Tarkoitus ei ole provosoida "sotaa" mutta mihin tarkalleen ottaen perustuu linuxin paljon kehuttu viruksettomuus? Siihenkö ettei ole mieltä tehdä haittakoodia käyttöjärjestelmälle jota käyttää maailman laajuisesti vain murto osa tietokoneista? vai onko jotain muita syitä? Koska ymmärtääkseni aivan samalla lailla joku voi halutessaan tehdä haittakoodia, troijalaisia ym. myös linuxeille jotka sitten tarttuisi esim mennessä tietyille sivuille tms? Eli mikäpä estää..?
Linuxin viruksettomuus
tietoa vailla???
37576
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Eipä haitat tartu winiinkään menemällä jollekin sivulle. Vaatii aina käyttäjän toimia tai toimimattomuutta.
Haittakoodia voi tulla koneelle pelkästään avaamalla saastuneen sivuston jos ei virus ym turva ole ajantasalla.
Tämän tästä olen törmännyt niihin surffaillessani netissä kun avast ilmoittaa että haitallinen osoite tms?? on ko. sivustolta estetty.
Höpö höpö! Avast voi ilmoittaa ihan mitä vain. Se perustuu johonkin mustalistaan, että sivuilla voi olla jaossa esim. haittoja sisältäviä ohjelmia tms. Eivät ne sivuilta itsekseen pompi sivua selaimella aukaistessa, sen enempää kuin on hyppykuppaakaan olemassa. Edellyttäen tietysti, ettet käytä vanhaa aukkoista selainta.
Noille Avastin varoittamille sivuille voi yhtä hyvin mennä ilman virustutkaakin. Käyttäjän pitää ladata ja ASENTAA ne mahdolliset haitat.
Lisäturvana tietenkin päivitetyt versiot esim. PDF-lukijasta, flash playeristä ja vastaavista, jos selaimen antaa niiden juttuja avata.
Entäs stuxnet? Sehän levisi windows-ikoneissa olevan haavoittuvaisuuden avulla ilman että käyttäjä teki mitään.
http://blogs.computerworld.com/16554/critical_windows_vuln_in_lnk_files_stuxnet
Aivan, haavoittuvuus tai oikeastaan 4 käyttiksessä. Näitä tietenkin löytyy koko ajan ja osaa yritetään käyttää hyväksi. Paikathan ovat jo ilmestyneet.
Stuxnet oli kumminkin suunnattu ensi sijassa teollisuuslaitoksiin, jotka käyttävät Siemensin juttuja. Luultavasti Mossadin hommia. Taisi jopa vaatia USB-tikulta tai vastaavalta ajoa ensin.
Näitä varmaan tullaan näkemään enemmänkin. Tuollainen taito varmasti leviää tavan rikollistenkin käsiin.
Onneksi aukkojen hyväksikäyttö kerrotaan hyvin pian uutisissa, jolloin ennen paikkoja voi olla varovainen.
En mitenkään syvällisesti perehtynyt tuohon, mutta käsittääkseni riitti että explorer.exe näki sen .lnk tiedoston niin kone oli saastunut. Korjatkaa jos olen väärässä.
Haittaohjelmantekijät ovat kovasti kilpailevaa sakkia varsinkin jos joku keksii jotain uutta jäynää. Veikkaisin että tuosta on tullut variaatiot päivän tai parin sisään siitä kun sitä koodia on ollut saatavilla.
että mitään ei asenneta automaattisesti eikä tavallisesti linuxia ajeta pääkäyttäjän oikeuksilla. Näin tavallinen käyttäjä ei pysty sotkemaan perussysteemiä. Lisäksi jos ladattu ohjelma halutaan ajaa, sille on erikseen laitettava executable attribuutti päälle. Mitään tiedostoa ei voi ajaa suoraan klikkaamalla ellei sillä ole tuo executable attribuutti asetettu.
Eli periaatteessa muuten olisi mahd. että linuxille ohjelmoituja haittoja olisi olemassa. Onko yhtään tapausta tullut julki että joku olisi silti tehnyt jotain haittakoodia linuxille? jos mukaan ei lasketa taannoista uutista linuxytimeen kohdistuneesta sabotaasista johon joku oli yrittänyt jotain suunnitteluvaiheessa ujuttaa.
Joskus historiassa jotain Linuxin aukkoja hyödyntäviä viruksia on tehty, mutta ne eivät silloinkaan koskeneet oikein ketään kun Linuxin versioita on eri käyttöjärjestelmissä sen verran paljon.
muista ainuttakaan mutta on se mahdollista jos löytyy tarpeeksi tyhmä käyttäjä, joka harrastaa mainitsemani jumpan. Tyhmiä käyttäjiä kyllä löytyy pilvin pimein.
Windowsin suljetussa koodissa virukset ja haittaohjelmat saadaan toimimaan itsenäisesti, mutta Linuxien avoimeen koodiin tänä päivänäkään ei ole ainoatakaan vahinkoa aiheuttavaa toimivaa virusta.
Windowsiin niitä löytyy satoja tuhansia.
Voisitko tarkemmin kertoa miten se avoin koodi siis käytännössä estää sen?
No, kun se on just se Linux porukka joka niitä viruksia Windowsiin tehtailee. Linux hörhöt on entisiä kommareita ja kapitalismin vastustajia ja siksi kohteena Gatesin Bil, kun se osaa windowswja tehdä ja kaupata niitä. Kukaan laitevalmistaja ei halua myydä Linux koneita, ja tämäkös hörhöjä suututtaa, jopa niin että tekevät noita viruksia ja haittaohjelmia.
Ja jos ette usko niin valehtelen lisää.
Teoriassa linux on lähempänä libertarismia ja windows totalitarismia. Käytännössä linuxin käyttäjistä löytyy niitä jotka vain pitävät hyvästä ja turvallisesta softasta, jota voi muokata mielinmäärin jos niin haluaa. Kommunisti on todennäköisemmin lähellä tuota totalitarismia? Kokoomuksenkin serverit pyörivät linuxilla.
Avoin koodi ei estä mitään. Tyypillisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistot korjataan tietoturva-aukoista nopeasti joten se sitten auttaa paljon.
"viruksettomuus? Siihenkö ettei ole mieltä tehdä haittakoodia käyttöjärjestelmälle jota käyttää maailman laajuisesti vain murto osa tietokoneista"
Siinä se syy tuli kerrottua amen.
Murto-osa se on isokin murto-osa. Maccia käytetään suunnilleen yhtä paljon kuin linuxia ja sille löytyy mainittavia haittaohjelmia. Joskin Mac-haittaohjelmien vähäisyys johtuu osittain siitä että sitä käytetään niin "vähän".
Mäkki pääsee n. 5 %:in käyttäjistä. Linux alle 1 %:n. Hienoinen ero.
Onko tämä nyt taas niitä mainosklikkaajien prosentteja? Todelliset luvut eivät ole kenenkään tiedossa. Ero ei kuitenkaan ole 5x.
Tässä lyhyesti keskustelua aiheesta:
http://techrights.org/2009/02/03/net-applications-big-lie/
klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik klik
"Tarkoitus ei ole provosoida "sotaa" mutta mihin tarkalleen ottaen perustuu linuxin paljon kehuttu viruksettomuus?"
Niitä viruksia ei ole oikein tehty.
"Siihenkö ettei ole mieltä tehdä haittakoodia käyttöjärjestelmälle jota käyttää maailman laajuisesti vain murto osa tietokoneista?"
Linux ei ole käyttöjärjestelmä, mutta Linuxia käyttää maailmanlaajuisesti suurin osa tietokoneista. Virusten tekeminen vaan on hankalaa, kun Linuxia käyttää monet eri käyttöjärjestelmät ja niistä eri julkaisuja joten on hankalaa tehdä virusta niin, että se toimisi laajassa mittakaavassa. Sovellusohjelmia tämä ei tietenkään koske, koska on olemassa standardeja mutta haittaohjelmat tarvitsevat tietoturva-aukkoja.
Toinen merkittävä syy on se, että käyttöjärjestelmät jotka käyttävät Linuxia ovat arkkitehtuuriltaan hyvin turvallisia sekä myös turvaratkaisuiltaan niin yksinkertaisia, että sosiaaliset hyökkäykset ovat hankalia, sen lisäksi, että ovat turvallisia rakenteeltaan.
"Koska ymmärtääkseni aivan samalla lailla joku voi halutessaan tehdä haittakoodia, troijalaisia ym. myös linuxeille jotka sitten tarttuisi esim mennessä tietyille sivuille tms? Eli mikäpä estää..?"
Ensiksi tarvisi tietoturva-aukkoja selaimiin yms. että saadaan asentumaan haittaohjelma. Harvemmin ovat paikkaamattomia koska päivitysmekanismit toimivat niin hyvin. Troijalaiset ei toimi koska linuxeille ei oikein tarvitse ladata mitään lisäohjelmia koska ne ovat valmiina.
Tämän jälkeen, jos halutaan, että tietokone korkataan niin, että haittaohjelma hallitsee koneta niin käyttäjältä kysellään pääkäyttäjän salasanaa tai tarvitaan aukko Linuxiin asti.
Tämän lisäksi, Linuxia käyttäviä käyttöjärjestelmiä on jotain 250 ja niistä käytössä useita eri julkaisuja, että versiokirjo Linuxista on helposti 1000kpl, että haittakoodin sovittaminen on aika hankalaa. Kotikansioon pääseminen on helpompaa tältä osin kun selainkirjoa on vähemmän ja suurin osa käyttää Firefox 3.0, 3.5, 3.6 tai uusinta Operaa tai Google Chromea. Helpoiten mennään sisään Flashin kautta kotikansioon mutta koko koneen korkkaaminen on vaikeata, ellei käyttäjä ole niin pässi, että ajaa pääkäyttäjänä tuntemattoman ohjelman joka luonnollisesti vaatii salasanan syöttämistä erikseen.
Lopputulos on se, että tällä hetkellä toimivia viruksia lienee jotain 0kpl.
Tuo oli varsin selventävä vastaus kiitos.
M-Kar, ottasit sinäkin viinaa niinkuin muutkin, ne pienet harmaat sienet ei tee sulle hyvää. No, hyvä on, minä rupean väsäämään uusimpaan Ubuntuun käypästä haittaohjelmaa ja lähetän sen perinteisellä tavalla, eli sähköpostin liitteenä. Mut mistä mä tiedän että vastaanottajalla on uusin Ubuntu? No en tiedäkkään, ja on lähes 100-varma juttu että sillä on joku Windows. No, vielä on yksi keino, menen kaverille kylään, jolla on Ubuntu-kone ja vien USB tikulla viruksen ja siirrän hänen koneelleen. Mutta, mitä helvettiä, Ubuntu ei tunnista tikkua, ja homma kaatuu siihen. Ei kannata tehdä viruksia Ubuntuun, koska vastaanottajat ovat niin harvassa, ja ovat suojautuneet Linuxin toimimattomuuden varjoon.
"Mutta, mitä helvettiä, Ubuntu ei tunnista tikkua, ja homma kaatuu siihen."
Ubuntu kyllä tietysti tunnistaa tikut. Täytyy olla aika kummallinen tikku jos ei tunnista kun niille on olemassa ihan standardi.
Haittaohjelman asennus tyssää siihen, että tarvisi tietää se salasana ellei kaverisi ole niin tyhmiä, että kertoo sen.
Tässähän sulle on haastetta, porttaa mikä tahansa haittaohjelma windowsilta vaikka uusimmalle ubuntulle katotaan kuinka hyvin toimii... ;)
puuta heinää. Kyllä ne (haitta)ohjelmat toimivat eri jakeluiden välillä kunhan ohjelmien tarvitsemat kirjastot ovat vähintään samaa versiota tai uudempia ja prosessorin arkkitehtuuri (i386/sparc/...) on sama. ELF on ELF.
Mutta kun ne haittaohjelmat vaativat niitä tietoturva-aukkoja. Pelkkä haittakoodin ajo ei riitä jos sitä ei päästä ajamaan. Ohjelmakoodiin kun tehdään muutoksia niin reikiä paikataan vahingossa tulee uusia joten kirjastojen versio eroilla on merkitystä.
Nythän sä paljastit ton linuksin heikot kohdat, ja mä rupeenki heti haittakoodia ubuntulle krjoittaan, mutta onko tämä käypää kamaa: "sudo hdd2 sata2" "tyhjää levy" ja tuhoa alustustiedosto ja "poista windows rekisteri". Huomaatkos että kyllä muutkin osaa koodia kirjoittaa.
Tarvitset ensiksi haavoittuvuuden jostain tietystä Ubuntun julkaisusta, että sitä haittakoodia päästään ajamaan. Ubuntusta on yksistään käytössä neljä eri julkaisua ja jotkut käyttää kehitysvaiheessa olevaa julkaisua (eli yhteensä viisi), että mille näille Ubuntuista sen haittaohjelman teet ja minkä reiän kautta saat käynnistettyä sen haittakoodisi?
Ihan noin vaan huomautuksena;linuxissa ei ole windows rekisteriä tai vastaavaa ja helvetin hyvä niin.
"ellei käyttäjä ole niin pässi, että ajaa pääkäyttäjänä tuntemattoman ohjelman joka luonnollisesti vaatii salasanan syöttämistä erikseen."
Tässä mielestäni yksi aliarvostetuimpia syitä Linuxpohjaisen käyttiksen turvallisuuteen; kun tottuu hakemaan tarvitsemansa luotettavista lähteistä niin terve epäluulo alkaa kasvamaan kaikkea vähänkin epäilyttävää kohtaan. Tämä vaikuttaa suoraan myös Windows-käyttöön; valveutuneisuus kasvaa, eikä enää tule sielläkään latailtua ihan mitä sattuu.
Windows-jakelua voisi hieman kärjistetysti verrata varmistamattomaan, ladattuun aseeseen, Linux-distrossa varmistus sentään on kunnollinen.
Jotta Linuxiin voisi saada edes teoreettisesti viruksen tai muun örkin, (jos sellaisen ihmeen onnistuisi jostain löytämään), niin käyttäjän täytyisi asentamalla asentaa se koneelleen, muuten ei onnistu. Windowsin saastumiseen riittää käynti jollain saastuneella sivustolla ja ehkä jonkun kivan näköisen kuvan klikkaaminen.
Kerro heti tuollainen sivu. Lupaan mennä sinne 7:lla ilman tutkaa ja klikata kuviakin.
http://www.dynamicbusiness.com.au/articles/articles-news/norton-reveals-100-most-dangerous-websites4168.html
Googlettamalla luulisi löytyvän lisää. IE päälle, palomuurit pois ja surffaamaan! :)
Nyt on 10 ekalle yritetty, kolmelle taisi päästä. Ovat kai muut poistuneet. Opera käytin, kun on pääselaimeni. Eipä olisi tulos muuttunut IE:tä käyttäessä. Ja tulos haittaohjelmien suhteen, tietenkin puhdas nolla. Vaikka olisin jaksanut kahlata kaikki läpi, tulos olisi aivan sama.
Pankaa nyt sivu mikä saletisti saastuttaa Windowsin selattaessa. Niinpä!
Ensinnäkin ei ole vain yhtä Linuxia, niitä on eri distroja noin 400kpl, valtaosassa distroja jonkin softan (hyöty tai haitta) edellyttää root-käyttäjän toimia, MS Windows kyllä asentaa softaa käyttäjän tietämättä, ja ominaisuus on tehty tarkoituksella, jotta järjestelmä on mahdollisimman helppokäyttöinen. Useissa Linux-ohjeissa tähdennetään, asiaa että päivittäisessä käytössä koneelle mennään käyttäjätunnuksin ja salasanoin, ylläpitotoimet ja softan asennus suoritetaan root-käyttäjänä root-käyttäjän salasanoin. Linuxin juuret ovat Unixissa jonka juuret ovat 1960-luvun Multics käyttöjärjestelmä joka on keskustietokoneille tehty (Multiplexed Information and Computing Service). Multics on lienee tämän päivän käyttäjille hepreaa, koska siinä ei hosuta hiirellä, vaan kaikki vuorovaikutus koneen kanssa tapahtuu komentotulkin välityksellä, mikä on todellisuutta vielä tämän päivän Linuxeissa, jos käyttäjä haluaa todella jotain saada irti järjestelmän hienouksista. Joskus 1980 luvun puolella oli myös MS-DOS, johon sai jos niin tahtoi graafisen käyttöliittymän, Mutta DOS sinänsä muistutti hieman Unixia, kun se oli myös tekstipohjainen hyvin nopeatoiminen ja melko vakaa. Itse käytän sitä melko paljon, ihka uudessa koneessa se on nopea jä kevyt ( järjestelmän koko hieman yli 3megatavua) Ei vaadi näytönohjaimelta yhtään mitään tai sen, että teksti toistuu.