Elossa 1 aikuinen ja 2 lasta, aikuinen 2 kuollut lasten ollessa pieniä. Elossa oleva aikuinen on nyt siirtänyt jo nyt elossa omaisuutta jatkuvasti lapselle1. lapsi 2. ei ole saanut mitään ja hänelle on annettu ymmärtää että hänet on jätetty perinnöttä vaikka tämä on täysin oikeustoimikelpoinen.
Miten ja missä tapauksessa toisen lapsen Suomen lain alla voi jättää perinnöttä? Nähdäkseni siellä on lisäpykälä jos on loukannut toista tai jotain vastaavaa mutta miten tällaisia käytännössä toteutetaan ja entä jos omaisuus on jaettu jo ennalta ja aikuisen1. kuoltua kaikki on jaettu vaikka toinen on vailla lakiosaa?
Miten ja missä tapauksessa toisen lapsen Suomen lain alla voi jättää perinnöttä? Nähdäkseni siellä on lisäpykälä jos on loukannut toista tai jotain vastaavaa mutta miten tällaisia käytännössä toteutetaan ja entä jos omaisuus on jaettu jo ennalta ja aikuisen1. kuoltua kaikki on jaettu vaikka toinen on vailla lakiosaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Molemmat lapset siis jo aikuisia omillaan toimeentulevia. Toisen nimiin lisätään vuosi vuodelta lisää omaisuutta toiselle ei mitään. Toinen on hoitanut nähtävästi asiansa hyvin mutta miten menee lopullinen perinnönjako?
Ensimmäiseksi tuli mieleen, että jäikö ensin kuolleelta vanhemmalta lesken hoidettavaksi lasten perintöä?
Kiinteää omaisuutta ei noinvaan lisäillä kenenkään nimiin. Omistaja vaihtuu joko kaupalla tai lahjoituksella.
Omaansa saa myydä ja lahjoittaa lapsiaan kuulematta, eli voit vain keräillä saamiasi asiakirjojen kopioita ja tehdä omia muistiinpanojasi tapahtumista. Kiinteän omaisuuden kauppakirjat ja uskoakseni myös lahjakirjat ovat julkisia asiakirjoja, joista voit saada kopiot julkiselta kaupanvahvistajalta.
Kaupalla ja vähintään 3/4 hinnalla tapahtuva omistuksen "siirtely" on sinänsä pitävä ja vuosien jälkeen on lähes mahdotonta selvittää onko kauppahinta todella maksettu tai ainakin minne rahat ovat kulkeutuneet.
Rintaperillisen saama lahja on oletuksena ennakkoperintö, ellei lahjakirjassa toisin määrätä. Ennakkoperinnön huomioiminen perinnönjaossa (jos jaettavaa on) ei vanhene. Jos lahjakirjasta olisikin tämä määräys pois, niin ei kannata etukäteen elämöidä, koska puute voidaan korjata vielä testamentissa ja uskoakseni pätevästi.
Lahjan antajan kuoltua voit tyhjänkin pesän tilanteessa vedota suosiolahjoihin, mutta selvittely vaatii lakimiehen apua ja tämä taitaa yleisen oikeuskäytännön mukaan vanhentua kymmenessä vuodessa.
Siis kymmenen vuotta ennen kuolemaa ja huolella "siirretystä" omaisuudesta et ehkä saa ropoakaan. Jospa jotain jäämistöä jäisi ja vaikka olisi sinut ohittava testamentti, niin silloin voit vaatia lakiosanasi puolet siitä mitä olisit saanut ilman testamenttia. Sinun pitää itse arvioda tilanne voitko vaikuttaa asiaan heti keskustelemalla, vai onko viisaampaa odotella virhettä johon voit puuttua pesänselvityksessä. Yksin et saa pankista perinnönjättäjän kuolemaa edeltäviä tilitapahtumia. Kuolemaa edeltävien tilitapahtumien ym. pöyhimiseen tarvitaan käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä, mutta ainakaan vähävaraiseen pesään ei kannata toimitusjakoa hommata.
"Siis kymmenen vuotta ennen kuolemaa ja huolella "siirretystä" omaisuudesta et ehkä saa ropoakaan"
Kyllähän se näin on että jos joku lahja lasketaan (siis ei erikseen kielletä olevan ennakkoperintöä) ennakkoperinnöksi niin ei sillä ole vanhenemisaikaa.
Lahjahan realisoituu ennakkoperinnöksi vasta kuolinhetkellä joten lahjan antamisen ajankohdalla ei sinäänsä ole mitään merkitystä.
Paljonko lahajavero on Suomessa? Mietin vain miten nuo siirrot on tehty ja millä rahoilla ykköslapsi on maksanut veronsa koska ihan jo viime vuosien omaisuuden siirrot ovat suhteellisen suuria puhutaan sadoistatuhansista. Omaisuus ei kuitenkaan ole mittava mutta huomattava.
Jos sellainen tilanne tulee eteen kuten perinnönjako, ihan ehdottomasti avuksi täytyy palkata osaava lakimies. Elossa oleva vanhempi on vanha kettu talousasioissa, tuntee lain koukerot paremmin kuin omat alushousunsa tosin mistään muusta hän ei siten tiedäkään. Pahoin pelkään että asiat hoidettu niin huolella että tuleva jaettava lakiosa on niin naurettavan pieni ettei sitä kannata ottaa vastaan koska siitä joutuisi maksamaan veroa kaiken lisäksi lakimiehen kulut. Ensinmenneen siis vanhemman perintöasia oli sekin varsinainen farssi. Alaikäisten nk. puoliorpojen lasten hyvinvointiahan valvoo holhouslautakunta mutta senkin instanssin kanssa oli asiat hoidettu vekkulisti. Ykköslapsen kohdalla perinnönjako oli hoidettu kuten laki vaatii kakkoslapsen kohdalla toinen selitti lakimiehelle asiaa niin että koska on joutunut ruokkimaan ja vaatettamaan tätä siksi hän ei nähnyt syytä lähteä makselemaan ylimääräisiä. Tyydyin sovittuun pienehköön summaan koska en tuolloin jaksanut lähteä viemään asiaa oikeuteen. Sopimus tehtiin vain muutama kuukausi ennen kuin juttu olisi vanhennut kokonaan. Holhouslautakunnan hyväksynnän lävitse oli mennyt myös kaksi osakehuoneiston ostoa mitä oli lyhennetty lasten puoliorvon eläkkeillä. Täysi-ikäisiksi tultuani kyseisiä osakehuoneistoja ei ollut enää mailla halmeilla. Historiaa on paljon kaikkea ei tähän voi laittaa. Varsin narsistisen henkilön kanssa ollaan tekemisissä.
Vastaukseni sisälsi myös seuraavan virkkeen: "Ennakkoperinnön huomioiminen perinnönjaossa (jos jaettavaa on) ei vanhene".
Jos rintaperillinen aiotaan jättää perinnöttä, niin tottakai huolella tehdyssä lahjakirjassa kumotaan ennakkoperintönä huomioiminen ja suosiolahjan takia homma tehdään ajoissa, eli ennakkoperinnön vanhenemattomuus ei edes ole relevantti kysymys.
Lahjavero on jonkin verran progressiivinen. Rintaperillisen (1.luokka) lahjavero on esim. 50 tuhannesta 4310 euroa ja 73 tuhannesta 10% ja sen jälkeen alkaa vähitellen lähestyä 13% maximiansa.
Kyllähän vanhempien kuuluisi elättää ja vaatettaakin alaikäiset lapsensa omalla kustannuksellaan ja lapsilisällä, eikä saisi käyttää toisen vanhemman jättämää perintöä tavanomaiseen elatukseen. Kertomasi jutut ovat vanhentuneet kun puhut holhouslautakunnasta ja sanot hyväksyneesi jaon. Alaikäisten yli 15000 euron omaisuuden hoidon valvonta-asiat ovat olleet ainakin vuodesta 2000 alkaen maistraatin hoidossa.