Olen lapsesta saakka liikkunut merellä ja
perheeni kanssa purjehtinut kahdeksan kesää
Suomen ja Ruotsin rannikoilla. Pikku purteni
perässä on aina liehunut Suomen lippu. En siis
kuulu mihinkään purjehdusseuraan. Silloin tällöin
törmään asenteisiin, joiden mukaan olen jotenkin
ulkopuolinen. Veneenikin on ilmeisen huonosti
hoidettu ja turvaton koska sitä ei ole seuran
toimesta katsastettu. Onko niin, että
tavallisella itsesuojeluvaistolla ja vuosien
aikana kertyneellä kokemuksella varustettu meren
ystävä ei voi olla kunnon veneilijä kuulumatta
pursiseuraan? Olenko väärässä kun sijoitan rahani
mieluummin veneen varusteluun kuin seurojen
maksuihin. En suuremmin välitä käydä seurojen
sosiaalisaarissa, joissa jokaisella on oma
paikkansa ja sisäpiiri hämmästelee uutta tulijaa.
Saisinko asiallista palautetta asenteellisiksi
itsensä myöntäviltä.
perheeni kanssa purjehtinut kahdeksan kesää
Suomen ja Ruotsin rannikoilla. Pikku purteni
perässä on aina liehunut Suomen lippu. En siis
kuulu mihinkään purjehdusseuraan. Silloin tällöin
törmään asenteisiin, joiden mukaan olen jotenkin
ulkopuolinen. Veneenikin on ilmeisen huonosti
hoidettu ja turvaton koska sitä ei ole seuran
toimesta katsastettu. Onko niin, että
tavallisella itsesuojeluvaistolla ja vuosien
aikana kertyneellä kokemuksella varustettu meren
ystävä ei voi olla kunnon veneilijä kuulumatta
pursiseuraan? Olenko väärässä kun sijoitan rahani
mieluummin veneen varusteluun kuin seurojen
maksuihin. En suuremmin välitä käydä seurojen
sosiaalisaarissa, joissa jokaisella on oma
paikkansa ja sisäpiiri hämmästelee uutta tulijaa.
Saisinko asiallista palautetta asenteellisiksi
itsensä myöntäviltä.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Suomen lippu perässä seilaa kahdenlaista väkeä.
Niitä, jotka eivät halua kuulua seuraan - kuten
sinä. Osa tästä joukosta on aikanaan kuulunut
johonkin seuraan, mutta kyllästynyt maksamaan tai
kuuntelemaan sitä sisäänlämpävää narinaa. Toinen
joukko koostuu veneen vuokranneista, ja tämä
porukka saattaa herättää hiukan 'pelkoa' muissa.
Itse olen nähnyt pari vuokraveneellä tehtyä aika
huimaa rantautumista, jossa ei piitattu kolhuista
eikä vääntyneistä mantookintolpista. Toki
vuokraveneilijöissä on taitaviakan, mutta on siellä
myös tumpeloita.
Turha on haukkua vuokrapurjeveneellä
purjehtijoita. Heidän joukostaan löytyy kyllä
hyvin kokeneita purjehtijoita. Kaikki eivät voi
tai halua investoida omaan purjeveneeseen, koska
joillekin riittää viikon tai kahden purjehdusloma
vuodessa. Eihän venettä kannatta seisottaa
rannalla ellei ole mahdollista purjehtia sillä
koko kesää. Vuokraveneilijät ovat kyllä hankkineet
purjehduskokemuksensa ihan muutoin kuin
vuokravenepurjehduksella esim pitkän
meripartiopurjehduksen kautta. Itseasiassa
käymällä meripartion kautta purjehduskoulutuksen
kaikki vaiheet saa todella hyvän
purrjehdusopetuksen. Suomen partiolaisten
kipparikurssi vastaa saaristo-, rannikko- ja
avomeritutkintoa käytännön purjehduksineen.
Monilla merimaileja kertyy tuhansia joka kesä.
Ja kyllä rantautumisessa voi sattua kolhimisia
kokeneillekin purjehtijoille huonolla säällä!
Vuokrapurjehtija hyppää aina lomansa alussa
hänelle täysin tuntemattomaan purkkiin ja alkaa
sitten harjoitella manöövereitä muitten joukossa.
Esim laituriin tulo ja siitä pois pakittaminen
ovat asioita, jotka opitaan vasta ajan kanssa
vaikka merellä muuten pärjättäisiinkin. Jos on
aloittanut veneilynsä vaikka Avance 245
kokoluokalla ja siirtynyt siitä jouhevasti
isompiin on kokemusta veneen käyttäytymisestä eri
tilanteissa aivan eri tasolla kuin
vuokraveneilijällä.
Meripartiolainenkin voi oppia purjehtimaan, mutta
kyllä se on varminta omalla paatilla. Veneestä
kollektiivisesti huolehtiminen voi toimia, mutta
varmuuden saa itse paattinasa kunnossa pitävä.
HOMOJA JA LUULETTE OLEVANNE MYÖS RIKKAITA.
mulla on vene myynnissä halvalla. anna yhteystietos ja tehdään kaupat. pääset piireihin.
eikä lahoa heiluttaa, molemmat kaatuu päälle.
Varmasti seuralippulaisetkin silloin tällöin
kohtaavat asenteellisen ...................
Ennakkoluulot voivat johtua seuraavista syistä:
- ainoastaan seuran katsastama vene voi kuulua
seuran alusrekisteriin ja on oikeutettu
käyttämään veneseuran perälippua. Näinollen
seuran perälippu takaa aluksen ja varusteiden
kunnon.
- seura on vastuussa jäsentensä käyttäytymisestä.
Ollessani seuramme kommodoori vuosia sain lähes
joka kesä yhteydenottoja seuran
veneiden "törttöilystä" ja huonosta käytöksestä
satamissa ja väylillä. Nämä selvitettiin ja
mikäli oli aihetta seurasi pahimillaan lipun
huostaanotto (=erottaminen seurasta). Veneseuran
perälipun tulisi taata myös jonkinlainen
käytöksen taso.
Tässä päällimmäiset seikat jotka saattavat johtaa
asenteelliseen, kokemaasi valitettavaan
suhtautumiseen.
Korostan että veneseuran lippu ei yksinään takaa
veneen ja kipparin "kuntoa", mutta on kuitenkin
eräänlainen osoitus oikeasta hengestä ja
pyrkimyksestä oikeaan veneilyasenteeseen. Siihen
muuten kuuluu kaikkien kanssavenelijöiden
kunnioitus, lipusta riippumatta.
Oikea asenne ja kipparin kokemus sekä veneen
kunto ovat mahdollisia myös ilman seuran
perälippua, mikä meidän kanssaveneilijöiden
tulisi muistaa ! Ymmärrän myös että kuuluminen
seuraan maksaa ja että seuran toimintatavat eivät
aina tyydytä, ja tämä johtaa "privatismiin". Se
suotakoon ja hyväksyttäköön
ilman "mielenosoitusta".
Tässä muutama selvennys siihen, mikä sinua
askarrutti kysymyksessäsi
P.S. Kaikki vuokraveneet ovat
merenkuluntarkastajan katsastamia, niin että
ainakin aluksen kunto on taattu.
Kaikki ovat samanarvoisia merellä ,oli sitten
Suomen lippu tai purjehdusseuran lippu
veneessä.Se joka haluaa kuulua seuraan on hänen
asia, se joka ei halua on myös hänen oma asia.
Ihmistä arvostetaan sen mukaan miten hän
käyttäytyy, meidän joukossa löytyy niin erilaisia
ihmisiä.Aja sinä veneelläsi Suomen lipulla eikä
kenelläkään ole oikeutta luulla että olisi sinua
parempia vaikka sattuu olemaan seuralippu omassa
veneessä.
Myönnän tarkkaavaisuustasoni aina hieman
nousevan, kun kauppalipun alla kulkeva vene tulee
lähietäisyydelle. Tiedän varsin hyvin, että
käyttöön on useita mahdollisia syitä, joista
suurin osa on jo yllä lueteltu. Joukkoon mahtuvat
hyvin nekin, jotka katsovat katsastusvarusteiden
hankinnan turhaksi menoeräksi samalla tavalla
kuin seurojen aiheuttamat kustannuksetkin, joten
säästävät samantien molemmista. Toisaalta mukana
on kokeneita kippareita täysin asiallisilla
veneillä ja kaikkea tältä väliltä.
Todennäköisyys, että kauppalipulla kulkeva
suhtautuu veneilyyn pienemmällä antaumuksella
kuin seuraa kuuluva tuntuu olevan suurempi. Siis
vain todennäköisyys. Tilanne on vastaava kuin
purjehtijoiden ja moottoriveneilijöiden välisessä
ikuisuuskiistassa; mätiä omenoita ei tarvita
montaakaan koko joukon leimaamiseksi.
tuo seuralippu. Niin hieno kuin se onkin, niin
valitettavasti myös jakaa helposti väkeä.On
hiukan parempi.Joskus tulee mieleen, pitääkö
lippua ollenkaan.onko tästä jotain lakimääräistä
säädöstöä.Muualla purjehtiessa huomaa, että
suomalaiset suhtautuvat lippukulttuuriin paljon
muita vakavammin, ohkohan se tämä venäjän
laivaston pursiseuralippu
Luulisin että lipun käyttö on vapaaehtoista.
Kannattaa kuitenkin huomioida että kilpailevat
veneet eivät yleensä käytä perälippua joten
joissakin tilanteissa saattaa tulla
väärinkäsityksiä.
Tällä tarkoitan sitä että on kohteliasta että ei
kilpaileva vene väistää kilpailevaa venettä
vaikka tällä olisikin olisikin kulkuoikeus jne.
Mutta hyödyllistä se on. Viranomaiset suhtautuvat
kotivesilläkin tietyllä epäilyllä veneeseen, joka
ei näytä kansallisuuttaan ja ulkomaille mennessä
liputtomuudesta voi melkein jo joutua putkaan.
Kauppalipusta poikkeava pursiseuralippu ei muuten
ole kovinkaan merkillinen poikkeus maailmassa ja
Itämeren rannoilla meidän pursiseuralippumme
tunnetaan nykyään jo ihan riittävän hyvin,
ulkopuolella alkaa tehdä tiukkaa.
Ulkomailla kuljettaessa aluksen PITÄÄ käyttää
perälippua, joka osoittaa aluksen kotimaan.
Lisäksi kauppa-alusten pitää aina kulussa
ollessaan käyttää perälippua, oli sitten
kotoisilla tai vierailla vesillä.
Suomalaisilta huvialuksilta ei kuitenkaan
Suomessa vaadita perälippua, valvonta saattaisi
nimittäin osoittautua ylivoimaiseksi. Tosin
pursiseurojen säännöissä yleensä vaaditaan
jäsentä käyttämään seuran lippua.
Pitää kuitenkin huomata (jos siis aivan tarkkoja
ollaan) että pursiseura lippu EI OLE
kansallisuuslippu, joten sitä ei oikeastaan saisi
käyttää perälippuna ulkomailla. Ulkomailla
purjehdittaessa pursiseuralippu pitäisi siis
korvata puhtaalla Suomen lipulla.
Käytäntö on tietysti jotain aivan muuta.
Pursiseuralippu on taatusti virallinen
kansallisuuslippu lakien ja asetuksien mukaan
niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Siis se, miten mona virhettä oli tähänkin kirjoitukseen saatu mahtumaan :DDD
"Ulkomailla kuljettaessa aluksen PITÄÄ käyttää
perälippua, joka osoittaa aluksen kotimaan."
Ei tarvitse.
"Lisäksi kauppa-alusten pitää aina kulussa
ollessaan käyttää perälippua, oli sitten
kotoisilla tai vierailla vesillä."
Ei tarvitse.
"Suomalaisilta huvialuksilta ei kuitenkaan
Suomessa vaadita perälippua, valvonta saattaisi
nimittäin osoittautua ylivoimaiseksi. "
Ei johdu valvonnan vaikeudesta vaan siitä, että mikään pykälä ei sellaista vaadi.
"Pitää kuitenkin huomata (jos siis aivan tarkkoja
ollaan) että pursiseura lippu EI OLE
kansallisuuslippu, joten sitä ei oikeastaan saisi
käyttää perälippuna ulkomailla. Ulkomailla
purjehdittaessa pursiseuralippu pitäisi siis
korvata puhtaalla Suomen lipulla."
Ja tämäkin on väärin, sillä pursiseuralippu (yhdyssana, muuten!) on laissa rinnastettu ihan samanveroiseksi tavallisen Suomen lipun kanssa.
No, näkyy olleen vanha ketju, jonka joku on jostain syystä kaivanut esiin. Ehkä 9 vuodessa on tietotaso palstallakin kohonnut. Vaikka olihan täällä niitäkin, jotka lujasti vannoivat, että Selänteen veneen kippari tulee saamaan sakot pätevyyskirjan puuttumisesta, vaikka jokainen lukutaitoinen näki, ettei asetus sellaista vaatinut. Tosin, eipä MKL:ssakaan osattu lukea.
SULLA ON KAIKKI VÄÄRIN HANKI FAKTAT OIKEIN ENNEN KUIN RUPEAT MUITA KORJAAMAAN. NIMIM. KOKEILE MENNÄ VENETSUELAAN SUOMALAISEN VENEKERHON LIPPU HEILUMASSA
Ei mikään laki eikä asetus, edes venezuelalainen, estä käyttämästä pursiseuralippua. Jos paikallinen viranomainen vain ei sitä tunnista, noudatetaan silti paikallisen viranomaisen tahdon mukaista käytäntöä.
Ja opettele sinä ensin kirjoittamaan ymmärrettävää tekstiä välimerkkeineen, kapiteeleista puhumattakaan.
Sen ohella, että opettelisit kirjoittamaan, kannattaisi myös perehtyä muutenkin vähän asioihin. Se edellinen "korjaaja" oli nimittäin kohta kohdalta oikeassa.
Toisin kuin monesti luullaan, kansainvälinen lainsäädäntö ei vaadi miltään aluksilta lipun käyttöä. Joissain maissa sitä vaaditaan kansallisessa lainsäädännössä. Mutta niidenkin maiden on hyväksyttävä sellainen lippu, jonka aluksen rekisteröintimaa hyväksyy.
Käytännössä voi kyllä olla vaikeaa saada jossain kaukomailla virkamies tajuamaan, että seuralippu on laillinen, kun sitä ei hänen lippukirjassaan ole.
Viime kesänä eräs pursiseuran mies nimitteli
minua amatööriveneilijäksi ja ihmetteli kun en
kuulu mihinkään seuraan.
Olen harrastanut veneilyä 25 vuotta plus kersana
vanhempien mukana ja aina on perässä liehunut
suomen lippu. Veneeni on varusteltu, isohko ja
turvallinen.
Toki on niitä jotka suhtautuvat minuunkin
asiallisesti, kiitokset Pohjois Päijänteen
Pursiseuran kavereille, sen seuran kaverit jopa
puhuvat minulle. Vastaan kun on tullut niitäkin
jotka eivät edes tervehdi.
Veneseurat tekevät arvokasta työtä veneilijöiden
hyväksi ja siksi on mukava, että voi lipullakin
tunnustaa kuuluvansa joukkoon. Lipputouhu vaan
näyttää menneen liian totiseksi ja elitistiseksi
puuhailuksi. Tapaviidakkohan se on ollut aina.
Siisti, oikeankokoinen ja oikein nostettu lippu
on tärkein, seuran tai tavallinen siniristi.
Seuran lippu voi taata, että vene on katsastettu
ja minimivarustettu mutta veneilijän asenteista
tai merimiestaidosta se ei kerro juuri mitään.
Itse olen usein havainnut, että järeissä,
hyvinvarustelluissa ja todella merikelpoisissa
veneissä liehuu pelkkä Suomen lippu. Siihen
vaihdan ylpeästi minäkin aina kun menen
aluevesirajojen ulkopuolella.
Tunsit olevasi toisen luokan veneilijä, kun et
käytä pursiseuralippua. Karu totuus on kuitenkin
se, että olet todellisuudessa KOLMANNEN luokan
veneilijä! Ensimmäisen luokan veneilijällä liehuu
Merikarhujen viiri mastossa ! Ne (merikarhut)
sitten katselevat nenänvartta pitkin hikistä
kiuluasi ökysatamiensa laitureista, joihin ei
tavallisilla ihmisillä ole asiaa edes hätätilassa!
Näitä satamia kasvaa, kuin sieniä sateella aina
parhaisiin ja perinteisiin rantautumispaikkoihin!
että
Tuo on kyllä totta. Olinpa kömpelö kun huomannut
surkeaa jamaani kolmannen luokan veneilijänä.
Tapanani on mennä ottamaan köysiä vastaan kun
uusi vene on tulossa laituriin. Muutaman kerran
olen törmännyt veneisiin, joille apu ei kelpaa.
Nämä ovat aina olleet karhuja. Nyt olen jo
oppinut katsomaan, että mastossa ei ole karhujen
viiriä ennen kuin menen ottamaan köysiä vastaan.
Kaikki karhutkaan eivät varmasti ole näitä kaikki
tilanteet hallitsevia apua kaipaamattomia merten
monitaitureita. Heissäkin on suurin osa ihan
asiallista väkeä. Ne muutamat vaan saavat aikaan
sen, että normaalitilanteessa en mene itseäni
laiturille nolaamaan turhaan apua karhuille
tarjotessani. Taitavat karhut tehdä siinä
karhunpalvelusta itselleen. Itsekin luulen
saavani veneeni laituriin ilman apuakin ainakin
normaalioloissa. On vaan mukava saada
positiivinen kontakti naapuriveneisiin heti
laituriin tullessa ja vaihtaa muutama sana
lyhytaikaisten uusien kesänaapureiden kanssa.
Niin, että mulle kyllä apu kelpaa hyvälläkin
kelillä.
Oma juttunsa ovat taas ne veneiljät, jotka
veneessään istuen tuijottavat, että ei kai toi
tolvana nyt vaan kolhi mun venettä tuohon
tunkiessaan. Istuvat sitloodassaan eväänsäkään
liikauttamatta. Kiitos teille. Te muistutatte
minua aina siitä että kuinka hyvin omat asiani
sentään ovat, vaikka en pursiseuraan kuulukaan.
Vielä on säilynyt edes pientä aivotoimintaa ja
auttamisen halua tässä "hoitakaa omat asianne"-
maailmassa. Merenkulkukin on yhteistyötä ja
toisten ihmisten huomioon ottamista.
Jutut pitää paikkansa, kummaa porukkaa
ovat nämä vihreän viirin miehet.
Tavaksi on tosiaan tullut, että ennen kuin
moikkaa on katsottava onko saalingissa
vihreä viiri ,sen verran yrmeetä jengiä on .
Olen myös henk.koht. nähnyt miten lähes
tyhjästä karhujen satamasta ajettiin poijusta
pois Hollantilainen vene,että tämmöstä
seurakuntaa.
Siis Sinä.
Saako kysyä vai onko tämä sisäpiiri juttuja? Niin
mitkä helvetin karhut? Onko näitä esim. Helsingin
vesillä vai Saimaalla? Onko se joku veneseura?
Tottakai, kun ei koskaan ole varaa hankkia NIIN
hienoa venettä. Jäsenyyttä kyllä tarjottiin kauan
sitten vielä "rehellisellä" 70-luvulla. En
liittynyt
"Sjöbjörnarna" på bättre språk
Miksi järjestön, joka omilla rahoillaan ostaa,
rakentaa ja ylläpitääsaaria ja satamia,
osallistuu aktiivisesti ympäristönsuojeluun ym.
ym. pitäisi ottaa septittömät / septilliset
siipiveikot hoivattavikseen ?
Klassisen esimerkin merihädässä käännyttämisestä
voisi myös unohtaa, ei se kusihätä ja ankkurin
laskeminen nyt vielä niin suuri hätä ole.
Kappas kun en koskaan huomannut moista niinä
vuosina kun itselläni ei vihreää viiriä ollut.
Enkä sen jälkeenkään, kun olen ollut
viirittömässä veneessä miehistönä. Aina on metsä
vastannut niinkuin sinne on huudettukin.
Sen ulkopuolisten pois hätistämisen hyvin
ymmärtää, jos katsoo asiaa seuran puolelta.
Vakiotarina, jonka näissä keskusteluissa aina
joku tuo esille, on merihädässä olevan veneen
käännyttäminen pois suojasatamasta. Näitä juttuja
on useaan otteeseen karhujen hallituksessa
tutkittu ja löydetty melko tarkkaan sama määrä
urbaaneja legendoja. Mitä tulee satamien
rohmuamiseen, pitäisi asia suhteuttaa tarjolla
olevien luonnonsatamien määrään. Jos 25 satamaa
jaetaan Haminan ja Rauman välille, niin voi olla
varma, että jokaiselle vielä löytyy vapaitakin.
...eli kysymys ei tietenkään ole siitä, millä
ehdoilla tällaisten yhdistysten tulee toimia, vaan
MIKSI tällaisia yhdistyksiä syntyy. Ettei vaan
kuitenkin kaiken takana olisi se halu ylemmyyteen
muihin nähde
Tottakai vapaita satamia löytyy saaristosta
satoja! Huomautinkin vain, että PARHAISIIN
luonnonsatamiin ei enää rahvaalla ole pääsyä!
Sitäpaitsi: kyllä 65 satamaa yhden järjestön
hallinnassa on paljon!
Urbaaneista legendoista en paljoa perusta! Omat
sääntönne satamien käytöstä, edes hätätilassa,
kertoo ka
Se oli siis 25 eikä 65. Eikä säännöt ole omia, ne
ovat aivan Suomen lain mukaisia.
Kun oli näköjään asiallinen kysymys jäänyt ilman
asiallista vastausta, niin koetetaan vielää
semmoinenkin tähän laittaa. Merikarhut on melkein
70 v sitten perustettu matkapurjehtijoiden
yhdistys. Vuosikymmenten varrella on hankittu
omia saarisatamia pitkin rannikkoa Haminasta
Raumalle saakka. Satamat ovat suojaisia ja niissä
on saunat ja useimmiten poijut. Yhdistykselle on
siis kertynyt kohtalainen omaisuus, jonka
vuosittainen ylläpitokin maksaa, vaikka enin osa
tehdäänkin talkoilla. Lienee siis aika
ymmärrettävää, että liittyminen ei ole aivan
halpaa, kun tullaan valmiiksi katetun pöydän
ääreen. Palveluiden tarjonta on runsaudesta
huolimatta rajallista, joten uusia jäseniä ei
vuosittain voida rajattomasti ottaa. Vaatimuksena
uudelle jäsenelle on kohtalainen määrä
matkapurjehduskokemusta, oma tarkoitukseen sopiva
vene ja kolme suosittelijaa, jotka ovat olleet
ainakin viisi vuotta itse jäseninä. Hakijan pitää
olla jäsenenä jossain seurassa ja veneen
katsastettu. Lisää voi katsoa osoitteesta
https://www.inetcom.fi/merikarhut.
No, tulipa lukihäiriö ja 25 oli kuin 65, tätä
pahoittelen. Sanoisin kuitenkin, että LIIAN MONTA
hyvää luonnonsatamaa jää tavallisen veneilijän
ulottumattomiin. Eräässä toisessa uhteydessä tässä
keskustelussa joku otti esille
luonnonsuojelullisetkin näkökohdat. Esimerkkinä
mainitsen Vattkastin lahden Nauvosta: Ennen
merikarhujen tuloa vesi oli niin puhdasta, että
pohjan ja kalaparvet näki yli 8 metrin syvyydestä!
Nykyään ei näe yli kahta metriä! Ja säännöistä
vielä: SE NYT VIELÄ PUUTTUISI, ETTEIVÄT NE
NOUDATTAISI SUOMEN LAKEJA! Omalta osaltani lopetan
tämän "paskantonkimisen" tähän. Toivon kuitenkin,
että tästä keskustelusta on ollut j
uRPO KUN EI EDES OSAA TODELLISUUTEEN SUHTEUTTAA, kIRJOITAN NÄIN JOTTA NÄYTTÄISI YHTÄ TYHMÄLTÄ KUIN KOMMENTTISI, sUOMESSAHAN eI oLE kUIN rAPIAT 100 sAARTA sAARISTOMERELLÄ jA nIISTÄ 26 kPLTA oN hIRMUINEN määrä
On rikasta ykkösluokkaa, joilla on varaa yksityiseen telakointiin, eikä muutenkaan tarvitse seurojen palveluja.
Lupsahtipa juttu pahasti aiheesta sivuun.
Kyllä mullakin on ajan myötä jäänyt lipun heiluttaminen kotivesillä lähes kokonaan pois. Jotkut erityistilanteet on tietysti erikseen. Kuka nyt mitäkin veneilyltä hakee ja saa.
Selbst ist der Man, sanoo saksalainen. Anna toisten pörhistellä jos luulevat, että lipun muoto tekee niistä jotenkin parempia.
Joo meillä on perheessä harrastettu matkaveneilyä jo vuodesta 1975 (ekat pidemmät reissut hki-göteborg) ja katsastettu on vene ollut aina, mutta perälippuna aina niin Suomessa kuin ulkomailla tavallinen Siniristi. Vanhempani ovat nykyisin seurassamme vapaajäseniä ja venekin saman seuran rekisterissä, mutta emme koskaan ole "seuralippua" käyttäneet.
PS: maileja (Mpk)ei tullut viimekesänä yhtään, kun tuo virallinen yksikkö (Si) on kilometri niitä kyllä kertyi reilu 2000 välissä oli pari hiljaista vuotta 2007 kertyi kilometrejä n.3000.
oletteko huomanneet palstalla tai livenä, minkä värinen lippu tekee niistä parempia?