, etten kelpaa tapaamaan lapsia?
Riittääkö siihen perusteluksi alkoholismi, tai elämäntavan epävakaus?
Vastaukset 26
Vanhimmat
En puutu syihin, miksi et halua, miksi lapset eivät halua...jne
Ei sinun ole pakko tavata lapsiasi.
Ei lähivanhempi voi pakottaa.
Eikai tapaamisoikeutta sinänsä poisteta,
mutta sehän on oikeus, ei velvollisuus.
Jos lapset eivät halua tavata sinua, etkä sinä heitä, en ymmärrä miksi pakotetaan?
on lapsen oikeus tuntea molemmat biovanhemmat.
et mainitse lastesi ikää. jos he ovat vielä pieniä alle 10v. ja itse haluat rauhoittaa tilanteen ja se tuntuu teille kaikille sopivan, ilmoita asiasta lastenvalvojalle, perustellen kantasi.
toivon kuitenkin, että pidät yhteystietosi ajan tasalla, sillä murkku on taas eri pakkaus ja saattaa haluta tutustua sinuun.
se on lapsen oikeus ja iso osa identiteettiä. älä varasta kokonaan itseäsi lapsiltasi. jätä ovi raolleen.
En minäkään tässä erittele syitä, joiden takia en sovi vanhemmaksi, mutta ne ovat kyllin vakavia moraalisesti, mutteivät juridisesti.
Huoltaja tarvitsee lomaa. sehän se syynä, miksi suostun vain kuullakseni että luonani on tylsää, ja minulta puuttuu se ja se...
Minusta murkkuikäisten tulisi itse voida päättää asioistaan sen verran, ettei heidän ole pakko käyttää elämästään päiviä puutteellisissa oloissa.
Lähivanhemmalla kun on itsellään nämä kaikki lasten tarvitsemat asiat, eikä minulla kertakaikkiaan riitä pääni lahottamiselta rahaa hankkia niitä heille näistä tuloista...
Tätä kissanhännän vetoa on jatkunut noin vuodesta 1998 asti... Toivoisin sen jo joskus loppuvan.
Kyse ei ole siitä haluaako kuka tavata jälkikasvuaan, vaan siitä, mikä on paras lapsille.
Lue vastine jonka laitoin tuonne. Mielestäni ei ole perusteltua pakottaa ketään tapaamaan inhoamaansa ihmistä. Ei sittenkään, vaikka tämä olisi biologinen mikätahansa. Etenkään, kun tästä etävanhemmasta ei ole rahapussia hankkimaan kaikkea, mihin lapset ovat tottuneet lähivanhemman luona.
Minusta biologia ei ole pyhittävä tekijä millekkään... Vaan fyysinen vanhemmuus. Siihen sopii erinomaisesti kuka hyvänsä kunniallisesti elävä... Mieluiten se, joka on paikalla, esim. lähivanhemman nykyinen puoliso, tms. Kunhan on ihminen, jonka arki ei loukkaa lapsia, ja ihminen, joka osaa organisoida asiat järjellä, jne...
Kysymys on siitä, että tätä maailmaa vartenhan lapset on kasvatettava, mutta kun minusta ei ole siihen!
Lapset voivat kieltäytyä lähtemästä luoksesi..
Sinä voisit olla avaamatta ovea..
(sinänsä hassua "antaa neuvoja" siitä, miten voisi olla tapaamatta lapsia, kun useimmat miettivät kuinka heitä voisi tavata, mutta kuten jo sanoin, en puutu syihin..)
Kyse siis teini-ikäisistä, heidän mielipiteet kyllä pitäisi ottaa huomioon.
Voisithan kysyä lastenvalvojalta (kunnan/kaupungin??) voiko lapsia pakottaa luoksesi.
isyyttä sinulta ei voi "poistaa", olet heidän biologinen isänsä kumminkin, ja jos asiat muuttuvat aikojen kuluessa, voinette tavata taas, jos näin haluatte.
Jos tämä kerran on niin lasten kuin sinunkin toive, pitäisi lähivanhemman se uskoa.
Olen samaa mieltä, ettei biologisuus tee välttämättä "vanhempaa".
Muistathan myös sen, että murkkuikäiset ovat kapinoivia... se ettei sinulla ole *sitä ja sitä* saattanee olla iän tuomaa mutinaa...
mutta sanoit että asiat olleet samanlaisia v.98 lähtien...
Toivottavasti nyt asia ratkeaa. Muista kuitenkin jättää 'ovi raolleen' , jos asiat/mielipiteet vielä muuttuvat.
Arjessa kasvaa tasapainoisiksi, eikä resuta sen vanhemman luo, jota eivät edes tunne kunnolla, tämän rikkinäisten päivien kimallukseksi???
Kyllä minusta silloin ainoa viisas ratkaisu on se kuten sanoit, ei avata ovea, ei vastata puhelimeen, rakentaa lapseton elämä.
Itse ihmettelen, miten huoltaja voi toimittaa pakolla murkun sinne, missä tällä on ne puutteet, ja hyvä mahdollisuus vammautua henkisesti, tms...
Eikä jokainen etävanhempi ole isä, eikä tuomittu luopumaan omistaan, vaan kirjoittanut nimensä alle, vaikka hänelle on ilmoitettu hänen oikeutensa aikoinaan.
Ihmiset tekevät asioita joskus helpottaakseen jonkun muun elämää...
Uskoisin, että lähivanhempi haluaa lähettää murkkuikäiset lapset silloin tällöin etävanhemman luo saadakseen itse hengähtää hetken.
Vanhemmuus on elinikäistä. Siitä ei päässe eroon ilmoittamalla, ettei se enää huvita.
lainaan tähän omaa kirjoitustasi;
"jos lapset eivät halua tavata sinua, etkä sinä heitä, en ymmärrä miksi pakotetaan?"
Oman avomieheni kohdalla vähän sama tilanne hän ei tunne kykenevänsä tällä hetkellä tapaamaan lapsiaan ja suurelta osin tämä varmasti johtuu siitä että lasten äiti on jo ennen eroa ja eron jälkeen tehnyt asiat niin hankaliksi hoitaa luontevasti ja rauhallisesti ettei mene kertaakaan kun lapset ovat olleet isällään etteikö tuo äiti soittelisi perään ja moittisi jostakin, sekä se että lapset ovat itse sanoneet etteivät haluaisi tulla isänsä luokse mutta heidän pakotetaan tulemaan.
Tapaamisviikonloput taitavat olla tuskaa meille kaikille ja se on minusta niin järjetöntä ettei sitä voi ymmärtää äiti ei suostu / halua kuunnella lastensa todellisia toiveita koska hän haluaa omien sanojensa mukaan "omaa aikaa" ja sitähän ei ole jos lapset pyörivät jaloissa, äiti työntää lapsia viikolla ja sellaisina viikonloppuina kun ei ole "isä viikonloppu" sukulaisille ja naapureille hoitoon, lapset ovat stressaantuneita varmastikkin tästä etteivät saa olla kotonaan rauhassa ja leikkiä tuttujen kavereiden kanssa, ja että heitä riepotellaan vasten tahtoaan paikasta toiseen ja lasten puheiden mukaan silloinkin kun äiti on "kotona" hän istuu puhelimessa tai naapurissa "kahvilla" tai naapurit hänen luonaan joten lapsille ei sitä aikaa liikene oli pyhä tai arki!Nyt lapset oirehtivat voimakkaasti(ovat oirehtineet jo kauan) ja äiti juoksee sossut,perheneuvolat ja lastenvalvojat läpi haluaa palaveria palaverin jälkeen ja teema on niissä aina sama ;"isä on syyllinen,isä ei osaa/halua,isä sitä ja isä tätä"
Itsessään tai toiminnassaan hän ei näe mitään moitittavaa koska kuten hän aina jaksaa muistuttaa "minä olen hyvä äiti" !!!!!!!
Kun etänä elämäntapani ei ole "lasten etu", lähi väittää jotenkin toisin, eivätkä lapset halua seuraani, sen enempää kuin tulla kotiini...
Tästä kyse.
Lomaa lähi saa kyllä muutenkin, käsittääkseni...
jos et halua olla lastesi kanssa
ja keksiä heille mielekästä tekemistä
se on oma valintasi
älä syytä etää tai lapsiasi
olet itse haluton ja saamaton etänä
et todennäköisesti ole ollut lastesi kanssa koskaan
eikä suhdetta enää murkkuikäisiin luoda
jätä tapaamiset väliin
kerro se heille selkokielellä
se on sinun päätöksesi
-turhaan kitiset-
mikä on pielessä
jos lapset eivät halua tavata isäänsä?
sanatsekaisin
älä syytä etää tai lapsiasi
piti olla
älä syytä lähiä tai lapsiasi
Voi olla, että isä ei osaa luontevasti suhtautua lapsiinsa. Asiat rullaa kun lapset ovat niin pieniä, etteivät tuo omaa mielipidettään esiin.
Murkkuna alkaa jo ajatella itse, eikä välttämättä hyväksy (meidän tapauksessa) isän ajatusmaailmaa....toimintatapoja tai arvostelua.
kun isä ei ole kasvanut lapsensa mukana
hänellä on tapaamisissaan vahva aikuisen rooli
murkkua täytyy kuunnella ja luovia eri tilanteissa
muuttua itsekin lapseksi jälleen -räpsyttää-
usein etäisä pitää murkkua vielä pienenä
lähivanhempi kasvaa huomamattaan lapsen kanssa
harvoin tapaavalle nopea muutos voi olla shokki
on helpompi marmattaa ja lopulta olla tapaamatta
antaa periksi juuri silloin kun ei saisi
lähin kasvatusmetoditkin puhuttavat
vaikka itsellään ei ole mitään tolkkua nuoren elämästä
pitää heti ottaa tuo asenne?
Johan kertaalleen selitin mikä on pielessä jos vanhempi ja lapsi tuntevat olonsa epämukaviksi toistensa seurassa ei syy kuitenkaan aina ole juuri siinä vanhemmassa, jos toisesta puhutaan lakkaamatta pahaa lapsen kuullen on tuo aivan varmasti ihan luonnollinen reaktio!!!
Älä tuomitse ettei sinua tuomittaisi!
pyydän anteeksi kysymystäni
vanha sanonta
ei ne sanat vaan ne teot
puhumalla lähivanhempi ei saa lasta etää vastaan
aikuisella on keinonsa saada lapsi viihtymään
jos haluaa
ymmärrän äidin tarpeen saada omaakin aikaa
kahvittelut naapureiden kanssa
hmm
oletko ollut paikan päällä näkemässä?
jos kaipaat rakentavaa keskustelua
oma kirjoituksesikin olisi voinut olla sävyltään toisenlainen
pyydän anteeksi että vastasin siihen
-äiti joka kaipaa myös vapaansa-
Sanoin jo kerran, ettei jokainen etä- ole isä. Toisekseen ennen opintielle lähtöäni olin eron jälkeen vuosikausia lähivanhemman hupikapine, jota ei noteerattu... Ja liki toisen päivittäisen huoltajan asemassa, mitä tulee lapsiin.
Nyt sitten minulla on opintoni pian tehty... Lähdettävä työn perään.
Lähivanhempi on kunnollisessa ihmissuhteessa, joka käsittääkseni on paras kakkoshuoltaja... Kun on läsnä, ja muksut saavat häneltä jopa vaatetta päälleen, jne. Toisin kuin minulta, jonka talous pyörii alle 400 eurolla.
Että näin. Tietenkin mukulat kaipaavat luonaollessani sinne, misson sekä tietokoneita jokunen kappale, kunnollinen televisio jne...
eivät ole lukuisista yrityksistä huolimatta oikein tottuneet tähän pikkukaupunkiin, missä voivat harrastaa juuri ja juuri punttisalia, mutta heidän oma harrasteensa puuttuu, samoin kaikki mahdollisuudet esim. vanhemmalta käydä lukio kunnolla täällä, mitä on inissyt... Minusta muksujen on parempi ajatella tulevaa, kuin jotakin vanhempaa, joka ei kykene huolehtimaan heistä. Tiliotteen kertoman mukaan ainakaan!
Ettei päätökseni nys niin oma ole, kuin lapsille. Lähivanhempi vain raahaa muksuja luokseni.
mutta kyllä lapsi on ihan mahdollista manipuloida toista vanhempaa vastaan minulla on tästä ihan omakohtainen kokemus kuinka vuosia uskoin toisen vanhempani tarinaa toisesta vanhemmastani ja kun aikuistuin sain selville että tarina oli täyttä potaskaa ja olen vieläkin vähän katkera ja ihmeissäni ,että miksi piti hommat hoitaa näin typerästi !!
Ei minun tarvitse olla näkemässä kuinka avoni lasten äiti kahvittelee, ei tarvitse kun katsella lasten surkeita naamoja kun he kertovat kuinka äidillä ei ole aikaa heille, ja kuinka se "naapurin täti" on tärkeämpi, vaikka ei olisikaan tärkeämpi oikeasti, näin se asia kuitenkin on lapsille välittynyt.
Omaa aikaa kaipaa jokainen ,mutta kaipa siinäkin joku raja kulkee kun kerran on ehdottomasti lapsia halunnut, itse olen ollut aikoinani yh:oo ja kyllä minäkin omaa aikaani kaipasin mutta en silti edes ajatellut että lapsi pitäisi viikolla ja ihan joka viikonloppu johonkin toisten hoidettavaksi työntää ??!!!
Sinä et oikeasti voi tulla arvostelemaan lasten isää siitä ,että hän olisi asiansa / isyytensä huonosti hoitanut ,minähän sitä olen läheltä seurannut ja pakko sanoa etten ole parempaa,huolehtivampaa isää juurikaan maailmalla aikaisemmin tavannut mutta tulehtuneet suhteet ja järjetön lapsilla lyöminen äidin puolelta on jatkunut jo pitkään ja kyllä siinä aikuinenkin hämmentyy että mistä on oikein kysymys puhumattakaan sitten lapsesta joka ei halua ajatella / uskoa kummastakaan vanhemmastaan pahaa mutta jos lapsille kokoajan jauhetaan kaikkea sontaa ja keksitään tarinoita on lopputulos tämä !!!
Ja jotta et seuraavaksi pääsisi syyllistämään minua sanon että tässä päässä ei olla koskaan puhuttu äidistä pahaa tai laitettu lapsia kolmannen asteen kuulusteluun mitä kotona tapahtuu?mitä se äiti sanoi?onkos siellä sitä ja tätä? Tälläiseen rumbaan lapsi parat joutuvat IHAN JOKA KERTA kun menevät kotiinsa isänsä luota !! Ja tämän asian on lasten lisäksi kertonut äidin lähisukulainen joka on usein paikalla koska äiti melko pian lasten tulon jälkeen lähtee taas "hiukan rentoutumaan ja viettämään omaa aikaansa" ............???!!!!!
Eivät kaikki yh:oot mitään äiti-teresoja ja madonnia sentään ole kyllä siitäkin joukosta löytyy aina niitä jotka eivät oikeasti edes sovi äideiksi mutta ovat siltikin sellaisia !!!
Olen se etä-äiti. Ja en ole tietääkseni julkituonut muuta kuin kysymyksen, onko lasten tavattava etävanhempaa, elleivät halua, ja sen, onko minun pakko tapaamalla lapsiani tuottaa heille arkivaikeuksia, kuten sitä puutetta niistä vehkeistä, mitä heillä lähivanhemman luona on.
Tässä tapauksessa muksut niin isoja, että pärjäävät kyllä välillä lähin kotona jo keskenään, ja heillä on setää, kummia...
Etävanhemmuus ei sovi minulle. En osaa olla lasteni kanssa. Eikö tällaisessa tapauksessa lasten etu ole se mistä laitoin keskustelun pystyyn? En tosiaan ole mikään mallivanhempi... Elämäntapani on taiteilijan, ei 7-16 ihmisen, ja lähi antaa niin ristiriitaista palautetta minulle, etten enää tiedä olenko vain hänen menokenkiensä lapsenlikka, vai arvostaako hän vanhemmuuttani ensinkään. Minusta lasten paras on elää ristiriidattomissa olosuhteissa.
Paljastan: Kummatkin muksut pieninä hoitaneena, ja vasta muutama vuosi sitten opin tielle vakinaisesta lastenhyysäysrumbasta lähteneenä en millään voi ymmärtää, miksi minun yhä, ns. kelvottomana vanhempana pitäisi olla ikuisesti jonakin myyttinä käytettävissä kuten joku muu haluaa.
en voi kehoittaa muuta
kuin isää ottamaan yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin
ja pyytää itse perheneuvolan arviointia
äidin kykeneväisyydestä hoitaa lapsensa
ja kasvattaa heistä tasapainoisia aikuisia
oikeusteitse isä saa lastenhuoltajuuden
jos lähi todistettavasti laiminlyö lastensa tarpeet
ja perheessä esiintyy henkistä väkivaltaa mainitsemallasi tavoin
-toivotan onnea isän valitsemalle tielle-
.kanssasi ihan samaa mieltä miksi siis osoitit kysymykset minulle?
Nimimerkki "etäpesäke" oli kanssani eri mieltä ja hänelle vastailin en sinulle :-)
ei sinun tarvitse tavata heitä
eikä lastesi ole pakko tavata sinua
12 vuotias saa itse päättää tapaako vai ei
kerro se lähiperheelle selkokielellä
ja ole vastaamatta yhteydenottoihin
lähihuoltaja voi yrittää syyllistämistä
mutta ole immuuni sille
itse tiedät mitä haluat
-se on siinä-
loistava kommentti!Juuri tota olisin itsekin kirjoittanut,mikäli sä et ois ehtinyt ensin.Vanhemmuus jatkuu,erosta huolimatta ja vastuu on loppuelämän mittainen!
Huvittavaa se ei ole... olisin ihan mielelläni ihan lähivanhempi. aikoinaan minut komensi-lasteni isä, lastenvalvojan jupistessa vieressä oikeuksiani kirjoittamaan nimmareita... Huoltajuuspapruihin kesken rankan työrupeamani. Ei siinä ehtinyt ajatella muuta kuin ettei huolisi riidellä.
Ja erinäisiin muihin... Tekniikka sama kuin yllä.
Viimeisin niitti nyt yli 8 v. eron jälkeen oli, kun toi avovaimonsa kotipihaani.
RIITTI,KIITTI.
Ihan joka asia joka liittyy lasteni isään, ja pojat liittyvät. en minä koe itseäni itsekkääksi, vaan annan tilan uusperheen elämälle, sille arjelle. Käsittääkseni uusi äitee on tiennyt, mihin rupeaa.
Eikä minulla toillaan ole annettavaa lapsilleni. olen sen heille selvittänyt, miksi, ja miten toivon että heillä on...
Ovatko lapset aikasemmin olleet luonasi ok, ennen murkkuikää?Toi lastesi valittelu kuulostaa ihan tavalliselta murkkumeiningiltä.Eli päätös on sinun.Sanot ettet ota lapsiasi,koska et tunne olevasi sopiva siihen.Pakottaa ei voi.Alkoholismi on hyvä syy.
Haluatko itse olla tekemisissä lasten kanssa?Tai tietää heistä jos tapaamiset jäävät pois?
Ja voithan sanoa lapsille,että voi myöhemmin päättää haluaako ottaa yhteyttä.
Opinnäytetyöni tehtyä ilmoitan siis olevani alkoholisti, se riittää?
Ja tottakai... Muksuja hopidin perheenäitinä, kun olivat pieniä, osin, kun isompiakin...
Jokunen vuosi sitten lähdin opintielle, ja nyt siis olen köyhä, taiteilija, ja työnhakuun kohta menossa etelään...
Muksut urputtavat vakituiseen täälläollessa, että on tylsää, haluavat tietokoneelle... Jne. Kun esitän mitätahansa, niin ei käy. Ei leijanrakentelu, ei punttisali, ei...
Tämä on pikkukaupunki, mutta en usko että tämä nyt niin tylsä on. Pikemminkin tiedän, että muksuilla on koti-ikävä, sen kaiken pariin mitä ovat tottuneet tekemään.
Että muksujen takia... Kaikkee tehtävä. Loppuisi joutava juoksuttaminen sinne minne eivät tahdo.