tulevan puolison? onhan se niinkuin tavallaan
viimeinen tilaisuus "vapaalla jalalla" ollessa.
ei kai siitä kenellekkään haittaa ole??
viimeinen tilaisuus "vapaalla jalalla" ollessa.
ei kai siitä kenellekkään haittaa ole??
saako polttareissa pettää..
näin kävi
145684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
.. kerran keksitään sitä aina epäillään. Oikeesti on todella väärin sitä ihmistä kohtaan joka sinuakin rakastaa että noin pääsee käymään. Miltä itsestäsi tuntuis jos tietäisit että ihmiselle jonka kanssa jaat kenties koko elämäsi "kävisi noin". Kyllä on helvetin huonot lähtökohdat liitolle. Ja jos on ollut pitkä yhdessäolo ennen vihkimistä niin mikä riivatun "viimeinen tilaisuus" se sit muka on. Pettäjä on pettäjä vaikka voissa paistais. Taitaa teille tulla turhat häät!!!!
Onpas teillä hyvä lähtökohta avioliitolle! Petetään jo ennen papin aamenta. Ei kannata vaivautua ollenkaan, ero teille tulee hyvin pian. Vielä nopeammin kun et tunnusta tekoas hänelle, valheella on lyhyet jäljet. Ja mikä kumman "viimenen tilaisuus" ???? Oot sitten ilmeisesti katellu koko ajan sillä silmällä muita kun oot seurustellu tulevan puolisos kans, ja nytte kiusaus kävi niin suureks että piti päästä vierasta kokeilemaan... Vielä kerran. Aiempaa kokemusta? "Eihän se ketään haittaa" - niin ei varmaan, kaikista vähiten puolisoa varmaan niin... PÖSILÖ.
Kivaa loppuelämää vaan sullekin. Toivottavasti tunnustat/tunnustit ennen häitä. Toi on nimittäin sen luokan temppu, että kyllä tulevan puolison pitää tietää mihin joutuu. Pahimmassa tapauksessa siinä saa huomenlahjaksi taudin. Mistä teitä idiootteja sikiää?
Ei se mitään haittaa, sattuuhan sitä. Ota rennosti vaan ja unohda koko juttu, niin kaikki on kunnossa siihen asti kunnes tulee seuraava repsahdus. Sitä rataa voi sitten jatkaa siihen asti kun jää kiinni tai tulee ero...
Kuka meistä muka on sellainen Jeesus, että pystyy kieltäytymään kiusauksesta kun huipputilaisuus tulee ja vierasta on tarjolla? Kysyn vaan, en minä ainakaan.
Ei kai haittaa ole, jos itselläsi moraali on niin löyhä, ettei se paljon omaa tuntoasi kolkuttelisi. Tai rakkautesi ei kata uskollisuutta. Toivottavasti tuleva aviopuolisosikin harkitsee samaa!
Ja pyytäkää papilta, että pyyhkii sen uskollisuus-kohdan teidän vihkikaavastanne pois.
Miksi edes haluatte naimisiin...?
Ihmettelenpä vaan miksi olette menossa naimisiin jos tarvitsee pettää. Mielestäni jos suhde on hyvä niin silloin ei ees tule mieleen tollaset pettämiset. Oot pilannut valmiiksi avioliittonne. Ja jos avioliitossa ollessanne petät niin se on Raamatun mukaan yhtä paha teko kun murhaaminen. Älä ainakaan kirkossa sitten mee naimisiin vaan maistraatissa. Ethän sä mitenkään voi mennä Jumalan silmien eteen ton jälkeen...
Että sä olet typerä!!!
Otetaas nyt rauhallisesti.
Ensinnäkään keskustelun aloituksesta ei käy mitenkään ilmi, että kirjoittaja olisi jo pettänyt tulevaa puolisoaan. Minusta on esitetty vain teoreettinen kysymys. Siihen vastaaminen on sitten toinen juttu.
Ensinnäkin: mistä parisuhde alkaa? Seurustelusta, kihlauksesta vai avioliitosta? Pettäminen on aina toisen luottamuksen pettämistä tapahtuipa se missä tahansa näistä ja myös satuttaa yhtä lailla. Toki sellaisiakin "pareja" kai on, joiden suhteeseen kuuluu, että saa naida ketä tahansa milloin tahansa, mutta silloin toiselta on (toivottavasti)lupa. Siitä, onko tällöin kyseessä "pari"suhde, voi olla montaa mieltä.
Avioliitto ei muuta ihmisiä ja parisuhdetta toiseksi, se on tapa vahvistaa jo olemassaoleva toimiva parisuhde ja pyytää sille yhteisön ja kirkollisessa vihkimyksessä Jumalan tukea. Avioliitto muuttaa vain sen, että puolison pettämisestä on mahdollista käyttää termiä aviorikos.
Uuden raamatunkäännöksen mukaan käskyissä kielletään nimenomaan aviorikos. Mielestäni kristillisen etiikan mukaan kuitenkin myös seurustelun aikana tapahtunut kumppanin pettäminen on pahasta, sillä silloin ei toteudu rakkaudellinen oman seurustelukumppanin huomioiminen ja kunnioittaminen (eli toista ei saa vahingoittaa fyysisesti eikä henkisesti).
Jos kuitenkin on käynyt kuten esimerkkitapauksessamme, on ehkä syytä ottaa aikalisä avioliiton suhteen ja miettiä, mitä se oikeastaan merkitsee ja mihin kaikkeen siinä sitoudutaan ja mihin on jo sitouduttu. Lisäksi suhteen tulevaisuuden kannalta lienee parempi, jos tapahtunut tunnustetaan ja selvitetään ja annetaan anteeksi ennen alttarille menoa, jos tähän vain pystytään.
Mitä taas Jumalan kasvojen edessä olemiseen tulee, se on paikka, jossa parannusta etsiville ja janoisille on luvattu armo ja anteeksianto.
Pakko kommentoida tätä jumala-asiaa... Sillä ole helvetinkään merkitystä saattaako tuomari vai pappi parin avioliittoon. Maistraatti ei tee avioliitosta sen huonompaa kuin kirkkokaan. En ymmärrä tuota "Jumalan silmien edessä" -hössötystä.
Jos minun mieheni pettäisi ennen elokuisia häitämme, saisi hän mojovan potkun persuuksilleen. En siedä pettämistä missään tilanteessa. Se ei ole todellista rakkautta.
Itse asiassa teidän liitto taitaa olla aika heikoilla kantimilla, ku edes mietit moista. Miksi menet edes naimisiin?
Mistä voit tietää, että miehesi ei ole pettänyt?
heh
Ei niistä höpistä pitkin kyliä....tiedoksi vaan.
Kysymyksessä on tosiaankin aika hypoteettinen kysymys, koska en ole ikinä pettänyt eikä ole aikomuskaan.
Kyse nyt vaan on pohjimmiltaan siitä että onko ihmistä ylipäätään tehty yksiavioiseksi?
Kun nykyisiä avioero tilastoja tutkii huomaa että
trendi on kuitenkin kaikesta huolimatta se että erojen määrä lisääntyy.
Myös kihloihin mennään aivan liian heppoisin perustein, koska kyseessä on kuitenkin lupaus avioliitosta mikä ei tosiaankaan monenkaan kihlaparin kohdalla ikinä toteudu.
Ollaanko siis yksiavioisia vai jotain muuta,koska ikinä ei tiedä mitä elämä on tuonut tullessaan esim. 20 vuoden päästä.Arvot ovat saattaneet muutua eikä ihmismieltä voi ylipäätään ennustaa.
Itse en ole kovinkaan uskonnollinen ihminen, vaikka kirkkoon kuulunkin, joten naimisiin menolla en hae jumalalta tukea enkä myöskään
yhteisön hyväksyntää. Itse voisin elää aivan hyvin ilman avioliittoakin saman puolison kanssa
joka minulla nykyään on ilman papin aamentakin.
Mutta vaikka tämä kylmältä kuulostaisikin niin esim. kuolemantapauksen jälkeen puoliso ei perisi minua vaikka haluaisinkin.
Suomen lainsäädäntö kun antaa lähisukulaisille kuitenkin puolet vaikka testamentin puolison hyväksi olisi tehnytkin.
Vaikka elämää ei voikkaan ennustaa niin tulevan puolisoni kanssa olen kuitenkin sitoutunut elämään lopun elämäni joten naimisiin ollaan menossa.
Toivon ja uskon että pettäjän tielle ei tarvitsisi ikinä lähteä....
oletteko käyny kirkossa jo harjoittelemassa tai jos olet joskus kuullut et miksi sitä mennään naimisiin.pappi tulee varmaan kysymään et rakastatko hyvinä sekä huonoina hetkinä.jos annan vinkin et älä ihmees mene naimisiin kannattaa vain bailata niin kauan kuin elämällesi tulee tarkoitus.eivoi olla oikea ihminen sulle kun et rakasta häntä.
Ei niitä polttareita olisi ehkä kannattanut pitääkkään, jos semmoista ruvetaan tekemään. vaikka olisikin viimeinen ilta "sinkkuna"
Mielestäni polttarit ei oikeuta pettämistä. Takana voi olla monen vuoden onnellinen yhteinen ja uskollinen taival - miksi mennä pettämään, kun ei sitä ennenkään ole moista tehnyt?
Loppujen lopuksi: Jokaisen oma asia. Parempi, kun ei puututa toisten päätöksiin... :)