Isännöitsijämme mielestä vastikkeet kannattaa maksaa remonttitilille jotta saataisiin vähennettyä korkokuluja. Remonttitili konvertoidaan myöhemmin taloyhtiön lainaksi luottosaldon mukaan. Omasta mielestäni kannattaisi pitää vastiketili jolta maksetaan myös taloyhtiön juoksevat kulut ja taas remonttitili erillisinä. Isännöitsijän mukaan ei.
Kumpi ratkaisu on parempi ?
Kumpi ratkaisu on parempi ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis mitä? Samaa rahaa se on vaikka millä tilillä.
Niin samaa rahaa se on, ja vaikuttaa samalla tavalla tuloslakelmaan, on se nyt millä tilillä tahansa.
saa käyttää ainoastaan yhtiön hoidosta/huollosta syntyviin kustannuksiin. Isommat remontit maksetaan vastikkeella, joka on kerätty ko. remonttia varten. En nyt tietenkään tarkoita, että esim lukon korjaamiseen pitää kerätä erillistä korjausvastiketta. Tuollaiset pienet korjausket kuuluvat yhtin hoitoon ja huoltoon, mutta esim. kaikkien tai ainakin ison osan ikkunoiden vaihto yms. vaativat oman päätöksen ja oman vastikkeen.
Tietenkin voidaan kerätä vastiketta eri rahastoihin, mutta silloin asiasta pitää olla yhtiökokouksen päätös. Rahaston rahat on kuitenkin käytettävä siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Rahaston rahat on myös käytettävä tietyn aikavälin sisllä.
Siinäkin on vielä eroa onko yhtiökokouksen päätös, että peruskorjaus aktivoidaan vai näkyykö tuloslaskelmassa vain vuosikorjauksena. Vuosikorjaustakin voidaan maksaa takaisin vaikka 10 vuotta erillisellä remppavastikkeella.
Siinäkin on vielä eroa onko yhtiökokouksen päätös, että peruskorjaus aktivoidaan vai näkyykö tuloslaskelmassa vain vuosikorjauksena. Vuosikorjaustakin voidaan maksaa takaisin vaikka 10 vuotta erillisellä remppavastikkeella.
Hoitovastikkeella hoidetaan TALOUSARVION puitteissa olevia menoja , lämmitys, vesi puhtaus, siivous ym. Ja nämä on hyväksytty yhtiökokouksessa. Suuremmat menot, joita ei voi hoitaa noissa puitteissa, niin päätetään yhtiökokouksessa niiden rahoitus.
Mitäs se isännöitsijä yrittää puljata? Kannattaa aina pysyä hyvissä väleissä verottajan ja pankin kanssa.
Vastikkeet maksetaan vastiketilille, josta maksetaan taloyhtiön hoidosta aiheutuneet kulut. Ei muuta.
Suuremmat remontit/kunnostukset päätetään yhtiökokouksessa, jossa myös päätetään niiden rahoitus.
Kaikki muu "puljaaminen" on enemmän tai vähemmän lain vastaista.
Hoitovastike on raha, jota kerätään asunto-osakeyhtiössä asumiskulujen maksamiseen. Hoitovastike kerätään asukkailta sovituilla periaatteilla, joko asunnon osakeluvun tai pinta-alan mukaan.
"Remonttivastike" tai pääomavastike voidaan periä esim. suuremman remontin tai peruskorjauksen rahoittamiseen, eli ensin yhtiö ottaa lainan, jota maksetaan pääomavastikkeella takaisin pankille.
JOKAISELLA ASUKKAALLA PITÄÄ OLLA MAHDOLLISUUS MAKSAA OSUUTENSA YHTIÖLAINASTA POIS MYÖS ENNEN LAINA-AJAN PÄÄTTYMISTÄ. Kuka selvittää pääomalainan suuruuden, jos kaikki raha menee ensiksi jonnekin lainanhoitotilille ja vasta sieltä nostetaan rahaa esim. yhtiön vakuutusmaksujen, sähkölaskun, vesimaksujen, jätemaksujen, kiinteistöhoidon, isännöinnin ja muiden kulujen maksamiseen. Tuossa asukkaat asetetaan eriarvoiseen asemaan, ja lainansa jo pois maksaneet joutuvat todennäköisesti maksamaan enemmän yhtiön juoksevista kuluista eli heidän asumisensa kallistuu - ei hyvä.
Jos laskutaito ei riitä, on parasta maksaa hoitovastike omalle pankkitililleen ja rahoitusvastike toiselle tilille, sen tilin saldon pitää lainanlyhennyspäivinä riittää lainan lyhentämiseen ja koron maksuun, jos vastiketta on peritty liikaa, ylimäärä jää tilille, ei tule turhaa positiivista tilinpäätöstä eikä jouduta maksamaan veroa yhtiön tuloksesta jne kymmenen hyvää syytä olla tarkka kirjanpidossa ja maksamisessa.
Mutta tuo lause: "OKAISELLA ASUKKAALLA PITÄÄ OLLA MAHDOLLISUUS MAKSAA OSUUTENSA YHTIÖLAINASTA POIS MYÖS ENNEN LAINA-AJAN PÄÄTTYMISTÄ". Ei velkaosuuden poismaksaminen ole mahdollista läheskään kaikissa yhtiöissä, ei laki myöskään edellytä tällaista mahdollisuutta. Itse tiedän yhden muuten hyvin hoidetun yhtiön (Helsingin Alppilassa), mutta hoitovastike on todella kova. Yhtiössä on kaikki isot remontit tehty parin vuoden sisällä 2000-luvun puolessavälissä, mutta koska yksikään yhtiökokous ei ole päässyt yhteisymmärrykseen yhtiövelkaosuuden jakoperuusteesta (eikä sitä ole määritelty yhtiöjärjestyksessä), niin yhtiövelan hoitokulut sisältyvät hoitovastikkeeseen, toisaalta se ei ole kuin n. 10 €/m2...