VHF Antenni

-jari

Mistähän saisi VHF antennin? Ja miten
se tulisi asentaa?

34

8940

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • TJ

      :-).

      Eli kaikki VHF-puhelimia kauppaavat liikkeet
      myyvät myös antenneja ja kaapeleita. Joistain
      radioliikkeistäkin saattaa löytyä (ei siis
      kodinkonekauppiailta). Vinkkejä voi katsella
      vaikka Vene-lehden tarvikesivuilta

      http://veneily2000.vene-lehti.com/

      Asennuksessa on kahta koulukuntaa (olet
      ilmeisesti asentamassa purjeveneeseen?); toinen
      korostaa kuuluvuutta, toinen turvallisuutta.
      Ensinmainittu porukka ruuvaa antennin
      mahdollisimman ylös, siis maston toppiin
      kuuluvuuden maksimoimiseksi. Toinen porukka taas
      vannoo peräkaiteen nimiin, masto kun saattaa
      tulla kannelle. Molemmat ovat oikeassa, joskin
      mastonhuippuun viritetylle antennille olisi hyvä
      olla vara-antenni (esim peräkaiteessa) mukana.

      • KIO

        se ei saa olla minkään metallisen vantin tai
        maston vieressä jos meinaa sen saada toimimaan
        muunakin kuin sen maston tms. lämmittäjänä.


      • A_markus

        Hyvä ajatus tuo vara-antenni. Mutta huomatkaa
        että maston nokassa oleva antenni vaatii melko
        pitkän koaksiaalikaapelin, joka on altis
        vaurioille ja lisäksi vaimentaa jonkin verran
        lähetyksen tehoa.
        Ennen vanhaan käytettiin vantteja antenneina
        (HF), mutta nykyään vain virtuoosit hallitsevat
        tekniikan.
        Paras antenni olisi varmaan 1/2-aaltodipoli joka
        olisi osa takavanttia. Syöttö voisi tulla
        peränkautta pitkin vanttia kulkevalla koksilla.
        Löytyyköhän riittävän vahvoja eriste-"munia" back-
        staakiin?

        Kokeillaan muutakin


      • ??
        A_markus kirjoitti:

        Hyvä ajatus tuo vara-antenni. Mutta huomatkaa
        että maston nokassa oleva antenni vaatii melko
        pitkän koaksiaalikaapelin, joka on altis
        vaurioille ja lisäksi vaimentaa jonkin verran
        lähetyksen tehoa.
        Ennen vanhaan käytettiin vantteja antenneina
        (HF), mutta nykyään vain virtuoosit hallitsevat
        tekniikan.
        Paras antenni olisi varmaan 1/2-aaltodipoli joka
        olisi osa takavanttia. Syöttö voisi tulla
        peränkautta pitkin vanttia kulkevalla koksilla.
        Löytyyköhän riittävän vahvoja eriste-"munia" back-
        staakiin?

        Kokeillaan muutakin

        vahvistuskerroin on melkoisesti pienempi nykyisten
        ns. golinearisten anteneiden kertoimiin. Lisäksi
        pitäisi vielä saada hallituksi tuo
        säteilykuviokin.
        Muistathan, että hyvän anteenin suunnittelu ei ole
        juurikaan sen vaikeampaa kuin sen VHF:n
        suunnittelukaan. Jos et usko niin voithan vaikka
        kokeilla.


    • Kalle

      Onko Cojotin yhdistelmäantenni (FM-radio VHF GSM)
      pätevä peli VHF-käyttöön? Pituutta sillä ei ole
      kuin about 40 senttiä.

      • Titaaja

        Hyvän antennin tunnusmerkki on reilu metrin
        pituus.NS.koirankulli antennit(10-20 cm) ja
        lyhyet yhdistelmäantennit ovat huonoja.


      • HA
        Titaaja kirjoitti:

        Hyvän antennin tunnusmerkki on reilu metrin
        pituus.NS.koirankulli antennit(10-20 cm) ja
        lyhyet yhdistelmäantennit ovat huonoja.

        Toimii mainiosti, eikä paina paljon.
        Mastonhuippuun kun ei mitään metrisiä keppejä
        viitsi laittaa. Kaikki käytetyt taajuudet
        kuuluvat kauas.


      • KIO
        HA kirjoitti:

        Toimii mainiosti, eikä paina paljon.
        Mastonhuippuun kun ei mitään metrisiä keppejä
        viitsi laittaa. Kaikki käytetyt taajuudet
        kuuluvat kauas.

        rautahetekankin saa vireeseen anteeninviritys
        laitteella, mutta sen häviöt ja säteilykuvio onkin
        sitten jo ihan toinen juttu.
        Kyllä se kunnollinen anteeni on sentään jotain
        muuta kuin sekasikiöisiä yhdestelmiä.


      • HA
        KIO kirjoitti:

        rautahetekankin saa vireeseen anteeninviritys
        laitteella, mutta sen häviöt ja säteilykuvio onkin
        sitten jo ihan toinen juttu.
        Kyllä se kunnollinen anteeni on sentään jotain
        muuta kuin sekasikiöisiä yhdestelmiä.

        Vaaditanko antennilta muutakin, kuin että
        kuuluvuus on hyvä mennen tullen? Ja onko paha
        juttu jos sen lisäksi säästetään kilo tai pari
        painoa kaikkein arimmasta paikasta?


      • KIO
        HA kirjoitti:

        Vaaditanko antennilta muutakin, kuin että
        kuuluvuus on hyvä mennen tullen? Ja onko paha
        juttu jos sen lisäksi säästetään kilo tai pari
        painoa kaikkein arimmasta paikasta?

        siltä vaaditaan muutakin, mm. mekaninen lujuus,
        vahvistuskerroin, suuntakuvio, ym. Eikä tarpeeton
        vaimennuskaan ole hyväksi. Sitä syntyy väkisinkin
        kun erilaisilla vippaskonsteilla viritellään
        epämääräisen mittaisia rautalangan pätkiä
        toimimaan useammalla taajuudella anteenin
        tapaisena laitteena.


      • HA
        KIO kirjoitti:

        siltä vaaditaan muutakin, mm. mekaninen lujuus,
        vahvistuskerroin, suuntakuvio, ym. Eikä tarpeeton
        vaimennuskaan ole hyväksi. Sitä syntyy väkisinkin
        kun erilaisilla vippaskonsteilla viritellään
        epämääräisen mittaisia rautalangan pätkiä
        toimimaan useammalla taajuudella anteenin
        tapaisena laitteena.

        Kun kiihtyvyydet ovat suuret, on on keveys
        poikaa. Cojotin satakunta grammaa painava antenni
        on nimenomaan mekaaniselta kestävyydeltään
        uskottavampi kuin useimmat. Ja niitä on vain
        yksi. Miten muuten saadaan toppiin kaikki
        antennit niin etteivät ne häiritse toisiaan?
        Vielä ei ole tullut vastaan sellaista suuntaa,
        johon ei olisi kuuluvuutta ollut, eikä
        vaimennuskaan ole niin iso, että huomaisi eron
        entiseen lasikuituiseen dipoliin, josta sai
        tietysti erinomaisen VHF vara-antennin. NMT 900
        toimi vielä Tallinasta Suomen verkolla hyvin,
        samoin tulivat Suomen säätiedot radiosta ainakin
        Haapsaluun saakka. Mistä pitäisi parantaa? Tuonne
        alemmaksi tiedoksi, että vain antenni on ylhäällä
        ja sen paino on tosiaan jalkoineenkin pieni.
        Jakosuodinkaan ei sen enempää paino, joskaan sen
        painolla maston juuressa ei ole merkitystä.


      • KIO
        HA kirjoitti:

        Kun kiihtyvyydet ovat suuret, on on keveys
        poikaa. Cojotin satakunta grammaa painava antenni
        on nimenomaan mekaaniselta kestävyydeltään
        uskottavampi kuin useimmat. Ja niitä on vain
        yksi. Miten muuten saadaan toppiin kaikki
        antennit niin etteivät ne häiritse toisiaan?
        Vielä ei ole tullut vastaan sellaista suuntaa,
        johon ei olisi kuuluvuutta ollut, eikä
        vaimennuskaan ole niin iso, että huomaisi eron
        entiseen lasikuituiseen dipoliin, josta sai
        tietysti erinomaisen VHF vara-antennin. NMT 900
        toimi vielä Tallinasta Suomen verkolla hyvin,
        samoin tulivat Suomen säätiedot radiosta ainakin
        Haapsaluun saakka. Mistä pitäisi parantaa? Tuonne
        alemmaksi tiedoksi, että vain antenni on ylhäällä
        ja sen paino on tosiaan jalkoineenkin pieni.
        Jakosuodinkaan ei sen enempää paino, joskaan sen
        painolla maston juuressa ei ole merkitystä.

        siellä maston huipussakaan suuria kiihtyväisyyksiä
        esiinny, pieniä ne ovat, sanottaisko luokkaa 3-4G
        noin arviolta.
        Mielestäni -6 - -8db on paljon tehosuhtena. Et
        liene ymmärrä mitä suuntakuviolla tarkoitetaan.
        Se lasikuituinen tuskin oli varsinainen dipoli,
        vastaani ei ainakaan viimeisten 20v aikana ole
        tullut ensimmäistäkään puhdasta dipolia, eikä
        myöskään niiden säteilykuviot vastaa dipolin
        kuviota. Sama pätee vahvistuskertoimeen.


      • HA
        KIO kirjoitti:

        siellä maston huipussakaan suuria kiihtyväisyyksiä
        esiinny, pieniä ne ovat, sanottaisko luokkaa 3-4G
        noin arviolta.
        Mielestäni -6 - -8db on paljon tehosuhtena. Et
        liene ymmärrä mitä suuntakuviolla tarkoitetaan.
        Se lasikuituinen tuskin oli varsinainen dipoli,
        vastaani ei ainakaan viimeisten 20v aikana ole
        tullut ensimmäistäkään puhdasta dipolia, eikä
        myöskään niiden säteilykuviot vastaa dipolin
        kuviota. Sama pätee vahvistuskertoimeen.

        arvelet, etten tuntisi suuntakuvion merkitystä.
        Vaikka en varsinainen asiantuntija ole antennien
        suhteen ja minulle on aika lailla samantekevää,
        mikä antennin rakenne on, käsitteet eivät silti
        ole outoja. Ja vähintään 30 mpk kuuluvuus on
        ollut tarpeisiini vallan riittävä
        kompromissillakin, kun sitten tulee aaltojen
        taipumattomuus kuitenkin eteen tehosuhteesta
        riippumatta. Se, kuinka pitkälle pääsen
        alennetulla lähetysteholla on melko
        merkityksetöntä.


    • Minor

      Kunnon antenni (ei lyhyt tai yhdistelmä-)
      mastonhuippuun,tai parin metrin putkenpäähän joka
      on peräkaiteessa kiinni.Jos lähtee Suomenlahdelle
      tai Itämerelle antennin on oltava mastonhuipussa
      jotta saa jonkinlaista kuuluvuutta. Ja jos haluaa
      olla ihan tarkka kannattaa käyttää paksu 50 ohmin
      kaapelia. Esim. jos kaapelinpituus on 20 m ja
      lähetin antaa 15W niin ohueeella kaapelilla (RG-
      58) jää tehoa 6w, mutta paksulla (RG-213) jää jo
      12,9 w.Toisaalta,jos antenni on putkessa kiinni
      peräkateessa ja kaapeli on ohut (pituus 5m) jää
      tehoa 12,7w. Mutta silti kuuluu paremmin
      mastonhippuasennuksella koska antennin korkeus
      vedenpinnasta ratkaisee.Siis, kunnon antenni
      mastoon,eikä lähelle muita antenneja tai
      metallivehkeitä.Minimietäisyys on 50 cm.

      • uuno

        Kannattaa nyt kuitenkin pitää mielessä, ettei
        sinne mastonhuipuun kannata kasata roinaa
        turhaan. Antenni paksuine kaapeleineen aiheuttaa
        melkoisen kallistavan voiman -> tuulensietokyky
        huononee. Varmasti kuuluu hyvin, mutta miettikää
        mitä tarvitsette.


      • MM
        uuno kirjoitti:

        Kannattaa nyt kuitenkin pitää mielessä, ettei
        sinne mastonhuipuun kannata kasata roinaa
        turhaan. Antenni paksuine kaapeleineen aiheuttaa
        melkoisen kallistavan voiman -> tuulensietokyky
        huononee. Varmasti kuuluu hyvin, mutta miettikää
        mitä tarvitsette.

        Maksimissaan viiden kilon massa pitkin mastoa ja
        maston huipussa ei ole mitään verrattuna venettä
        kallistaviin muihin voimiin.

        Sen sijaan VHF-taajuuksilla antennin korkeus
        merenpinnasta on yksi olennaisimmista tekijöistä.
        Jos nimittäin pyritään pitkään kantomatkaan.

        Kompromissit ovat aina kompromisseja ja
        yhdistelmäantenneissa kompromissit tehdään eri
        taajuusalueiden välillä. Ymmärtääkseni Cojotit
        ovat erittäin hyviä kompromisseja, mutta
        kuitenkin yhdelle taajuusalueelle oikein
        viritetty antenni on aina parempi. Viritys
        tarkoittaa säteilevän antennielementin pituutta
        käytettävään taajuuteen nähden.
        1/4 aallonpituudesta on normaali tällaisen GP-
        antennin mitta. Lyhyemmät on sovituselimillä
        (kela/kondensaattori) saatu sähköisesti
        näyttämään lähettimeen päin oikean mittaisilta,
        mutta lyhennetty säteilevä osa on reaalisesti
        tehottomampi. Pidemmät taas oikein sovitettuina
        voivat olla tehokkaampiakin, koska niissä on
        suuntaavuutta. Toinen olennainen tuntematon
        muuttuja on tämmöisiin antenneihin
        vaikuttava "maataso". Eli miten meri, vene,
        masto,ja muu riki vaikuttavat antennin
        suuntakuvioon.
        Useimmiten kitenkin veneilyssä toimitaan niin
        lyhyillä yhteysväleillä, että koko tämä
        pohdiskelu on tarpeetonta....


      • HA
        MM kirjoitti:

        Maksimissaan viiden kilon massa pitkin mastoa ja
        maston huipussa ei ole mitään verrattuna venettä
        kallistaviin muihin voimiin.

        Sen sijaan VHF-taajuuksilla antennin korkeus
        merenpinnasta on yksi olennaisimmista tekijöistä.
        Jos nimittäin pyritään pitkään kantomatkaan.

        Kompromissit ovat aina kompromisseja ja
        yhdistelmäantenneissa kompromissit tehdään eri
        taajuusalueiden välillä. Ymmärtääkseni Cojotit
        ovat erittäin hyviä kompromisseja, mutta
        kuitenkin yhdelle taajuusalueelle oikein
        viritetty antenni on aina parempi. Viritys
        tarkoittaa säteilevän antennielementin pituutta
        käytettävään taajuuteen nähden.
        1/4 aallonpituudesta on normaali tällaisen GP-
        antennin mitta. Lyhyemmät on sovituselimillä
        (kela/kondensaattori) saatu sähköisesti
        näyttämään lähettimeen päin oikean mittaisilta,
        mutta lyhennetty säteilevä osa on reaalisesti
        tehottomampi. Pidemmät taas oikein sovitettuina
        voivat olla tehokkaampiakin, koska niissä on
        suuntaavuutta. Toinen olennainen tuntematon
        muuttuja on tämmöisiin antenneihin
        vaikuttava "maataso". Eli miten meri, vene,
        masto,ja muu riki vaikuttavat antennin
        suuntakuvioon.
        Useimmiten kitenkin veneilyssä toimitaan niin
        lyhyillä yhteysväleillä, että koko tämä
        pohdiskelu on tarpeetonta....

        Vain siinä kohtaa olet oikeassa, että
        kallistavista voimista viis, mutta momentit ovat
        huikeat. Mastonhuippu on todella arka paikka
        painon suhteen. Koettakaa edes kuvitella
        mastonhuipun kiihtyvyksiä merenkäynnissä.
        Kilpaveneessä lasketaan siinä kohtaa grammoja,
        mutta matkaveneessäkin pitää kiloja varoa. Viisi
        kiloa on lähes tyrmistyttävä määrä. Kun sen
        lisäksi voidaan siivota melkoinen risukasa
        yhdeksi antenniksi, ei asiassa ole kovin paljon
        miettimistä. Kompromissi tai ei, jos antenni
        toimii ongelmitta, niin miksi surra marginaalista
        huononnusta suorituskyvyssä?


      • Kulkija
        HA kirjoitti:

        Vain siinä kohtaa olet oikeassa, että
        kallistavista voimista viis, mutta momentit ovat
        huikeat. Mastonhuippu on todella arka paikka
        painon suhteen. Koettakaa edes kuvitella
        mastonhuipun kiihtyvyksiä merenkäynnissä.
        Kilpaveneessä lasketaan siinä kohtaa grammoja,
        mutta matkaveneessäkin pitää kiloja varoa. Viisi
        kiloa on lähes tyrmistyttävä määrä. Kun sen
        lisäksi voidaan siivota melkoinen risukasa
        yhdeksi antenniksi, ei asiassa ole kovin paljon
        miettimistä. Kompromissi tai ei, jos antenni
        toimii ongelmitta, niin miksi surra marginaalista
        huononnusta suorituskyvyssä?

        Ei sillä viiden kilon massalla (jota ei muuten
        niin paljon antennista ja kaapelista kerry)ole
        mitään merkitystä siellä maston huipulla mutta
        kunnon antennilla on,sillä hyvällä antennilla (ei
        yhdistelmä pelejä)saadaan hyvinkin 50 jopa 100:n
        kilometrin kantavuus jolla on jo jotain käyttöäkin
        kun on vähän kauempana kuin kotilaiturissa.


      • KIO
        HA kirjoitti:

        Vain siinä kohtaa olet oikeassa, että
        kallistavista voimista viis, mutta momentit ovat
        huikeat. Mastonhuippu on todella arka paikka
        painon suhteen. Koettakaa edes kuvitella
        mastonhuipun kiihtyvyksiä merenkäynnissä.
        Kilpaveneessä lasketaan siinä kohtaa grammoja,
        mutta matkaveneessäkin pitää kiloja varoa. Viisi
        kiloa on lähes tyrmistyttävä määrä. Kun sen
        lisäksi voidaan siivota melkoinen risukasa
        yhdeksi antenniksi, ei asiassa ole kovin paljon
        miettimistä. Kompromissi tai ei, jos antenni
        toimii ongelmitta, niin miksi surra marginaalista
        huononnusta suorituskyvyssä?

        anteenin, esim Procom tai Selwave massa on luokkaa
        300-400 grammaa joten se on suunnilleen saman
        painoinen kuin tuo cojottikin sovittimineen.


      • A9
        KIO kirjoitti:

        anteenin, esim Procom tai Selwave massa on luokkaa
        300-400 grammaa joten se on suunnilleen saman
        painoinen kuin tuo cojottikin sovittimineen.

        Merkkejä tuntematta ja muistamatta omat
        kokemukset: aikaisempi antenni oli kevyt,
        teräspiiska lähti pienestä muoviklöntistä. Se
        murtui omia aikojaan, eikä ollut kuin n. 7m
        korkeudessa. Ilmeisesti laatu ei riittänyt
        muutamaa vuotta pidemmälle.

        Seuraava, lasikuitukuorinen, toimii edelleen,
        vaikka poikki menikin, telakoidessa. Kuoren sai
        korjattua, sisäkalut pysyivät ehjinä.


      • KIO
        A9 kirjoitti:

        Merkkejä tuntematta ja muistamatta omat
        kokemukset: aikaisempi antenni oli kevyt,
        teräspiiska lähti pienestä muoviklöntistä. Se
        murtui omia aikojaan, eikä ollut kuin n. 7m
        korkeudessa. Ilmeisesti laatu ei riittänyt
        muutamaa vuotta pidemmälle.

        Seuraava, lasikuitukuorinen, toimii edelleen,
        vaikka poikki menikin, telakoidessa. Kuoren sai
        korjattua, sisäkalut pysyivät ehjinä.

        kuten sanottu onhan niitä kertakäyttö anteenejakin
        olemassa, valitettavasti.
        Kalliitakin nuo pirut ovat.


    • Poppers

      Se ei ole anTEENi vaan ANTENNI. Miten joku voi olla noin vitun pässi että ei osaa tuon vertaa kirjoittaa?

      • Päätit sitten hikeentyä 17 vuotta vanhasta viestistä. Miltä nyt tuntuu?


      • Masaesbosta
        bollox kirjoitti:

        Päätit sitten hikeentyä 17 vuotta vanhasta viestistä. Miltä nyt tuntuu?

        Terve bollox, sinä kun tunnet enempi näitä asioita, niin ajattelin kysyä kuinka on mahdollista nostaa näitä ikivanhoja ketjuja ylös?
        Näitä on tässä parin päivän aikana ollut muitakin ihmeteltävänä. Muilla alustoilla tulee lappu ruutuun, jossa seisoo että kommentointi on päättynyt.
        Onko sitten vain kyse siitä, että tämä firma vain haluaa liikenettä keinolla millä huvänsä.


    • äikän-ope

      laaser, sydämmellinen, chiile, maksap pois ja mitä näitä nyt on

    • Pikkufiskarilla

      Mielestäni on toisinaan hyvä jotta näitä vanhoja juttuja nostetaan silloin tällöin esiin. Itsellenikin on tämä VHF antennijuttu juurikin ajankohtainen. Olen miettimässä ratkaisua josko virittelisi metallisesta lipputangosta VHF antennin. Ehkäpä onnistuisikin jos tangon mitta saadaan sovitetuksi 1/4 tai 1/2 aallonpituuteen passeliksi, joskin kun tanko on putkimainen lieriö, niin mahtaako tuosta tulla onkelma häiriönäkökulmasta. Jokuhan tuon voisi tietääkin jos on pelannut enemmän radiotekniikan kanssa.

      Tosin välillä kyllä ihmetyttää nämä sankarit jotka ovat tulleet palstalle harrastelemaan kieliopillista oikolukua ilman minkäänlaista antia varsinaisesti teeman käsittelyyn. Ehkä sellainenkin antaa jollekulle onnistumisen tunteen ja elämän täyttymyksen.

    • Rautapaatti

      Meri-VHF taajuudelle viritetty varttiaallon piiska on n. 45,5cm pitkä. Pintamateriaali ja piiskan (putken..tms) paksuus voi muutaman millin vaikuttaa tuohon mittaan. Tämä toimii suoraan 50 Ohmin koaksiaalilla syötettynä. Muut pituudet ovat vaativat sovitukseen lisäosia. Viritys olisi hyvä tarkistaa SWR-mittarilla (alle 1:1,5 lukema on oikein hyvä). Hätäantenni syntyy kun kuorii koaksin sydänlangasta ja vaipasta abt tuon mittaiset viikset ja ripustaa vapaaseen tilaan. Mun antenni on targakaaressa ja AIS-kohteet näkyy viimeistään 20-30 mailin päästä. Eli good enough.

      • Pikkufiskarilla

        Kiitokset Rautapaatille, täytyykin tuota hieman labrata sopivan hetken tullen. Mainitset jotta muut pituudet vaativat lisäosia. Miten tuollainen 1/2 aallon pituudesta eli 91 cm mitäpä tarttes lisäosia tai virittelyä passaa nimittäin 91 senttinen paremmin lipputangoksi.


      • Rautapaatti
        Pikkufiskarilla kirjoitti:

        Kiitokset Rautapaatille, täytyykin tuota hieman labrata sopivan hetken tullen. Mainitset jotta muut pituudet vaativat lisäosia. Miten tuollainen 1/2 aallon pituudesta eli 91 cm mitäpä tarttes lisäosia tai virittelyä passaa nimittäin 91 senttinen paremmin lipputangoksi.

        Se vaatii joko kelan ja kondensaattorin tai toroidimuuntajan... niitä en kyllä vaisi suolaveden ulottuville. (on jotain muitakin kikkoja mutta menee mutkikkaaksi) Jospa tekisi lipputangon muoviputkesta ja sen sisään tuon vajaa puolimetrisen tikun? Alapäähän UHF-liitin jonka runko pitää maadottaa kaiteeseen tms. http://www.paratronic.fi/kuvat/e3202.jpg


      • Pikkufiskarilla
        Rautapaatti kirjoitti:

        Se vaatii joko kelan ja kondensaattorin tai toroidimuuntajan... niitä en kyllä vaisi suolaveden ulottuville. (on jotain muitakin kikkoja mutta menee mutkikkaaksi) Jospa tekisi lipputangon muoviputkesta ja sen sisään tuon vajaa puolimetrisen tikun? Alapäähän UHF-liitin jonka runko pitää maadottaa kaiteeseen tms. http://www.paratronic.fi/kuvat/e3202.jpg

        Itseasiassa eka versio oli puinen lipputanko jonka sisään sitten VHF antenni. Klassisen paatin tyyliin hienosti istuva. Ainoa vaan jotta VHF radiosignaali ei oikein päässyt lävitse. Muovitanko ei oikein sovi tyyliin ja toisekseen sen mekaaninen lujuus lipputankona ei tahdo riittää.

        Jos nyt miettis lyytti kela kombinaatiota niin tulisiko sulle mieleen millaista impedanssia ja kapasitanssia tulisi hakea. Komponentit saan kyllä ajattelemassani konstruktiossa säältä suojaan.


    • Sunwindaaja

      Hyvähän se vaan että jutellaan :)

      Mitenkäs raati suhtautuu ajatukseeni käyttää antennisplitteriä, esim Glomex RA201? Tekeekö noilla "mitään"? Huononeeko signaalit "liikaa"? Purjehdusalue on Saaristomeri-Viro-Ruotsi ja antenni n kolmen metrin korkedsessa.

      Nyt on käytössä vhf ja ularadio, mutta ais tulossa ja kolmannelle antennille ei oikein ole paikkaa. Ajatelin korvata kaksi vanhaa antennia yhdellä uudella.

    • LaajaAlue

      Jos splitterin laitat, niin yhdistäisin ULA ja AIS antennin siihen ja jättäisin VHF/DSC antennin omaksi itsenäiseksi. Splitteri kun aiheuttaa aina vaimennusta ja jättäisin kriittisimmän antennin siksi omaksi jailman vaimennusta.

      • Sunwindaaja

        Hyvä idea, täytyy testata jahka saa laitteet paikoilleen.


      • NäinItseTekisin

        AIS antennin voi laittaa vaikka vaatekaappiin, ei sen tarvitse kuulla kymmenien mailien päästä. Ja vaikka olisi lähettävä AIS niin ei senkään tarvitse kuulua äyttömän kauas.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      100
      3499
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      308
      1894
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      247
      1717
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      96
      1577
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      411
      1526
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      431
      1428
    7. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1420
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      43
      1180
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      357
      1024
    10. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      27
      1018
    Aihe