kyllä tosi paljon tämä elämän pituus, kun tuota levinnyttä rintasyöpää itse sairastan ja joka puolelta saa lukea että, pesäkkeiden löytymisestä elin ikä noin 2 vuotta. Nyt on kohta vuosi mennyt ja alkaa kyllä olemaan mielessä koko ajan onko vielä vuosi aikaa vai vähemmän ?.... ja nyt raspiskin meni....on se niin väärin.....surutunnelmin
Kevään kukka
Kevään kukka
Vastaukset 13
Vanhimmat
Niinpä, elämän pituus, eletty elämä, kyllähän sitä miettii, kun synnymme, niin väistämättä siihen kuuluu myös kuolema. Näinhän se menee, mutta miksi sitä ei hyväksytä.
Oliskohan suhtautuminen kuolemaan toisenlainen, jos se otettaisiin lapsuudesta saakka osana luonnolliseen elämään. Surun käsitteleminen on vaikeaa. Suru on hiljaista tummaa, peloittavaa, on ollut aina. Vainajasta puhutaan kauniisti, vaikka olisi ollut kuin häijy ihminen. Miksi, opittu tapa, vai.
Olen myös miettinyt, miksi hautajaisissa pukeudutaan mustaan ja vainajaa muistetaan komeilla kukkasilla, kellä komein kukkalaite, niin sureekohan se eniten, vai mitä niillä tuodaan esiin, onko sekin vain tapa. Kukkakauppiaat tienaa, hautausurakoitsijat tekee bisnestä, surevien omaisten kustannuksella, häikäilemättä ja häpeämättä.
Ihmisen elämä on luopumista ja hyväksymistä, myös kuolema kuuluu siihen omana osana.
tinnun miettii
I
läkärillä hän sanoi jotta kun 3v,on mennyt ei syöpä silloin useinkaan enää uusi,tai uusii myöhemmin jossain muussa paikassa.Loppukuusta on omalle lääkärille aika saa kuulla kaikki tulokset,ja reseptit.Hyvää sunnuntai päivää jokaiselle ja siunausta.
Tinnun miettii miksi kuolemaa ei hyväksytä?? Minulla ainakin on kyse erosta. Tuntuu pahalta, että joudun eroamaan rakkaistani, läheisistäni, ystävistäni. Haluaisin nähdä lastenlasteni kasvavan, haluaisin olla heidän rippijuhlissaan, juhlia kun he pääsevät ylioppilaiksi, tanssia ehkä vielä heidän häissään. En pelkää kuolemaa mutta on vielä niin monta asiaa, jonka haluaisin kokea ja josta tekisi mieleni nauttia. Elämää on niin ihana elää, niin se vaan on.
toivon mukaan uskot mitä lääkärisi sinulle kertoi, tähän asti kun olet pelännyt sen uusimista niin kovasti ja olet täällä usein kirjoitellut että se uusii....
ennemmin tai myöhemmin meistä itse kukin joutuu täältä lähtemään. Joskus se tulee yllättäin esim. liikenneonnettomuudessa. Joskus siihen on aikaa valmistautua. Syöpäpotilaalla yleensä on aikaa valmistautumiseen niin itselle kuin läheisillekin, ja sillä ajattelenkin, ettei lähteminen ole paha asia ollenkaan.
Itselläni on samankaltaisia ajatuksia kuin edellisellä kirjoittajalla: haluaisin nähdä yhtä sun toista, haluaisin antaa vielä jotakin jälkeläisilleni ja olla mukana tärkeissä aioissa niinkuin rippijuhlat ja muut.
Toisaalta mietin myös sitä, että joskus todellakin on aika lähteä ja itse en voi sitä ajankohtaa valita. Se tulee sitten kun on tullakseen.
Syöpä on omalla tavallaan kiitollinen sairaus, kun se kuitenkin antaa meille useimmille, myös jälkikasvulle, aikaa valmistautua siihen lähtemiseen. Onhan elämässä muutenkin niin, että ensin lapset kasvavat siinä kotona, sitten he lähtevät maailmalle, tai lähetetään maailmalle, ja pärjäävät siellä omillaan, ja sitten joskus on hyvästijättöjen aika. Näin se vaan ilmeisesti menee.
On hyvä, jos lähtöön on sopeuduttu puolin ja toisin, tarkoitan, että itse on valmis lähtemään ja läheisetkin ovat sopeutuneet asiaan niin, että ennemmin tai myöhemmin tuo läheinen poistuu.
Siltikään en usko elinaikaennusteisiin niin, että kuolemista pitäisi odottaa jonakin tiettynä päivänä tai vuonna. Siihen lopulliseen lähtemiseen on ilmeisesti aika monta muutakin tekijää kuin ennusteet.
Aloittajalle ja muillekin palstalaisille toivon jaksamista tässä väistämättömässä prosessissa. Itsekin tunnen olevani aika keskeneräinen tässä asiassa.
Toivon myös, että jokainen jaksaisi ottaa jokaisen uuden päivän vastaan sellaisena kuin se tuleekin.
Välillä on vaikeaa. Joskus on taas helpompaa. Kuitenkin, kaikista vaivoista ja sairauksista huolimatta, jokaisessa päivässä on jotakin hyvää. Olkaamme kiitollisia siitä.
on uusynisen riski koko ajan läsnä,niin se vaan on on ajan kysymys kenelle uusii ja koska.
komas nainen sairastuu rintasyöpään elämänsä aikana,joten suurella osalla naisista on syöpään sairastumisen riski suuri.
ajatukseni sinulle,Kevaaään kukka. Minulla itselläni oli paikallisesti kainaloon levinnyt rintasyöpä,pystyn vain kuvittelemaan kuinka paljon raskaammalta sinusta tuntuu ,kun syöpäsi oli ehtinyt levitä maksaan ja kauhkoihin.
Uskon,että väkisellä välillä tulee mieleesi ikävät ajatukset ja pelot ,aina ei jaksa ajatella positiivisesti vaikka haluaisikin.
Syysaurinko kultaa syvän oranssiset vaahteran lehdet,on viileä sää,tuulee,ensiviikoksi on luvattu lumisadetta:)) ja kylmenevää (hrrr,palelee jo ajatus pakkasesta.:()
Voima halaus sinulle,kevään kukka:))
oho,johan muutin nimimerkkisi,mikä ihmeen " kevaaään kukka" sinne tuli,tietenkin piti laittaa " Kevään kukka" :))
Varmasti tulee sinulle paljon ajatuksia mieleen,niinkuin itsellekin,vaikka syöpäni ei edes levinnyt imusolmukkeita kauemmaksi.En tiedä lohduttaako sinua yhtään,mutta haluan kertoa erään tietämäni tapauksen.Kyseessä on naapurini entinen työkaveri.Hän sairastui n.10v.sitten rintasyöpään,eli hoitojen jälkeen muutaman vuoden terveen elämää,kunnes syöpä uusiutui.Oli levinnyt luustoon ja maksaan.Hän joutui tietenkin uudelleen hoitoihin ja on niiden jälkeen elänyt kroonikkona nyt jo n. 6 vuotta.En tarkemmin tunne hänen tilannettaan tällä hetkellä,mutta kun joskus kadulla tulemme vastakkain,ihan hyvinvoivalta vaikuttaa.Toivottavasti murheelliset ajatukset jättävät sinut pian rauhaan.Onhan kuitenkin inhimillistä,että niitäkin väistämättä tulee,vakavasta sairaudesta kun on kyse.Rauhaisaa pyhä-illan jatkoa sinulle.
tsemppauksesta KIZZ 3 ja sp-09, kyllä tässä yrittää olla positiivinen mutta joskus vaan iskee synkemmät ajatukset päälle. Tiedän itsekin pari levinnyttä sairastavaa ja ovat pötkineet jo melkein 7 vuotta, se antaa kyllä toivoa.
Nyt iloisempia asioita miten on tupakkalakko edennyt KIZZ3 ? Oletko saanut vastausta siihen vieroitushoitajaan ? Luulisi sellaisen olevan, minulle sitä tarjottiin eka käynnillä Tyksissä. Ajattelin ensin, että tuskin on mitään hyötyä, mutta oli hän hyvä tsemppaaja ja antoi aina uutta potkua lakkotaisteluun.
Kaunista syyspäivää kaikille palstalaisille.....jos huomenna tulisi ensilumi)))))))))
Juu,tupakan vastainen taistelu on täällä edelleen käynnissä.Kovaa on ,mutta mennään,nyt 4 tupakan päivävauhtia.Tuskan hiki on otsalla,ei ole helppoa ollenkaan.Hiki voi johtua siitäkin,että hoidot lopettivat kuukautiset ja mahdollisesti vaihdevuotta pukkaa päälle.Meneepähän sitten kaikki vaivat ns.samaan hikeen...Tuota vieroitushoitajaa en ole vielä selvittänyt,mutta mikäli ote herpaantuu,sitten aion.Onnekseni olen tuon ceffin jälkeen yllättävän hyvässä kunnossa,paremmassa kuin taxojen,niin jaksan liikkua ja touhuta,on helpompi olla ilman tupakkaa.Kumma kyllä,ei ole tullut edes "metallipäiviä" eli makuaistin menetystä,mikä taxojen jälkeen oli sääntö ilman poikkeusta.Joten mikäs tässä ollessa,kärvistellään vähemmällä tupakalla.Mielenkiintoista nähdä,onko huomenna jo lumi maassa täällä etelässäkin,ainakin keski-suomeen sitä lupailtiin.Niin,piti vielä kysyä,miten sinulle kävi sen Xelodan kanssa? Syötkö Xelodaa vielä nyt sädehoitojen jälkeenkin?
viime viikolla, mutta lääkäri siirsi vielä kolmella viikolla, koska minulla oli vielä iho rikki sädetetystä kohdasta. Lääkärin mukaan sytostaatti tässä vaiheessa voisi vielä voimistaa sädetyksen aiheuttamaa vauriota. Nyt on iho lopultakin parantunut kokonaan ja xeloda alkaa sitten 26.10, en mitenkään innolla sitä odottele, kun jännittää ne sivuvaikutukset. En ole pelkkää xelodaa syönyt joten se on täysi arvoitus mitä siitä seuraa. Suunnitelmissa oli 4-6 kertaa kolmen viikon syklillä, mutta ensi kuussa tuleva tt-kuva varmaan määrittää sen annostuksen tarkemmin. Mietin tässä miten hiusten mahtaa käydä,kasvaako edelleen vai harveneeko niin paljon, että on pidettävä peruukkia ? Jos niin käy täytyy lähteä ostamaan uusi, vanha alkaa olemaan aika kulunut.
On tosi kiva kuulla, että tuo ceff on noin paljon helpompi sivuvaikutuksiltaan kuin taxo. Sitä olotilaa ei kyllä toivo kenellekään. Hyvin olet pärjännyt tupakan kanssa, kyllä se siitä alkaa sujumaan, jokainen päivä on voitto sinulle ottelussa tupakka vastaan KIZZ3. Niitä mielitekoja tulee vieläkin, aivan yht`äkkiä voi tulla mieleen, että nyt tekisi mieli tupakkaa, mutta se menee aina vaan nopeampaa ohitse. Sinähän teet käsitöitä, se on hyvää tekemistä käsille kun tupakan himo iskee.
Kirjoittele kuulumisia sinua kannustaen Kevään Kukka