Mistähän saisi VHF antennin? Ja miten
se tulisi asentaa?
se tulisi asentaa?
VHF Antenni
-jari
349134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
:-).
Eli kaikki VHF-puhelimia kauppaavat liikkeet
myyvät myös antenneja ja kaapeleita. Joistain
radioliikkeistäkin saattaa löytyä (ei siis
kodinkonekauppiailta). Vinkkejä voi katsella
vaikka Vene-lehden tarvikesivuilta
http://veneily2000.vene-lehti.com/
Asennuksessa on kahta koulukuntaa (olet
ilmeisesti asentamassa purjeveneeseen?); toinen
korostaa kuuluvuutta, toinen turvallisuutta.
Ensinmainittu porukka ruuvaa antennin
mahdollisimman ylös, siis maston toppiin
kuuluvuuden maksimoimiseksi. Toinen porukka taas
vannoo peräkaiteen nimiin, masto kun saattaa
tulla kannelle. Molemmat ovat oikeassa, joskin
mastonhuippuun viritetylle antennille olisi hyvä
olla vara-antenni (esim peräkaiteessa) mukana.
se ei saa olla minkään metallisen vantin tai
maston vieressä jos meinaa sen saada toimimaan
muunakin kuin sen maston tms. lämmittäjänä.
Hyvä ajatus tuo vara-antenni. Mutta huomatkaa
että maston nokassa oleva antenni vaatii melko
pitkän koaksiaalikaapelin, joka on altis
vaurioille ja lisäksi vaimentaa jonkin verran
lähetyksen tehoa.
Ennen vanhaan käytettiin vantteja antenneina
(HF), mutta nykyään vain virtuoosit hallitsevat
tekniikan.
Paras antenni olisi varmaan 1/2-aaltodipoli joka
olisi osa takavanttia. Syöttö voisi tulla
peränkautta pitkin vanttia kulkevalla koksilla.
Löytyyköhän riittävän vahvoja eriste-"munia" back-
staakiin?
Kokeillaan muutakin
vahvistuskerroin on melkoisesti pienempi nykyisten
ns. golinearisten anteneiden kertoimiin. Lisäksi
pitäisi vielä saada hallituksi tuo
säteilykuviokin.
Muistathan, että hyvän anteenin suunnittelu ei ole
juurikaan sen vaikeampaa kuin sen VHF:n
suunnittelukaan. Jos et usko niin voithan vaikka
kokeilla.
Onko Cojotin yhdistelmäantenni (FM-radio VHF GSM)
pätevä peli VHF-käyttöön? Pituutta sillä ei ole
kuin about 40 senttiä.
Hyvän antennin tunnusmerkki on reilu metrin
pituus.NS.koirankulli antennit(10-20 cm) ja
lyhyet yhdistelmäantennit ovat huonoja.
Toimii mainiosti, eikä paina paljon.
Mastonhuippuun kun ei mitään metrisiä keppejä
viitsi laittaa. Kaikki käytetyt taajuudet
kuuluvat kauas.
rautahetekankin saa vireeseen anteeninviritys
laitteella, mutta sen häviöt ja säteilykuvio onkin
sitten jo ihan toinen juttu.
Kyllä se kunnollinen anteeni on sentään jotain
muuta kuin sekasikiöisiä yhdestelmiä.
Vaaditanko antennilta muutakin, kuin että
kuuluvuus on hyvä mennen tullen? Ja onko paha
juttu jos sen lisäksi säästetään kilo tai pari
painoa kaikkein arimmasta paikasta?
siltä vaaditaan muutakin, mm. mekaninen lujuus,
vahvistuskerroin, suuntakuvio, ym. Eikä tarpeeton
vaimennuskaan ole hyväksi. Sitä syntyy väkisinkin
kun erilaisilla vippaskonsteilla viritellään
epämääräisen mittaisia rautalangan pätkiä
toimimaan useammalla taajuudella anteenin
tapaisena laitteena.
Kun kiihtyvyydet ovat suuret, on on keveys
poikaa. Cojotin satakunta grammaa painava antenni
on nimenomaan mekaaniselta kestävyydeltään
uskottavampi kuin useimmat. Ja niitä on vain
yksi. Miten muuten saadaan toppiin kaikki
antennit niin etteivät ne häiritse toisiaan?
Vielä ei ole tullut vastaan sellaista suuntaa,
johon ei olisi kuuluvuutta ollut, eikä
vaimennuskaan ole niin iso, että huomaisi eron
entiseen lasikuituiseen dipoliin, josta sai
tietysti erinomaisen VHF vara-antennin. NMT 900
toimi vielä Tallinasta Suomen verkolla hyvin,
samoin tulivat Suomen säätiedot radiosta ainakin
Haapsaluun saakka. Mistä pitäisi parantaa? Tuonne
alemmaksi tiedoksi, että vain antenni on ylhäällä
ja sen paino on tosiaan jalkoineenkin pieni.
Jakosuodinkaan ei sen enempää paino, joskaan sen
painolla maston juuressa ei ole merkitystä.
siellä maston huipussakaan suuria kiihtyväisyyksiä
esiinny, pieniä ne ovat, sanottaisko luokkaa 3-4G
noin arviolta.
Mielestäni -6 - -8db on paljon tehosuhtena. Et
liene ymmärrä mitä suuntakuviolla tarkoitetaan.
Se lasikuituinen tuskin oli varsinainen dipoli,
vastaani ei ainakaan viimeisten 20v aikana ole
tullut ensimmäistäkään puhdasta dipolia, eikä
myöskään niiden säteilykuviot vastaa dipolin
kuviota. Sama pätee vahvistuskertoimeen.
arvelet, etten tuntisi suuntakuvion merkitystä.
Vaikka en varsinainen asiantuntija ole antennien
suhteen ja minulle on aika lailla samantekevää,
mikä antennin rakenne on, käsitteet eivät silti
ole outoja. Ja vähintään 30 mpk kuuluvuus on
ollut tarpeisiini vallan riittävä
kompromissillakin, kun sitten tulee aaltojen
taipumattomuus kuitenkin eteen tehosuhteesta
riippumatta. Se, kuinka pitkälle pääsen
alennetulla lähetysteholla on melko
merkityksetöntä.
Kunnon antenni (ei lyhyt tai yhdistelmä-)
mastonhuippuun,tai parin metrin putkenpäähän joka
on peräkaiteessa kiinni.Jos lähtee Suomenlahdelle
tai Itämerelle antennin on oltava mastonhuipussa
jotta saa jonkinlaista kuuluvuutta. Ja jos haluaa
olla ihan tarkka kannattaa käyttää paksu 50 ohmin
kaapelia. Esim. jos kaapelinpituus on 20 m ja
lähetin antaa 15W niin ohueeella kaapelilla (RG-
58) jää tehoa 6w, mutta paksulla (RG-213) jää jo
12,9 w.Toisaalta,jos antenni on putkessa kiinni
peräkateessa ja kaapeli on ohut (pituus 5m) jää
tehoa 12,7w. Mutta silti kuuluu paremmin
mastonhippuasennuksella koska antennin korkeus
vedenpinnasta ratkaisee.Siis, kunnon antenni
mastoon,eikä lähelle muita antenneja tai
metallivehkeitä.Minimietäisyys on 50 cm.
Kannattaa nyt kuitenkin pitää mielessä, ettei
sinne mastonhuipuun kannata kasata roinaa
turhaan. Antenni paksuine kaapeleineen aiheuttaa
melkoisen kallistavan voiman -> tuulensietokyky
huononee. Varmasti kuuluu hyvin, mutta miettikää
mitä tarvitsette.
Maksimissaan viiden kilon massa pitkin mastoa ja
maston huipussa ei ole mitään verrattuna venettä
kallistaviin muihin voimiin.
Sen sijaan VHF-taajuuksilla antennin korkeus
merenpinnasta on yksi olennaisimmista tekijöistä.
Jos nimittäin pyritään pitkään kantomatkaan.
Kompromissit ovat aina kompromisseja ja
yhdistelmäantenneissa kompromissit tehdään eri
taajuusalueiden välillä. Ymmärtääkseni Cojotit
ovat erittäin hyviä kompromisseja, mutta
kuitenkin yhdelle taajuusalueelle oikein
viritetty antenni on aina parempi. Viritys
tarkoittaa säteilevän antennielementin pituutta
käytettävään taajuuteen nähden.
1/4 aallonpituudesta on normaali tällaisen GP-
antennin mitta. Lyhyemmät on sovituselimillä
(kela/kondensaattori) saatu sähköisesti
näyttämään lähettimeen päin oikean mittaisilta,
mutta lyhennetty säteilevä osa on reaalisesti
tehottomampi. Pidemmät taas oikein sovitettuina
voivat olla tehokkaampiakin, koska niissä on
suuntaavuutta. Toinen olennainen tuntematon
muuttuja on tämmöisiin antenneihin
vaikuttava "maataso". Eli miten meri, vene,
masto,ja muu riki vaikuttavat antennin
suuntakuvioon.
Useimmiten kitenkin veneilyssä toimitaan niin
lyhyillä yhteysväleillä, että koko tämä
pohdiskelu on tarpeetonta....
Vain siinä kohtaa olet oikeassa, että
kallistavista voimista viis, mutta momentit ovat
huikeat. Mastonhuippu on todella arka paikka
painon suhteen. Koettakaa edes kuvitella
mastonhuipun kiihtyvyksiä merenkäynnissä.
Kilpaveneessä lasketaan siinä kohtaa grammoja,
mutta matkaveneessäkin pitää kiloja varoa. Viisi
kiloa on lähes tyrmistyttävä määrä. Kun sen
lisäksi voidaan siivota melkoinen risukasa
yhdeksi antenniksi, ei asiassa ole kovin paljon
miettimistä. Kompromissi tai ei, jos antenni
toimii ongelmitta, niin miksi surra marginaalista
huononnusta suorituskyvyssä?
Ei sillä viiden kilon massalla (jota ei muuten
niin paljon antennista ja kaapelista kerry)ole
mitään merkitystä siellä maston huipulla mutta
kunnon antennilla on,sillä hyvällä antennilla (ei
yhdistelmä pelejä)saadaan hyvinkin 50 jopa 100:n
kilometrin kantavuus jolla on jo jotain käyttöäkin
kun on vähän kauempana kuin kotilaiturissa.
anteenin, esim Procom tai Selwave massa on luokkaa
300-400 grammaa joten se on suunnilleen saman
painoinen kuin tuo cojottikin sovittimineen.
Merkkejä tuntematta ja muistamatta omat
kokemukset: aikaisempi antenni oli kevyt,
teräspiiska lähti pienestä muoviklöntistä. Se
murtui omia aikojaan, eikä ollut kuin n. 7m
korkeudessa. Ilmeisesti laatu ei riittänyt
muutamaa vuotta pidemmälle.
Seuraava, lasikuitukuorinen, toimii edelleen,
vaikka poikki menikin, telakoidessa. Kuoren sai
korjattua, sisäkalut pysyivät ehjinä.
kuten sanottu onhan niitä kertakäyttö anteenejakin
olemassa, valitettavasti.
Kalliitakin nuo pirut ovat.
Se ei ole anTEENi vaan ANTENNI. Miten joku voi olla noin vitun pässi että ei osaa tuon vertaa kirjoittaa?
Päätit sitten hikeentyä 17 vuotta vanhasta viestistä. Miltä nyt tuntuu?
Terve bollox, sinä kun tunnet enempi näitä asioita, niin ajattelin kysyä kuinka on mahdollista nostaa näitä ikivanhoja ketjuja ylös?
Näitä on tässä parin päivän aikana ollut muitakin ihmeteltävänä. Muilla alustoilla tulee lappu ruutuun, jossa seisoo että kommentointi on päättynyt.
Onko sitten vain kyse siitä, että tämä firma vain haluaa liikenettä keinolla millä huvänsä.
laaser, sydämmellinen, chiile, maksap pois ja mitä näitä nyt on
Mielestäni on toisinaan hyvä jotta näitä vanhoja juttuja nostetaan silloin tällöin esiin. Itsellenikin on tämä VHF antennijuttu juurikin ajankohtainen. Olen miettimässä ratkaisua josko virittelisi metallisesta lipputangosta VHF antennin. Ehkäpä onnistuisikin jos tangon mitta saadaan sovitetuksi 1/4 tai 1/2 aallonpituuteen passeliksi, joskin kun tanko on putkimainen lieriö, niin mahtaako tuosta tulla onkelma häiriönäkökulmasta. Jokuhan tuon voisi tietääkin jos on pelannut enemmän radiotekniikan kanssa.
Tosin välillä kyllä ihmetyttää nämä sankarit jotka ovat tulleet palstalle harrastelemaan kieliopillista oikolukua ilman minkäänlaista antia varsinaisesti teeman käsittelyyn. Ehkä sellainenkin antaa jollekulle onnistumisen tunteen ja elämän täyttymyksen.
Meri-VHF taajuudelle viritetty varttiaallon piiska on n. 45,5cm pitkä. Pintamateriaali ja piiskan (putken..tms) paksuus voi muutaman millin vaikuttaa tuohon mittaan. Tämä toimii suoraan 50 Ohmin koaksiaalilla syötettynä. Muut pituudet ovat vaativat sovitukseen lisäosia. Viritys olisi hyvä tarkistaa SWR-mittarilla (alle 1:1,5 lukema on oikein hyvä). Hätäantenni syntyy kun kuorii koaksin sydänlangasta ja vaipasta abt tuon mittaiset viikset ja ripustaa vapaaseen tilaan. Mun antenni on targakaaressa ja AIS-kohteet näkyy viimeistään 20-30 mailin päästä. Eli good enough.
Kiitokset Rautapaatille, täytyykin tuota hieman labrata sopivan hetken tullen. Mainitset jotta muut pituudet vaativat lisäosia. Miten tuollainen 1/2 aallon pituudesta eli 91 cm mitäpä tarttes lisäosia tai virittelyä passaa nimittäin 91 senttinen paremmin lipputangoksi.
Se vaatii joko kelan ja kondensaattorin tai toroidimuuntajan... niitä en kyllä vaisi suolaveden ulottuville. (on jotain muitakin kikkoja mutta menee mutkikkaaksi) Jospa tekisi lipputangon muoviputkesta ja sen sisään tuon vajaa puolimetrisen tikun? Alapäähän UHF-liitin jonka runko pitää maadottaa kaiteeseen tms. http://www.paratronic.fi/kuvat/e3202.jpg
Itseasiassa eka versio oli puinen lipputanko jonka sisään sitten VHF antenni. Klassisen paatin tyyliin hienosti istuva. Ainoa vaan jotta VHF radiosignaali ei oikein päässyt lävitse. Muovitanko ei oikein sovi tyyliin ja toisekseen sen mekaaninen lujuus lipputankona ei tahdo riittää.
Jos nyt miettis lyytti kela kombinaatiota niin tulisiko sulle mieleen millaista impedanssia ja kapasitanssia tulisi hakea. Komponentit saan kyllä ajattelemassani konstruktiossa säältä suojaan.
Hyvähän se vaan että jutellaan :)
Mitenkäs raati suhtautuu ajatukseeni käyttää antennisplitteriä, esim Glomex RA201? Tekeekö noilla "mitään"? Huononeeko signaalit "liikaa"? Purjehdusalue on Saaristomeri-Viro-Ruotsi ja antenni n kolmen metrin korkedsessa.
Nyt on käytössä vhf ja ularadio, mutta ais tulossa ja kolmannelle antennille ei oikein ole paikkaa. Ajatelin korvata kaksi vanhaa antennia yhdellä uudella.
Jos splitterin laitat, niin yhdistäisin ULA ja AIS antennin siihen ja jättäisin VHF/DSC antennin omaksi itsenäiseksi. Splitteri kun aiheuttaa aina vaimennusta ja jättäisin kriittisimmän antennin siksi omaksi jailman vaimennusta.
Hyvä idea, täytyy testata jahka saa laitteet paikoilleen.
AIS antennin voi laittaa vaikka vaatekaappiin, ei sen tarvitse kuulla kymmenien mailien päästä. Ja vaikka olisi lähettävä AIS niin ei senkään tarvitse kuulua äyttömän kauas.