Rakennamme pellolle perustuksia ja nyt kaivinkoneen käytyä tontilla on ongelmia. Vettä tulee siihen tahtiin ettei pumuput tahdo keritä pumapata pois. Vesilaitokselta sanottiin, että tulee maaperästä. Onko tavallista, että vettä tulee kuin hanasta viikkotolkulla ?
Mistä vesi tulee ??
Onneton
4610340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
taikavarpumiestä paikalla. Vastoin yleistä luuloa se ei ole huuhaata, vaan totista totta. Varvulla löytää vesisuonet. Vettä voi tulla todella paljon, tutullani oli sama homma aikanaan. Varvulla etsivät sitten sellaisen kohdan mistä kaivoivat. Silloin tosin oli kyse lietesäiliön upottamisesta.
korkea kivijalka ja rossipohja.
Ei noi vesisuonet haittaa, kunnon salaojitus tontin pohjaan n.1.5 m syvälle ja sepeli anturan alle, siinähän vesi saa juoksennella omia reittejään.
Tarvitsee varmaan jonkinlainen pumppu laittaa ohjaamaan vesi putkiin. Mahtaako viedä paljon sähköä, kun saa pumpata yötä päivää ?
On aivan turhaa ottaa koko loppuiäkseen rasitetta pumpusta, jos saat johdettua salaojista veden pois. Lähelle anturaa ei kosteutta kannata päästää.
jos pumppu käy 24/vrk, vie valovirtapumppu maksimissaan n. 4€. Täytyy olla melkoinen joki,
pumppu sekä nostokorkeus että saat sen noin paljon kuluttamaan
Osuit vesisuoneen, niin kuin ensimmäinen vastaaja sanoi, siitä kohtaa ei vesi lopu koskaan.vaihda rakennuksen paikka tai kaiva kunnon salaoja .
Tonttisi kohdalla on joko kallio maanpinnan alapuolella jota pitkin vesi valuu ylärinteestä ja purkautuu tonttisi kohdalta nyt kun se kaivettiin auki tai sitten muu vettäpidättävä maalaji esim. savi patoaa pohjavesiä, jotka tässä kohdassa pääsevät purkautumaan?
Paras vaihtoehto olisi kunnollinen niskaoja tontin yläpäähän. Jos sitä ei jostain syystä pysty rakentamaan salaojita tontin yläpää riittävän syvältä ja laita varmuuden vuoksi väh. 160 mm putki ja täytä salaojakaivanto hyvällä salaojasoralla tai sepelillä ja salaojan päälle vielä pieni painanne 30-40 cm. Tämän lisäksi tietysti salaojitat anturat normaalisti ja erityisen huolellinen kannattaa olla myös kapillaarikatkon tekemisessä eli anturan alle ja viereen väh. 200 mm esim. kalliomursketta 0-64 mm ja samaten lattian alle jos maanvarainen. Näillä pitäisi yöunet olla turvattu.
Rakentaminen kannattaisi nyt aloittaa tästä niin pääset eroon pumppauksesta.
PS. Vesi ei kulje suonissa...
etpä näköjään paljon ole maata kaivellut,koska et tätä tiedä. huvittavaa vaan kun kaikki kirjan oppineet puhuvat asioista ,joista eivät mitään ymmärrä.Asia jonka tietää esim jokainen kaivinkoneen kuljettaja.
vesi sitten kulkee, jos ei suonissa. Jos vesi esiintyy tasaisesti maaperässä ,niin kuinka ne kaksitoista muuta taloa on pystytty rakentamaan.
en ole vielä nähnyt yhtään "vesisuonta" vaikka olen sadoissa ´montuissa ruopsutellut. Minkälainen tämä suoni on. Näytä yksikin, vaihdan alaa ja alan etsimään niitä pohjavesien mataluudesta kärsiville kaivon omistajillle, se on miljoona bisnes.
sano vain missä ja milloin.
Etpä ole tainnut monessa montuissa kuopsutella. kyllä niitä "vesisuonia" on siellä täällä eli vesi kulkeutuu monttuun moreenikerrostumaa pitkin jostain ylempänä olevasta "altaasta", Kuten suosta tai järvestä tai sitten se voi olla ihan vaan sulamisvettä. En tiedä onko vesisuoni väärä sana mutta kyllä sellaisia vaan on ja joskus tontille tuleva vesi on jouduttu ohjaamaan ihan oikeaa putkea pitkin tontin läpi.
hiljaiseksi...
en päivystä koneen ääressä jatkuvasti. Myönnän olleeni väärässä näiden vesisuonien suhteen.
Tässä faktaa, suora lainaus tieteellisestä tutkimuksesta:
"Kerronpa tässä tosijutun. Olen monta vuotta kärsinyt ylös noustessa puujaloista. Jalat ovat olleet tosi jäykät liikkeelle lähtiessä. Hartia ja niska jumissa. Nyt on vaivat poissa. Mittasin sängystä vesisuonen kultasormuksella, varvulla, taskukellolla ja lapin äidin kulkusella. Kaikki näytti vesisuonen kulkevan sängyn pituussuunnassa ja risteyskohta niskanalla. Laitoin patjan alle rakennus alumiinipaperista kaksi kerrosta ja nyt on unet hyvät ja mieli virkeä"
Eli uskottavahan se on, täytys saada nyt edes taskukello ja kultasormus lainaksi sekä tuo lapin äidin vimpain. En tosin tiedä mikä se on, mutta kai se selviää kun etsin sen googlesta, mistä tuon tutkimusmenetelmänkin löysin. Itselläni alkaa joskus päätä kivistää näitä palstoja selatessa, olen nyt aivan varma, että se johtuu tän koneen alla risteilevistä vesisuonista, täytyy hommata noi vehkeet. Se niistä vesisuonista tällä kertaa, mutta hakukoneilta löytyy kosolti tietoa lisää pohjavesistä ja niiden käyttäytymisestä:)
Vettä esiintyy nimenomaan hyvin tasaisesti maaperässä loivasti pinnan muotoja mukaellen. Tämä pohjavesi voi olla hyvinkin lähellä maapintaa ja tulla todellakin mottua kaivettaessa esiin ikäänkuin se tulisi jostain suonesta, mutta todellisuudessa näin ei ole. Vesi kulkee maaperässä täysin sen mukaan millainen maaperä on esim. tiivis savikerros tai kallio ei päästä vettä lävitseen vaan vesi liikkuu sen pinnalla maaperän vettäläpäisevissä kerroksissa esim. hiekassa tai karkeassa moreenissa. On erittäin harvinaista, että tälläisiä karkeita maakerrostumia olisi esim. savikerrosten välissä pystysuorina muodostumina vaan maaperän eri kerrokset ovat syntyneet jääkausien aikana vaakatasossa.
Vesisuonia ei siis sinällään ole olemassakaan lähteitä kylläkin. Kyse ei ole sen kummemmasta asiasta kuin fysiikasta ja tämä on helppo todeta myös maalaisjärjellä kun katsoo miten vesi menee maanpinnalla.... savesta se ei mene läpi, mutta hiekkaisesta kohdasta menee, asia ei ole sen monimutkaisempi.
...asioita ennen kuin kirjoitat. Esiintyy se aika tasaisesti. Millaisia ongelmia näet siinä?
Itseasiassa pohjavesi parantaa maaperän kantavuutta ja pitää mm. puupaalutukset kunnossa. Pohjaveden tarkoitukselliset laskemisethan ovat aiheuttaneet suomessakin monin paikoin paalujen lahoamista ja ei paalutettujen rakennusten painumista mm helsingin metrotunnelin rakentaminen laski pohjaveden pintaa...
joten kysyn vielä kerran että menikö pupu pöksyyn.
pintaa. No kuinkas minä en sitä sitten ole huomannut vaikka asun metroradan vieressä, ja minulla on oma kaivo.Ja mihunkäs se vesi sitten on joutunut ja joutuu, onko jossain isot pumput käynnissä nytkin, koska kai se pohjaveden pinta pyrkii nousemaan luonnolliselle tasolleen.Kertoisitko millä tavoin pohjavesi parantaa maaperän kantavuutta.Kerrohan joku paikka missä pohjaveden pintaa on laskettu tarkoituksellisesti.
Eihän se metro kulje pohjavedenpinnan alapuolella kuin siellä täälä missä se on louhittu kallioon. Tarkkaan en tiedä ko projektista oliko pohjavedenpinnan alentaminen vain työnaikaista vai tiivistettiinkö rakenteet niin, ettei pohjavesi enää haittaa? Sinänsä pohjaveden pinta alenee useinkin mm isoissa tiehankkeissa, joiden kuivatus täytyy hoitaa juuri esim. tunneleissa ja muutenkin. Vesi tietysti johdetaan kuten muutenkin luonnollisiin uomiin. Pohjavedenpinnan työaikaisia alennuksia tehdään jatkuvasti. Metron rakentaminen mietitytti aikoinaan asiantuntijoita ainakin niin, että Helsingin rautatieaseman puupaalutus oli vaarassa lahota, sitä en tiedä miten asia ratkaistiin vai onko ongelma yhä olemassa? Etsi lisätietoa siitä.
Pohjavesi parantaa todellakin maan kantavuutta ja sen aleneminen saattaa aiheuttaa rakennusten painumista. Oletko koskaan kuullut veden nosteesta? Jospa aloittaisit siitä, että lukisit muutaman kirjan geotekniikasta ja vasta sitten laukoisit viisauksiasi täälä palstalla. Sinänsä taitaa olla turha tätä on täällä selittää kun ei "oikea" rakentaminen näytä olevan tuttua?
juttujas.
ei nyt oikein ymmärrä.Jos kaivan koneellani montun niin sanotun suonen kohdalle,ja vettä tulee, ja sitten kaivan sinulle yhtä syvän montun viereen, ja vettä ei tule ,ja näin voidaan tehdä vaikka 50 kertaa peräkkäin eri kohdassa aina 10 metrin välein, aina sama juttu , minun montustani tulee vettä mutta sinun ei , selittäpäs , miten tämä sitten on mahdollista.
Pohjavesi pyrkii nousemaan luonnolliselle tasolle mutta ei nouse esim. tiiviissä kalliossa. Pohjavesi voi tämän vuoksi alentua paikallisesti ja pysyvästi esim. kallioon louhitussa tunnelissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Pohjavedet ovat hyvin rajallisia ja niiden korkeus voi vaihdella pienelläkin aluueella kymmeniä metrejä. Asiaan vaikuttavia seikkoja mm. maaperän laatu, maanpinnan korkeuserot, pohjaveden määrä jne. Jos asut muutaman kymmenen metrin päässä metrotunnelista, suoritappa koepumppaus, onko kaivon TUOTTO sama, kuin alkujaan?
Juuri kuten edellä kerrottiin, vesi kulkee maakerrosten mukaan. Jos vettä huonosti läpäisevä kerros on jossain kohdassa alempana, niin siinä menee ikään kuin maansisäinen oja, jossa vesi kulkee. Kyllähän tuota voi nimittää vesisuoneksi jos niin haluaa. Mutta ei se vesi virtaile siellä esimerkiksi ylämäkeen, niin kuin veri verisuonissa.
Menee samaan kastiin sähköallergian ja muiden luulosairauksien joukkoon. Kyllähän oireet voi olla todellisia, mutta syy voi olla joku muu kuin mitä luullaan. Mutta ei pidä väheksyä ihmisen korvien väliä, moni sairaus paranee jos sillä että luulee saavansa kunnollista hoitoa.
Lähes kaikissa vanhoissa kaupungeissa on tullut puupaalujen kanssa ongelmia siksi että viemäriverkoston myötä pohjaveden pinta on laskenut.
Noinhan se on. Vesisuoni on ehkä harhaanjohtava termi, kun siitä tulee mielenyhtymä versuoneen, jossa neste virtaa jopa ylämäkeen. Olisi ehkä parempi puhua jostan maansisäisistä ojista tms.
Savi kutistuu kuivuessaan ja silloin maan pinta voi laskea ihan huomattavasti.
asian myös katsoo olevan .Ei mene ylämäkeen vaan etsii kiertotiet joita pitkin päätyy jokiin ,järviin ja meriin.
nimimerkki, kaikki sama henkilö , kepa, rins,putkisetä ,heh heh...
-käyttänyt
-tiedän
-kulje suonissa
-montuntekijä
-se oikein
-näyttääkin
-sama
-pyysit näyttämään
-sun
Lisäksi käytit minun nimimerkkiä, tosin pienellä p:llä
Mikset käytä yhtä ja samaa nimimerkkiä itse?
RINS on ilmeisesti nimimerkistä päätellen rakennusinsinööri, menikö sinne päinkään? Ainakin tiedät enemmän maanrakennuksesta kuin minä, ammattikoulun käynyt putkiasentaja, nyyh!
Kepan koulutusta en tiedä, mutta vastaukset ovat ainakin asiantuntijan, eikä hänen tarvitse turvautua muiden nimimerkkeihin.
edelleen ylläolevaan.
Ei nyt oikein ymmärrä. Minäkin olisin vastannut tähän jo aikaisemmin, mutta kun en ymmärrä miten RINSSIN montusta ei sitten tulisi vettä? Siis tarkoitatko että RINS osaa katsoa taikavarvulla 50 kertaa paikan mistä ei ole "vesisuonta"?
t.Putkisetä isolla P:llä
ps. Kumpikin Isoisäni oli seppiä, Isäni putkimies ja arvostettu kaivonkatsoja (keuruulla).
Kiertelin isäni mukana 5 vuotiaasta saakka kaivon paikkoja katsomassa, hän sai varvun taipumaan. Opetti minullekin, mutten saanut varpua taipumaan. Siitä lähtien olen seurannut tätä kaivonkatsomista mielenkiinnolla. Viimeisin tietämäni valvottu koe tehtiin siten, että valittiin n.10 kaivonkatsojaa, jotka toisistaan tietämättä etsivät samalta alueelta vesisuonta. Kaikki löysivät yhden suonen, mutta jokainen aivan eri paikasta?
Miten tämän selität.
Tarkoittanet Skeptiksen koetta, joka tehtiin noin 10kertaa10 m alueella, heh heh muistaakseni.Siinäpä se, löysivätkö suonta, vai eivät,sitähän ei kukaan tiedä kun ei paikalla mitään kaivettu.Mutta saatiinhan taas yksi koetulos, joka haluttiinkiin.
ELI: Mistä tiedät että RINSsin 50:stä montusta ei tule vettä?
En tarkoittanut skeptiksen koetta, johan se selvisi, että jokainen kaivonkatsoja löysi "vesisuonen" eli pohjavesiesiintymän, JOTKA KOKEEN JÄLKEEN AVATTIIN. Mutta kaikki eri paikoista ja kukin vain yhden.
Hyvää yötä, jatketaan huomenna:)
Mistäkö tiedän ettei RINSsin montuista tule vettä.Kokemuksesta tiedän ettei sattumanvaraisesti tehdyistä montuista tule vettä.Tuossa laskeskelin tehneeni noin 60 kaivoa,suurimman osan sen jälkeen kun kaivoa haluava oli kaivattanut montun, laskenut renkaat, ja ihmetellyt kun vettä ei näy , vaikka naapurin kaivo on 40 metrin päässä, ja siellä on hyvin vettä.Siitä en nyt välttämättä halua väitellä, onko siellä suoni vai mikä, mutta sen sanon kokemuksen osoittaneen, ettei ilman varpua kaivoa synny.
SUORA LAINAUS TUTKIMUKSESTA:
"Tiede ei ole täysin pystynyt selittämään, miksi joillakin ihmisillä varpu taipui, toisilla ei. Onkin epäilty, että varvut olivat vain hämäyskeino ja todellisuudessa kaivonkatsojat olivat hyvin eteviä luonnonmerkkien tulkitsijoita. Vielä aivan viimevuosina on järjestetty tutkimuksia, joissa tutkijat ovat analysoineet aluetta luotain-ja mittalaitteillaan ja varvun avulla vesipaikan etsijät omilla keinoillaan, Näissä kokeissa varvun avulla etsineet ovat vielä toistaiseksi löytäneet vettä useammin kuin insinöörit.
-----------------------------------------
"Parhaita rengaskaivon paikkoja ovat rinteiden alaosat, missä POHJAVESI purkautuu lähteinä tai sitä tihkuu soille, puroihin, jokiin tai järviin."
Terveisin kaivonkatsojan poika, joka ei usko vieläkään ns. vesisuoniin:)
että maapallokin oli pitkään littana...
Mistäs seuraavaks väiteltäs, ollan tohtoreita pian
Vilkaise maalaismaisemaa ja katso mihin kohtaan vanhat talot on rakennettu. Yleensä ne on rakennettu jonkin pienen mäen päälle tai rinteeseen, harvoin pellolle. Rakennusmateriaalit ovat ehkä parantuneet mutta työn laatu on tänä päivänä heikompaa ja siihen lisättynä moderni arkkitehtuuri niin ongelmia on odotettavissa. Suosittelen ettet rakentaisi taloa vesi monttuun.
Kunpa se olisikin noin yksinkertaista. Tälle pellolle on rakennettu 12 uutta taloa vuoden sisään, vanhoja ei ole lainkaan. Ja meillekin on talopaketti tulossa kolmen viikon päästä...
[email protected]
Näissä kirjoitukissa oli nämä ojitusneuvoja.
Kyllä perustukset on laitettava kuntoon ennen kuin talo nostetaan paikalle. Laita ainakin korkea sokkeli ja kuskauta kasoittain hiekkaa jonka päälle rakennat perustukset, näin saat talon hieman korkeammalle ja pintaveden valumaan talosta poispäin.
Toisaalta ok, mutta ongelmaksi saattaa tulla painuminen? Pengermassat painaa melkoisesti, joten tarkasti täytyy miettiä ennen kuin alkaa penkereitä rakennella. Asiantunteva pohjarakennussuunnittelija voisi katsoa talosi perustamisen ja tontin kuivatuksen kuntoon.
onnettoman tontille, olis kiva kuulla...
Vähän vesisuonien muodostumisesta ja hetteistä (lähteistä)! Vettä nousee lähes joka paikassa pohjavesistä uskomattomia määriä kapillaari menetelmällä. Tästä nousevasta vedestä kasvillisuus käyttää osan ja osa haihtuu taivaan tuuliin. Ylijäämä vesi painolain mukaisesti hakeutuu myötämäkeen harvempia maakerroksia myöten, jolloin muodostuu ns vesisuonia. Siellä täällä ne pistävät maanpinnalle ja näin syntyy hete. Vastoin joitakin väittämiä hetettä ei ole vaaran tai korkean mäen huipulla, vaan jonkin verran alempana rinteessä. Hete voi olla suolla, järven pohjassa, melkein missä tahansa, mutta aina on jossain lähialueella korkeampi harju jossa paine syntyy. Sateet tottakai lisäävät maaperän vesimäärää, mutta eivät yksin ylläpidä tätä vesisuoni toimintoa. Pitkä poutajakso ja talvikaan ei keskeytä hyvän hetteen vesivirtausta.