12 vuotta avioliiittoa takana,ja me haluamme tehdä avioehdon.
MUTTA mieheni on sitämieltä että hän ottaa osuuteni talovelasta nimiinsä,ja sillä selvä.Minä saan vaan lähteä kävelemään....hän pitää kaiken.
Eipä meillä nyt omaisuuttakaan ole kun talo,auto ja vene. Talo yhteinen,auto ja vene hänen nimissään.
Tuskin tämä on oikeus ja kohtuus?
Aviomieheni haluaa avioehdon
vaimo36
49
7900
Vastaukset
- Mikä tää juttu on
Avioehtoa sinun ei kannata tehdä, jos olette eroamassa.
Erotilanteessa kummankin nimissä olevaan omaisuuden arvo lasketaan (omaisuus - velat).
Sen jälkeen varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa köyhemmälle.
Esim.
Talo 100 000 euroa, josta velkaa yhteensä 50 000.
Miehen omaisuus
Puolet talosta 50 000 €
Auto 10 000 €
Vene 10 000 €
--------------------------------------------
70 000 €
velat -25 000 €
--------------------------------------------
Arvo 45 000 €
Vaimon omaisuus:
Puolet talosta 50 000
velat - 25000
-------------------------------------
25 000 €
Omaisuuden arvot yhteensä on 45000 25 000 = 65000 €
Kummallekin kuuluu 32500 €, jolloin mies maksaa vaimolle tasinkoa 7 500 €- vaimo36
emme ole eroamassa,ainakaan tällähetkellä....mutta eihän sitä koskaan tiedä..avioehdon tekemisestä puhuimme jo ennen avioliittoa,mutta tekemättä jäi.
Eli minkälaiseen avioehdon tässä tapauksessa olisi järkevää tehdä...? Ihan molempien kannalta.En halua miestänikään mihinkään perikatoon ajaa..ihan tavallisia duunarieta kun olemme. - Selväähän se
vaimo36 kirjoitti:
emme ole eroamassa,ainakaan tällähetkellä....mutta eihän sitä koskaan tiedä..avioehdon tekemisestä puhuimme jo ennen avioliittoa,mutta tekemättä jäi.
Eli minkälaiseen avioehdon tässä tapauksessa olisi järkevää tehdä...? Ihan molempien kannalta.En halua miestänikään mihinkään perikatoon ajaa..ihan tavallisia duunarieta kun olemme.Edellinen kertoi hyvin selventävästi sinun etusi. Ja miehesi kertoi myös mitä hän haluaa tehdä.
Ei minkäänlaista avioehtoa kannata nyt tehdä vai haluatko että mies saa talon, auton ja veneen? - ouihouhig
vaimo36 kirjoitti:
emme ole eroamassa,ainakaan tällähetkellä....mutta eihän sitä koskaan tiedä..avioehdon tekemisestä puhuimme jo ennen avioliittoa,mutta tekemättä jäi.
Eli minkälaiseen avioehdon tässä tapauksessa olisi järkevää tehdä...? Ihan molempien kannalta.En halua miestänikään mihinkään perikatoon ajaa..ihan tavallisia duunarieta kun olemme.Jos te tosiaan haluatte tehdä avioehdon, niin ero teillä on lähellä. Myönnä nyt se vaan. Miehelläsi on auto, vene ja asunnosta osa, ja hän on käskenyt sinua vaikka lähtemään.
Laske nyt 1 1 yhteen, ja tajua missä menette - kokemusta on
vaimo36 kirjoitti:
emme ole eroamassa,ainakaan tällähetkellä....mutta eihän sitä koskaan tiedä..avioehdon tekemisestä puhuimme jo ennen avioliittoa,mutta tekemättä jäi.
Eli minkälaiseen avioehdon tässä tapauksessa olisi järkevää tehdä...? Ihan molempien kannalta.En halua miestänikään mihinkään perikatoon ajaa..ihan tavallisia duunarieta kun olemme.miehesi ajaaa sinut perikatoon, jos suostut tuossa tilanteessa avioehtoon
vaimo36 kirjoitti:
emme ole eroamassa,ainakaan tällähetkellä....mutta eihän sitä koskaan tiedä..avioehdon tekemisestä puhuimme jo ennen avioliittoa,mutta tekemättä jäi.
Eli minkälaiseen avioehdon tässä tapauksessa olisi järkevää tehdä...? Ihan molempien kannalta.En halua miestänikään mihinkään perikatoon ajaa..ihan tavallisia duunarieta kun olemme.on sellainen että määrittelette siinä kuka mitäkin omistaa ja että toisella ei ole eron tai kuoleman jälkeen avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Itse tein avioehdon 11 vuotta aviossa oltuani. Mekin olimme alusta alkaen sopineet että teemme sen. Minun nimissäni on talo, johon mahdollisuuden antoi sukulaiseni ja miehelläni on omien vanhempiensa kautta tulevaa omaisuutta, joka myös on suojattu aviopuolisolta. Ja mitä tästä eteenpäin hankimme on sen nimissä kuka sen hankkii.
Jos sinun nimissäsi on puolet talosta pidät toki siitä kiinni, olet kaiketi osallistunut osaltasi kustannuksiin ja talon puolikas kuuluu sinulle vaikka et ole lainaa lyhentänytkään tähän mennessä. Itselläni on usein mennyt niin että toinen maksaa kaikki laskut ja toinen perheen juoksevat menot, eli vaikka miehesi on maksanut lainat niin sinä olet maksanut osuutesi ruokalaskun kautta.
Aikoinaan erotessani edellisestä miehestäni hänkin yritti sitä etten olisi osallistunut talon lyhennyksiin mutta sosiaalitoimistossa palauttivat hänet maan pinnalle sanomalla että jos minä olen maksanut ruoat ja hoitanut lapset ja pyörittänyt taloutta muuten niin se on myös sitä yhteisten kustannusten jakamista . Avioliittolaissa sanotaan että aviokumppanit ovat velvollisia toisiaan elättämään.Ja juuri kun olimme kesällä sitä avioehtoa tekemässä niin myös lakimies toi tämän asian esiin. Avioliitossa olevien tulot lasketaan yhteen ja ajatellaan että aviossa se joka saa enemmän tuloa tasaa sen vähemmän ansaitsevan kanssa maksamalla yhteisistä menoista suhteessa enemmän. Että tällainen on lain henki. Jos nyt sitten teette sen avioehdon niin miehesi on ostettava osuutesi sinulta kun se kerran on tähän asti ollut nimissäsi, jos hän haluaa että kaikki omaisuus olisi hänen nimissään, mutta niinkuin moni on sinulle jo tässä sanonut ei sinun tule suostua sellaiseen lainkaan, vaan teette sopimuksen että kaikki mikä teillä on ollut avioon mennessänne ja nimissänne oleva on teidän erikseen ja eron sattuessa tai kuoleman kohdatessa ette peri toisianne. Aviokumppania suojaa laki kuolemantapauksessa. Jos kumppani kuolee niin aviopuoliso saa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan vaikka ei sitä omistakkaan, maksamalla ylläpitokustannukset ja pitämällä asunto kunnossa. Eli jäljelle jääneellle puolisolle taataan asumisoikeus kumppanin kuoleman jälkeen.Ja jos teillä on ollut puhetta että avioehdon tekisitte niin tehkää ihmeessä, se selkeyttää , mutta älä ihmeessä luovu omasta osuudestasi vastikkeetta.
- _SiS-
niin hän tarjosi sitten ihan semmoista että pääset ns. velattomaksi talon puolesta, mikä on ihan ok. tosin se on sitten sitä ettei sinulla ole mitään osaa siihen taloon erotilanteessa. ihan miten itsestäsi parhaalta tuntuu.. molemmissa puolensa niin hyvässä kuin pahassa.
- 9+17
alkoi olemaan kiinnostunut avioehdosta 12 vuoden naimisissa olon jälkeen. Minulla ainakin alkaisi raksuttamaan että miksi ja antaisin asian olla ennallaan.
- 15+3
9+17 kirjoitti:
alkoi olemaan kiinnostunut avioehdosta 12 vuoden naimisissa olon jälkeen. Minulla ainakin alkaisi raksuttamaan että miksi ja antaisin asian olla ennallaan.
Olen hoitanut kotona 6 vuotta kolmea lastamme ja tulotasoni on siis laskenut viimeisen 10 vuoden aikaan rutkasti. Jos mies nyt alkaisi ehdotella jotain avioehtoa, niin se olisi kyllä perusteellisen keskustelun paikka.
Oli taloudellinen tasaaminen sitten edullisempaa kummalle vain, niin yli 10 vuotta naimisissaolon jälkeen ei siis todella nappaa!
- Just curious
En tiedä avioehdosta oikein mitään. Periaatteessa avioehto vaikuttaa reilulta peliltä noin yleensä. Tässä tapauksessa minua kiinnostaa se, mikä estää tekemästä sellaista avioehtoa, jossa aloittajalla olisi oma osuutensa talosta?
Sellainen pohdinta taas, että avioehtoa ei kannata tehdä, koska menettäisi siten toiselta saatavaa omaisuutta, on aika vastenmielistä. Toisaalta tietysti saattaa olla, että esim. vaimo on lastenhoidon takia ollut kotona pitkiäkin aikoja ja siten menettänyt palkkatuloja. Silloin on tietysti kohtuullista, että tämä seikka otetaan huomioon.
Avioliiton ei pitäisi olla keino vaurastua toisen kustannuksella. - Eini 58
Jos tossa vaiheessa teet avioehdon, olet todella hölmö. Ainakaan ilman asiainajajaa sitä ei kannata tehdä. Miehesi taitaa salassa suunnitella eroa ja sinä saat lähteä ilman mitään. Hyvä jos saat siinä vaiheessa edes vaatteita mukaasi jos teet avioehdon nyt. Esittää vaan sinulle ihan jotain muuta...
Mitä järkeä on tehdä avioehto 12 vuoden jälkeen?????- vihtori111222
ainoastaan olisi typerää tehdä tuommoinen paperi nyt, kun olette olleet yhdessä noinkin kauan,mieti aina asioita yön ylitse,aina aamulla asiasi näyttävät paljon valoisimmilta ja ajatuskin kulkee,ettet mene tekemään enään mitään avioehtoa,olisi eri asia, jos olisitte juuri avioituneet, tai miehesi olisi saanut valtavan perinnön,mutta noissa oloissa se olisi,kuin ostaisit liitostasi itsesi ulos ja ilmaiseksi,joten unohda koko avioehto ja nauttikaa toisistanne,niin kuin olette jo 12 vuotta tehneet.
- kaiken menettänyt
ja toivoisin naistenkin joskus ymmärtävän
- giytdu
Olisitko nyt yht äkkiä luopumaan valmis yhteisestä omaisuudestanne?
Jos avioehto on aikanaan jäänyt tekemättä, tehkää se nyt, koskien 12 vuotta sitten olemassa olleita omaisuuksia, miinustaen jokaisen pennin ja sentin mitä sen jälkeen on tullut... Jos olet ollut lasten kanssa kotona, mies on velvollinen maksamaan sinun "palkkasi". Jos olet ollut sairas tai työtön, aviomiehesi jokainen tulo otetaan huomioon jos joudut hakemaan jotain kelasta...Eli avioliiton velvollisuus on myös SUOMEN LAIN mukaan elättää sinua.
Ja jos eroatte..joka on hyvin todennäköistä kyseisen viestin perusteella...tällähetkellä kaikesta mitä hän tai sinä omistatte..kuuluu puolet sinulle.- ELÄMÄÄ NÄHNYT
AINA EI VOI KUITENKAAN KAIKKEA MITATA RAHASSA. TÄRKEÄMPÄÄ ON KUN ON SINUT TÄMÄN ELÄMÄN KANSSA.ON KATTO PÄÄN PÄÄLLÄ EI TARVITSE NÄHDÄ NÄLKÄÄ JA ENNEN KAIKKEA SAA OLLA TERVE.MITÄÄN TÄÄLTÄ EI MUKAAN SAADA KUN VIIMEINEN PÄIVÄ KOITTAA. JOKAINEN KUITENKIN ELÄÄ NIIN KUIN ITSELLEEN PARHAAKSI NÄKEE. MYÖS KAIKEN MENETTÄNYT MUTTEN KATKERA.
- toinen tonttu
Eihän sitä tarvi yhteistä omaisuutta laittaa avioehtoon vaan että kummallakin on oma omaisuutensa. Pulet ja puolet talosta. Sun ukkos huijaa sinua. Sano että ottakoon velan mutta talon puolikas pysyy sun nimissä. Sehän on hyvä avioehto sun kannalta, toiselle velat ja toiselle talo... Sano että haluat koko talon nimiisi ja ukkos voi ottaa velan nimiinsä. Tosin siinähän teillä taitaa olle vakuutena talo, joten eipä taida olla sekään kannattavaa. Mutta yritä kuitenkin.
- suck
Mielestäni tuo aika ei muuta hänen omaisuuttaan sinun omaisuudeksesi, tai avioliitto häntä sinun huoltajaksesi. Pidä omasi, hän pitää omansa. Pelkkää käyttöäkö ajattelit kun hänet nait, ei mikään ihme ettei miehiä enää saa millään naimisiin kun hyväksikäyttöä pelkäävät. :(
- Näin on
Itse maksoin ulos exäni (Osituksessa), ja jopa omasta perinnöstäni jo puolet jota itse en ole saanut kun talokaupan yhteydessä se vähennettiin kauppa hinnasta. Näin toimii Suomen Laki kuulemma, ainakin omalla kohdallani ? Mitään lapsia (elätettäviä) ei ollut tai ole.
Et, kyllä tosiaan kierrän kaukaa nämä suomalaiset naiset, heillä on vai yksi ajatus avioliiton jälkeen, ja se on RAHA!
t. pian velaton mies. ( siis jo tänä vuonna) .. ;) - georgia
Näin on kirjoitti:
Itse maksoin ulos exäni (Osituksessa), ja jopa omasta perinnöstäni jo puolet jota itse en ole saanut kun talokaupan yhteydessä se vähennettiin kauppa hinnasta. Näin toimii Suomen Laki kuulemma, ainakin omalla kohdallani ? Mitään lapsia (elätettäviä) ei ollut tai ole.
Et, kyllä tosiaan kierrän kaukaa nämä suomalaiset naiset, heillä on vai yksi ajatus avioliiton jälkeen, ja se on RAHA!
t. pian velaton mies. ( siis jo tänä vuonna) .. ;)Anoppi halus kovasti avioehtoa ennen ku naimisiin mentiin... se jäi kuitenkin tekemättä... tehtiin vaa joku semmonen omistusjuttu et talosta 2/3 miehen nimissä tai jotai ja sit 1/3 mun... eli hän laittoi alkurahat taloo joka oli alle puolet talon hinnasta ja loput yhteistä lainaa... Jos nyt ero sattus ni veisinkö mieheni omaisuutta??? en sitä haluais, pitäkööt... Joskus vain riidellessä sanonu et jos ero sattus hän ei tähän jäis... tarkottaako se sitte et ei ainakaa mekää lasten kans... en tiä... Hyi joskus kauhistuttaa et miksi sitä halusi naimisiin asti nuorena kun jos nyt ero tulis se ois mun elämä pilalla kun en kestä riitoja ja seläntakana puhumista...
- Peico
georgia kirjoitti:
Anoppi halus kovasti avioehtoa ennen ku naimisiin mentiin... se jäi kuitenkin tekemättä... tehtiin vaa joku semmonen omistusjuttu et talosta 2/3 miehen nimissä tai jotai ja sit 1/3 mun... eli hän laittoi alkurahat taloo joka oli alle puolet talon hinnasta ja loput yhteistä lainaa... Jos nyt ero sattus ni veisinkö mieheni omaisuutta??? en sitä haluais, pitäkööt... Joskus vain riidellessä sanonu et jos ero sattus hän ei tähän jäis... tarkottaako se sitte et ei ainakaa mekää lasten kans... en tiä... Hyi joskus kauhistuttaa et miksi sitä halusi naimisiin asti nuorena kun jos nyt ero tulis se ois mun elämä pilalla kun en kestä riitoja ja seläntakana puhumista...
Siis me ainakin tehtiin avioehto jo ennen avioliittoa, koska mieheni pääsi osakkaaksi isohkoon firmaan jo ennen ja heidän sopimuksissaan on jo 'määrätty' ehdoksi mahdoliisen avioliiton tullessa avioehto. Yhteisen talon olemme kuitenkin jälkeen ostaneet, mutta se onkin meidän silti puoliksi eikä avioehto koske sitä. Yksinkertaisuudessaan avioehtomme ns. 'suojaa' kummankin oman omaisuuden. Ymmärsittekö?
Tuo kuullostaa jotankin omituiselta että nyt sitten haluaa sen avioehdon missä sä et saisi mitään. Ei kai sellaseen nyt kukaan täysjärkinen ja fiksu ihminen suostuisi. - Fiksumpi kuin moni?
Näin on kirjoitti:
Itse maksoin ulos exäni (Osituksessa), ja jopa omasta perinnöstäni jo puolet jota itse en ole saanut kun talokaupan yhteydessä se vähennettiin kauppa hinnasta. Näin toimii Suomen Laki kuulemma, ainakin omalla kohdallani ? Mitään lapsia (elätettäviä) ei ollut tai ole.
Et, kyllä tosiaan kierrän kaukaa nämä suomalaiset naiset, heillä on vai yksi ajatus avioliiton jälkeen, ja se on RAHA!
t. pian velaton mies. ( siis jo tänä vuonna) .. ;)Miksi yleistät? Ei me kaikki naiset olla samanlaisia. Minä ainakin suostuin avioehtoon jo ennen avioliittoa koska en todellakaan mennyt naimisiin mieheni rahojen takia. Kaikki mitä hän tulee esim. firmastaan saamaan tai perimään, tulevat pysymään hänen omaisuutenaan avioeron sattuessa. Ja jos vaikka minä nyt vielä itse perustaisin firman joka alkaisi tuottaa hyvin, ei hänkään saisi avioeron sattuessa minulta mitään. Ehtomme turvaa molempien oman tekemän omaisuuden ja sen lainvoima ei lopu koskaan. Vain yhdessä ostamamme talo puolitetaan jos avioero sattuisi. Olet ollut itse siis tyhmä joskus.
- nainen60+
Näin on kirjoitti:
Itse maksoin ulos exäni (Osituksessa), ja jopa omasta perinnöstäni jo puolet jota itse en ole saanut kun talokaupan yhteydessä se vähennettiin kauppa hinnasta. Näin toimii Suomen Laki kuulemma, ainakin omalla kohdallani ? Mitään lapsia (elätettäviä) ei ollut tai ole.
Et, kyllä tosiaan kierrän kaukaa nämä suomalaiset naiset, heillä on vai yksi ajatus avioliiton jälkeen, ja se on RAHA!
t. pian velaton mies. ( siis jo tänä vuonna) .. ;)Jotenkin uskallan epäillä tuota sinun yleistystäsi suomalaisista naisista- kyllä rajan takaa löytyvät nataliat taitavat nämä rakkaus-raha-asiat paremmin. Miehestä jolla on omaisuutta ja hyvä toimeentulo he osaavat pitää huolen yllättävän kauan vain rahan takia. Tämä ei ole luultua eikä huhupuhetta vaan kerrottua totuutta. Ei lain mukaan toimittaessa saa enempää kuin mihin on oikeus.
- kaijuli
Mä menin rakastumaan 3 vuotta sitten. Muutin miehen luokse Pohjois-Saksaan. Miehen äiti kämppää asunnossaan, jossa myös minä ja mieheni asumme pienen tyttäremme kanssa. Mieheni ei ole saanut aikaiseksi avioeroaan entisestä vaimostaan, joten tässä sitä ollaan. Lasta hoidan ja anoppi vahtii. Mies kulkee omilla teillään. Minulla ei ole mitään, mutta takaisin Suomeenkaan en halua tulla.Tuli mahtipontisesti esiteltyä silloin aikoinaan tätä uutta onnea. Jos haluan lähteä, jää lapsi Saksaan anopin ja mihen luokse. Molemmat ovat pitäneet huolta siitä, että kaikki virheeni ja myös taustani (hölmöyksissäni kerroin) ovat heille aseena. Pakko olla tässä.
Älkää hyvät ihmiset tehkö samaa tyhmyyttä!- kyynikko
Eikö avioliitto solmita "kunnes kuolema meidät erottaa"? Mihin siinä mitään avioehtoja tarvitaan. Itse en voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin jos minulle ehdotettaisiin avioehtoa. Tulkitsisin sen niin, että mies haluaa minusta vain hetken huvin; omistaa minut juuri sen aikaa kun häntä huvittaa ja halutessaan heittää pois kun vanhan rätin. Ja toki olen samaa mieltä, että avioliittoa ei tulisi käyttää keinona rikastumiseen toisen kustannuksella. Koko avioehto käytäntönä on toista osapuolta halventava. Jospa ihmiset miettisivät vähän pidempään ennen avioliittoa. Menisivät naimisiin vain semmoisen kanssa, jonka kanssa pystyy tosiaan olemaan hautaan asti. Tai sitten jakamaan sen mitä omistaa. Joku roti arvomaailmassakin pitäisi olla.
kyynikko kirjoitti:
Eikö avioliitto solmita "kunnes kuolema meidät erottaa"? Mihin siinä mitään avioehtoja tarvitaan. Itse en voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin jos minulle ehdotettaisiin avioehtoa. Tulkitsisin sen niin, että mies haluaa minusta vain hetken huvin; omistaa minut juuri sen aikaa kun häntä huvittaa ja halutessaan heittää pois kun vanhan rätin. Ja toki olen samaa mieltä, että avioliittoa ei tulisi käyttää keinona rikastumiseen toisen kustannuksella. Koko avioehto käytäntönä on toista osapuolta halventava. Jospa ihmiset miettisivät vähän pidempään ennen avioliittoa. Menisivät naimisiin vain semmoisen kanssa, jonka kanssa pystyy tosiaan olemaan hautaan asti. Tai sitten jakamaan sen mitä omistaa. Joku roti arvomaailmassakin pitäisi olla.
Ei avioehtoa tehdä sen takia, että erotaan. Se tehdään siksi, ettei kaikki ehkä sujukaan toiveiden ja suunnitelmien mukaan. Mitä tahansa voi sattua. Kuolemakin voi erottaa hyvinkin pian. Ellei omia lapsia (rintaperillisiä) ole tullut hankittua, leskestä (ja hänen kuolemansa jälkeen hänen lähisukulaisistaan) tulee myös vainajan suvun perillinen, ja vainajan lähisukulaisista lesken suvun perillinen - vuosikausiksi eteenpäin - niin kauan kuin jotain on jäljellä. Omien vanhempien omaisuus voi heistä toisen kuoleman jälkeen mennä jakoon, koska 'vieraat' vaativat osuutensa. Onhan se heidän oikeutensa ja perintöverot on maksettava ajallaan.
No tuskimpa kukaan jaksaa ajatella asioita noin pitkälle. Tuli vaan mieleen kun muutama vuosi sitten iäkäs lapseton pariskunta kuoli. Avioehtoa ei ollut. Testamentissa oli paha huolimattomuusvirhe. Prosessi oli pitkä. Jäljelle jäi vääryys ja katkerat ajatukset. Lakimiehet käärivät hirveät summat rahaa. Silti eivät hoitaneet loppuun asti. Ulkopuolisena hoidin loppuun veroasiat, koska neutraalina pystyin olemaan yhteydessä kaikkiin osapuoliin (kaikki kun eivät enää pystyneet asioimaan keskenään).
Kauppaopin opettajani aikanaan opiskeluaikoina painotti: "Vaikkei teillä olisi yhtään mitään, tehkää avioehto!"
No niin tehtiin mekin. Silloin, yli 30 vuotta sitten. Luotimme toisiimme täydellisesti, mutta kun koskaan ei voi tietää..., emme kumpikaan halunneet olosuhteiden muuttuessa osallisiksi toisen olevaan/tulevaan omaisuuteen. Arkipäivän elämässä avioehto ei näy mitenkään. Kaikkea hoidamme ja käytämme yhdessä, oli se paperilla kumman tahansa. Meillä ei ole pienintäkään aikomusta erota - ei ole koskaan ollutkaan. Lapset aikanaan perivät ja saavat maksaa perintöveronsa.- ikuista rakkautta
kyynikko kirjoitti:
Eikö avioliitto solmita "kunnes kuolema meidät erottaa"? Mihin siinä mitään avioehtoja tarvitaan. Itse en voisi kuvitellakaan meneväni naimisiin jos minulle ehdotettaisiin avioehtoa. Tulkitsisin sen niin, että mies haluaa minusta vain hetken huvin; omistaa minut juuri sen aikaa kun häntä huvittaa ja halutessaan heittää pois kun vanhan rätin. Ja toki olen samaa mieltä, että avioliittoa ei tulisi käyttää keinona rikastumiseen toisen kustannuksella. Koko avioehto käytäntönä on toista osapuolta halventava. Jospa ihmiset miettisivät vähän pidempään ennen avioliittoa. Menisivät naimisiin vain semmoisen kanssa, jonka kanssa pystyy tosiaan olemaan hautaan asti. Tai sitten jakamaan sen mitä omistaa. Joku roti arvomaailmassakin pitäisi olla.
joko eroon tai kuolemaan. Se vaan on fakta - ainakin tuo kuolema. Muta avioehdon tekeminen ei merkitse automaattisesti avioeroa. Ei todellakaan. Kun menin 20 vuotta sitten naimisiin, teimme avioehdon. Minä varakas, mies köyhä. Olen tässä matkan varrella saanut pari isohkoa perintöä, joista miehenin lapset tietysti toivovat saavansa aikanaan osuuden. Vaan eipä onnistu.
Avioehto ei mitenkään näy arjessa eikä todellakaan ole mikään epäluottamuslause. Asunto on yhteinen, joten se joka jää leskeksi, saa asua siinä maailman tappiin.
Meillä on tietysti myös keskinäinen testamentti. Ja henkivakuutus. Ja koska mieheni lapset eivät ole tehneet avioehtoa, on testamienteissamme huomioitu, että lasten puolisoilla ei missään tapauksessa ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen. Pienenä vinkkinä perintöjä odottaville - niitä ei ehkä koskaan tule. - keskinäinentestament
tattiaivo kirjoitti:
Ei avioehtoa tehdä sen takia, että erotaan. Se tehdään siksi, ettei kaikki ehkä sujukaan toiveiden ja suunnitelmien mukaan. Mitä tahansa voi sattua. Kuolemakin voi erottaa hyvinkin pian. Ellei omia lapsia (rintaperillisiä) ole tullut hankittua, leskestä (ja hänen kuolemansa jälkeen hänen lähisukulaisistaan) tulee myös vainajan suvun perillinen, ja vainajan lähisukulaisista lesken suvun perillinen - vuosikausiksi eteenpäin - niin kauan kuin jotain on jäljellä. Omien vanhempien omaisuus voi heistä toisen kuoleman jälkeen mennä jakoon, koska 'vieraat' vaativat osuutensa. Onhan se heidän oikeutensa ja perintöverot on maksettava ajallaan.
No tuskimpa kukaan jaksaa ajatella asioita noin pitkälle. Tuli vaan mieleen kun muutama vuosi sitten iäkäs lapseton pariskunta kuoli. Avioehtoa ei ollut. Testamentissa oli paha huolimattomuusvirhe. Prosessi oli pitkä. Jäljelle jäi vääryys ja katkerat ajatukset. Lakimiehet käärivät hirveät summat rahaa. Silti eivät hoitaneet loppuun asti. Ulkopuolisena hoidin loppuun veroasiat, koska neutraalina pystyin olemaan yhteydessä kaikkiin osapuoliin (kaikki kun eivät enää pystyneet asioimaan keskenään).
Kauppaopin opettajani aikanaan opiskeluaikoina painotti: "Vaikkei teillä olisi yhtään mitään, tehkää avioehto!"
No niin tehtiin mekin. Silloin, yli 30 vuotta sitten. Luotimme toisiimme täydellisesti, mutta kun koskaan ei voi tietää..., emme kumpikaan halunneet olosuhteiden muuttuessa osallisiksi toisen olevaan/tulevaan omaisuuteen. Arkipäivän elämässä avioehto ei näy mitenkään. Kaikkea hoidamme ja käytämme yhdessä, oli se paperilla kumman tahansa. Meillä ei ole pienintäkään aikomusta erota - ei ole koskaan ollutkaan. Lapset aikanaan perivät ja saavat maksaa perintöveronsa."leskestä (ja hänen kuolemansa jälkeen hänen lähisukulaisistaan) tulee myös vainajan suvun perillinen, ja vainajan lähisukulaisista lesken suvun perillinen - vuosikausiksi eteenpäin ... Omien vanhempien omaisuus voi heistä toisen kuoleman jälkeen mennä jakoon, koska 'vieraat' vaativat osuutensa."
Hiukan oli edellisen viesti vaikeasti sanottu, mutta ei mene noin. Jos rintaperillisiä ei ole, leski perii puolisonsa. Jos mitään testamenttiakaan ei ole ollut, aikanaan lesken kuollessa ensiksi kuolleen lähimmät perilliset ovat saamassa lesken pesästä osuutensa. Siis sen, joka ensiksi kuolleelta on tavallaan heidän osuuttaan. Leski ei peri vainajan sukua eivätkä vainajan lähiomaiset peri lesken sukua. Vieraat eivät myöskään voi vaatia osuuksiaan mistään, koska ovat perillisiä ainoastaan lesken pesään, eivät tämän vanhempien tai muidenkaan.
Avioehto muuten ei ole edes ratkaisu edellisen esittämään ongelmaan, se ei poista lesken perimysoikeutta. Avioehto aiheuttaisi lapsettoman pariskunnan tapauksessa sen, että leski perisi puolisoltaan kaiken ja maksaisi perintöverot koko osuudesta (no, jäisipä vähemmän seuraavan asteen kärkkyjille...). Ilman avioehtoa leski perisi edelleen puolisonsa, mutta saattaisi ensin saada osan vainajan jättämästä potista verottomana tasinkona, jos olisi vähävaraisempi osapuoli. Avioehto saattaisi muuttaa kuviota seuraavassa vaiheessa, mutta varmemmin omaisuutensa voi tältä osin turvata testamentilla, jossa voi selkeästi sanoa, kenelle haluaa omaisuuden menevän viimeksieläneen jälkeen. Muuten kun on sattuman kauppaa, kumpi kuolee ensiksi ja kuka siis missäkin vaiheessa on perillisenä. Ei se, että joku on tehnyt muotovirheellisen testamentin, ole varsinainen argumentti avioehdon puolesta (jolla määrätään vain avio-oikeudesta toistensa omaisuuteen) testamenttia vastaan (jolla määrätään omaisuuden jakautumisesta oman kuoleman jälkeen).
Kukin tehköön avioehdon, jos se omalla kohdalla asialliselta tuntuu, mutta täytyy tietää, mitä milläkin paperilla voi tehdä. ikuista rakkautta kirjoitti:
joko eroon tai kuolemaan. Se vaan on fakta - ainakin tuo kuolema. Muta avioehdon tekeminen ei merkitse automaattisesti avioeroa. Ei todellakaan. Kun menin 20 vuotta sitten naimisiin, teimme avioehdon. Minä varakas, mies köyhä. Olen tässä matkan varrella saanut pari isohkoa perintöä, joista miehenin lapset tietysti toivovat saavansa aikanaan osuuden. Vaan eipä onnistu.
Avioehto ei mitenkään näy arjessa eikä todellakaan ole mikään epäluottamuslause. Asunto on yhteinen, joten se joka jää leskeksi, saa asua siinä maailman tappiin.
Meillä on tietysti myös keskinäinen testamentti. Ja henkivakuutus. Ja koska mieheni lapset eivät ole tehneet avioehtoa, on testamienteissamme huomioitu, että lasten puolisoilla ei missään tapauksessa ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen. Pienenä vinkkinä perintöjä odottaville - niitä ei ehkä koskaan tule.Nimimerkille "ikuista rakkautta": jos olet testamentannut omaisuutesi miehellesi (keskinäinen testamentti) ja kuolet ennen miestäsi, niin miehesi saa täyden omistusoikeuden omaisuuteesi, jonka miehesi lapset perivät miehesi kuoltua.
Mikäli taas miehesi kuolee ennen sinua, niin sinä perit miehesi (lapset voivat vaatia lakiosat) ja sinun lapsesi/sukusi perii sinut. Eli miehesi lapset eivät saa isänsä omaisuudesta kuin lakiosat.
Vai onko testamentissa ns. toissijaismääräys?
Avioehdolla ei ole vaikutusta perimykseen, kun on tehty testamentti (paitsi jos on toissijaismääräys). Avioehto tosin tekee verotuksen raskaammaksi miehellesi, jos sinä kuolet ensin.
Lisätietoja maksutta [email protected]
- rakkaus tyhmentää?
halua avioehtoa noin pitkän ajan jälkeen ellei hänellä ole ero mielessä ja jo uusi nainen valmiiksi katsottuna. Herää!
Miehesi yrittää kusettaa sinua. Olet, anteeksi vain, hieman yksinkertainen kun et tajua että sinulle kuuluu puolet talosta! Talo myydään ja saatte kumpikin puolet siitä mitä velan jälkeen jää, tajuatko... - nainen60+
Älä aivan noin enempää ajattelematta suostu ehdotukseen. Kuulostaa miehesi ahneudelta. Jäljellä oleva velka on kuitenkin pieni osa koko omaisuuden lasketusta puolikkaasta, joka sinulle kuuluu. Itse luovutin liian helposti narsistisen mieheni uhkailujen edessä. Tietysti raha ja omaisuus ei ole koko elämän arvo mutta rauhoittaa ja helpottaa elämää.
1. kuinka paljon velkaa on jäljellä?
2. kuinka arvokas talo on?
3. maksako mies sinulle takaisin sen summan, mitä talon lainasta olet maksanut?
Ajatellen, olet maksanut tähän mennesä 100 000 € ja velkaa on jäljellä 40 000 €. Mies ottaa niskoilleen loppuvelan ja sinulle ei maksa mitään.
Mikäli siis päädyt avioehtoon, kannattaa kirjauttaa siihen osuutesi lainojen lyhennyksistä. Mikäli mies on maksanut laskut ja sinä talouskulut, periaatteessa olet osallistunut lainojen lyhennyksiin.- ajoitus kertoo
kukaan ei tollasta ala pyytämään. Ilman ketunhäntää kainalossa. Joko itket ja kadut tai kadut ja itket. Niin se vaan menee aina kannattaa miettiä mikä on motivaattori?
- Selvä tapaus
erossa mammonaa ja tavaraa mukaansa.
- höynäytetty
sääliä tunne,kun on toinen jo katsottuna.Mutta,onneksi elämä koettelee jokaista välillä,eli vuoronsa kullakin.
- Kahdet jalanjäljet
kaukana oikeudesta ja kohtuudesta. Jos oisin sinun saappaissa, en laittaisi nimeäni tuollaiseen paperiin. Viisaampaa olisi alkaa hoitamaan parisuhdetta, ettei tarvis laittaa niitä kantapäitä vastakkain, kirjoitan tässä samalla itelleni, että jos jaksas ja viittis huomioida toista ja toinen jopa syttys omalta puolelta samaan, niin saatas tää diili vietyä loppuun asti. Ei se oo herkkua olla yksinkään. Tseemppiä!
- yössä valvoja
Toimi viisaasti ja ala hoitamaan avioliittoasi niin ei tarvi keskustella miehen kans avioehdosta. Ehkä avioehto on silloin syytä laatia jos on kyseessä uusperhe ja ehkä molemmilla lapsia edellisestä liitosta. Avioehdon lisäksi on hyvä laatia keskinäinen testamentti jolla molemmat voivat turvata oman omaisuuden jäämisen omille lapsille eli rintaperillisille. Jos toisesta aika jättää, niin ei ole pelkoa, että syttyis perintöriitoja kun on mustaa valkosella.
Monet ovat solmineet avioliiton nuoruuden ihanuudessa ja voimansa tunnossa. Arvostakaa ja hoivatkaa toinen toistanne. Rakentakaa tästä suhteesta turvallinen koti lapsille, etenkin heille.- lhm-lkj
10€ pelirahaa bingoon, ei riskiä, ei talletusta eikä kierrätysvaatimusta, voitot kotiin 2 päivässä.
http://www.bingoon.fi?i=mimmuliini
linkin kautta 10€ pelirahaa, ilman koodia mimmuliini 5€ pelirahaa. Eikä ole huijausta eikä tule spämmiä
suosittelija kohtaan mimmuliini
- Suurperheen äiti
Älä missään nimessä suostu siihen, että miehesi ottaa talovelan omiin nimiinsä ja näin ollen saa talon itselleen. Avioehtosopimuksenhan voitte tehdä muutenkin - tästä eteenpäin kertyvälle omaisuudelle. Itse olen ollut pian 15v naimisissa, enkä tod. sinuna suostuis vastaavaan. Olen hoitanut YHTEISIÄ LAPSIAMME vuosia kotona (ilman palkkaa) ja mies sais koko omaisuuden? Ei todellakaan tulis kauppoja!!
Ajattele nyt:
Jos teidän talon arvo olis vaikka 200 000e ja lainaa olis jäljellä 80 000e, niin miehesi pääsisi sillä rahalla teidän yhteisen omaisuuden omistajaksi. Jos tulisi avioero ja kiinteistövälittäjä arvioisi talon arvoksi 230 000 e, niin molempien osuus olisi 115 000 e ja mikäli mieheni haluaisi talon omakseen, hän maksaisi sinulle osuutesi 115 000e (tietenkin ensin molempien velat pitäsi ottaa pois talon arvosta) mutta suunnilleen noin se menee.
Siis SINÄ HÄVIÄT, jos tuohon suostut.
Meidän talo myytiin yli 310 000 eurolla ja lainaa oli jäljellä 144 000 euroa... Vastaamassa tilanteessa mies olis tehny hyvät kaupat myymällä myöhemmin itse talomme tuolla hinnalla. Emme ole eronneet, talorahat on tilillä ja uusi talo suunnitteilla, mutta kaikenlaista tulee pohdittua... - 16+5
eroamassa, eikö ole reilu ehdotus sun mieheltäs tuo?
Tee vastaehdoitus sun miehelles, lähde, sul ei o velkaa, katso miten miehes reagoi ja sen pohjalta voit aloittaa uuden elämäsi puhtaalta pöydältä :)
Toivottavasto kompromissi löytyy. - 17+9=9+17
Kun ottaa huomioon, kuinka helposti nykyisin erotaan, avioehdon pitäisi olla pikemminkin itsestäänselvyys. Ihan vain siksi, ettei toinen saa erotilanteessa arvotonta arvonnousua, tai että liittoja solmitaan vain hyötymistarkoituksessa. Jälkimmäisiä tapauksia on aivan taatusti.
Avioehto sinänsä ei ole epäluottamuksen osoitus, koska se realisoituu ainoastaan erotilanteessa. - ähäpiti
Luopumalla nyt velkaosuudellasi koko talosta tekemällä huonon avioehdon häviät varmasti. Talon arvo on nyt ja tulevaisuudessa aivan jotain muuta. Senhän määrää kulloinenkin markkinatilanne jos/kun talo myydään.
- mk
Teet sen vaim muusta omaisuudesta ja vaadit että asunto on puoliskis kummankin kuin tähänkin saakka ja se muu omaisuus mikö on vain toisen nimissä ei kuul uavioe-oikeuden piiriin. Muista myös maininta onko avioehto voimassa vain erotilanteessa eikä silloin kun toinen vaikka kuolee ja niin edelleen. Eli toisin sanoen vain yhteinen omaisuus aveo-oikeuden piiriin ja se omaisuus mikä on vain toisen nimissä niin siitä tehdään avioehto.
- Oikeusaputoimisto...
Ota avioero.
Älä tee mitään avioehtoa.
Ota yhteys oikeusaputoimistoon, HETI! - mk
Älä vaan tee tuollaisilla ehdolla avioehtopa vaan että talo on puoliksi ja muu omaisuus on sen kenen nimissä ne ovat ja niin edelleen. Avioehtoon pitää myös laittaa maininta onko se voimassa kuolemantapuksessa eli jos olette naimisissa ja toinen kuolee niin onko silloin avioehto voimassa vai ei. Ainoa asia mitä ei voi oikein millään ohittaa on lesken asumisoikeus siihen asuntoon missä ovat kirjoilla jossa asutaan.
- jaaa..
Suotu avioehtoon siten että sopimuksen tekohetkellä ja varallisuus ja velat 50/50%. Sopimuksen jälkeinen hankittu sitten erikseen.
- ei pakko
Mies ei voi pakottaa sinua avioehtoon. Jätät vain paperin allekirjoittamatta. Avioehto olisi joka tapauksessa sinun kannaltasi epäedullinen. Herää epäilys, miksi mies on nyt ruvennut sitä suunnittelemaan?
- hmmmh
Yällä hetkellä sulla on oikeus puoleen asunnosta. Älä luovu oikeuksistasi
- eronnut on...
hmmmh kirjoitti:
Yällä hetkellä sulla on oikeus puoleen asunnosta. Älä luovu oikeuksistasi
Eiköhän aloittaja ole jo eronnut teki sitten avioehdon tai ei.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 921683
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1741320En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1051118Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll161108- 87946
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?46895- 68881
Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K65850Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289773Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107758