Meillä on lyhytkarvainen collie ollut noin 2,5 vuotta. Koira on kiltti ja hyvin koulutettu ja meillä ei ole ollut sen kanssa mitään erityisiä ongelmia.
Aloitin kuitenkin tänä vuonna yliopisto-opiskelut ja siinä sitten aikaa on jäänyt todella vähän koirallemme. Sitten tuli huomattua myös se puoli, että sosiaalinen elämäni kärsii siitä kun en voi lähteä opintomatkoille tai opiskelijaksi vaihtoon tms. Pelkästään järjestäminen yhtä iltaa kavereiden kanssa on osoittautunut mahdottomaksi. Toki poikaystäväni auttaa minua tarvittaessa.
Koira on muuttunut levottomammaksi kun sen kanssa ei leikitä, harrasteta tms. tehdä enää läheskään niin paljon kuin ennen. Minusta tuntuu myös, että olen sille vain niin ärtynyt koko ajan. Syytän sitä tilanteestani. Koira ei ole onnellinen enkä minä ole onnellinen.
Sitten on vielä vähän pinnallisempi ongelma eli se kun koirallamme on hirveä karvanlähtö koko ajan! Sitä ei kestä. Ja se saa hermoja kireelle vain enemmän. Minulla on vielä pölyallergiaa joten kämppäni pitäisi olla koko ajan täysin pölytön. Tehtävä on osoittautunut mahdottomaksi! En voi pyytää kavereita tai sukulaisia kylään kun koko kämppä on täynnä karvaa ja haisee pahalle. Vaikka siivoaisin joka päivä niin ei tätä kämppää saa puhtaaksi ja raikkaaksi. Koira siis myös haisee! Turkki haisee pahalle ja sen henki haisee pahalle. Onko vinkkejä näihin ongelmiin?
Ja en todellakaan ole lähtemässä pesemään koirani hampaita joka päivä. Silkkaa rääkkäystä mielestäni. EIkä minulla ole siihen aikaakaan. Turhauttavaa olisi se jos sen vähänkin ajan mitä minulla koiralleni on, niin käyttäisin sen hampaiden ja turkin pesuun. Mistään ravintoainevajauksesta ei ole kyse. Annoin sille myös sinkkikuurin ja ei tehonnut.
Joka tapauksessa jos olisin tiennyt näistä ongelmista (tai tajunnut) niin en olisi koskaan koiraa edes hankkinut. Mutta nyt kuitenkin siitä luopuminenkin on ylivaikeaa.
Mitä minun pitäisi tehdä? En ole onnellinen nykyisessä tilanteessa, mutta en ole varmaan silloinkaan jos myyn koirani. Vaikea sanoa, että mikä olisi koiralle se paras ratkaisu. Ehkä se jos se saisi onnellisen kodin jostakin perheestä? Mutta ei tällaisia kunnon perheitä taida edes olla?
Vai pitäisikö minun muuttaa asumisolosuhteita? Isompi asunto ja pieni patio koiralle? Hankkia sille kissa kaveriksi? Äh. Olen kyllä niin hajuherkkä, että en kestä pahoja hajuja ja varsinkin jos oma kämppä haisee. En viitsisi kuitenkaan lähteä linjalle, että pesisin koirani joka viikko...
Sosiaalinen elämä ja koira
36
1044
Vastaukset
- muutos asiaan
Oisko sulla joku sellainen tuttu joka vois ottaa koiran hoitoon silloin tällöin tai voisitko viedä sen jonnekin eläinhoitolaan? Olisiko sinusta koiran mahd. sijoitus hyvä ajatus? Jonnekin sinne lähistölle niin että pääsisit koiraa tarvittaessa katsomaan?
Tilanteeseen olisi hyvä saada muutos, jos sinulla ei ole aikaa pestä koiraa tai hoitaa sitä muuten niin voisiko joku tehdä sen puolestasi silloin tällöin?- .......
Sijaiskoti kuulostaa unelmalta.. :)
Vaikka kammoksun niitä ehkä vähäsen kun tuttuni koira oli myyty eteenpäin sijaiskodissa selän takana.. ensin sille oli tehty pennut ja tienattu niistä rahaa..
Mutta joo jos vain olisi joku luotettava koiraihminen, joka ottaisi koiramme ns. huostaan. Kävisin tosiaan sitä säännöllisesti katsomassa. Koiramme kannalta ja minun itseni kannalta se varmasti olisi ihanteellinen ratkaisu.
Siis kyllä minulla on aikaa pestä koiramme turkki (noin kerran kuukaudessa), mutta se haisee silti.. Pysyy muutaman päivän raikkaana. SIksi olen luopunut kokonaan säännöllisestä pesurytmistä.
Leikkimiseen ja lenkkeilyttämiseen yms. ehdin jonkun verran (viikonloppuisin enemmän) antamaan sille aikaa..
Meillä on käynyt koiran ulkoiluttaja, mutta se ei riittänyt. Jonkun pitäisi joka päivä vähintään tunnin ajan tehdä koiramme kanssa jotain. Se tulee pidemmän päälle kalliiksi järjestää tälläisiä... - collieita omistanut
....... kirjoitti:
Sijaiskoti kuulostaa unelmalta.. :)
Vaikka kammoksun niitä ehkä vähäsen kun tuttuni koira oli myyty eteenpäin sijaiskodissa selän takana.. ensin sille oli tehty pennut ja tienattu niistä rahaa..
Mutta joo jos vain olisi joku luotettava koiraihminen, joka ottaisi koiramme ns. huostaan. Kävisin tosiaan sitä säännöllisesti katsomassa. Koiramme kannalta ja minun itseni kannalta se varmasti olisi ihanteellinen ratkaisu.
Siis kyllä minulla on aikaa pestä koiramme turkki (noin kerran kuukaudessa), mutta se haisee silti.. Pysyy muutaman päivän raikkaana. SIksi olen luopunut kokonaan säännöllisestä pesurytmistä.
Leikkimiseen ja lenkkeilyttämiseen yms. ehdin jonkun verran (viikonloppuisin enemmän) antamaan sille aikaa..
Meillä on käynyt koiran ulkoiluttaja, mutta se ei riittänyt. Jonkun pitäisi joka päivä vähintään tunnin ajan tehdä koiramme kanssa jotain. Se tulee pidemmän päälle kalliiksi järjestää tälläisiä...Sijaiskoti ei sitä ratkaise, jos ongelma on oma uupumuksesi. Voit edelleen huonosti, ja oelt jaksamaton, vaikkei koiraa olisikaan.
Koiran hajuun kannattaa koittaa ihan vaikkapa ruoan vaihtoa, itse suosittelisin mielelläni raakaravintoa, mutta esimerkiksi neu on myös hyvä. Mutta toki koira on aina koira, ei ikinä täysin hajuton. Liika peseminen saa sen vain "pölyämään" lisää.
Onko ihan mahdoton ajatus, että koittaist nyt vaan pakottaa itsesi koiran kanssa touhuamaan enemmän. Koita panostaa pelkän remmilenkin lisäksi muuhun, vaikkapa jäljestykseen, tai usein ihan luonto ja vapaanaolokin auttaa pitkälle. Ja ehkäpä koiralle välillä kunnon peuhuleikit muiden koirien kanssa, olisiko mahdollista järjestää.
Jos kuitenkaan et pysty koirasi elämää muutoin järjestämään, on inhimillisin tapa varmasti uuden kodin etsintä, vaikkapa pikku hiljaa totutellen. Aikuisten oikeasti, ei tunti ole mikään mahdottomuus. Mutta se ei riitä kyllä yleensä collielle. Sanoisin, että noin kolmen tunnin touhuilu, jos se on monipuolista, alkaa kuulostaa paremmalta. Enkä tarkoita mitään ohjattuja ryhmiä, tai kunnianhimoista koulutusta, vaan ihan arjen toimintoja. Ehkäpä jokin niistä on mahdollista järjestää samalla kun opiskelet kotona. Jotain älyllistä. - Miksi hankit koiran?
collieita omistanut kirjoitti:
Sijaiskoti ei sitä ratkaise, jos ongelma on oma uupumuksesi. Voit edelleen huonosti, ja oelt jaksamaton, vaikkei koiraa olisikaan.
Koiran hajuun kannattaa koittaa ihan vaikkapa ruoan vaihtoa, itse suosittelisin mielelläni raakaravintoa, mutta esimerkiksi neu on myös hyvä. Mutta toki koira on aina koira, ei ikinä täysin hajuton. Liika peseminen saa sen vain "pölyämään" lisää.
Onko ihan mahdoton ajatus, että koittaist nyt vaan pakottaa itsesi koiran kanssa touhuamaan enemmän. Koita panostaa pelkän remmilenkin lisäksi muuhun, vaikkapa jäljestykseen, tai usein ihan luonto ja vapaanaolokin auttaa pitkälle. Ja ehkäpä koiralle välillä kunnon peuhuleikit muiden koirien kanssa, olisiko mahdollista järjestää.
Jos kuitenkaan et pysty koirasi elämää muutoin järjestämään, on inhimillisin tapa varmasti uuden kodin etsintä, vaikkapa pikku hiljaa totutellen. Aikuisten oikeasti, ei tunti ole mikään mahdottomuus. Mutta se ei riitä kyllä yleensä collielle. Sanoisin, että noin kolmen tunnin touhuilu, jos se on monipuolista, alkaa kuulostaa paremmalta. Enkä tarkoita mitään ohjattuja ryhmiä, tai kunnianhimoista koulutusta, vaan ihan arjen toimintoja. Ehkäpä jokin niistä on mahdollista järjestää samalla kun opiskelet kotona. Jotain älyllistä.Sinä hankit koiran. Tiesit kai minkä rodun otit? Aktiivisen rodun. Nyt olet jättänyt sen aktivoinnin liian vähälle ja syytät siitä koiraa???
Sekö valitsi sinut aikoinaan omistajakseen? Vai menitkö sinä kasvattajan luokse ja valitsit koiran? Tuskin pentu sentään käveli itsekseen ovesi taakse vai kävelikö?
Ota ihmeessä yhteys kasvattajaan, hän etsii kasvatilleen taatusti mieluummin uuden kunnollisen kodin kuin antaa koiraparan kärsiä luonasi. Jos vähäänkään välität koirasta ja olet yhtään vastuuntuntoinen, niin teet sen heti. Koiran elämä on kaikkea muuta kuin onnellista. - ..................
Miksi hankit koiran? kirjoitti:
Sinä hankit koiran. Tiesit kai minkä rodun otit? Aktiivisen rodun. Nyt olet jättänyt sen aktivoinnin liian vähälle ja syytät siitä koiraa???
Sekö valitsi sinut aikoinaan omistajakseen? Vai menitkö sinä kasvattajan luokse ja valitsit koiran? Tuskin pentu sentään käveli itsekseen ovesi taakse vai kävelikö?
Ota ihmeessä yhteys kasvattajaan, hän etsii kasvatilleen taatusti mieluummin uuden kunnollisen kodin kuin antaa koiraparan kärsiä luonasi. Jos vähäänkään välität koirasta ja olet yhtään vastuuntuntoinen, niin teet sen heti. Koiran elämä on kaikkea muuta kuin onnellista.Katsos on eri juttu... Tiedän, että se on tyhmää, mutta kyllä vihaisena siihen syyllistyn. Ja ei tuo ininäsi kuule auta tilanteeseen yhtään.
Ja tosiaan minulla oli aivan väärä käsitys rodusta. Ostin sen allergiaperheeseen ja sen ei todellakaan pitänyt olla jatkuvassa karvanlähdössä. Kasvattaja on antanut koko rodusta aivan väärän käsityksen. Ja tiesin, että se vaatii aktiviteettejä, mutta en tiennyt silloin, että aion opiskella tulevaisuudessa yliopistossa. Katsos elämäni on muuttunut ja siinä sivussa minä olen muuttunut. Sitä en voinut osata ennustaa.
Minä olinkin tyhmä kun koiran ylipäänsä menin ostamaan. Mutta edelleen sen toteaminen ei auta asiassa eteenpäin... Joka tapauksessa tässä tilanteessa NYT ollaan ja olen kiinnostunut vain tästä hetkestä tulevaisuudesta.
Ja en ole ottamassa yhteyttä kasvattajaan. Hoidan asian ihan itse. Hänen kanssa en ole ollut tekemisissä niin pitkään aikaan, että tämä ei nyt hänelle enää tässä vaiheessa kuulu. Pystyn itsekin hankkimaan hänelle uuden kodin, jos siis niin päätämme tehdä. Tuollaiset äkkipäätökset vain pahentavat tilannetta.
Ja en syytä koiraa siitä, että sen aktivointi on jäänyt vähälle.. Miksi olen täällä? Käytä hyvä ihminen niitä aivojasi vähän enemmän!
Ja jos vertaa naapurien koiriin, niin kyllä koiramme niitä enemmän saa aktiviteettejä, että mene mieluummin "pelastamaan" niitä koiria, jotka ovat oikeasti hädässä. Älä vikise täällä.... - ..............
collieita omistanut kirjoitti:
Sijaiskoti ei sitä ratkaise, jos ongelma on oma uupumuksesi. Voit edelleen huonosti, ja oelt jaksamaton, vaikkei koiraa olisikaan.
Koiran hajuun kannattaa koittaa ihan vaikkapa ruoan vaihtoa, itse suosittelisin mielelläni raakaravintoa, mutta esimerkiksi neu on myös hyvä. Mutta toki koira on aina koira, ei ikinä täysin hajuton. Liika peseminen saa sen vain "pölyämään" lisää.
Onko ihan mahdoton ajatus, että koittaist nyt vaan pakottaa itsesi koiran kanssa touhuamaan enemmän. Koita panostaa pelkän remmilenkin lisäksi muuhun, vaikkapa jäljestykseen, tai usein ihan luonto ja vapaanaolokin auttaa pitkälle. Ja ehkäpä koiralle välillä kunnon peuhuleikit muiden koirien kanssa, olisiko mahdollista järjestää.
Jos kuitenkaan et pysty koirasi elämää muutoin järjestämään, on inhimillisin tapa varmasti uuden kodin etsintä, vaikkapa pikku hiljaa totutellen. Aikuisten oikeasti, ei tunti ole mikään mahdottomuus. Mutta se ei riitä kyllä yleensä collielle. Sanoisin, että noin kolmen tunnin touhuilu, jos se on monipuolista, alkaa kuulostaa paremmalta. Enkä tarkoita mitään ohjattuja ryhmiä, tai kunnianhimoista koulutusta, vaan ihan arjen toimintoja. Ehkäpä jokin niistä on mahdollista järjestää samalla kun opiskelet kotona. Jotain älyllistä.En halua tuhlata aikaa enemmän, koska haluaisin keskittyä kouluuni. Minulla on niin paljon pakollisia harrastuksia, joista en suostu myöskään luopumaan...
Yleensä menen koiran kanssa lenkille myöhään illalla silloin kun olen tehnyt kaikki tärkeät asiat pois. Sitten voin keskittyä häneen ilman huonoa omatuntoa. Ja hän on yleensä päivittäin vapaana. Poikaystäväni käy sen kanssa välillä koirapuistossa...
Opiskelijabudjetilla en pysty antamaan raakaravintoa... Ja ei koiramme vatsa sitä myöskään kestä. Kiitos kasvattajalle, joka käski meidän aikoinaan syöttää koiralle samaa ruokamerkkiä ekan vuoden, niin nyt sitteen aina kun vaihtaa ruokaa, niin alkaa jatkuvat ripulit... - collieita omistanut
.............. kirjoitti:
En halua tuhlata aikaa enemmän, koska haluaisin keskittyä kouluuni. Minulla on niin paljon pakollisia harrastuksia, joista en suostu myöskään luopumaan...
Yleensä menen koiran kanssa lenkille myöhään illalla silloin kun olen tehnyt kaikki tärkeät asiat pois. Sitten voin keskittyä häneen ilman huonoa omatuntoa. Ja hän on yleensä päivittäin vapaana. Poikaystäväni käy sen kanssa välillä koirapuistossa...
Opiskelijabudjetilla en pysty antamaan raakaravintoa... Ja ei koiramme vatsa sitä myöskään kestä. Kiitos kasvattajalle, joka käski meidän aikoinaan syöttää koiralle samaa ruokamerkkiä ekan vuoden, niin nyt sitteen aina kun vaihtaa ruokaa, niin alkaa jatkuvat ripulit...Raakaravinto ei sinällään ole kallis tapa, jos vertaa noihin eläinkaupan ruokiin, mutta työläämpi se on. Omani vatsa rauhoittui kuitenkin nopeasti raakaravinnolla, ja loppuelämä meni ilman yhtäkään ripulia, vaikka tuo oli todellä ärsyttävä ongelma meilläkin pitkään. Aina muksut meni jotain sopimatonta antamaan. Mutta tosiaan, vatsallaoireilu loppui kuin seinään. Vaikka meillä kyllä koira oireili vatsallaan luultavasti myöskin stressiä ym.
Ja mitä tulee opiskeluun ja muuhun elämään, niin koiran tarpeista ei ihan hirveästi pysty tinkimään, itsekin juuri opinnot sain loppuun, niin kyllä se oli pakko kaikki muu harrastus jättää. Ja usein koirien kanssa touhutessa kelasin myöskin opintojani, itse koin nuo hetket myöskin hyvin hyödyllisiksi opintojen kannalta. Mutta tämä on vain se minun henkilökohtainen kokemukseni. Ei ollut ihan helppo ajanjakso, mutta ohi se meni, meilläkin oli pahimpaan aikaan koiat välillä maalla "kyläilemässä", ettei noita ongelmia päässyt syntymään. Esimerkiksi, jos muksut sairastivat, oli silloin onneksi olemassa koirille rakas ja tuttu paikka, jossa kävivät. Mutta sijaiskotiajatus sinällään voi olla hankala toteuttaa, siten, että koiran omistajuus ei siirry. Täydellinen luopuminen siis viralisesti voi olla paras vaihtoehto, tuollaiset yhteisomistuskuviot on usein hyvin mutkikkaita, ja moni riita on niistä saatu aikaiseksi. Joten valinta on todennäköinen, ja joko järki tai tunteet voittaa. Kaikkea ei useinkaan voi saada. Eikä tilanne jatkuessaan ainakaan helpommaksi muutu. - .............
collieita omistanut kirjoitti:
Raakaravinto ei sinällään ole kallis tapa, jos vertaa noihin eläinkaupan ruokiin, mutta työläämpi se on. Omani vatsa rauhoittui kuitenkin nopeasti raakaravinnolla, ja loppuelämä meni ilman yhtäkään ripulia, vaikka tuo oli todellä ärsyttävä ongelma meilläkin pitkään. Aina muksut meni jotain sopimatonta antamaan. Mutta tosiaan, vatsallaoireilu loppui kuin seinään. Vaikka meillä kyllä koira oireili vatsallaan luultavasti myöskin stressiä ym.
Ja mitä tulee opiskeluun ja muuhun elämään, niin koiran tarpeista ei ihan hirveästi pysty tinkimään, itsekin juuri opinnot sain loppuun, niin kyllä se oli pakko kaikki muu harrastus jättää. Ja usein koirien kanssa touhutessa kelasin myöskin opintojani, itse koin nuo hetket myöskin hyvin hyödyllisiksi opintojen kannalta. Mutta tämä on vain se minun henkilökohtainen kokemukseni. Ei ollut ihan helppo ajanjakso, mutta ohi se meni, meilläkin oli pahimpaan aikaan koiat välillä maalla "kyläilemässä", ettei noita ongelmia päässyt syntymään. Esimerkiksi, jos muksut sairastivat, oli silloin onneksi olemassa koirille rakas ja tuttu paikka, jossa kävivät. Mutta sijaiskotiajatus sinällään voi olla hankala toteuttaa, siten, että koiran omistajuus ei siirry. Täydellinen luopuminen siis viralisesti voi olla paras vaihtoehto, tuollaiset yhteisomistuskuviot on usein hyvin mutkikkaita, ja moni riita on niistä saatu aikaiseksi. Joten valinta on todennäköinen, ja joko järki tai tunteet voittaa. Kaikkea ei useinkaan voi saada. Eikä tilanne jatkuessaan ainakaan helpommaksi muutu.Itse annan koirallemme nykyisin halpaa markettiruokaa... Ennen siis eläinkaupan ruokaa. Totutin vähitellen tähän halvempaan ruokaan ja siinä on siitä asti pysynyt.
Millaista koiran ravinto tarkalleen on raakaravintona?
Minusta tuntuu, että jos minulla ei itsellenikään ole varaa ostaa lihaa, ainakaan päivittäin, niin mistä löydän rahat koiran lihaan... Mutta voihan sitä kokeilla.. - collien omistanut
............. kirjoitti:
Itse annan koirallemme nykyisin halpaa markettiruokaa... Ennen siis eläinkaupan ruokaa. Totutin vähitellen tähän halvempaan ruokaan ja siinä on siitä asti pysynyt.
Millaista koiran ravinto tarkalleen on raakaravintona?
Minusta tuntuu, että jos minulla ei itsellenikään ole varaa ostaa lihaa, ainakaan päivittäin, niin mistä löydän rahat koiran lihaan... Mutta voihan sitä kokeilla..Barffaus tai raakaruokinta hakusanaksi. Ideahan siinä ei todellakaan ole se, että koira syö sisäfilettä tms. parasta ja kalleinta. Itse hain tarvikkeet ihan lihatiskiltä, koska en halunnut käyttää vähiä pakastin kapasiteetteja koirien ruokiin. hain satsin, ja jaoin ne kerta-annoksiin pakkaseen. Ja erikseen sitten kasvismössöt.
Alussa oli tarkoitus vain toinen siirtää raakaruokinnalle, koska pelkäsin juuri sen collien jatkuvaa ripulia. Collie aloittikin lihaisien luiden syönnillä, ihan raakojen sellaisten, ja yllätyksekseni ei mennytkään pahasti maha sekaisin, joten aloin antaa säännöllisesti myöskin lihaa raakana. Samaan aikaan tosin meillä muukin elämä rutinoitui, kuten lenkit ym. Liikunta lisääntyi kovasti ehkä suurimpana muutoksena. Samalla saattoi stressikin helpottaa, vaikka koira ei varsinaisesti stressaantunut ollutkaan. Mutta kun jäin kotiin työelämästä, niin se saattoi olla osatekijänä. Jo aikaisemminkin kyllä elämä oli aktiivista, uusi elementti oli ehkä meillä se kiireetön kotona olo ilman mitään ohjelmaa :) Koira oli luonteeltaan hiukan pehmeä, ei arka, eikä kärsinyt varsinaisesta eroahdistuksesta, mutta esimerkiksi lomamatkojen aikainen hoito tutussakin paikassa sai aina vatsan sekaisin.
Ihan tarkkaan en enää muista tuota ruoanmuutosprosessia, koska alunperin se tapahtui ikään kuin vahingossa, eli koira pääsi vahingossa niiden luiden kimppuun. Saatoin ihan alussa antaa lääökehiilitabletteja, koska ne auttoivat ripuliin aiemmin, ja oli ollut käytössä mm. tilanteissa, jossa koira oli päässyt vahingossa varastamaan ihmisten ruokia. Lopulta vaan aloin antamaan ihan samaa kuin toisellekin koiralle, ja oikeasti koirassa tapahtui huima muutos parempaan suuntaan, vaikka se ei aiemminkaan ollut erityisen huonokuntoinen.
Alussa laskin kaikki asiat tarkkaan, jotta tulee varmasti saatua tarvittavat ravintoaineet, ja toteutin ruokintaa sellaisten apulistojen mukaan, eli tiettyinä päivinä lihaa, kalaa, tai maksaa. Ihan puhdasta barffausta se ei ollut, koska ei lihatiskillä myydä esimerkiksi kanankauloja joka on yksi peruaraaka-aine ruokinnassa. Netissä on tosiaan nykyään erittäin paljon tietoa saatavilla aiheesta.
Nykyään, kun aika on kortilla taas enempi, olen siirtänyt toisenkin koirani Neulle. Collie on jo nukkunut pois. Mutta loppuun saakka pysyi mahavaivat pois, ja myöskin se "tyhjänmahan oksennustaipumus" jäi pois kokonaan. Luulen, että nimenomaan ruokinta sen suurimmaksi osaksi sai aikaan.
Mutta nämä collien herkkävatsaisuudet ovat jo lähes legendaarisia tarinoita. Niin monella sitä esiintyy. Meillä oli pitkäkarvainen, joten vaiva siksikin erittäin kiusallinen.
- Älä hanki enää koira
Jotan kautta aina päätyy kasvattajan korviin, että joku koira on myyty eteenpäin. Älä leiki koiran kustannuksella, puhelin käteen. Sinä olet sen ottanut vastuullesi, hoida asia loppuun ja anna kasvattajan etsiä uusi koti, hän tietää millainen sille sopii. Millä kriteerein sinä sitä myisit?
Viestistäsi saa kyllä kuvan, että syytäyt koiraa. Turha verrata naapurien koiriin vai ovatko samaa rotua? Vaikka olisivatkin, niin et kai ole tyytyväinen, jos vertaat naapuriin joka ei tee koiransa kanssa mitään?
Jatkuva karvanlähtö ei ole normaalia. Jos siitä haluaa päästä, pitää selvittää syy, yleisiä syitä sopimaton ruokinta, allergiat, stressi (koiraa ei kohdella oikein, ei motivoida, aktivoida, liikuteta ym tarpeeksi monipuolisesti), sairaudet, jne.- kasvattaja
Kyllä kasvattaja yleensä haluaa tietää mitä kasvateilleen kuuluu. Kasvattajan kautta on varmaan helpompi löytää uusi koti jos sellaiseen ratkaisuun päädytään. Siinä vaiheessa kun koira menee uuteen kotiin, jossain vaiheessa se tieto menee sinne kasvattajalle ja aiheuttaa enemmän ristiriitoja ja pahaa mieltä jos ei ole kasvattajalle kertonut koirasta luopumisesta!
- ........
kasvattaja kirjoitti:
Kyllä kasvattaja yleensä haluaa tietää mitä kasvateilleen kuuluu. Kasvattajan kautta on varmaan helpompi löytää uusi koti jos sellaiseen ratkaisuun päädytään. Siinä vaiheessa kun koira menee uuteen kotiin, jossain vaiheessa se tieto menee sinne kasvattajalle ja aiheuttaa enemmän ristiriitoja ja pahaa mieltä jos ei ole kasvattajalle kertonut koirasta luopumisesta!
Ehkä..
Kasvattaja asuu meistä 600 km päässä. Luulen, että pystyn kyllä itse löytämään koiralleni hyvän kodin JOS tähän ratkaisuun edes päädyn. Ja siis tarkoituksena on korkeintaan löytä sijaiskoti samalta paikkakunnalta.
Nyt olen hommannut meille jo lenkkeilyttäjänkin ja sekin muuttaa arkea positiiviseen suuntaan. Nyt koira pääsee kuitenkin pidemmälle lenkille päivittäin... - etteikö
........ kirjoitti:
Ehkä..
Kasvattaja asuu meistä 600 km päässä. Luulen, että pystyn kyllä itse löytämään koiralleni hyvän kodin JOS tähän ratkaisuun edes päädyn. Ja siis tarkoituksena on korkeintaan löytä sijaiskoti samalta paikkakunnalta.
Nyt olen hommannut meille jo lenkkeilyttäjänkin ja sekin muuttaa arkea positiiviseen suuntaan. Nyt koira pääsee kuitenkin pidemmälle lenkille päivittäin...velvollisuutesi olisi ottaa uuden kodin etsinnässä ensisijaisesti yhteyttä kasvattajaan. Kasvattajat eivät huvikseen myy pentujaan mihin sattuu. Jos ovat myyneet väärään kotiin, haluavat taatusti etsiä koiralle itse uuden kodin, ettei sitä taas laiteta kiertoon ja aleta eläintä syyttämään omistajan ajanpuutteesta, rahapulasta, ym.
- 15+2
etteikö kirjoitti:
velvollisuutesi olisi ottaa uuden kodin etsinnässä ensisijaisesti yhteyttä kasvattajaan. Kasvattajat eivät huvikseen myy pentujaan mihin sattuu. Jos ovat myyneet väärään kotiin, haluavat taatusti etsiä koiralle itse uuden kodin, ettei sitä taas laiteta kiertoon ja aleta eläintä syyttämään omistajan ajanpuutteesta, rahapulasta, ym.
Kyllä jossain muussa kuin kasvattajassa on vika jos koira on jatkuvassa k arvanlähdössä ...mutta tajuathan että koirista lähtee kyllä karvaa hieman ympäri vuoden ? Älä syytä kasvattajaa omista virheistäsi . Sinuna ilmoittaisin kyllä kasvattajalle että olet ajatellut luopua koirasta ,hänellä kun voi olla jo valmiina joku joka etsii jo aikuista koiraa .
Jos nyt kuitenkin pidät koirat niin alkaisin oikeasti katsomaan sen ruokintaa uusiksi ja paljon toimintaa koiralle ...niistä aika varmasti löytyy syy miksi koiralta lähtee karvaa ja miksi se haisee .
Ruokaa EI koskaan vaihdeta kerrasta vaan vaikak kaksi papanaa uutta ruokaa päivässä . Se ettei ole varaa ei ole syy jos koira siitä kärsii !
Ei ole koiran vika että aloit opiskelemaan ...ehkä sinun täytyisi oikeasti luopua jostain harrastuksestasi koirasi hyvinvoinnin takia ?
Ei ole häpeä eikä väärin luopua koirasta mutta se että sen koittaa pitää vaikkei resurssit riitä on väärin .. :( Ehk'ä sinun kannattaisi varalta käyttää koirasi ell lääkärillä ...hän osaa varmasti neuvoa . Itse en ole tavannut nahka collieta joka haisisi pahalle tai josta irtoaisi tolkuttomasti karvaa .
Itselläni on useampi koira ja kissa eikä meillä todellakaan haise ! Vääränlaisesta ruuasta alkaa henki haisemaan kuolemalta ja koiran nahkaan ja korviin kerääntymään möhnää . Hammaskivenpoisto eläinlääkärillä kuuluu jokaisen koiran hyvinvointiin . - ..............
etteikö kirjoitti:
velvollisuutesi olisi ottaa uuden kodin etsinnässä ensisijaisesti yhteyttä kasvattajaan. Kasvattajat eivät huvikseen myy pentujaan mihin sattuu. Jos ovat myyneet väärään kotiin, haluavat taatusti etsiä koiralle itse uuden kodin, ettei sitä taas laiteta kiertoon ja aleta eläintä syyttämään omistajan ajanpuutteesta, rahapulasta, ym.
EI kasvattajan.
- .........
15+2 kirjoitti:
Kyllä jossain muussa kuin kasvattajassa on vika jos koira on jatkuvassa k arvanlähdössä ...mutta tajuathan että koirista lähtee kyllä karvaa hieman ympäri vuoden ? Älä syytä kasvattajaa omista virheistäsi . Sinuna ilmoittaisin kyllä kasvattajalle että olet ajatellut luopua koirasta ,hänellä kun voi olla jo valmiina joku joka etsii jo aikuista koiraa .
Jos nyt kuitenkin pidät koirat niin alkaisin oikeasti katsomaan sen ruokintaa uusiksi ja paljon toimintaa koiralle ...niistä aika varmasti löytyy syy miksi koiralta lähtee karvaa ja miksi se haisee .
Ruokaa EI koskaan vaihdeta kerrasta vaan vaikak kaksi papanaa uutta ruokaa päivässä . Se ettei ole varaa ei ole syy jos koira siitä kärsii !
Ei ole koiran vika että aloit opiskelemaan ...ehkä sinun täytyisi oikeasti luopua jostain harrastuksestasi koirasi hyvinvoinnin takia ?
Ei ole häpeä eikä väärin luopua koirasta mutta se että sen koittaa pitää vaikkei resurssit riitä on väärin .. :( Ehk'ä sinun kannattaisi varalta käyttää koirasi ell lääkärillä ...hän osaa varmasti neuvoa . Itse en ole tavannut nahka collieta joka haisisi pahalle tai josta irtoaisi tolkuttomasti karvaa .
Itselläni on useampi koira ja kissa eikä meillä todellakaan haise ! Vääränlaisesta ruuasta alkaa henki haisemaan kuolemalta ja koiran nahkaan ja korviin kerääntymään möhnää . Hammaskivenpoisto eläinlääkärillä kuuluu jokaisen koiran hyvinvointiin .Siis mistä nyt syytän kasvattajaa?
Minulle on sanottu jälkeenpäin, että LK collieilta nyt sattuu vaihtumaan karva vähän tiheämmin... Joka on siis NORMAALIA. Ja uskon hajunkin olevan ihan normaalia koiralle... Se nyt vaan ei ole ruusun hajua :D
Ja en ole vahtanut ruokaa kerralla vaan siinä meni jopa monia viikkoja kunnes täysin vaihdoin uuteen ruokaan...
Taidan kirjoittaa tod. huonoa suomea kun täällä ymmärretään niin helposti väärin kirjoittamaani..
Eläinlääkäri on sanonut, että kyseessä on vain herkkävatsainen koira.
"Hammaskivenpoisto eläinlääkärillä kuuluu jokaisen koiran hyvinvointiin ."
Varmasti kuuluukin, mutta ei ole nyt siihen rahaa!! Uskon, että tuo auttaisi paljonkin, mutta ehkä ensi kesätyön palkoista sitten...
Siis oletko omistanut nahka collieita? Sitä karvan lähtöä ei vaan huomaa jos käy kylässä... Ja miten selität sen, että karvan lähtö loppuu aina talvella ja alkaa keväällä? Minusta kuulostaa ihan normaalilta karvan lähdöltä.... Joka siis kuuluu luonnon rytmiin. Ainakin muut collien omistajat ovat sanoneet minulle samaa tuosta karvan lähdöstä ja ovat vakuuttaneet minulle, että koirani on terve.
Toki raakaruoka auttaisi varmasti. Niin kuin myös hammasongelmaan... Mutta jos syön itsekin päivittäin nuudeleita ja puuroa, niin ymmärrät vamaan, että se on liikaa vaadittu!
Raakaluita olen koiralleni ostanut, mutta ei kelvanneet : / SInne ne vain jäi mädäntymään olohuoneen lattialle. - siitä nämä
.............. kirjoitti:
EI kasvattajan.
jutut kumpuavat. Mieti mihin sävyyn kirjoitat. Tällä palstalla ON koiraihmisiä, collien omistajia. Tottakai he hermostuvat koiran puolesta, kun lukevat tätä.
Mutta toden totta. EI ole häpeä ottaa kasvattajaan yhteyttä ongelmissa. Päinvastoin, kasvattaja on varmasti tyytyväinen kun pääsisi auttamaan. Ei kenenkään elämä ole jatkuvasti ruusuilla tanssimista, se on fiksun ihmisen merkki, että tunnustaa ettei jotain tiedä, jostain selviä, jne. Kasvattaja on aivan varmasti tyytyväinen, jos otat yhetyttä ja pyydän reilusti nevoja, apua kuin, että hän kuulisi kiertoteitse kasvattiins aliittyvistä ongelmista.
Jos annoit koiralle raakaluita ja ne jäivät mädäntymään lattialle, niin kai tiesit että pitää opettaa ensin syömään niitä? Ei niitä noin vain voi antaa, jos koira ei ole sellaisia koskaan syönyt. Joistakin ell asemilta saa laskun, kannattaa kysyä siitä hammaskivi jutusta. Jos koiralla alkaa hampaat reikiintyä, tiedät varmaan miten kipeä hammassärky on ihmiselläkin? Sellainen kipu alkaa vaikuttaa koiran luonteeseenkin. Stressi on iso syy hilseilyyn ja karvanlähtöön. Koira kyllä vaistoaa, jos se ei ole pidetty perheenjäsen.
Teet oikein sekä itsellesi että koiralle, jos annat kasvattajan etsiä sille uuden kodin. Kummankaan teistä elämä ei ole nyt kohdillaan ja kun koira menettää luottamuksensa täysin, sitä on vaikea enää saada takaisin. Et kai halua, että koira kärsii, vain siksi että omistajalla on niin paljon muuta???? - 15+16
siitä nämä kirjoitti:
jutut kumpuavat. Mieti mihin sävyyn kirjoitat. Tällä palstalla ON koiraihmisiä, collien omistajia. Tottakai he hermostuvat koiran puolesta, kun lukevat tätä.
Mutta toden totta. EI ole häpeä ottaa kasvattajaan yhteyttä ongelmissa. Päinvastoin, kasvattaja on varmasti tyytyväinen kun pääsisi auttamaan. Ei kenenkään elämä ole jatkuvasti ruusuilla tanssimista, se on fiksun ihmisen merkki, että tunnustaa ettei jotain tiedä, jostain selviä, jne. Kasvattaja on aivan varmasti tyytyväinen, jos otat yhetyttä ja pyydän reilusti nevoja, apua kuin, että hän kuulisi kiertoteitse kasvattiins aliittyvistä ongelmista.
Jos annoit koiralle raakaluita ja ne jäivät mädäntymään lattialle, niin kai tiesit että pitää opettaa ensin syömään niitä? Ei niitä noin vain voi antaa, jos koira ei ole sellaisia koskaan syönyt. Joistakin ell asemilta saa laskun, kannattaa kysyä siitä hammaskivi jutusta. Jos koiralla alkaa hampaat reikiintyä, tiedät varmaan miten kipeä hammassärky on ihmiselläkin? Sellainen kipu alkaa vaikuttaa koiran luonteeseenkin. Stressi on iso syy hilseilyyn ja karvanlähtöön. Koira kyllä vaistoaa, jos se ei ole pidetty perheenjäsen.
Teet oikein sekä itsellesi että koiralle, jos annat kasvattajan etsiä sille uuden kodin. Kummankaan teistä elämä ei ole nyt kohdillaan ja kun koira menettää luottamuksensa täysin, sitä on vaikea enää saada takaisin. Et kai halua, että koira kärsii, vain siksi että omistajalla on niin paljon muuta????No meillä ei colliet kyllä haise pahalle ja kämppä ei haise edes koiralle ja hormaali imurointi riittää siihen ettei karvoja leijaile ympäriinsä . Jos sitten on taas niin tarkka ettei kestä yhtäkään karvaa niin silloin ei kannata ottaa lemmikkejä.
Koiran vika se tuskin on ettei ole rahaa sitä hoitaa ja se ei ole tekosyy eikä mikään puolustus sille ettei koiraa hoideta ! Tiedän monta opiskelijaa jotka kykenevät olemattomista tuloista koiransa hoitamaan . Kukaan ei ole pakottanut koiraa ottamaan ja varsinkin nuori ihminen osaa sen verran ajatella eteenpäin että mahdollisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana on edessä opiskelua ...mitäs koiralle sitten .
Miksi edes mietit enää. Sinulla ei ole aikaa eikä rahaa hoitaa koiraa joten kuulostaa aika selvältä että KOIRALLE oikein on etsiä sille uusi koti . Ja ihan itse olet sanonut ettei aika riitä ja harrastuksistasi et halua luopua . Eikä rahaakaan ole ennen ensikesää viedä eläinlääkärille hampaita hoidattamaan .
Koiran ei missään vaiheessa kuulu haista pahalta !
Tietenkin koira on sinun mutta ei minulle ole ollut ylitsepääsemätöntä soittaa kasvattajalle niin hyvissä kuin huonoissa asioissa ! Kasvattaminen on monelle heidän elämäntyönsä ja he erittäin mielellään tietäisivät missä heidän kasvattinsa menevät ja miten ne voivat . Ei kukaan voi sinulta koiraa väkisin pois ottaa joten miksi se kasvattajaan yhteydessä oleminen on niin vaikeaa ? Minusta on jopa kiva jutella kasvattajan kanssa ja olen saanut sieltä itse paljon vastauksia ja neuvoja ongelmiini ja oppinut ihan valtavasti ko rodusta ja koirista yleensäkkin .
Tarkoitus ei ole sinua tuomita vaan vähän herättää lukemaan omaa tekstiäsi ja miettiä ihan oikeasti mikä on oikein koiralle ja sinulle . Sinun täytyisi pystyä keskittymäään opiskeluusi ja jos vapaa-ajalla se koira ei ole mieluisin juttu vaan mieluummin tekisit muuta niin ehkäpä teille molemmille on parempi jatkaa eriteitä. Ja kun valitset uuden kodin tarkkaan saat varmasti myöhemmin käydä katsomassa sitä ... :) - .....
siitä nämä kirjoitti:
jutut kumpuavat. Mieti mihin sävyyn kirjoitat. Tällä palstalla ON koiraihmisiä, collien omistajia. Tottakai he hermostuvat koiran puolesta, kun lukevat tätä.
Mutta toden totta. EI ole häpeä ottaa kasvattajaan yhteyttä ongelmissa. Päinvastoin, kasvattaja on varmasti tyytyväinen kun pääsisi auttamaan. Ei kenenkään elämä ole jatkuvasti ruusuilla tanssimista, se on fiksun ihmisen merkki, että tunnustaa ettei jotain tiedä, jostain selviä, jne. Kasvattaja on aivan varmasti tyytyväinen, jos otat yhetyttä ja pyydän reilusti nevoja, apua kuin, että hän kuulisi kiertoteitse kasvattiins aliittyvistä ongelmista.
Jos annoit koiralle raakaluita ja ne jäivät mädäntymään lattialle, niin kai tiesit että pitää opettaa ensin syömään niitä? Ei niitä noin vain voi antaa, jos koira ei ole sellaisia koskaan syönyt. Joistakin ell asemilta saa laskun, kannattaa kysyä siitä hammaskivi jutusta. Jos koiralla alkaa hampaat reikiintyä, tiedät varmaan miten kipeä hammassärky on ihmiselläkin? Sellainen kipu alkaa vaikuttaa koiran luonteeseenkin. Stressi on iso syy hilseilyyn ja karvanlähtöön. Koira kyllä vaistoaa, jos se ei ole pidetty perheenjäsen.
Teet oikein sekä itsellesi että koiralle, jos annat kasvattajan etsiä sille uuden kodin. Kummankaan teistä elämä ei ole nyt kohdillaan ja kun koira menettää luottamuksensa täysin, sitä on vaikea enää saada takaisin. Et kai halua, että koira kärsii, vain siksi että omistajalla on niin paljon muuta????Se ei tarkoittanut konkreettisesti! Tarkoitan edelleen sillä sitä, että esimerkiksi joskus vihaisena "syytän" koiraani. Eli voin olla vihainen sille vaikka todellisuudessa olen vihainen ihan muille asioille... En nyt järjellisesti syytä koiraani...
Miten opetan koirani syömään niitä luita? - .....
15+16 kirjoitti:
No meillä ei colliet kyllä haise pahalle ja kämppä ei haise edes koiralle ja hormaali imurointi riittää siihen ettei karvoja leijaile ympäriinsä . Jos sitten on taas niin tarkka ettei kestä yhtäkään karvaa niin silloin ei kannata ottaa lemmikkejä.
Koiran vika se tuskin on ettei ole rahaa sitä hoitaa ja se ei ole tekosyy eikä mikään puolustus sille ettei koiraa hoideta ! Tiedän monta opiskelijaa jotka kykenevät olemattomista tuloista koiransa hoitamaan . Kukaan ei ole pakottanut koiraa ottamaan ja varsinkin nuori ihminen osaa sen verran ajatella eteenpäin että mahdollisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana on edessä opiskelua ...mitäs koiralle sitten .
Miksi edes mietit enää. Sinulla ei ole aikaa eikä rahaa hoitaa koiraa joten kuulostaa aika selvältä että KOIRALLE oikein on etsiä sille uusi koti . Ja ihan itse olet sanonut ettei aika riitä ja harrastuksistasi et halua luopua . Eikä rahaakaan ole ennen ensikesää viedä eläinlääkärille hampaita hoidattamaan .
Koiran ei missään vaiheessa kuulu haista pahalta !
Tietenkin koira on sinun mutta ei minulle ole ollut ylitsepääsemätöntä soittaa kasvattajalle niin hyvissä kuin huonoissa asioissa ! Kasvattaminen on monelle heidän elämäntyönsä ja he erittäin mielellään tietäisivät missä heidän kasvattinsa menevät ja miten ne voivat . Ei kukaan voi sinulta koiraa väkisin pois ottaa joten miksi se kasvattajaan yhteydessä oleminen on niin vaikeaa ? Minusta on jopa kiva jutella kasvattajan kanssa ja olen saanut sieltä itse paljon vastauksia ja neuvoja ongelmiini ja oppinut ihan valtavasti ko rodusta ja koirista yleensäkkin .
Tarkoitus ei ole sinua tuomita vaan vähän herättää lukemaan omaa tekstiäsi ja miettiä ihan oikeasti mikä on oikein koiralle ja sinulle . Sinun täytyisi pystyä keskittymäään opiskeluusi ja jos vapaa-ajalla se koira ei ole mieluisin juttu vaan mieluummin tekisit muuta niin ehkäpä teille molemmille on parempi jatkaa eriteitä. Ja kun valitset uuden kodin tarkkaan saat varmasti myöhemmin käydä katsomassa sitä ... :)"No meillä ei colliet kyllä haise pahalle ja kämppä ei haise edes koiralle ja hormaali imurointi riittää siihen ettei karvoja leijaile ympäriinsä"
Voitko kertoa salaisuutesi?
Nimittäin jo pelkästään se, että täällä on noita karvoja niin paljon, niin saa minut vihaiseksi. Ja ehkä sitten kun olisin positiivisella mielellä, niin tykkäisin puuhastella koirani kanssa enemmän.
Voiko johtua siitä, että meillä on vain 40m2 kämppä ja koiran peti on keskellä olohuonetta? Niin sitten ne karvat vaan jäävät pienelle pinta-alalle? Makuuhuoneeseen se ei saa tulla pölyn takia. Eli koira saa liikkua olohuoneen ja keittiön väliä lähinnä. Kyse on 20m2 kokoisesta alueesta..
Meinaan ne, joilla on tuplaiso kämppä, niin voi olla, että se on ihan erilaista pitää koiraa. Varsinkin jos on vielä oma piha.... - provo, mikä provo
..... kirjoitti:
Se ei tarkoittanut konkreettisesti! Tarkoitan edelleen sillä sitä, että esimerkiksi joskus vihaisena "syytän" koiraani. Eli voin olla vihainen sille vaikka todellisuudessa olen vihainen ihan muille asioille... En nyt järjellisesti syytä koiraani...
Miten opetan koirani syömään niitä luita?Ei kukaan oikeesti voi olla noin tyhmä! Jos et ole provo ja ajattelet koirasi parasta, niin luovu siitä ja anna se sellaiselle, joka pystyy sille tarjoamaan inhimilliset elinolosuhteet.
- aikaa koiralle
..... kirjoitti:
Se ei tarkoittanut konkreettisesti! Tarkoitan edelleen sillä sitä, että esimerkiksi joskus vihaisena "syytän" koiraani. Eli voin olla vihainen sille vaikka todellisuudessa olen vihainen ihan muille asioille... En nyt järjellisesti syytä koiraani...
Miten opetan koirani syömään niitä luita?Kummasti sulla aika riittää pyöriä netissä. Miksi et käytä aikaasi koiran kanssa vaan pyörit netissä? Menisit vaikka tunnin lenkille koirasi kanssa ja jättäisit netin selaamisen vähemmälle.
- dejvgf
..... kirjoitti:
Se ei tarkoittanut konkreettisesti! Tarkoitan edelleen sillä sitä, että esimerkiksi joskus vihaisena "syytän" koiraani. Eli voin olla vihainen sille vaikka todellisuudessa olen vihainen ihan muille asioille... En nyt järjellisesti syytä koiraani...
Miten opetan koirani syömään niitä luita?Voin vinkata tästä ketjusta tutuille kasvattajille.
- Anna sille elämä
..... kirjoitti:
Se ei tarkoittanut konkreettisesti! Tarkoitan edelleen sillä sitä, että esimerkiksi joskus vihaisena "syytän" koiraani. Eli voin olla vihainen sille vaikka todellisuudessa olen vihainen ihan muille asioille... En nyt järjellisesti syytä koiraani...
Miten opetan koirani syömään niitä luita?Innosta sitä järsimään.....kaluamaan.... Kait sä tiedät miten saat koirasi aktivoitua?
Edelleenkin uskon, että olet provoilija. Kukaan ei voi olla oikeesti noin tyhmä ja ymmärtämätön, jos on koiran kanssa elellyt 2,5 vuotta.
Jos sulla oikeesti koira on, niin ota herran tähden järki käteen ja anna sille koiralle mahdollisuus. Luovu siitä. Ai niin. Ihminen on niin itserakas, ettei se voi luopua jostakin sellaisesta minkä se kokee omistavansa. Ei voi, ei voi, vaikka huomaa toisen kärsivän. Oma status ja toisen elämän hallitsemisen vimma vie voiton järjen äänestä. - 12+11
Anna sille elämä kirjoitti:
Innosta sitä järsimään.....kaluamaan.... Kait sä tiedät miten saat koirasi aktivoitua?
Edelleenkin uskon, että olet provoilija. Kukaan ei voi olla oikeesti noin tyhmä ja ymmärtämätön, jos on koiran kanssa elellyt 2,5 vuotta.
Jos sulla oikeesti koira on, niin ota herran tähden järki käteen ja anna sille koiralle mahdollisuus. Luovu siitä. Ai niin. Ihminen on niin itserakas, ettei se voi luopua jostakin sellaisesta minkä se kokee omistavansa. Ei voi, ei voi, vaikka huomaa toisen kärsivän. Oma status ja toisen elämän hallitsemisen vimma vie voiton järjen äänestä.No ei se kämpän koosta ole kiinni . Imurointia ja karva lähtee melkein jopa paremmin kostealla liinalla pyyhkien eikä ole sen suurempi vaiva kuin imurointi . Meillä koirat saavat myös olla sohvalla ja ei tartu pahaa hajua eläimistä sohvaan. Koiran kuuluu tuntua puhtaalta ei niin että käsiin jää tahmainen kerros .
Hajulle ei sitten mitään voi jos et ole valmis kuuntelemaan mitä on neuvottu ruuan ja hampaiden suhteen .
Alkaa kyllä provolta vaikuttaa kun mikään neuvo ei kelpaa vaan inkutetaan ja inkutetaan.
Meillä on oma piha ja voin taata että se lisää duunia rutkasti on niin kiva pyöriä rusakon sonnassa ja välillä omassakin . Eikä oma piha korvaa lenkkeilyä eikä aktivointia . Meillä on 2-3 h päivässä varattu koirien kanssa puuhasteluun ja kyllä ehdin silti hoitaa työni ja lapseni ja harrastaa vielä muutakin ! Kenenkään ei pitäisi ottaa enempää kuin jaksaa "kantaa" .
Sisällä meillä ei koirat muuta tee kuin lepäilevät että näille olisi ihan sama minkä kokoisessa kämpässä elettäisiin ... kaikki toiminta tapahtuu ulkona .
Järki käteen nyt jos et provo ole . - ...........
aikaa koiralle kirjoitti:
Kummasti sulla aika riittää pyöriä netissä. Miksi et käytä aikaasi koiran kanssa vaan pyörit netissä? Menisit vaikka tunnin lenkille koirasi kanssa ja jättäisit netin selaamisen vähemmälle.
mutta johtuu siitä, että luovutin yhdessä tentissä joka on ensi viikolla..
Ja kyllä eilen leikkisin koirani kanssa monta tuntia.... - ......
Anna sille elämä kirjoitti:
Innosta sitä järsimään.....kaluamaan.... Kait sä tiedät miten saat koirasi aktivoitua?
Edelleenkin uskon, että olet provoilija. Kukaan ei voi olla oikeesti noin tyhmä ja ymmärtämätön, jos on koiran kanssa elellyt 2,5 vuotta.
Jos sulla oikeesti koira on, niin ota herran tähden järki käteen ja anna sille koiralle mahdollisuus. Luovu siitä. Ai niin. Ihminen on niin itserakas, ettei se voi luopua jostakin sellaisesta minkä se kokee omistavansa. Ei voi, ei voi, vaikka huomaa toisen kärsivän. Oma status ja toisen elämän hallitsemisen vimma vie voiton järjen äänestä.No eipä tarvi neuvoa lainkaan.... Jos kerran heti epäilemässä. Voin sanoa, että kaikki kiksit, joita yritin kun annoin sille luita niin eivät tehonneet alkuinnostuksen jälkeen....
Pointti; Mä en usko, että koirani saisi paremman kodin muualla. Olen ehkä itsekriittisempi kuin muut täällä. Meinaan sitä en koskaan tule uskomaan, että leikitte koirienne kanssa yli 3 tuntia päivässä... Eri asia jos on työtön..
Paitsi tiedän yhden työttömän, joka jatkuvasti keljuili kaikille muille koiristaan. Mutta hän ei silti vienyt koiraa pihaa kauemmas koskaan. Ja silti hän hoiti sen "kaikkein parhaimmin" kun antoi kotiruokaa... (omatekoinen kotiruoka EI ehkä ole se paras vaihtoehto)... - .......
12+11 kirjoitti:
No ei se kämpän koosta ole kiinni . Imurointia ja karva lähtee melkein jopa paremmin kostealla liinalla pyyhkien eikä ole sen suurempi vaiva kuin imurointi . Meillä koirat saavat myös olla sohvalla ja ei tartu pahaa hajua eläimistä sohvaan. Koiran kuuluu tuntua puhtaalta ei niin että käsiin jää tahmainen kerros .
Hajulle ei sitten mitään voi jos et ole valmis kuuntelemaan mitä on neuvottu ruuan ja hampaiden suhteen .
Alkaa kyllä provolta vaikuttaa kun mikään neuvo ei kelpaa vaan inkutetaan ja inkutetaan.
Meillä on oma piha ja voin taata että se lisää duunia rutkasti on niin kiva pyöriä rusakon sonnassa ja välillä omassakin . Eikä oma piha korvaa lenkkeilyä eikä aktivointia . Meillä on 2-3 h päivässä varattu koirien kanssa puuhasteluun ja kyllä ehdin silti hoitaa työni ja lapseni ja harrastaa vielä muutakin ! Kenenkään ei pitäisi ottaa enempää kuin jaksaa "kantaa" .
Sisällä meillä ei koirat muuta tee kuin lepäilevät että näille olisi ihan sama minkä kokoisessa kämpässä elettäisiin ... kaikki toiminta tapahtuu ulkona .
Järki käteen nyt jos et provo ole .neuvoja . ei tarkoita etten niitä kuuntelisi.
Täällä ihmiset eivät kestä sitten kritiikkiä...
Meidän koiralla on aika tahmainen turkki?
Toki epäilen enemmänkin jotain allergiaa kuin sitä, että söisi huonoa ruokaa. Koska sen vatsa menee myös liian helposti sekaisin... Ja sitten oksentelee aika paljon.
Muuten pystyn saamaan koirani järsimään luita ehkäpä 5-10min, mutta kyllästyy siihen lopulta. Kaikki eivät vaan niitä syö ja silloin ei aktivoinnit paljoa auta! - läpäti lää
...... kirjoitti:
No eipä tarvi neuvoa lainkaan.... Jos kerran heti epäilemässä. Voin sanoa, että kaikki kiksit, joita yritin kun annoin sille luita niin eivät tehonneet alkuinnostuksen jälkeen....
Pointti; Mä en usko, että koirani saisi paremman kodin muualla. Olen ehkä itsekriittisempi kuin muut täällä. Meinaan sitä en koskaan tule uskomaan, että leikitte koirienne kanssa yli 3 tuntia päivässä... Eri asia jos on työtön..
Paitsi tiedän yhden työttömän, joka jatkuvasti keljuili kaikille muille koiristaan. Mutta hän ei silti vienyt koiraa pihaa kauemmas koskaan. Ja silti hän hoiti sen "kaikkein parhaimmin" kun antoi kotiruokaa... (omatekoinen kotiruoka EI ehkä ole se paras vaihtoehto)...En ole työtön, enkä muutenkaan mikään yhteiskunnan loinen, mutta koiralleni jää siitä huolimati aikaa ruhtinaallisesti myös työn ulkopuolella. Ollaan käytännöllisesti katsoen 24 h/vrk yhdessä. Minulla ja koirallani on sellainen työ, että voidaan olla ansiotöissäkin yhdessä. Eli se lähtee mukaani, kun puen työvaatteet päälleni.
Luovu oikeesti koirastasi, jos et pysty sille tarjoamaan muuta, kuin valitusta ja koet sen rasitteena. Koira vaistoaa sinun stressisi ja stressaantuu itsekin aina vaan pahemmin pähkäillessään isäntänsä/emäntänsä ongelmia. Se vaistoaa, että se on syyllinen sinun huonoon oloosi ja itse nimenomaan tuet koirasi otaksumia (se syyllistää itsensä, vaikka sinä se syyllinen oletkin). Se ansaitsee parempaa, joten luovu siitä.
- helppoelämä
kommentoin kirjoittamaasi:
...."Sitten tuli huomattua myös se puoli, että sosiaalinen elämäni kärsii siitä kun en voi lähteä opintomatkoille tai opiskelijaksi vaihtoon tms. Pelkästään järjestäminen yhtä iltaa kavereiden kanssa on osoittautunut mahdottomaksi."
-> niinhän se kärsii, oma ajankäyttö pitää ajatella uudelleen
"Koira ei ole onnellinen enkä minä ole onnellinen."
-> ratkaisu? joko jatkatte samaan malliin ja stressi sen kun kasvaa ja olette molemmat kohta todella onnettomia..tai sitten luovut rakkaasta koirastasi ja annat sen hyvään kotiin. Kipeäähän se käy tietysti, mutta pidemmän päälle olette molemmat varmasti onnellisia.
"Joka tapauksessa jos olisin tiennyt näistä ongelmista (tai tajunnut) niin en olisi koskaan koiraa edes hankkinut. Mutta nyt kuitenkin siitä luopuminenkin on ylivaikeaa."
-> Niin. Tee kuitenki palvelus itsellesi ja Koirallesi. - collie x 4
"En viitsisi kuitenkaan lähteä linjalle, että pesisin koirani joka viikko.."
Ei yksikään koiraihminen voisi alkaa pilaamaan koiransa turkkia ja ihoa pesemällä sitä joka viikko. Eiköhän jokainen koiraihminen sen verran tajua, että miettisi miksi koira haisee ja ei edes ottaisi koiraa, jos todella on niin "hajuherkkä".
Onneksi tuollaisia ihmisiä ei oikeasti ole olemassa.- munmielestä
tää ei kuitenkaan ollut mikään häirikköviesti!!!! Vaikka hän itse ei kaipaa näitän vastauksia (jos siis provoilee) niin joku muu voi tarvita näitä :) ja saadaanpa keskustelua sinänsä tärkeästä aiheesta aikaiseksi. Ei aina tarvitse tuijottaa onko joku provo vai ei....
- ...alkuperäinen
sitä kommentillani tarkoitin!
- Calamity Jane
Elämääsi mullistaa nyt opiskelu, sosiaalisen elämän puute, riittämättömyyden tunne, väsymys kiireeseen, opiskelupaineet... lukematon taakka harteilla.
Sinulla on nuori koira, joka tarvitsee myös Sinun aikaasi, jota et nyt pysty parhaalla tahdollasikaan sille suomaan. Oletko miettynyt, voisitko organisoida ja tehostaa ajankäyttöäsi jotenkin? Opiskelu on aikaa vievää, se ei tunteja kysele. Mutta voisi ehkä onnistua, kun aikataulutat päivärytmin säännölliseksi.
Se ei auta kylläkään siihen, että pääsisit vapaasti lähtemään opintomatkoille tai opiskelijavaihtoon, koiraa ei voi laittaa kaapin hyllylle odottamaan.
Selvästi koirasi stressaan tästä tilanteestasi. Se vaistoaa, että olet kireä (kirjoituksestasi sain mielikuvan, että olet kireä ja stressaantunut). Ja kun koira stressaa, se myös haisee, haju tulee läpi ihosta.
Tähän ei auta muu, kuin rauhoittaa kotirutiinit siten, että teillä molemmilla olisi hyvä olla. Järjestä säännöllistä aikaa ja puuhastelua nuorelle koirallesi. Sehän tarvitsee aktivoinitia ja liikuntaa, aikaa juuri Sinulta. Jos et sitä itse pysty tekemään, yritä järjestää koiralle joko uusi, luotettava koti tai luotettava ihminen, jolla olisi koirallesi päivisin aikaa, vähän niin kuin hoitopaikka. Jotain Sinun olisi hyvä asian suhteen tehdä. Tilanne ei tästä tekemättä parane ja kiva, nuori koira menee ihan hukkaan. Tsemppiä ja toivottavasti saat tehtyä oikean ratkaisun.- alkuperäinen...
Meillä käy nykyisin tosiaan koiran ulkoiluttaja :) Se ei varmaan pelkästään riitä, mutta jos panostan itse vielä tähän niin varmasti koiramme ja minun stressi vähenee. Itse varmaan sitten pitkitän opintoja, että jaksan keskittyä sekä harrastuksiini, opiskeluuni ja koiraamme. Yritän myös saada poikaystävän auttamaan meitä enemmän.
Siitä ruoasta... Palaan varmaan takaisin HILLSin ruokaan. Kalliiksi tulee, mutta toisaalta maksanhan harrastuksistanikin sen 100€ kuukaudessa.. Opintolainaa siis vaan lisää. Raakaruoka kuulostaa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta, mutta asiantuntemukseni siihen ei riitä. - grtgfr4r
alkuperäinen... kirjoitti:
Meillä käy nykyisin tosiaan koiran ulkoiluttaja :) Se ei varmaan pelkästään riitä, mutta jos panostan itse vielä tähän niin varmasti koiramme ja minun stressi vähenee. Itse varmaan sitten pitkitän opintoja, että jaksan keskittyä sekä harrastuksiini, opiskeluuni ja koiraamme. Yritän myös saada poikaystävän auttamaan meitä enemmän.
Siitä ruoasta... Palaan varmaan takaisin HILLSin ruokaan. Kalliiksi tulee, mutta toisaalta maksanhan harrastuksistanikin sen 100€ kuukaudessa.. Opintolainaa siis vaan lisää. Raakaruoka kuulostaa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta, mutta asiantuntemukseni siihen ei riitä.se voi ajnakanssa säästää itsensä takaisin. Esim mainitsemasi koiran haju voi kadota, säästät terv huollossa ja mikä TÄRKEINTÄ koirasi voi paremmin. Eikös se ole aina kuitenkin tärkein pointti?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1694709
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1244290- 252800
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa281911"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla231774Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221680Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O151679Hermo mennyt sotealueeseen?
Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????941635Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu301583Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181531