Kirpakka pakkanen.
Yötä kuulee.
Kertoilee tuulelle.
Missä on kultasein.
Horisontin takana.
Turvassa pakkasukolta.
Kesään matkannut.
Minutko jättänyt.
Ja uudelleen kompuroin.
Yössäni puntaroin.
Olenko sittenkään.
Niin tärkeä kenellekkään.
Palelen.
Sisäistä hytinää.
Kymä on liki.
Kun tunnen ain ikävää.
Uudelleen ja uudelleen.
Yön tuulta suudellen.
Viestini lähetän.
Kohti tähteä.
Yksi toivomus vain.
Ole turvanain.
Tällä kivisellä polulla.
Rakkaudella.
Yötä kuulee.
Kertoilee tuulelle.
Missä on kultasein.
Horisontin takana.
Turvassa pakkasukolta.
Kesään matkannut.
Minutko jättänyt.
Ja uudelleen kompuroin.
Yössäni puntaroin.
Olenko sittenkään.
Niin tärkeä kenellekkään.
Palelen.
Sisäistä hytinää.
Kymä on liki.
Kun tunnen ain ikävää.
Uudelleen ja uudelleen.
Yön tuulta suudellen.
Viestini lähetän.
Kohti tähteä.
Yksi toivomus vain.
Ole turvanain.
Tällä kivisellä polulla.
Rakkaudella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei tärkeyteen tuulta sitoa
tuuli kertoo viestisi
ikävän kylmänkin
kaipuun sydämen
aavistellen lumisateenkin
turvan kaikelta
Rakkauden
Hän on siellä,
missä milloinkin,
saloilla, mailla,
tuulen tiellä.
Riepottelee tuulet,
sateet piiskaa,
kaikuna puhuu,
sen nyt kuulet.
Vai kuuletko vielä,
ääneni aran,
kysyn hiljaa,
oletko siellä?
Kuuleeko kukaan.
Kuiskausta.
Huumaa.
Kun yössä yksin valvon vain.
Kuunsäteet seuranain.
Kiitän ja niiaan.
En ole olevinain.
Tyhjääkin tyhjempi.
Nainen vain.
ihana.
itkettää ihan, kun samaistun muutamaan kohtaan.
tuntuu kuin kukaan ei oikeasi välittäisi minusta, että nekin ketkä välittävät, vain haluavat minua. ja sitäkään ei tosissaan.
ihan kamala tunne.