VHF Antenni

se ei saa olla minkään metallisen vantin tai
maston vieressä jos meinaa sen saada toimimaan
muunakin kuin sen maston tms. lämmittäjänä.

Hyvä ajatus tuo vara-antenni. Mutta huomatkaa
että maston nokassa oleva antenni vaatii melko
pitkän koaksiaalikaapelin, joka on altis
vaurioille ja lisäksi vaimentaa jonkin verran
lähetyksen tehoa.
Ennen vanhaan käytettiin vantteja antenneina
(HF), mutta nykyään vain virtuoosit hallitsevat
tekniikan.
Paras antenni olisi varmaan 1/2-aaltodipoli joka
olisi osa takavanttia. Syöttö voisi tulla
peränkautta pitkin vanttia kulkevalla koksilla.
Löytyyköhän riittävän vahvoja eriste-"munia" back-
staakiin?

Kokeillaan muutakin

A_markus kirjoitti:

Hyvä ajatus tuo vara-antenni. Mutta huomatkaa
että maston nokassa oleva antenni vaatii melko
pitkän koaksiaalikaapelin, joka on altis
vaurioille ja lisäksi vaimentaa jonkin verran
lähetyksen tehoa.
Ennen vanhaan käytettiin vantteja antenneina
(HF), mutta nykyään vain virtuoosit hallitsevat
tekniikan.
Paras antenni olisi varmaan 1/2-aaltodipoli joka
olisi osa takavanttia. Syöttö voisi tulla
peränkautta pitkin vanttia kulkevalla koksilla.
Löytyyköhän riittävän vahvoja eriste-"munia" back-
staakiin?

Kokeillaan muutakin

Lue lisää

vahvistuskerroin on melkoisesti pienempi nykyisten
ns. golinearisten anteneiden kertoimiin. Lisäksi
pitäisi vielä saada hallituksi tuo
säteilykuviokin.
Muistathan, että hyvän anteenin suunnittelu ei ole
juurikaan sen vaikeampaa kuin sen VHF:n
suunnittelukaan. Jos et usko niin voithan vaikka
kokeilla.

Hyvän antennin tunnusmerkki on reilu metrin
pituus.NS.koirankulli antennit(10-20 cm) ja
lyhyet yhdistelmäantennit ovat huonoja.

Titaaja kirjoitti:

Hyvän antennin tunnusmerkki on reilu metrin
pituus.NS.koirankulli antennit(10-20 cm) ja
lyhyet yhdistelmäantennit ovat huonoja.

Toimii mainiosti, eikä paina paljon.
Mastonhuippuun kun ei mitään metrisiä keppejä
viitsi laittaa. Kaikki käytetyt taajuudet
kuuluvat kauas.

HA kirjoitti:

Toimii mainiosti, eikä paina paljon.
Mastonhuippuun kun ei mitään metrisiä keppejä
viitsi laittaa. Kaikki käytetyt taajuudet
kuuluvat kauas.

rautahetekankin saa vireeseen anteeninviritys
laitteella, mutta sen häviöt ja säteilykuvio onkin
sitten jo ihan toinen juttu.
Kyllä se kunnollinen anteeni on sentään jotain
muuta kuin sekasikiöisiä yhdestelmiä.

KIO kirjoitti:

rautahetekankin saa vireeseen anteeninviritys
laitteella, mutta sen häviöt ja säteilykuvio onkin
sitten jo ihan toinen juttu.
Kyllä se kunnollinen anteeni on sentään jotain
muuta kuin sekasikiöisiä yhdestelmiä.

Lue lisää

Vaaditanko antennilta muutakin, kuin että
kuuluvuus on hyvä mennen tullen? Ja onko paha
juttu jos sen lisäksi säästetään kilo tai pari
painoa kaikkein arimmasta paikasta?

HA kirjoitti:

Vaaditanko antennilta muutakin, kuin että
kuuluvuus on hyvä mennen tullen? Ja onko paha
juttu jos sen lisäksi säästetään kilo tai pari
painoa kaikkein arimmasta paikasta?

Lue lisää

siltä vaaditaan muutakin, mm. mekaninen lujuus,
vahvistuskerroin, suuntakuvio, ym. Eikä tarpeeton
vaimennuskaan ole hyväksi. Sitä syntyy väkisinkin
kun erilaisilla vippaskonsteilla viritellään
epämääräisen mittaisia rautalangan pätkiä
toimimaan useammalla taajuudella anteenin
tapaisena laitteena.

KIO kirjoitti:

siltä vaaditaan muutakin, mm. mekaninen lujuus,
vahvistuskerroin, suuntakuvio, ym. Eikä tarpeeton
vaimennuskaan ole hyväksi. Sitä syntyy väkisinkin
kun erilaisilla vippaskonsteilla viritellään
epämääräisen mittaisia rautalangan pätkiä
toimimaan useammalla taajuudella anteenin
tapaisena laitteena.

Lue lisää

Kun kiihtyvyydet ovat suuret, on on keveys
poikaa. Cojotin satakunta grammaa painava antenni
on nimenomaan mekaaniselta kestävyydeltään
uskottavampi kuin useimmat. Ja niitä on vain
yksi. Miten muuten saadaan toppiin kaikki
antennit niin etteivät ne häiritse toisiaan?
Vielä ei ole tullut vastaan sellaista suuntaa,
johon ei olisi kuuluvuutta ollut, eikä
vaimennuskaan ole niin iso, että huomaisi eron
entiseen lasikuituiseen dipoliin, josta sai
tietysti erinomaisen VHF vara-antennin. NMT 900
toimi vielä Tallinasta Suomen verkolla hyvin,
samoin tulivat Suomen säätiedot radiosta ainakin
Haapsaluun saakka. Mistä pitäisi parantaa? Tuonne
alemmaksi tiedoksi, että vain antenni on ylhäällä
ja sen paino on tosiaan jalkoineenkin pieni.
Jakosuodinkaan ei sen enempää paino, joskaan sen
painolla maston juuressa ei ole merkitystä.

HA kirjoitti:

Kun kiihtyvyydet ovat suuret, on on keveys
poikaa. Cojotin satakunta grammaa painava antenni
on nimenomaan mekaaniselta kestävyydeltään
uskottavampi kuin useimmat. Ja niitä on vain
yksi. Miten muuten saadaan toppiin kaikki
antennit niin etteivät ne häiritse toisiaan?
Vielä ei ole tullut vastaan sellaista suuntaa,
johon ei olisi kuuluvuutta ollut, eikä
vaimennuskaan ole niin iso, että huomaisi eron
entiseen lasikuituiseen dipoliin, josta sai
tietysti erinomaisen VHF vara-antennin. NMT 900
toimi vielä Tallinasta Suomen verkolla hyvin,
samoin tulivat Suomen säätiedot radiosta ainakin
Haapsaluun saakka. Mistä pitäisi parantaa? Tuonne
alemmaksi tiedoksi, että vain antenni on ylhäällä
ja sen paino on tosiaan jalkoineenkin pieni.
Jakosuodinkaan ei sen enempää paino, joskaan sen
painolla maston juuressa ei ole merkitystä.

Lue lisää

siellä maston huipussakaan suuria kiihtyväisyyksiä
esiinny, pieniä ne ovat, sanottaisko luokkaa 3-4G
noin arviolta.
Mielestäni -6 - -8db on paljon tehosuhtena. Et
liene ymmärrä mitä suuntakuviolla tarkoitetaan.
Se lasikuituinen tuskin oli varsinainen dipoli,
vastaani ei ainakaan viimeisten 20v aikana ole
tullut ensimmäistäkään puhdasta dipolia, eikä
myöskään niiden säteilykuviot vastaa dipolin
kuviota. Sama pätee vahvistuskertoimeen.

KIO kirjoitti:

siellä maston huipussakaan suuria kiihtyväisyyksiä
esiinny, pieniä ne ovat, sanottaisko luokkaa 3-4G
noin arviolta.
Mielestäni -6 - -8db on paljon tehosuhtena. Et
liene ymmärrä mitä suuntakuviolla tarkoitetaan.
Se lasikuituinen tuskin oli varsinainen dipoli,
vastaani ei ainakaan viimeisten 20v aikana ole
tullut ensimmäistäkään puhdasta dipolia, eikä
myöskään niiden säteilykuviot vastaa dipolin
kuviota. Sama pätee vahvistuskertoimeen.

Lue lisää

arvelet, etten tuntisi suuntakuvion merkitystä.
Vaikka en varsinainen asiantuntija ole antennien
suhteen ja minulle on aika lailla samantekevää,
mikä antennin rakenne on, käsitteet eivät silti
ole outoja. Ja vähintään 30 mpk kuuluvuus on
ollut tarpeisiini vallan riittävä
kompromissillakin, kun sitten tulee aaltojen
taipumattomuus kuitenkin eteen tehosuhteesta
riippumatta. Se, kuinka pitkälle pääsen
alennetulla lähetysteholla on melko
merkityksetöntä.

Kannattaa nyt kuitenkin pitää mielessä, ettei
sinne mastonhuipuun kannata kasata roinaa
turhaan. Antenni paksuine kaapeleineen aiheuttaa
melkoisen kallistavan voiman -> tuulensietokyky
huononee. Varmasti kuuluu hyvin, mutta miettikää
mitä tarvitsette.

uuno kirjoitti:

Kannattaa nyt kuitenkin pitää mielessä, ettei
sinne mastonhuipuun kannata kasata roinaa
turhaan. Antenni paksuine kaapeleineen aiheuttaa
melkoisen kallistavan voiman -> tuulensietokyky
huononee. Varmasti kuuluu hyvin, mutta miettikää
mitä tarvitsette.

Lue lisää

Maksimissaan viiden kilon massa pitkin mastoa ja
maston huipussa ei ole mitään verrattuna venettä
kallistaviin muihin voimiin.

Sen sijaan VHF-taajuuksilla antennin korkeus
merenpinnasta on yksi olennaisimmista tekijöistä.
Jos nimittäin pyritään pitkään kantomatkaan.

Kompromissit ovat aina kompromisseja ja
yhdistelmäantenneissa kompromissit tehdään eri
taajuusalueiden välillä. Ymmärtääkseni Cojotit
ovat erittäin hyviä kompromisseja, mutta
kuitenkin yhdelle taajuusalueelle oikein
viritetty antenni on aina parempi. Viritys
tarkoittaa säteilevän antennielementin pituutta
käytettävään taajuuteen nähden.
1/4 aallonpituudesta on normaali tällaisen GP-
antennin mitta. Lyhyemmät on sovituselimillä
(kela/kondensaattori) saatu sähköisesti
näyttämään lähettimeen päin oikean mittaisilta,
mutta lyhennetty säteilevä osa on reaalisesti
tehottomampi. Pidemmät taas oikein sovitettuina
voivat olla tehokkaampiakin, koska niissä on
suuntaavuutta. Toinen olennainen tuntematon
muuttuja on tämmöisiin antenneihin
vaikuttava "maataso". Eli miten meri, vene,
masto,ja muu riki vaikuttavat antennin
suuntakuvioon.
Useimmiten kitenkin veneilyssä toimitaan niin
lyhyillä yhteysväleillä, että koko tämä
pohdiskelu on tarpeetonta....

MM kirjoitti:

Maksimissaan viiden kilon massa pitkin mastoa ja
maston huipussa ei ole mitään verrattuna venettä
kallistaviin muihin voimiin.

Sen sijaan VHF-taajuuksilla antennin korkeus
merenpinnasta on yksi olennaisimmista tekijöistä.
Jos nimittäin pyritään pitkään kantomatkaan.

Kompromissit ovat aina kompromisseja ja
yhdistelmäantenneissa kompromissit tehdään eri
taajuusalueiden välillä. Ymmärtääkseni Cojotit
ovat erittäin hyviä kompromisseja, mutta
kuitenkin yhdelle taajuusalueelle oikein
viritetty antenni on aina parempi. Viritys
tarkoittaa säteilevän antennielementin pituutta
käytettävään taajuuteen nähden.
1/4 aallonpituudesta on normaali tällaisen GP-
antennin mitta. Lyhyemmät on sovituselimillä
(kela/kondensaattori) saatu sähköisesti
näyttämään lähettimeen päin oikean mittaisilta,
mutta lyhennetty säteilevä osa on reaalisesti
tehottomampi. Pidemmät taas oikein sovitettuina
voivat olla tehokkaampiakin, koska niissä on
suuntaavuutta. Toinen olennainen tuntematon
muuttuja on tämmöisiin antenneihin
vaikuttava "maataso". Eli miten meri, vene,
masto,ja muu riki vaikuttavat antennin
suuntakuvioon.
Useimmiten kitenkin veneilyssä toimitaan niin
lyhyillä yhteysväleillä, että koko tämä
pohdiskelu on tarpeetonta....

Lue lisää

Vain siinä kohtaa olet oikeassa, että
kallistavista voimista viis, mutta momentit ovat
huikeat. Mastonhuippu on todella arka paikka
painon suhteen. Koettakaa edes kuvitella
mastonhuipun kiihtyvyksiä merenkäynnissä.
Kilpaveneessä lasketaan siinä kohtaa grammoja,
mutta matkaveneessäkin pitää kiloja varoa. Viisi
kiloa on lähes tyrmistyttävä määrä. Kun sen
lisäksi voidaan siivota melkoinen risukasa
yhdeksi antenniksi, ei asiassa ole kovin paljon
miettimistä. Kompromissi tai ei, jos antenni
toimii ongelmitta, niin miksi surra marginaalista
huononnusta suorituskyvyssä?

HA kirjoitti:

Vain siinä kohtaa olet oikeassa, että
kallistavista voimista viis, mutta momentit ovat
huikeat. Mastonhuippu on todella arka paikka
painon suhteen. Koettakaa edes kuvitella
mastonhuipun kiihtyvyksiä merenkäynnissä.
Kilpaveneessä lasketaan siinä kohtaa grammoja,
mutta matkaveneessäkin pitää kiloja varoa. Viisi
kiloa on lähes tyrmistyttävä määrä. Kun sen
lisäksi voidaan siivota melkoinen risukasa
yhdeksi antenniksi, ei asiassa ole kovin paljon
miettimistä. Kompromissi tai ei, jos antenni
toimii ongelmitta, niin miksi surra marginaalista
huononnusta suorituskyvyssä?

Lue lisää

Ei sillä viiden kilon massalla (jota ei muuten
niin paljon antennista ja kaapelista kerry)ole
mitään merkitystä siellä maston huipulla mutta
kunnon antennilla on,sillä hyvällä antennilla (ei
yhdistelmä pelejä)saadaan hyvinkin 50 jopa 100:n
kilometrin kantavuus jolla on jo jotain käyttöäkin
kun on vähän kauempana kuin kotilaiturissa.

HA kirjoitti:

Vain siinä kohtaa olet oikeassa, että
kallistavista voimista viis, mutta momentit ovat
huikeat. Mastonhuippu on todella arka paikka
painon suhteen. Koettakaa edes kuvitella
mastonhuipun kiihtyvyksiä merenkäynnissä.
Kilpaveneessä lasketaan siinä kohtaa grammoja,
mutta matkaveneessäkin pitää kiloja varoa. Viisi
kiloa on lähes tyrmistyttävä määrä. Kun sen
lisäksi voidaan siivota melkoinen risukasa
yhdeksi antenniksi, ei asiassa ole kovin paljon
miettimistä. Kompromissi tai ei, jos antenni
toimii ongelmitta, niin miksi surra marginaalista
huononnusta suorituskyvyssä?

Lue lisää

anteenin, esim Procom tai Selwave massa on luokkaa
300-400 grammaa joten se on suunnilleen saman
painoinen kuin tuo cojottikin sovittimineen.

KIO kirjoitti:

anteenin, esim Procom tai Selwave massa on luokkaa
300-400 grammaa joten se on suunnilleen saman
painoinen kuin tuo cojottikin sovittimineen.

Merkkejä tuntematta ja muistamatta omat
kokemukset: aikaisempi antenni oli kevyt,
teräspiiska lähti pienestä muoviklöntistä. Se
murtui omia aikojaan, eikä ollut kuin n. 7m
korkeudessa. Ilmeisesti laatu ei riittänyt
muutamaa vuotta pidemmälle.

Seuraava, lasikuitukuorinen, toimii edelleen,
vaikka poikki menikin, telakoidessa. Kuoren sai
korjattua, sisäkalut pysyivät ehjinä.

A9 kirjoitti:

Merkkejä tuntematta ja muistamatta omat
kokemukset: aikaisempi antenni oli kevyt,
teräspiiska lähti pienestä muoviklöntistä. Se
murtui omia aikojaan, eikä ollut kuin n. 7m
korkeudessa. Ilmeisesti laatu ei riittänyt
muutamaa vuotta pidemmälle.

Seuraava, lasikuitukuorinen, toimii edelleen,
vaikka poikki menikin, telakoidessa. Kuoren sai
korjattua, sisäkalut pysyivät ehjinä.

Lue lisää

kuten sanottu onhan niitä kertakäyttö anteenejakin
olemassa, valitettavasti.
Kalliitakin nuo pirut ovat.

Päätit sitten hikeentyä 17 vuotta vanhasta viestistä. Miltä nyt tuntuu?

bollox kirjoitti:

Päätit sitten hikeentyä 17 vuotta vanhasta viestistä. Miltä nyt tuntuu?

Terve bollox, sinä kun tunnet enempi näitä asioita, niin ajattelin kysyä kuinka on mahdollista nostaa näitä ikivanhoja ketjuja ylös?
Näitä on tässä parin päivän aikana ollut muitakin ihmeteltävänä. Muilla alustoilla tulee lappu ruutuun, jossa seisoo että kommentointi on päättynyt.
Onko sitten vain kyse siitä, että tämä firma vain haluaa liikenettä keinolla millä huvänsä.

Kiitokset Rautapaatille, täytyykin tuota hieman labrata sopivan hetken tullen. Mainitset jotta muut pituudet vaativat lisäosia. Miten tuollainen 1/2 aallon pituudesta eli 91 cm mitäpä tarttes lisäosia tai virittelyä passaa nimittäin 91 senttinen paremmin lipputangoksi.

Pikkufiskarilla kirjoitti:

Kiitokset Rautapaatille, täytyykin tuota hieman labrata sopivan hetken tullen. Mainitset jotta muut pituudet vaativat lisäosia. Miten tuollainen 1/2 aallon pituudesta eli 91 cm mitäpä tarttes lisäosia tai virittelyä passaa nimittäin 91 senttinen paremmin lipputangoksi.

Lue lisää

Se vaatii joko kelan ja kondensaattorin tai toroidimuuntajan... niitä en kyllä vaisi suolaveden ulottuville. (on jotain muitakin kikkoja mutta menee mutkikkaaksi) Jospa tekisi lipputangon muoviputkesta ja sen sisään tuon vajaa puolimetrisen tikun? Alapäähän UHF-liitin jonka runko pitää maadottaa kaiteeseen tms. http://www.paratronic.fi/kuvat/e3202.jpg

Rautapaatti kirjoitti:

Se vaatii joko kelan ja kondensaattorin tai toroidimuuntajan... niitä en kyllä vaisi suolaveden ulottuville. (on jotain muitakin kikkoja mutta menee mutkikkaaksi) Jospa tekisi lipputangon muoviputkesta ja sen sisään tuon vajaa puolimetrisen tikun? Alapäähän UHF-liitin jonka runko pitää maadottaa kaiteeseen tms. http://www.paratronic.fi/kuvat/e3202.jpg

Lue lisää

Itseasiassa eka versio oli puinen lipputanko jonka sisään sitten VHF antenni. Klassisen paatin tyyliin hienosti istuva. Ainoa vaan jotta VHF radiosignaali ei oikein päässyt lävitse. Muovitanko ei oikein sovi tyyliin ja toisekseen sen mekaaninen lujuus lipputankona ei tahdo riittää.

Jos nyt miettis lyytti kela kombinaatiota niin tulisiko sulle mieleen millaista impedanssia ja kapasitanssia tulisi hakea. Komponentit saan kyllä ajattelemassani konstruktiossa säältä suojaan.

Hyvä idea, täytyy testata jahka saa laitteet paikoilleen.

AIS antennin voi laittaa vaikka vaatekaappiin, ei sen tarvitse kuulla kymmenien mailien päästä. Ja vaikka olisi lähettävä AIS niin ei senkään tarvitse kuulua äyttömän kauas.