Lisäeristettyyn hirsihuvilaan suositellaan pidettäväksi peruslämpöä ( 5 - 10 astetta) myös talvella kosteuden ehkäisemiseksi. Kysynkin, tarvitseeko hirsinen (ei lisäeristetty) esim. 204 mm lamellihirsinen huvila peruslämmön ylläpitoa talvella? Tarkoitus olisi käydä siellä silloin tällöin!
kiitokset asiallisista vastauksista!
kiitokset asiallisista vastauksista!
Vastaukset 11
Vanhimmat
jos ei halua että mökki ei homehdu.´Ja mieluiten 10C sillä vielä 5C kosteuttaa muodostuu. Laita lämpöpumppu niin ei maksa niin paljoa tämäkään.
Jos homehtuisi, niin samalla periaatteella homehtuisi kaikkien puutalojen ulkoverhouslaudat!
Sama tilanne siinä.
Kaikki muut rakenteet vaatii vähintään 10 astetta paitsi täyspuu.
Hyvä avaus ja varsinkin itse kysymys.
Sillä erolla että liimapuuhirsi oli huono esimerkki, massiivihirren kosteustekninen käyttäytyminen eroaa aika oleellisesti "hirrestä" joka on koottu pienemmistä puukappaleista toisiinsa liimaamalla.
Hirsimökki ei tarvitse peruslämpöä mutta ei siitä haittaakaan todellakaan ole. Kyllä vuosia kylmänä pidettyyn hirsirakennukseen voi muodostua hyönteistuhoja tai homettakin kosteuden takia.
Joka tapauksessa oikea hirsi, ei liimapuu, "kestää" ilman peruslämpö' koska rakennusaineen kosteustekninen toimivuus sen mahdolistaa. Hirsi sitoo ja luovuttaa kosteutta, kansankielessä hengittävä rakenne joka usein ymmärretään mitä ihmeellisimmillä tavoilla.
Jos mökillä käy talvellakin, peruslämmön ylläpitäminen on suotavaa koska massiivirakenne lämpeää hitaasti. Itse en pitäisi kun parin kolmeen asteen hujakoilla. Hirsitalon etuna on kyky sitoa lämpöä joten peruslämmön ylläpitämiseen ei kulu energiamääriä joita esim. sisäpuolelta lisäeristetty hirsitalo kuluttaa koska "varaava massa" on eristämällä eristetty mikä on omasta mielestä hyvin hullua.
Lisäeristetty hirsitalo jossa varsinkin on käytetty muoveja (pakollisia eristysvahvuuksien kasvaessa tietyn rajan yli), vaativat peruslämmön koska rakenne ei luovuta siihen kerääntynyttä kosteutta hirren tavoin pois ja voi aiheuttaa näin ollen esim. homevaurioita koska kosteus on hyvä "pesä" lahottajasienille.
Minimaalisesti eristetty hirsitalo esim. puuperäisillä eristeillä ja papereilla, toimii taas vastaavasti kosteusteknisesti "ihan oikein" koska on ns. hengittävä rakenne.
Hyvä kysymys. Miksi? Siksi että lisälämmöneristysmääräyksien toimivuudesta ei tiedä asetuksien säätäjät hevon peetä kuinka ne tulee pitkässä juoksussa toimimaan kosteusteknisesti? Voi olla ja osa toteutustavoista muodostaakin seuraavan "lakisääteisen" tyyppitalon homeelle!
että ilma ja kosteus siirtyisi hirren läpi ulkoilmaan, kyllä on joutavaa höpötystä. Kokeileppa puhaltaa hirren läpi ilmaa niin lopputulos on ihan sama onko massiivi vai liimahirsi. Samalla tavalla se hirsi sitoo itseensä lämpöä tai ilmankosteutta on valmistustapa mikä hyvänsä. Siinä tulee ero tavalliseen hirsiseinään jos laitetaan lisäeristys ja suljetaan rakenne eristeellä ja muovilla/paperilla. Hirsirakennus ilman lisäeristystä tai eristeillä ei vaadi peruslämpöä jos ei ole talvikäyttöä. Jos on säännöllistä talvikäyttöä on peruslämpö suositeltavaa molempiin mutta ainakin lisäeristettyyn.
( Hirsi sitoo ja luovuttaa kosteutta, kansankielessä hengittävä rakenne joka usein ymmärretään mitä ihmeellisimmillä tavoilla. )
--että ilma ja kosteus siirtyisi hirren läpi ulkoilmaan, kyllä on joutavaa höpötystä. Kokeileppa puhaltaa hirren läpi ilmaa niin lopputulos on ihan sama onko massiivi vai liimahirsi.--
Luetun ymmärtämisessä ongelmia?
( Sillä erolla että liimapuuhirsi oli huono esimerkki, massiivihirren kosteustekninen käyttäytyminen eroaa aika oleellisesti "hirrestä" joka on koottu pienemmistä puukappaleista toisiinsa liimaamalla. )
--hirren läpi ilmaa niin lopputulos on ihan sama onko massiivi vai liimahirsi. Samalla tavalla se hirsi sitoo itseensä lämpöä tai ilmankosteutta on valmistustapa mikä hyvänsä. Siinä tulee ero tavalliseen--
Luetun ymmärtämisessä ongelmia osa2 ?
mutta joillakin on tapana tehdä aidosta pelkästä hirrestä aivan ylivertainen rakennusmateriaali mihinkään muuhun verrattuna. Tällöin täytyy takertua pieniin epäkohtiin joilla yritetään mustamaalata muita varsin toimivia rakenteita oikein käytettyinä.
yhdestä tukista veistetyn hirren ja lamellihirren välinen käyttäytyminen on lähes samanlaista sekä kosteus että lämpöteknisesti. Liimasauma luo teoreettisen rajapinnan lamellihirren sisään, mutta käytännössä liimasauma toimii kuten noin senttimetri massiivipuuta.
Varsinkin jos käyt silloin tällöin mökilläsi, niin ei se tarvitse peruslämpöä.
Piipunpellit kannattaa pitää auki ja luukkuja raolleen. Lähtiessä kannattaa lämmittää tulisijat kunnolla, niin asumisesta aiheutunut kosteus kuivuu kunnolla. Näin olen menetellyt jo useamman vuoden lamellihirsisessä pienessä mökissäni, ilman minkäänklaista ongelmaa.
pitää kunnon peruslämpö talvella mökillä. Itse pidän 21 astetta ja kesällä pidän sellaisen perusjäähdytyksen varmuuden vuoksi kun kerran on tuo ilppi.
Siellä hirsimökki taas odottaa kylmillään kevään tuloa. Pellit ovat kiinni, kuten muulloinkin. Keväällä taas lämmitettäessä parin ensimmäisenä yönä ikkunat kostuvat, mutta muuta haittaa lämmittämättömyydestä ei ole ollut.
Syksyllä mökilleni laitettiin ILP, joten sen kanssa voi ehkä keväällä kosteutta poistaa. Parempi kuitenkin lienee hoitaa homma entiseen tapaan, takkauunin lämöllä.
Lamellihirsi nyt ei ole hirttä ollenkaan.
Kun puuta noin liimataan muovi-johdannaisliimoilla, ei seinärakenne todellakaan tykkää lämpötilan ja monesti sitä kautta kosteuden sahaamista edestakaisin.
Lamellikököissänne on 2 tai useampi muoviliimakerrosta ja turha puhua samana päivänä oikean umpihirren kanssa.
Tosin, mihin se siitä paranee, kun ulkoseinäkin on kuitenkin muovipohjaisilla aineilla "suojattu".